2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

Samankaltaiset tiedostot
Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut

Lineaarinen yhtälöryhmä

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset

Käänteismatriisin ominaisuuksia

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Vektoreiden virittämä aliavaruus

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

5 Lineaariset yhtälöryhmät

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

Ominaisarvo ja ominaisvektori

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 /

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 5, Syksy 2015

Ominaisarvo ja ominaisvektori

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi

Liittomatriisi. Liittomatriisi. Määritelmä 16 Olkoon A 2 M(n, n). Matriisin A liittomatriisi on cof A 2 M(n, n), missä. 1) i+j det A ij.

Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät

Avaruuden R n aliavaruus

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. Olkoot A 2 := AA =

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Kahden suoran leikkauspiste ja välinen kulma (suoraparvia)

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa:

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Matriisien tulo. Matriisit ja lineaarinen yhtälöryhmä

Insinöörimatematiikka D

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Vapaus. Määritelmä. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee:

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Insinöörimatematiikka D

DEE Sähkötekniikan perusteet

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

Päättelyn voisi aloittaa myös edellisen loppupuolelta ja näyttää kuten alkupuolella, että välttämättä dim W < R 1 R 1

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h

Insinöörimatematiikka D

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Insinöörimatematiikka D

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

Matriisit, kertausta. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 1

A = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:

Bijektio. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin jokaiselle alkiolle kuvautuu tasan yksi lähdön alkio.

Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma

10 Matriisit ja yhtälöryhmät

5.1. Normi ja suppeneminen Vektoriavaruus V on normiavaruus, jos siinä on määritelty normi : V R + = [0, ) jolla on ominaisuudet:

ominaisvektorit. Nyt 2 3 6

Talousmatematiikan perusteet: Luento 9

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

Insinöörimatematiikka D

ax + y + 2z = 0 2x + y + az = b 2. Kuvassa alla on esitetty nesteen virtaus eräässä putkistossa.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Kanta ja dimensio 1 / 23

Matemaattinen Analyysi / kertaus

Ratkaisuehdotukset LH 3 / alkuvko 45

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218

v AB q(t) = q(t) v AB p(t) v B V B ṗ(t) = q(t) v AB Φ(t, τ) = e A(t τ). e A = I + A + A2 2! + A3 = exp(a D (t τ)) (I + A N (t τ)), A N = =

Determinantti 1 / 30

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2016

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Kanta ja Kannan-vaihto

Matriisialgebra harjoitukset, syksy x 1 + x 2 = a 0

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/210

Lineaarialgebra (muut ko)

Talousmatematiikan perusteet: Luento 8. Vektoreista ja matriiseista Vektorien peruslaskutoimitukset Lineaarinen riippumattomuus Vektorien sisätulo

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

LU-hajotelma. Esimerkki 1 Matriisi on yläkolmiomatriisi ja matriisi. on alakolmiomatriisi. 3 / 24

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Transkriptio:

x = x 2 = 5/2 x 3 = 2 eli Ratkaisu on siis x = (x x 2 x 3 ) = ( 5/2 2) (Tarkista sijoittamalla!) 5/2 2 Tämä piste on alkuperäisten tasojen ainoa leikkauspiste Se on myös piste/vektori jonka matriisi A kuvaa pisteeksi/vektoriksi b Toisaalta nämä kertoimet ovat vektorin b koordinaatit kun se ilmoitetaan kannassa {a a 2 a 3 } eli a 5 2 a 2 + 2a 3 = b Esimerkki 2 (lasketaan luennolla) Etsi menetelmällä yhtälöryhmän x 2x 2 + x 3 = 2x 2 8x 3 = 8 4x + 5x 2 + 9x 3 = 9 ratkaisu Vastaus: x 29 x 2 = 6 x 3 3 3 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 4 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 menetelmässä lineaarinen matriisiyhtälö Ax = b kirjoitetaan liittomatriisina [A b] jota muokataan rivioperaatioin: lisämällä (painotettu) rivi toiseen riviin vastaa (painotetun) yhtälön lisäämistä toiseen 2 vaihtamalla kahden rivin paikkaa keskenään vastaa yhtälöiden paikan vaihtoa 3 kertomalla yksittäinen rivi vakiolla c vastaa yhden yhtälön kertomista vakiolla c Jos lineaarisesta yhtälöstä Ax = b saadaan rivioperaatioin C x = d merkitään [A b] [C d] Esimerkki 3 (lasketaan luennolla) Etsi virrat I I 2 ja jännite E I 6V 3 Ω Ω 8V 3A 2 Ω 3 Ω I 2 E 5 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 6 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2

