Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä ASIA: kommentteja Kelan tulkkauspalveluiden kilpailutusasiakirjoihin Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän asiakasjärjestöt (Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Suomen Kuurosokeat ry) haluavat kommentoida Kelan tulkkauspalveluiden kilpailutusasiakirjoja seuraavasti (varsinaiset kysymykset on selvyyden vuoksi lihavoitu): YLEISIÄ HUOMIOITA Kiitämme sitä, että tarjousten vertailussa hinta ratkaisee vain puolet palveluntuottajien kilpailutusjärjestyksen määräytymisestä ja laatuun on kiinnitetty aiempaa suurempaa huomiota. Jatkossa Kelan välitys on kiinni sunnuntaisin ja juhlapyhinä. Tämä voi tuoda jonkin verran ongelmia, mutta vielä emme osaa arvioida, kuinka paljon se vaikuttaa tulkin saamiseen. Kunnollisella tiedotuksella voidaan pienentää mahdollisten ongelmien syntymistä. Asiakirjat ovat saatavilla vain suomeksi. Kela on viranomainen, jota koskee Suomen kielilainsäädäntö. Kela tarjoaa tulkkauspalveluita myös puhutulla ruotsilla ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Näin ollen voidaan perustellusti olettaa, että ruotsinkielisille asiakirjoille on tarvetta sekä tulkkien että asiakkaiden puolella. Kelan määrittelemät tuotteet ja palvelukuvaus eivät avaudu ilman käännöstä etenkään suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäville kuuroille, joista harvoilla on kovin vahva kirjoitetun suomen kielen taito. KYSYMYS: Miksi Kela ei noudata viranomaisia velvoittavaa kielilainsäädäntöä? Miksi asiakirjoja ei pyynnöistä huolimatta aiota tarjota ruotsiksi? HANKITTAVA TULKKIRESURSSI Kela on määritellyt kullekin alueelle hankittavan tulkkiresurssin. Kun vertaa hankittavaa tulkkiresurssia Kelan toimittamaan tilastoon tulkkien määrästä maakunnittain v.2016, voi huomata resurssien kokonaismäärän tipahtavan lähes puoleen tämänhetkisestä (vertailu ohessa). Vuoden 2016 tilastoa hieman vääristää se, että yksittäinen tulkki on voinut tarjota osaamistaan monelle alueelle, mutta mielestämme se ei selitä näin suurta eroa. Mitään selitystä tälle suurelle pudotukselle ei asiakirjoissa anneta. Kelan tilasto v. 2016: tulkkien määrä yht. 858 465 Pohjoinen 66 46 Pohjanmaa 48 43 Keskinen 140 62 Läntinen 307 131 ostettava resurssi 2018 alkaen Sivu 1 / 10
Itäinen 65 52 Uusimaa 232 131 Näemme tässä suuren vaaran tulkkauspalvelun toteutumisessa tulkkauspalvelulain tarkoittamalla tavalla. Iso osa käyttää palvelua myös kotikuntansa ulkopuolella. Asiakkaalla voi esimerkiksi olla säännöllisesti kokous Helsingissä, vaikka hänen kotipaikkansa on Oulussa. Käytännössä se tarkoittaa, että Uudenmaan alueen tulkkiresurssista ei välttämättä riitä tulkkia näille ulkopuolelta tuleville tulkkauspalvelun käyttäjille. Tämä vaarantaa tulkkauspalvelua käyttävien yhdenvertaisen oikeuden liikkua, tehdä työtä ja olla aktiivinen osallistuja poliittisesti ja yhteiskunnallisesti. Tulkkauspalvelulain esitöissä ilmaistaan selvästi, ettei tulkkauspalvelua voi käyttää väärin ja että ihmisellä tulee olla oikeus itse määritellä, mihin tulkkauspalvelua käyttää. Hankittavaa resurssia tarpeettomasti rajoittamalla vaarannetaan tulkkauspalvelulain tarkoitus. Suomenruotsalaista viittomakieltä ja ruotsia käyttävien tulkkaustarpeita ei ilmeisesti aiota hoitaa kunnolla, sillä hankittava