KANSALLINEN MAASTOTIETOKANTA- HANKE (KMTK) KMTK-KUNTIEN TUOTANTOPROSESSIT: SELVITYS KUNTIEN KANTAKARTAN KOHTEISTA
Sisältö 1 Yleistä...3 1.1 Kunnille lähetetyn kyselyn kuvaus...3 2 Selvityksen tulokset...3 2.1 Yleiset kommentit kantakartan kohteista ja niiden ylläpidosta...3 2.2 Kohdekohtaiset vastaukset...5 2.2.1 Kohderyhmä: Maanpinta...6 2.2.2 Kohderyhmä: Maanpinnankorkeus...6 2.2.3 Kohderyhmä: Kasvillisuus...7 2.2.4 Kohderyhmä: Vesistöt...7 2.2.5 Kohderyhmä: Rakennetut tilat...8 2.2.6 Kohderyhmä: Rakenteet...8 2.2.7 Kohderyhmä: Maaliikenneverkko...9 2.2.8 Kohderyhmä: Rautatieliikenneverkko... 10 2.2.9 Kohderyhmä: Vesiliikenneverkko... 11 2.2.10 Kohderyhmä: Ilmaliikenneverkko... 11 2.2.11 Kohderyhmä: Sähköverkko... 12 2.2.12 Kohderyhmä: Muut verkkoyhteydet... 12 2.2.13 Kohderyhmä: Kiinteistöt ja rajamerkit... 12 2.2.14 Kohderyhmä: Luonnonsuojelu... 13 2.2.15 Kohderyhmä: Karttateksti... 14 2.2.16 Kohderyhmä: Paikannusjärjestelmät... 14 2.2.17 JHS 185-suosituksen ulkopuoliset lisäkohteet... 14 2
1 Yleistä Tässä selvityksessä kuvataan kuntien kantakartan kohteita, joiden ajan tasalla pitoa kunnissa vaaditaan. Selvitys perustuu projektin aktiivikuntajäsenille lähetettyyn kyselyyn, joka pohjana on oli JHS185-suositus (JHS185, http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs/recommendations/185). Kommentit ja kyselyt selvitykseen liittyen KMTK-Kuntien tuotantoprosessit-projektin projektipäällikölle: Olli Nevalainen (olli.nevalainen@maanmittauslaitos.fi) 1.1 Kunnille lähetetyn kyselyn kuvaus Kuntajäsenille lähetetty kysely perustui JHS185-suositukseen. Kysely lähetettiin Excel-taulukkomuotoisena, johon oli listattu JHS185-suosituksen kohteet. Jokaisen kohteen osalta kysyttiin seuraavia asioita: Tiedon tuottaja: esim. oma maastotuotanto, konsultti, muu tietolähde Tuotantotapa: esim. ilmakuvaus, ilmalaserkeilaus, maastomittaus Mittaustarkkuusluokka (määritelty JHS 185-suosituksessa 1e, 1, 2, tai 3) Kustannusarvio Lisäksi vastaajilta pyydettiin tietoa kohteista joita kunnassa ylläpidetään, mutta joita ei ole mainittu JHS 185- suosituksessa, sekä yleisiä kommentteja kantakartankohteisiin ja niiden tuotantoon liittyen. Kysely lähetettiin seuraaville henkilöille ja he myös toimivat kyselyyn vastaajina: Mirja Metsälä, n kaupunki Usko Kettunen, Vihdin kunta Timo Takanen, n kunta Tässä selvityksessä on tiivistetty kyselyn vastaukset. 2 Selvityksen tulokset Tässä kappaleessa on tiivistetty selvityksen tulokset, jotka perustuvat kuntajäsenille lähetettyyn kyselyyn. Aluksi on esitetty kyselyn tuloksia yleisesti, sekä esitetty vastaajien yleisiä kommentteja kantakartan kohteisiin ja niiden ylläpitoon liittyen. Yleisten kommenttien jälkeen on esitetty yksityiskohtaisempia vastauksia kohdetasolla. 