Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja
Taustaa indeksimuutosaloitteelle Kansalaisaloitteessa ehdotetaan paluuta yli 40 vuotta sitten käytössä olleeseen indeksointitapaan. 1962-1976 oli käytössä ansiotasoindeksointi, mutta siitä luovuttiin, kun jo 1960-luvun lopulla havaittiin, että se nostaa korkeita eläkkeitä samaa tehtävää hoitavan työntekijän palkkoja nopeammin. Siirryttiin puoliväli-indeksiin ja parannettiin eläketasoja. 1996 luovuttiin puoliväli-indeksistä eläkejärjestelmän huonojen rahoitusnäkymien takia. Muutos esitettiin pysyväksi. Sen jälkeen on tehty 20 vuoden ajan lukuisa joukko muita eläketurvan rahoitusta kohentavia muutoksia, ml. 2017 voimaan astuneet työeläkelait. Työeläkejärjestelmä on vasta 2017 lakimuutosten jälkeen lähellä kestävää. 2
Eläkevarat eräissä maissa 2013, % BKT:sta Lähde: OECD; Suomen osalta Tela. 3
Eläkevarojen reaaliset keskituotot eräissä OECD-maissa 2006-2015 ja 2011-2015, %/v Suomi 3,0 % Suomi 3,9 % Lähde: OECD; Suomen osalta Tela. 4
1997* 1998** 1999** 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016*** Yksityisten ja julkisten alojen työeläkesijoitusten kuluttajahintojen muutoksen ylittänyt tuotto (reaalituotto) 1997-2016, prosentteina suhteessa pääomaan 16 14 12 10,9 11,4 11,4 15,9 10 8 6 6,5 7,5 7,6 7,0 8,0 7,3 6,3 6,9 5,2 5,0 4 2 1,1 2,5 0-2 -4-1,9-2,9-6 -8-10 -12 Reaalinen keskituotto 4,3 %/v 1997-2016 -5,4-14 -16-18 -20-19,2 1997* vain yhtiöt ja Keva, 1998**, 1999** yksityisalat ja Keva, 2016*** osittain arvio Vuosituottoja ei ole pääomapainotettu koko jakson keskituottolaskennassa Lähde: Telan tilastot, 22.2.2017. 5
Työeläkesijoitusten keskimääräiset reaalituotot 10-vuotisjaksoilla aikaväliltä 1997-2016, %/v Lähde: Telan tilastot, 22.2.2017. 6
Eläketurvakeskuksen eläkevaroja koskeva reaalituotto-oletus ja sen muodostuminen Eläkevarojen reaalituotto-oletus, prosenttia Osuus Oletus Tuotto 31.12.2015* Osuus 2017-2026 2027-2085 Rahamarkkinasijoitukset 4,6 5 0,3 0,8 Joukkovelkakirjat ja lainat 35,1 33 1,3 1,8 Kiinteistöt 11,3 12 3,3 3,8 Osakkeet ja muut sijoitukset 48,9 50 4,3 4,8 Yhteensä 100,0 100 3,0 3,5 * TyEL-yhtiöt, lähde: Tela 7
Työeläkejärjestelmän rahoitus on nyt ensimmäistä kertaa lähellä tasapainoa % palkkasummasta TyEL:n eläkemenot ja -maksut 45 Menoennuste 1990 40 35 30 25 20 Menoennuste 2016 Maksuennuste 2016 15 10 Maksu 5 Meno 0 1962 1974 1986 1998 2010 2022 2034 2046 2058 2070 2082 8
Esimerkki työeläkemenon kehityksestä erilaisilla indeksointivaihtoehdoilla % 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 2085 Peruslaskelma Ansiotasoindeksi 30/70-indeksi 50/50-indeksi Työeläkemeno prosenttia talouden työtulosummasta 0/100-indeksi (Kuluttajahintaindeksi) 9
Esimerkki työeläkemenon kehityksestä erilaisilla talousskenaarioilla Oletetaan peruslaskelmaa korkeampi/matalampi työllisyys, sijoitustuotto sekä ansiotason kasvu: Työllisyysaste +/-2 prosenttiyksikköä Ansiotason kasvu +/- 0.5 prosenttiyksikköä Sijoitustuotto +/-1 prosenttiyksikköä % 42 40 38 36 34 32 30 28 26 Ansiotasoindeksoinnilla työeläkemeno muodostuu 24 kaikissa skenaarioissa 22 nykylakia korkeammaksi. 20 Työeläkemeno prosenttia talouden työtulosummasta 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 2085 Perus Perus (pessimistinen) Perus (optimistinen) ATI ATI (pessimistinen) ATI (optimistinen) 10
Esimerkki työeläkevakuutusmaksun (TyEL) kehityksestä erilaisilla sijoitustuottoskenaarioilla (+/- 1 %) nykylailla ja ansiotasoindeksoinnilla (ATI) Eri tuotto-oletuksella sekä nykylain että ansiotasoindeksoinnin mukaiset kehityskulut muuttuvat. Erot säilyvät. Nykylain vallitessa optimistisemman tuoton oloissa TyEL-maksua voisi laskea. ATI-oloissa optimistisella tuottokehitykselläkin TyELmaksua pitäisi nostaa (2 prosyks.) % 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 TyEL-maksu prosenttia palkkasummasta 20 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 2085 Perus Perus (+1 %-yks.) Perus (-1 %-yks.) ATI ATI (+1 %-yks.) ATI (-1 %-yks.) 11
Yhteenvetoa Työeläkeindeksin muuttaminen ansiotasoindeksiksi nostaisi työeläkkeitä nopeammin kuin sopimuspalkkoja. Eläkemenon kasvaessa eläketurvan pitkän aikavälin rahoitusnäkymät olisivat taas kestämättömiä. Varojen rooli on alentaa maksutasoa ja pitää se vakaana eläkemenon kasvaessa. Työeläkevarat ovat vertailumaihin nähden kohtuullisella tasolla. Varojen avulla on tasoitettu eri sukupolvien maksutaakkaa. Sijoitustuotot vaihtelevat ja niihin liittyy merkittävää epävarmuutta. Historiallisen alhaisten korkotasojen takia tuotto-oletuksia ja ennusteita on kaikkialla pienennetty. Kansalaisaloitteen rahoitusseuraukset ovat myös optimistisilla oletuksilla ongelmallisemmat kuin nykylailla jatkettaessa. Vaikka tuotto olisi prosenttiyksikön korkeampi kuin ETK:n peruslaskelmassa, maksuja pitäisi silti nostaa, jotta rahoituslaskelma olisi kestävällä tasolla. 12