ns. ruotsinkielinen resurssi on koko maassa häviävän pieni. Ruotsinkielistä resurssia hankitaan vain osalle alueista, samoin kuulonäkövammaisten kirjoitustulkkausta. Tätäkään ei ole mitenkään perusteltu asiakirjoissa. Kun on kyseessä kuurosokeille tulkkaus, on otettava huomioon, että yksi kuurosokea vie koko päivän tulkkauksessa mahdollisesti jopa 4 tulkin resurssin, koska tulkkauspalvelun sisällön määrittely on varsin yksilöllistä. Kun vaikkapa Uudenmaan alueella kuurosokeiden päivän kestävälle retkelle osallistuu 20 kuurosokeaa, on tavallista, että mukana on 40 tulkkia. Muutkin kuurosokeiden isommat tapahtumat jo nykytilanteessa vaikuttavat tulkkien saatavuuteen muilla asiakasryhmillä. Mikäli resursseille todella asetetaan ehdotettu hankintakatto, tulee tulkin tosiasiallisesta saamisesta ajoittain todella vaikeaa. Kuurosokeille tulkkaukseen vaikuttaa esim. tulkin äänenlaatu, fyysinen koko, asiakkaan tunteminen, viittomakielen taktiilitaito, muiden menetelmien osaaminen, sukupuoli ja tulkkausvuosien tuoma osaaminen. Näin ollen resurssien laskeminen esimerkiksi pelkästään käytettyjen tulkkaustuntien määrästä joltain yksittäiseltä vuodelta ei kerro todellista tarvetta tietyn tulkkaustavan osaavista tulkeista tai ennusta sitä, miten tilanne muuttuu kullakin alueella eri vuosina. Resurssien määrän rajoittaminen perusteetta myös hankaloittaa tulkin saamista ihmisten muuttaessa alueelta toiselle eli tarvittavan resurssin kasvaessa yhdellä ja pienentyessä toisella alueella. Erityisesti tulee huomioida Tampereelle avattu kuuroille ja kuurosokeille tarkoitettu asumisyksikkö, joka tulee lisäämään läntisen alueen tulkinkäyttäjien määrää nykytilanteeseen verrattuna. Pidämme huonona muutoksena myös sitä, ettei Kela aio hankkia sellaista resurssia, joka tuottaa pelkästään kirjoitustulkkausta kuulonäkövammaisille (kohta 2.2.8 s.20). KYSYMYS: Miksi Kela haluaa rajoittaa yrityksissä olevia tulkkiresursseja tarpeettomasti? Mihin tällä pyritään? Hankittavan resurssin rajoittaminen ei tuo kustannussäästöjä vaan vaarantaa tulkin saamisen. Vain käytetty palvelu maksaa, ei hankitun resurssin määrä. KYSYMYS: Millä varmistetaan, että esimerkiksi Läntisen alueen resurssit jakautuvat oikeudenmukaisesti alueen suurten kaupunkien kesken (Turku, Pori, Tampere)? Onko ennakoitu tapaa, jolla resurssit jakautuvat alueellisesti oikeudenmukaisesti ja tasaisesti asiakasmäärien mukaan? KYSYMYS: Miten varmistetaan kaikkien tulkkaustuotteiden saatavuus tarpeen ilmetessä myös niillä alueilla, joille ei aiota hankkia kaikkia tuotteita, erityisesti ruotsinkielistä resurssia tai kuulonäkövammaisten kirjoitustulkkausta? Ihmiset liikkuvat ja sopivaa tulkkausta tarvitaan muuallakin kuin kunkin asiakkaan kotiympäristössä. Sivu 2 / 10
KYSYMYS: Miten varmistetaan, että tulkkiresursseihin valittavalla kirjoitustulkilla on pätevyys tulkata myös kuurosokeille? Kirjoitustulkkiresurssit ovat pienet, joten näyttää lähes mahdottomalta kuulonäkövammaisen saada tarvitsemaansa kirjoitustulkkausta jatkossa. KYSYMYS: Koko kirjoitustulkkiresurssi näyttää varsin vähäiseltä tunnettuun tarpeeseen nähden. Millä aiotaan varmistaa, että kirjoitustulkkeja on saatavilla riittävä määrä? KYSYMYS: Sisältääkö hankittava tulkkiresurssi myös opiskelutulkkauksen? Mikäli kyllä, näyttää tilanne vielä