2.1 Yleiset kommentit kantakartan kohteista ja niiden ylläpidosta Kyselyyn oli osittain hankalaa vastata yksittäisen kohteiden tasolla, sillä kantakartan ylläpito on usein tapauskohtaista, jolloin etenkin päivitettävien alueiden koot vaihteleva. Tällä on suora vaikutus siihen, että tapahtuuko päivitys omalla maastotyöllä, stereotyöllä, UAV-kartoituksella tai joissain kunnissa ulkoistamalla tuotanto konsultille. Stereotyötä pyritään käyttämään edullisempien kustannusten takia aina kun se on mahdollista eli kun tuoretta aineistoa kohteesta on saatavissa. Päivitettävän alueen laajuudella on myös suoraan vaikutus päivityksen kohde- tai pinta-ala perusteisiin kustannuksiin. Tästä johtuen kustannusten arviointi kohdetasolla oli hankalaa ja selkeää kustannusarviota ei pystytty antamaan. Kustannusarviot perustuvat toistaiseksi kuntien oman maastotuotannon mittaryhmän tuntihintoihin. 3
: Kantakartan ajantasaisuudesta ja ylläpidosta: n kantakartta on hyvin ajan tasalla. Tulevaisuudessa JHS185-suositus nykyisessä muodossaan tulee jäämään jälkeen 3D-suunnittelun tarpeisiin nähden. Yleistä kohteista ssa pidetään yllä JHS185 mukaisia kohteita ja lisäksi heillä on joitain kohteita, joita ei ole JHS185- suosituksessa. Lisäksi joitain kohteita pidetään tarkemmin yllä kuin JHS185 edellyttää. Tuotantotavasta ja mittaustarkkuuksista: ssa kaikki mittaukset tehdään vähintään 1e tarkkuuksilla. ylläpitää kantakartan kohteita pääasiassa täysin omalla tuotannolla. Tuotantotapa kaavanpohjakartan ( suunnittelun pohja-aineiston) osalta on ensisijaisesti ilmakuvilta tehtävä stereokartoitus. Maastomittausta käytetään pieniin täydennyksiin, kun ei voida odottaa seuraavaa stereokierrosta. Tällaisia kohteita ovat mm. uudet kadut ja rakennusten yksityiskohdat. Maastomittaukset, joita nykyään tehdään GNSS-, takymetri- ja mittanauhamittauksin tullaan korvaamaan osittain UAV:lla, jos ja kun tarkkuus riittää. n maastoryhmän (2 henkilöä) tuntitaksa 137 /h sisältäen alvin. Hinta on kustannuslaskentaan perustuva hinta. Lisähuomioita: ssa pyykin tarkkuus 12cm o rakennuksen sokkelissa on merkittävä poikkeama ( tarkastuskertomus tehdään), jos poikkeama on 15 cm, o käytännössä tarkkuus, johon voidaan päästä on luokkaa 10cm, ja se on myös kaupunkikohteissa tarpeen tavoitella Kadunrakentamisessa tarvitaan luokaa 10cm tarkkuutta, koska tiheästi rakennetulla alueella kadut suunnitellaan usein hyvin ahtaaseen tilaan Kantakartan ajantasaisuudesta ja ylläpidosta: Kantakartta on vielä suurelta osin vanhaa, 2.luokan ilmakuvattua ja stereokartoitettua ja v.2001 digitoitua aineistoa, jota pidetään ajantasalla maastomittauksilla. Resurssipulan vuoksi edetään kaavoituksen ehdoilla, eli asemakaavojen pohjakartat ajantasaistetaan tarpeen mukaan. Muita alueita täydennetään lähinnä rakennusten ja teiden osalta. Yleistä kohteista 4