Ratkaisu: Kirchhoffin virtalain mukaan virtapiirissä tiettyyn pisteeseen tulevien ja siitä lähtevien virtojen summa on sama joten piirin yläreunan keskellä olevassa risteyksessä täytyy päteä I + 3 = I 2 (A) Kirchhoffin jännitelain mukaan potentiaalierojen summan virtapiirin ympäri täytyy olla nolla joten vasemman puoleisesta piiristä saadaan 6 = 3I + 8 + I (V ) ja oikeasta E = 2I 2 3I 2 + 8 (V ) kun muistetaan että vastuksen aiheuttama potentiaalin muutos on U = RI Saadaan siis yhtälöryhmä I I 2 = 3 4I = 2 5I 2 + E = 8 Matriisimuodossa 4 5 I 3 I 2 = 2 E 8 askeleilla tämä saadaan muotoon I 5 I 2 = 8 E 4 (Huomaa että kahden ylimmän rivin järjestystä on vaihdettu!) Vastaus on siis I = 5A I 2 = 8A ja E = 4V Olisikin näemmä kannattanut valita virran I suunta toisin päin 7 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 8 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 Esimerkki 4 Etsi yhtälöryhmän kaikki ratkaisut kun x + 2x 2 + 3x 3 + 4x 4 = 2x + 4x 2 + 8x 3 + x 4 = 6 3x + 6x 2 + x 3 + 4x 4 = 7 Ax = b Ratkaisu: Kirjoitetaan yhtälö matriisimuotoon Ax = b eli x 2 3 4 2 4 8 x 2 x 3 6 4 3 = 6 7 x 4 Ennen kuin sijoitamme liittomatriisiin oikealle puolelle vektorin b b = 6 suoritetaan eliminaatioaskeleet yleisellä b = b 2 7 b 3 2 3 4 b 2 3 2 4 8 b 2 + 3 6 4 + 2 3 4 2 2 2 2 b 3 b b 2 2b b 3 3b + 9 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 2 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2

2 3 4 2 2 b b 2 2b b 3 b 2 b Jotta viimeiselle riville ei syntyisi ristiriitaa on pädettävä b 3 b 2 b = Tämä on konsistenssiehto Annetulla vektorilla 7 6 = joten ristiriitaa ei synny 2 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 Palataan sitten annettuun vektoriin b jolloin saadaan 2 3 4 + 2 2 6 2 :2 3 7 6 2 5 2 Matriisi A on nyt saatettu redusoituun porrasmuotoon Tämä tarkoittaa muotoa jossa jokaisen rivin ensimmäinen nollasta poikkeava alkio on ja alemmalla rivillä on alussa nollia aina useampi kuin ylemmällä 22 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 Jaetaan muuttujat a) kiinnitetyiksi (x x 3 ) b) vapaiksi (x 2 x 4 ) Miksi nämä nimet? Vapaat voi korvata parametreilla ja ratkaista kiinnitetyt niiden avulla Olkoon x 2 = σ x 4 = τ σ τ R Ratkaistavana on siis x 2 σ 5 x 3 = 2 τ Helpoiten loppu onnistuu kirjoittamalla ongelma takaisin yhtälöryhmäksi { x + 2σ + τ = 5 x 3 + τ = 2 Tästä saadaan ratkaistua kiinnitetyt muuttujat x ja x 3 vapaiden avulla: { x = 5 2σ τ x 3 = 2 τ Kun lisäksi muistetaan että x 2 = σ ja x 4 = τ ovat mielivaltaisia reaalilukuja nähdään että yhtälöt ratkeavat millä tahansa lukunelikolla x x 2 x 3 x 4 joka on muotoa 23 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 24 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2