entistäkin huolestuttavammalta resurssien riittämisen kannalta. Mikäli ei, millä tavalla varmistetaan, että opiskelutulkit löytyvät? Emme näe realistisena sitä, että kullakin palveluntarjoajalla on varmuuden vuoksi rekrytoituna erillinen opiskelutulkkausresurssi. ASIAKIRJA: LIITE 1 PALVELUKUVAUS Toistotulkkaus Kelan järjestämisvelvollisuudesta todetaan (s.9): Kelan järjestämisvelvollisuuteen kuuluu järjestää tulkkauspalvelu asiakkaalle, joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta. Sen sijaa Kelan järjestämisvelvollisuuteen ei kuulu tulkkauspalvelun järjestäminen asiakkaan tilaukseen silloin, kun kyseessä on kahden viittomakielen välisestä tulkkauksesta tai kun toinen tulkkaustilanteen kielistä on kansainvälinen viittominen. Kun kyse on kuurosokeille tarkoitetusta toistotulkkauksesta, tulisi kuurosokealla itsellään olla oikeus määritellä, miten toistotulkkaus järjestetään. Mikäli tilanteessa käytetään jotain muuta kuin suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä ja kuurosokealla on tarvittava kielitaito tässä vieraassa viittomakielessä, ei tulisi tarpeettomasti rajoittaa hänen oikeuttaan saada tulkkauspalvelua toistotulkkauksena. Kyse ei silloin ole kahden viittomakielen välisestä tulkkauksesta vaan toistotulkkauksesta, joka on yksi kuulonäkövammaisten tulkkausmuodoista. KYSYMYS: Miksi asiakkaalla ei ole oikeutta määritellä, miten tulkkaustilanne järjestetään? Asiakkaan tarpeet tulee tulkkauspalvelulain mukaan huomioida palvelua järjestettäessä. Siirtymäajat Tulkkauspalvelun tuottamisen vaatimukset tulkkien koulutuksen osalta ovat hyväksyttäviä (s. 9-13) annettujen siirtymäaikojen puitteissa. Siirtymäaikojen käyttö poistaa ongelman, että vanhat kokeneet ja arvostetut tulkit eivät tulisi valituksi Kelan tulkkauspalvelun tuottajiksi vanhentuneella koulutuspohjallaan. Korostamme vielä sitä, että suomenruotsalaista viittomakieltä osaavat tulkit täytyy huomioida siirtymäajan loppupuolella erikseen ja arvioida mahdollisesti tarvittava siirtymäajan pidennys, koska tarvittavaa lisäkoulutusta tälle ryhmälle ei välttämättä siirtymäajan sisällä ole tarjolla. Näin varmistetaan suomenruotsalaisten kuurojen tulkkauspalvelu myös siirtymäajan jälkeen. Kuurot tulkit Ihmettelemme Kelan linjausta kuurojen viittomakielen tulkkien kohdalla (kohta 2.2.1 s. 13-14 sekä kohta 2.2.8 s.20). Kuurojen tulkkien ammattitaitoa voisi käyttää laajemminkin kuin vain kuulonäkövammaisten tulkkaustarpeisiin tai suomenruotsalaisille kuulo-/kuulonäkövammaisille. Lisäksi kohdat 2.2.1 sekä 2.2.8 ovat Sivu 3 / 10
keskenään ristiriitaisia, sillä jälkimmäisessä kohdassa todetaan, että kuurot tulkit voivat tarjota ainoastaan kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelun tuotteita. Erityisesti monivammaisten kuurojen tulkkauksen laatua voitaisiin parantaa käyttämällä paritulkkausta, jossa toinen tulkki on kuuro viittomakielen tulkki. Monella heistä on melko heikko kielitaito eikä siksi vaikkapa vastavalmistunut tulkki, jonka kielitaito viittomakielen eri rekistereissä ja synonyymeissä on vielä vähäinen, pysty tuottamaan asiakkaan tarvitsemalla tavalla laadukasta ja ymmärrettävää tulkkausta. Sama koskee kuuroja maahanmuuttajia, joilla on kyllä jo suomalaisen viittomakielen osaamista, mutta kielitaito on rajoittunut vain joihinkin tutuimpiin