pitää yllä kaikkia JHS185-suosituksen kohteita, joita kunnasta löytyy. Tuotantotavasta ja mittaustarkkuuksista: Täydennysmittaukset tehdään 1. luokan tarkkuusvaatimusten mukaisesti. Oma tuotanto maastomittauksin. Kantakartan ajantasaisuudesta ja ylläpidosta: ssa asemakaavoitetun alueen kantakartta on melko hyvin ajan tasalla. Muilla alueilla ei niinkään. ssa kantakarttaa ylläpidetään ja tuotetaan asemakaavoitettujen ja niiden lähialueiden osalta, sekä alueilla, joille on suunnitteilla erilaisia hankkeita, jotka palvelevat kunnan tarpeita. Kantakartan ylläpito perustuu maastossa ja hankkeiden yhteydessä tehtäviin havaintoihin. ssa ei ylläpidetä kantakarttaa säännön mukaan tietyin määräajoin, vaan ainoastaan tarpeen niin vaatiessa. Kun kartat todetaan huomattavasti vanhenneiksi, suoritetaan alueilla kantakartan uusiminen hankkeena. Tämän jälkeen ylläpito hoidetaan havaintojen perusteella. Mikäli hankkeet eivät toteudukaan syystä tai toisesta, jää kantakartta siltä alueelta laahaamaan pitkäksikin aikaa. Yleistä kohteista: Kantakartalla pyritään kuvaamaan maastoa niin hyvin kuin suinkin on mahdollista eli kohteiden määrää ei ole karsittu JHS185-suosituksen kohteiden suhteen Kantakartan kohteista emme ylläpidä vesialueiden tietoja (paitsi rantaviivaa) emmekä rata- ja voimalinjoja. Voimalinjoja pienemmät tolpat ja linjat on kartalla. Tuotantotavasta ja mittaustarkkuuksista: Lähes poikkeuksetta kunnan omat mittaukset tehdään mittausluokassa 2 ja ne tehdään GNSS-,VRS- ja takymetrimittauksin (VRS sidottu mittaus). Konsultin toimesta tehdyt mittaukset perustuvat pääasiassa ortokuviin ja/tai laserkeilausaineistoihin. Poikkeuksena kantakartan kohteista ovat rakennukset, tiet ja rajamerkit. Mikäli rajamerkkejä mitataan sijainneiltaan tarkemmiksi, ilmoitetaan niistä Maanmittauslaitokselle, joka on ne rekisterinpitäjänä täydentänyt. Rakennukset, jotka rakennusvalvonnan toiminnan yhteydessä tulevat merkittäväksi, ovat ajan tasalla. Rakennukset, jotka eivät vaadi maastoon merkitsemistä (haja-asutusalueella), eivät välttämättä kartalle löydä, varsinkaan jos kunnalla ei niillä alueilla ole kantakarttaa. Rakennuksista ilmoitetaan pääsääntöisesti Maanmittauslaitokselle. Ongelmana on, että kun rakennus merkitään kartalle, on se lähes aina rakentamaton ja Maanmittauslaitos ei voi sitä vielä viedä kartalle. 2.2 Kohdekohtaiset vastaukset 5
2.2.1 Kohderyhmä: Maanpinta Metsä Suo Kivi Jyrkänne Luiska Täytemaa-alue Varastoalue Maa-aineisten ottoalue Polku Muumaa-alue Kaikilla kohteilla pääasiallinen tiedontuottaja on oma tuotanto stereokartoituksella. Lisähuomautuksia: Luiska: suuret luiskat kuvataan korkeuskäyrillä, jos tulee siten automaattisemmin Polku: kevyenliikenteen väylä - ulkoilutie - piha- puistokäytävä - varsinaisia metsäpolkuja ei varmaan enää yritetä kartoittaa, mutta niitä on vanhastaan Metsä- ja Suo-kohdeluokat pääasiassa konsultin toimesta ilmakuvauksella. Muut kohteet omilla maastomittauksilla. Maanpinnan kaikki kohteet tulevat yleensä konsulttityönä lukuun ottamatta alueita, joihin kohdistuu kunnan hanke ja kartta on saatava nopeasti. Konsulttityön osalta stereokartoitus ilmakuvilta ja omat tehdään maastomittauksin 2.2.2 Kohderyhmä: Maanpinnankorkeus Korkeuskäyrä Maanpinnan korkeusluku Kaikilla kohteilla pääasiallinen tiedontuottaja on oma tuotanto stereokartoituksella. 6