x = 5 2σ τ x 2 = σ x 3 = 2 τ x 4 = τ missä σ τ R Toisin sanoen kaikki muotoa 5 2 x = 2 + σ + τ σ τ R olevat vektorit toteuttavat siis alkuperäisen yhtälön Ax = b eli ratkaisuita on ääretön määrä 25 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 Huom Vapaiden muuttujien kerroinvektorit 2 ja ratkaisevat yhtälön Ax = eli samaa matriisia vastaavan homogeenisen yhtälön Myös kaikki niiden lineaarikombinaatiot ratkaisevat homogeenisen yhtälön Sanotaankin että matriisin A ydin on yhtälöryhmän Ax = ratkaisuiden kantavektorien joukko eli tässä tapauksessa 2 N (A) = ; dim N (A) = 2 26 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 Esimerkki 5 (lasketaan luennolla) Etsi yhtälöryhmän x + x 2 x 3 + 3x 4 = 3x + x 2 x 3 x 4 = 2x x 2 2x 3 x 4 = kaikki ratkaisut Vastaus: x = α α R Lause 6 Lineaarinen yhtälöryhmä Ax = b missä A on m n-matriisi voidaan aina saattaa muotoon ( ) I F c c 2 missä I on r r-identiteettimatriisi F on r (n r)-matriisi c on r-vektori ja c 2 on (m r)-vektori Ratkaisuiden lukumäärälle saadaan ehdot: Jos r < m ja c 2 lukumäärä on (r = m tai c 2 = ) ja r = n lukumäärä on (r = m tai c 2 = ) ja r < n lukumäärä on 27 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 28 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2

Esimerkki 7 (lasketaan luennolla) Eräs yksinkertainen talous koostuu hiili- sähkö- ja terässektoreista Sähkösektorin tuotannosta myydään 4% hiilisektorin käyttöön 5% terässektorin käyttöön ja loput jää omaan käyttöön Hiilisektorin tuotannosta sähköteollisuus ostaa 6% ja terästeollisuus 4% Terässektorin tuotannosta puolestaan 6% myydään hiilisektorin käyttöön 2% sähkösektorille ja loput omaan käyttöön Merkitään sähkösektorin vuosituotannon arvoa p s hiilisektorin p h ja terässektorin p t Etsi tasapainotila jossa kunkin sektorin tulot ja menot vastaavat toisiaan Ratkaisu: Tasapainotilassa hiilisektorin vuosituotannon arvo p h on yhtä suuri kuin sen menot Menot koostuvat siitä että ostetaan 4% sähkösektorin tuotannosta ja 6% terässektorin tuotannosta Siis: p h = 4p s + 6p t Vastaavasti sähkö- ja terässektoreille: p s = 6p h + 2p t + p s ja p t = 5p s + 4p h + 2p t (Huomaa että näillä sektoreilla osa tuotannosta menee omaan käyttöön!) Saadaan siis yhtälöryhmä: p h 4p s 6p t = 6p h +9p s 2p t = 4p h 5p s +8p t = 29 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 3 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 Kirjoitetaan tämä matriisimuodossa: 4 6 p h 6 9 2 p s = 4 5 8 p t lla saadaan (pyöristettynä kahden luvun tarkkuudelle) 4 6 94 6 9 2 85 4 5 8 joten yleinen ratkaisu on p h 94 p s p t 85 p t R p t 3 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2 Esimerkki 8 (lisätehtävä) Fotosynteesissä kasvi muuttaa auringonvalosta saamallaan energialla hiilidioksidia CO 2 ja vettä H 2 O hapeksi O 2 ja glukoosiksi C 6 H 2 O 6 Reaktion kemiallinen yhtälö on siis x CO 2 + x 2 H 2 O x 3 O 2 + x 4 C 6 H 2 O 6 Etsi kertoimet x x 2 x 3 x 4 Vastaus: Hiili- vety- ja happiatomien lukumäärien täytyy pysyä vakioina joten yhtälön kummallakin puolella niitä kutakin on sama määrä Tästä saamme yhtälöryhmän joka ratkaistaan esim menetelmällä Vastaukseksi saadaan x = x 2 = x 3 = 6τ x 4 = τ τ R 32 / 32 N Hyvönen c R Kangaslampi 2