asiakokonaisuuksiin. Kuurojen tulkkien käyttö niissä tulkkaustilanteissa, joissa suomenruotsalaista viittomakieltä osaavaa tulkkia ei ole löytynyt, olisi parempi ratkaisu kuin se, että paikalle lähetetään vain suomalaista viittomakieltä ja puhuttua suomea osaava tulkki. Ehdotamme, että Kela arvioi uudelleen kuurojen tulkkien käyttömahdollisuudet voidakseen tarjota sopivaa ja laadukasta tulkkauspalvelua kaikille asiakasryhmille. KYSYMYS: Miksi kuuro viittomakielen tulkki voi tuottaa Kelan tulkkauspalvelua vain kuulonäkövammaisille tai suomenruotsalaisille kuulo- /kuulonäkövammaisille asiakkaille? Näiden tulkkien suurempi hyödyntäminen tuo laatua tulkkaukseen monessa muussakin tilanteessa ja muillekin asiakkaille. Tulkkauksen vaativuus Kohta 2.2.3.2 tulkkauksen vaativuus kertoo, että ajallinen kesto ei enää jatkossa vaikuta tulkkaustilauksen vaativuuden arviointiin (s.17). Toivomme sen kuitenkin vaikuttavan jatkossakin siihen, lähetetäänkö paikalle yksi vai kaksi tulkkia. Aina asiakkaalla ei ole mahdollisuus vaikuttaa tulkatun tilanteen tauotukseen, joka vaikuttaa tulkkauksen laatuun ja tasaisuuteen tulkkaustilanteen alusta loppuun. Laatu paranee pitkissä tulkkauksissa, kun käytetään kahta tulkkia. Tulkkaustilanteen vaativuuden arvioinnissa toivomme Kelan käyttävän hyödykseen aina asiakkaan antamaa arviota sekä tulkin mahdollisesti antamaa arviota. Asiakkaan arvioidessa, että pitkässä tulkkauksessa riittää yksi tulkki, tulee kuulla sekä asiakkaan että tulkin arviota ja tehdä lopullinen päätös näiden seikkojen, ei vain Kelan oman arvion mukaan. Suomenruotsalainen viittomakieli Kohdassa 2.2.8 henkilöstön tietojen ilmoittaminen haluamme kiittää siitä, että s.20 ruotsinkieliset tulkit pyritään varamaan aiempaa paremmin nimenomaan suomenruotsalaisten asiakkaiden tarpeisiin. Tulkkien osaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että puhutun ruotsin taito on riittävän korkeatasoista, jotta tulkit aidosti pystyvät tekemään tulkkauksen kunnolla. Haluamme silti todeta, että suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien asema ei tulkkilistojakaan (kohdat 5.3 ja 5.4) tekemällä sanottavasti parane, sillä valittavina on vain muutama pätevä tulkki koko maan tasolla. Tähän tulee vielä pohtia uusia ratkaisuja, sillä erityisesti FST:n hallituksen jäsenillä on pysyvä ja jatkuva tarve myös vaativan tason tulkkauspalveluille suomenruotsalaisella viittomakielellä. Yhtenä vaihtoehtona palvelun paremmalle saatavuudelle olisi etätulkkauksen käyttöönotto suomenruotsalaisella viittomakielellä. Palvelusta tulisi tiedottaa tehokkaasti, jotta asiakaskunta tietäisi mahdollisuudesta ja voisi käyttää sitä hyväkseen. Sivu 4 / 10
Tulkkiyritysten internetsivut Kohdassa 2.3.4 (s.28) edellytetään tarjouksen jättäneitä tulkkiyrityksiä perustamaan myös internetsivut. Näemme tämän hyvänä ja toivomme, että myös Kelan sivuilta löytyisi linkit kaikkien tulkkiyritysten kotisivuille. Tämä auttaisi asiakkaita löytämään hätätilanteessa (kohta 2.3.8) helpommin tulkin. Lisäksi se auttaisi viranomaisia löytämään alueensa tulkkiyritykset helpommin ja toteuttamaan omaa tulkkauksen järjestämisvelvollisuuttaan. Palveluntuottajilla voisi olla jokaisesta tulkistaan myös kuva näillä internetsivuillaan, jotta asiakas voi tarkistaa, minkä näköistä tulkkia etsii