Lisähuomautuksia: Korkeuskäyrien lisäksi yllä viettoviivat ja korkeusluvut Maanpinnan korkeusluku: Oma maastotyö. Korkeuskäyrä: Konsultin toimesta tai MML:n aineistosta käyttäen ilmakuvausta tai MML:n laserkeilausaineistoa. Yleensä kohderyhmän ylläpito tehdään konsulttityönä. Jos tehdään omana työnä, tehdään joko maastomittauksin maastomalli tai sitten hyödynnetään Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa, mikäli se on ajan tasalla. 2.2.3 Kohderyhmä: Kasvillisuus Havupuurivi Lehtipuurivi Pensasaita Lehtipuu Pensas Huomattavat puut Ylläpidetään omalla tuotannolla. Lisähuomautuksia: Ylläpidetään huomattavat ja istutetut puut Kaikki kohdeluokat ylläpidetään omalla maastomittauksella. Kasvillisuus-kohderyhmän kaikki kohteet tulevat yleensä konsulttityönä lukuun ottamatta alueita, joihin kohdistuu kunnan hanke ja kartta on saatava nopeasti 2.2.4 Kohderyhmä: Vesistöt Vesikohde 7
Ylläpidetään omalla tuotannolla. Lisähuomautuksia: Kartoitetaan alueina ja rantaviivoina Pääasiassa kohteet konsultin toimesta ilmakuvilta, mutta pienet kohteet, kuten ojat omalla maastomittauksella. Vesistöt -kohderyhmän kaikki kohteet tulevat yleensä konsulttityönä lukuun ottamatta ojia ja rantaviivoja, jotka mitataan itse niillä alueilla, joihin kohdistuu kunnan hanke ja kartta on saatava nopeasti. 2.2.5 Kohderyhmä: Rakennetut tilat Rakennus, seinälinja/nurkka Rakennuksen osa reunalinja/nurkka Rakennelma seinälinja/nurkka Maanalainen tila reunalinja Maanalaisen tilan osa Ylläpidetään omalla tuotannolla. Lisähuomautuksia: Maanalaiset tilat: maanalaiset tilat erillään, sillä ne eivät ole julkisia. Siirrytty tekemään sulkeutuvista katoista ja sokkeliviivoista 3D-mallintuvia rakennuksia Kaikki kohdeluokat kartoitetaan omalla maastomittauksella. Rakennukset kunta mittaa aina itse asemakaavoitetulla alueella ja sen ulkopuoliset mahdollisuuksien mukaan. Varsinkin silloin, jos rakennusvalvonta on edellyttänyt sijainnin merkitsemistä. Muutoin asemakaavoitetun alueen ulkopuoliset rakennukset eivät ole ajan tasalla pidossa ja kartan päivitys perustuu tehtyihin havaintoihin. 2.2.6 Kohderyhmä: Rakenteet 8
tukimuuri meluaita tukivaijeri masto savupiippu muistomerkki suihkukaivo aita porras kaivo maalämpökaivo Ylläpidetään omalla tuotannolla. Lisähuomautuksia: Masto: ylläpito vain merkittävillä mastoilla Aita: ylläpito vain merkittävillä aidoilla Porras: ylläpidetään vain yleisen kulun kannalta merkittävät portaat eikä ylläpidetä yksityisten pihojen portaita Maalämpökaivo: kohde harvoin kantakartalla, vaan se on muussa aineistossa. Pääasiassa kaikki kohdeluokat kartoitetaan omalla maastomittauksella. Lisähuomioita: Maalämpökaivot: Kohdetta ei normaalisti kartoiteta. Rakenteet kohteet tulevat yleensä konsulttityönä lukuun ottamatta alueita, joihin kohdistuu kunnan hanke ja kartta on saatava nopeasti. 2.2.7 Kohderyhmä: Maaliikenneverkko Liikenneväylä reuna Kevyen liikenteen väylä reuna Silta Siltarakenne Rummun suu suojakaide 9