tulkkauspaikalla. Kunkin yrityksen tulee myös selvästi ilmaista, ketkä yrityksen tulkeista ovat käytettävissä hätätilanteessa suomenruotsalaista viittomakielen tulkkausta tarvitseville. Tulkkiyritysten sivujen tulee noudattaa saavutettavuusvaatimuksia, jotta ne ovat myös apuvälineillä esteettömästi luettavissa. Tulkkilistat Näemme tulkkilistojen käyttöönotossa (kohdat 5.3 ja 5.4 s.37-38) sekä hyviä että huonoja puolia. Tulkkilistojen laajentaminen kaikkien asiakasryhmien käyttöön helpottaa monen asiakkaan tulkkauksen käyttöä, koska tulkit voi omalta listaltaan nimetä myös eri tarkoituksiin. Kiitämme erityisesti sitä, että jotkut tulkit voi omalta listaltaan nimetä erityisesti työelämän käyttöön. Vaarana näemme sen, että alueen asiakkaiden toivetulkkeina voivat olla samat vaikkapa 5 tulkkia, jolloin tulkin saaminen voi hankaloitua kaikilla. Toivomme, ettei tulkkilistalle nimettyjen tulkkien mahdollista määrää rajoiteta. Tulkkauspalvelun koettuun laatuun vaikuttaa myös yksittäisen tulkin osaaminen, ei niinkään tulkkauksen toteutuneet käyttömäärät. Erityisesti kuurosokeilla on tärkeää, kuka tulee tulkiksi ja siksi tulkkirinkien käyttö on parantanut tulkkauksen laatua. Tulkkirinkien ja toivetulkkien toimimisen jatkuvuus tulee taata myös jatkossa ja asiakkaan ehdotuksia tulkeista tulee noudattaa mahdollisimman tarkasti. Ne asiakkaat, jotka eivät halua, tiedä tai ymmärrä käyttää hyväkseen tulkkilistan valitsemisen mahdollisuutta, eivät saa jatkossa toivoa tulkkia kuin määrättyihin neljään erityistilanteeseen. Asiakkailla on koko Kelan palvelujärjestämisen ajan ollut hyvin tiedossaan ne tilanteet, milloin on tärkeää saada juuri tietty tulkki eivätkä nämä tilanteet liity vain erityisen läheiseen perhetapahtumaan tai synnytykseen. Joskus tulkkitoive esitetään juuri siksi, että tilanne vaatii tulkilta jotain erityistä osaamista tai tilaisuuteen tulevat osallistujat pystyvät luottamaan juuri tähän tulkkiin. Näissä tilanteissa välityksen tulisi kuunnella tarkkaan asiakkaan tilauksessaan esittämät perustelut ja pyrkiä toteuttamaan asiakkaan asianmukaisen ja perustellun toiveen, vaikka asiakas ei olisikaan ottanut tulkkilistaa käyttöönsä. Näemme tässäkin vaarana sen, ettei Kela aio hankkia kaikkia tuotteita kaikille alueille. Mikäli alueella ei ole tarjolla sitä tuotetta, jonka asiakas tarvitsee omaan tulkkaukseensa, asiakkaan on mahdoton muodostaa tarvitsemaansa tulkkilistaa. Myös tästä syystä ehdotamme, että resurssien alueellinen rajoittaminen poistetaan kilpailutuksesta ja Kela hankkii kaiken tarjotun resurssin kullekin alueelle. Korostamme edelleen sitä, että hankittu resurssi itsessään ei maksa Kelalle mitään, vain käytetty maksaa. Joka tapauksessa tämä suuri muutos tulee tiedottaa kaikille asiakkaille hyvin ja käyttää tarpeen mukaan perehdytystä apuna. Kelan ei tule myöskään tarpeettomasti ja yksipuolisesti päättäen poistaa asiakkaiden valitsemia tulkkeja heidän tulkkilistoiltaan, etenkään hinnan perusteella. Sivu 5 / 10