paikoitusalue levähdysalue kääntöpaikka tunnelin suu ilmarata ilmaradan kannatinpylväs Ylläpidetään omalla tuotannolla. Lisähuomautuksia: Liikenneväylä, kevyen liikenteen väylän alue ja sillat: kartoitetaan myös alueina Siltarakenne: kartoitettavana kohteena sillan maatuki Paikoitusalue: yleensä esitetty kuviorajoilla ja ajoradan reunoilla tai muulla. Kohteita ei ole tähän mennessä kartoitettu kattavasti alueina, mutta tulevat pyritään kartoittamaan alueina. Kääntöpaikka: kartoitetaan osana katua Tunnelin suu: Tunneli kuvataan, Tunnelin suu esitetään usein jyrkänteenä. Ilmarata: ssa ei ole ilmaratoja Kannatin pylväs: ei ylläpidetä ssa Kaikki kohdeluokat kartoitetaan omalla maastomittaustyöllä. Tiet pyritään mahdollisuuksien mukaan pitämään yhtä hyvin ajan tasalla kuin rakennukset. Kadut ovat luonnollisesti ajan tasalla. Mitatut uudet tiet on aina ilmoitettu myös maanmittauslaitokselle. Aina ei kuitenkaan tule tieto kuntaan saakka uusista rakennetuista teistä haja-asutusalueella. 2.2.8 Kohderyhmä: Rautatieliikenneverkko Raide Raideliikennerakenne Ylläpidetään omalla tuotannolla. Lisähuomioita: Raideliikennerakenne: kohteena raiteen keskilinja ja ratajohtopylväs 10
Raide: kartoitetaan yleensä konsultin toimesta. Oma maastomittaus ainoastaan erikoistapauksissa. Raideliikenneverkko: Ei normaalisti kartoiteta. Rautatieliikenneverkko-kohderyhmän kohteet tulevat yleensä konsulttityönä lukuun ottamatta alueita, joihin kohdistuu kunnan hanke ja kartta on saatava nopeasti. Mikäli rata on sähköistetty, ei kohteita kartoiteta kunnan toimesta. 2.2.9 Kohderyhmä: Vesiliikenneverkko Vesiliikenteen turvaverkko Ylläpidetään omalla tuotannolla. Ei ylläpidetä väylätietoa Ei normaalisti kartoiteta. Ei ylläpidossa. 2.2.10 Kohderyhmä: Ilmaliikenneverkko Ilmaliikennekohde Ei kohteita ssa Ei normaalisti kartoiteta. Ei ylläpitoa n kunnan toimesta. 11
2.2.11 Kohderyhmä: Sähköverkko Sähköverkon osa Ylläpidetään keski- ja suurjänniteilmajohdot, mutta ei pienjännitejohtoja. Kartoitetaan omalla maastomittaustyöllä sähkölinjojen yli 20 kv pylväät, muuntajat ja valopylväät. Sähköverkko-kohderyhmän kohteet tulevat yleensä konsulttityönä lukuun ottamatta alueita, joihin kohdistuu kunnan hanke ja kartta on saatava nopeasti. Kunnan omat pylväät (lähinnä valaisinpylväät) ja näiden maanalaiset syöttökaapelit kartoitetaan itse. 2.2.12 Kohderyhmä: Muut verkkoyhteydet Verkon osa Johto Johtokaivo Ylläpidetään pääasiassa n toimesta, mutta kohteiden tiedot tulevat osin yksityisiltä mittaajilta. Maanalaiset johdot ovat maanalaisten johtojen yhdistelmäkartalla, jonka vesi-, viemäri-, sadevesijohtoja ylläpitää HSY. Kartoitetaan omalla maastomittaustyöllä. Lisähuomioita: Kohteita: vesihuoltorakenteet, kaasuputket, kunnan valokaapelit, sade- ja jätevesikaivot, sekä venttiilit. Kunta kartoittaa omat maanalaiset kaapelit ja johdot (mm. vesi- viemäri ja sadevesiviemäri sekä datakaapelit). Muut saadaan konsulttityönä. 2.2.13 Kohderyhmä: Kiinteistöt ja rajamerkit 12