KYSYMYS: Onko tulkkilistaa käyttävällä mahdollisuus käyttää listan tulkkeja joustavasti kunkin tulkkaustilanteen tarpeiden ja tulkkauksen aiheen mukaan? Asia vaatii vielä avaamista asiakaskunnalle. Palvelunjärjestämisen alue Haluamme kiittää siitä, että Kela ehdottaa palaamista järjestelyyn, jossa palvelu pyritään tuottamaan mahdollisimman läheltä asiakkaan tulkkaustarvetta (kohta 5.2 s.37). Nykyisellä kilpailutuskaudella on tullut paljon palautetta siitä, että tulkit tulevat kaukaa eivätkä välttämättä ymmärrä asiakkaan kotialueella käytettyä viittomakielen muotoa, jolloin tulkkaus usein epäonnistuu. Läheltä välitetty tulkki myös kohentaa asiakkaiden kokemaa tulkkauksen laatua, kun tulkki ei ole pitkästä ajomatkasta väsynyt. Työelämätulkkauksessa olisi toivottavaa, että tulkkilistan tulkki on tarvittaessa mahdollista saada mukaansa myös muualla kotimaassa tapahtuville työmatkoille, jolloin voidaan varmistaa tulkkauksen jatkuvuus ja laadukkuus. Tulkkaustarpeen arviointi (kohta 6.1) Ihmettelemme, miksi asiakirjassa korostetaan erityisesti sitä, että palvelua ei järjestetä oletetun tarpeen perusteella (s. 39). Mikäli asiakas tekee tulkkitilauksen, hän on varmasti jo etukäteen arvioinut, että tarvitsee tulkkauksen nimenomaan tähän tilanteeseen ja tälle ajalle. Hallituksen esityksessä tulkkauspalvelulaista korostetaan, ettei tulkkauspalvelua voi käyttää väärin. Näin ollen Kelalla ei mielestämme ole mitään valtuuksia arvioida, ettei asiakas tarvitse tulkkia johonkin tilaukseensa. Emme myöskään näe tarpeellisena sitä, että jokaisen tulkkaustilanteen kohdalla asiakkaan tulisi antaa pitkät perustelut sille, miksi tilaa tulkkia ja miksi tilaus kestää juuri tämän ajan. Kaikille tulkkauspalvelun käyttäjille perustelujen antaminen ei ole helppoa etenkään kirjallisessa muodossa. Tällainen vaatimus tulee vaikeuttamaan joidenkin asiakkaiden palvelun käyttöä tarpeettomasti sekä on nähdäksemme vastoin tulkkauspalvelulain ja yhdenvertaisuuslain henkeä ja tarkoitusta. Tulkkauspalvelulaki antaa selkeästi asiakkaalle oikeuden määritellä, milloin, missä ja millaista tulkkausta tarvitsee. Lainsäädäntö suojaa asiakkaiden oikeuksia. KYSYMYS: Miksi Kela ilmoittaa jatkossa arvioivansa asiakkaan todellisen tulkkaustarpeen? Voiko näin ollen tapahtua jatkossa niin, että tulkkia ei välitetä, koska VATU-keskuksen arvion mukaan asiakas ei todellisesti tarvitse tulkkia tilaamaansa tilanteeseen? Miten tämä muutos ja oikeuksien heikennys aiotaan asiakaskunnalle tiedottaa? Pitkät tilaukset Pitkien tilauksien välittämiseen (kohta 7.4. s. 47) on tullut hyvä parannus, että tilaukset pyritään välittämään mahdollisimman pian tilauksen saavuttua. Nykyinen neljän (4) viikon välitysjakso myös pitkien tilausten kohdalla on toisinaan vaikeuttanut tulkin löytymistä, nostanut tulkkauspalvelun kustannuksia ja aiheuttanut turhaa huolta asiakkaalle. Hätätilanteeseen liittyvä kiireellinen tulkkauksen tarve Sivu 6 / 10
Hätätilanteeseen liittyvän kiireellisen tulkkauksen tarpeen kohdalla todetaan, että jos asiakkaalle syntyy hätätilanteeseen liittyvä kiireellinen tulkkauksen tarve (kohta 7.5 s.47-48), asiakas voi kaikkina vuorokaudenaikoina ottaa yhteyttä palveluntuottajaan tai tulkkiin. Koemme tämän joidenkin asiakkaiden näkökulmasta erittäin huolestuttavana ja epätasa-arvoisena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalla pitäisi olla jatkuvasti mukanaan laite, joilla pääsee verkkoon tarkistamaan palveluntuottajat ja/tai tulkit, jotka tarjoavat tulkkausta hätätilanteissa. Tätä mahdollisuutta läheskään kaikilla ei ole. On myös kohtuutonta edellyttää, että asiakkaalla on koko