Rekisteriyksikkö Kiinteistötunnus Kiinteistöraja Rajamerkki Ylläpidetään n toimesta. Tiedot syntyvät kiinteistömuodostuksen prosessissa. Rekisteriyksikkö: Tiedot MML:n kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ) Kiinteistötunnus: Tiedot MML:n kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ) Kiinteistöraja: KTJ:stä ja omalla maastomittauksella. Rajamerkki: KTJ:stä ja omalla maastomittauksella. ei ole rekisterin pitäjä. Rajamerkkejä kuitenkin mitataan tarkemmaksi, mistä ilmoitetaan aina Maanmittauslaitokselle. 2.2.14 Kohderyhmä: Luonnonsuojelu Pohjavesialue Suojelualue Merkittävä luonnonkohde Rauhoitettu kohde Ylläpidetään pääasiassa n toimesta. Lisähuomioita: Pohjavesialue: Käytetään muuta saatavissa olevaa aineistoa, jonka tuottanut konsultti. Merkittävä luontokohde: Tiedonsaanti valtion puolelta näistä päätöksistä hidasta. 13
n kunta ei ylläpidä näitä kohteita. 2.2.15 Kohderyhmä: Karttateksti Paikannimi Oma ylläpito. Paikannimiä ylläpidetään useassa luokassa. Lisäksi ylläpidossa on kadunnimet. Paikannimet saadaan MML:n ja muiden aineistoista. 2.2.16 Kohderyhmä: Paikannusjärjestelmät Kiintopiste Omat kiintopisteet luokiteltu muutamaan luokkaan. MML:n aineistosta ja oma maastomittaus. Lisähuomioita: Omat tasokiintopisteet pääasiassa koordinaattimuunnoksella muunnettuja VI-lk:n pisteitä sekä RTKmittauksella mitattuja. Korkeuskiintopisteet tarkkavaaittuja N60- korkeuspisteitä. n kunta ei ylläpidä näitä kohteita. 2.2.17 JHS 185-suosituksen ulkopuoliset lisäkohteet Kuntajäseniltä pyydettiin tietoa sellaisista kantakartan kohteista, joita ylläpidetään kunnassa, mutta jotka eivät sisälly JHS 185-suositukseen. Tällaisia lisäkohteita oli pääasiassa lla. n lisäkohteet: 14
RAKENNETUT TILAT: Ulokkeet: rakennukseen kiinteästi kuuluvat ulkonemat Rakennuksen katto: nykyisin kartoitus stereokartoituksella tai laserkeilauksella. Tulevaisuudessa UAVilmakuvauksella tai käytetään laserkeilauksesta saatuja kattoja täydentämään. Yhteys pysyvän rakennustunnuksen kautta rekisteritietoihin VESISTÖT: Purot ja ojat: Purot ja ojat leveyden mukaan viivalla tai alueina, sekä lisäksi virtausnuolet Laiturit: kuuluvat myös vesialueen reunaan RAUTATIELIIKENNEVERKKO Rata tunnelissa: ratajohtopylväs Rautatieasemalaituri KIINTEISTÖT JA RAJAMERKIT Käyttöoikeusyksiköt: Rajamitta: rajamitat ylläpidetään, vaikka ne eivät ole JHS-suosituksessa, koska helpottavat tontin koon hahmottamista ahtaissa paikoissa Tonttijakotontin alue ja tunnus: kaavan ja kiinteistönmuodostuksen välissä asemakaava-alueella tehdään tonttijako, jonka mukaiset tontit ovat tulevia tontteja Kaavayksikkö: kunnissa, joissa on rekisteri tai tietokantapohjainen järjestelmä, nämä voidaan esittää paikkatietona: korttelin osa -tonttijakotontti- tontti, vastaavasti yleiset alueet 15