ajan mukanaan tulostettu lista hätätulkkausta tarjoavista tahoista. Luonnollisesti paras ratkaisu tilanteeseen olisi Kelan järjestämä ympärivuorokautinen päivystys. Yleisötulkkaukset Haluamme kiittää siitä, että tulkki voi tulkata läsnä oleville henkilöille, vaikka tilauksen tekijä olisi estynyt äkillisen sairastumisen tai muun syyn vuoksi (kohta 7.6 s.48). Tämä on toivottu parannus. Tilaus venyy Kohdassa 7.7.2.3 (s.56) kuvataan tilannetta, jossa tulkkaus pitenee tilatusta. Kohdassa luetellaan syyt, jotka Kela hyväksyy laskutuksen perusteeksi näissä tilauksissa. Mikäli palveluntuottaja joutuu antamaan jokaisesta pidentyneestä tilanteesta Kelalle erikseen selvityksen (kohta 14.1 s.71) voidakseen todentaa, että kyseessä on hyväksytty syy laskutuksen pitenemiselle, se voi heikentää asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Lisäselvitykset lisäävät palveluntuottajan työmäärää, joka välillisesti vaikuttaa asiakkaiden saamaan tulkkauspalveluun. Kaikilla palveluntuottajilla ei ole tasaveroisia mahdollisuuksia käyttää selvitysten kirjoittamiseen nykyistä enemmän työaikaansa. Aina asiakas ei pysty vaikuttamaan siihen, miten pitkäksi tilanne venyy (esim. tulkkauksen toinen osapuoli on paljon myöhässä) eikä kyseessä ole aina asiakkaan OMA terveys (esim. lapsi sairastuu ja päivystyksessä on pitkä jono). Ehkä yleisin tilanne, jossa tilaus venyy, on kokousten tai tilaisuuksien pitkittyminen asiakkaasta riippumattomista syistä. Kyseinen vaatimus nähdäksemme lisää huomattavasti riskiä, että tulkki lopettaa tulkkauksen heti tilatun ajan loppuessa, oli kyseessä hyväksyttävä syy tilauksen pitenemiselle tai ei. KYSYMYS: Mitkä ovat ne muut vastaavat tilanteet, jotka ovat hyväksyttäviä tilauksen pitenemisen syitä? KYSYMYS: Mikäli tulkilla ei ole seuraavaa tulkkausta pakottamassa lähtemään, miksi hän ei voi tehdä tulkkausta loppuun eli palvella asiakkaan koko tarpeen mukaisesti? Asiakas ei saavu tulkkaukseen Ehdotuksessa todetaan, että tulkin tulee odottaa puoli tuntia ja jos asiakas ei saavu paikalle tässä ajassa, tulkkauksen katsotaan peruuntuneen(kohta 7.7.1.2. s.50). Ko. odotusajasta ei suoriteta tulkille palkkaa, vaan hänelle pyritään järjestämään uusi työ. Kohtaan tulee lisätä, että toisinaan myöhästymisen syy ei ole asiakkaan itsensä aiheuttama. Esimerkiksi tilanne, joissa kuurosokea henkilö tilaa vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelukyydin ja taksi saapuu myöhässä. Tästä seuraa kuurosokean asiakkaan myöhästyminen tulkkaustilanteesta, ilman omaa syytään. Myöhästyminen voi johtua kuljetuspalvelumatkojen tilaukseen liittyvistä odotusajoista, joita ei Sivu 7 / 10
systemaattisesti kyetä ennakolta arvioimaan. Osa asiakkaista saapuu tulkkauspaikalle kuljetuspalvelulla taksinkuljettajan opastamana lähtö- ja määränpäässä, haluten toimia mahdollisimman itsenäisesti. Se, ettei tulkille makseta palkkaa näistä tilanteista, vaarantaa vakavasti niiden asiakkaiden oikeuden käyttää tulkkauspalvelua, joilla on sairauteen tai vammaan perustuva syy toistuville unohduksille. Tällaisten asiakkaiden tulkiksi ei haluta lähteä, koska mitään korvausta matka-ajasta, turhasta odottelusta ja muun mahdollisen tulkkaustyön menettämisestä tulkki ei saa. Asiakas pyytää tulkin vaihtoa Mikäli asiakas haluaa vaihtaa tulkin ennen tilauksen alkamista (kohta 7.7.1.6 s.55), todetaan kohdan kuvauksessa vain, että VATU-keskus kirjaa tilauksen peruuntuneeksi. Ymmärrämme, että kuvaus on kirjoitettu palveluntuottajille ohjeeksi mutta nostamme esiin kuitenkin sen seikan, ettei se saa samalla merkitä, että tilaus perutaan samalla myös asiakkaalta. Asiakkaan tulkkauksen tarve on sama, vaikka tilaukseen alun perin kiinnitetty tulkki ei olisi asiakkaan mielestä sopiva juuri tähän tilanteeseen. KYSYMYS: Mikä on perusteltu syy pyytää kiinnitetyn tulkin vaihtoa? Mikäli perusteltuja syitä on vain rajallinen määrä, tulee Kelan ohjeistaa asiakkaat tästä kunnolla. Tulkki peruu tilauksen Palvelukuvauksessa mainitaan vain palveluntuottajalle aiheutuneet kulut (kohta 7.7.3.3 s.58). Sen sijaan asiakkaalle aiheutuneista kuluista ei ole mainintaa. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä on selvittänyt korvausten saamisen mahdollisuutta eri vakuutusyhtiöistä ja kaikki saamamme vastaukset ovat samassa linjassa: mikäli tilaisuuden/matkan tms. peruuntuminen aiheutuu toisen henkilön (esim. tulkin sairastumisen) toimesta, ei mikään vakuutus korvaa tästä aiheutuneita kuluja. Mielestämme Kelan tulisi em. kaltaisissa tilanteissa korvata asiakkaalle aiheutuneet kulut. Perustelemme tätä liitteen TARJOUSPYYNTÖ kohdalla HANKINNAN TAUSTAA (s.12): Tulkkauspalveluiden toimeenpanossa Kela hoitaa sille kuuluvaa julkista tehtävää, josta se vastaa asiakkaisiin nähden ja jossa se on velvollinen korvaamaan palvelussa olevan virheen tai laiminlyönnin johdosta sen asiakkaalle aiheutuneen vahingon täysimääräisesti, riippumatta siitä, tuottaako Kela palvelun itse vai hankkii sen muilta palveluntuottajilta. Kela vastaa täysimääräisesti tulkkien aiheuttamista virheistä ja vahingoista palvelun saajiin nähden. Opiskelutulkkaus Opiskelutulkkauksen (kohta 8 s.59-63) kuvauksessa ei oteta huomioon tilannetta, jossa tarvitsee toisinaan kirjoitustulkkia ja toisinaan viittomakielen tulkkia. Joillain tunneilla kirjoitustulkki voi olla hyödyllisempi kuin viittomakielen tulkki, mutta opiskelija ei ehkä halua käyttää kirjoitustulkkia kaikilla tunneilla. Erityisesti kuurosokeille tulkkauksessa voi näkövamman tähden kesken tunninkin joutua vaihtamaan näiden kahden tulkkausmuodon välillä. Kohdasta ei käy ilmi, onko tällainen sekamuoto jatkossa mahdollista. KYSYMYS: Miten asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan opiskelutulkkauksen järjestämisessä? Muut järjestämisvelvolliset tahot (kohta 10) Sivu 8 / 10
Sivulla 64 lukee: Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluun ei ole oikeutta, jos henkilö saa riittävää ja hänelle sopivaa tulkkausta muun lain nojalla. Oikeus tulkkauspalveluun ei lakkaa, vaikka jonkin muun viranomaisen velvollisuus järjestää tulkkausta menisikin Kelan toissijaisen järjestämisvelvollisuuden edelle. Tällä hetkellä viranomaisten tietoisuus tulkkauspalvelun järjestämisvelvollisuudestaan, käytännöistä ja asiakkaan todellisesta tarpeesta on varsin heikkoa. Esimerkiksi potilaslain, asiakaslain, hallintolain ja yhdenvertaisuuslain perusteella järjestetty tulkkaus on lähes olematonta maassamme eikä tilanne varmastikaan tule korjaantumaan uuden sopimuskauden alkaessa tammikuussa 2018. Iso osa ongelmaa on se, ettei viranomaisilla ole tietoa, mistä ja millä hinnoilla tulkin voi tilata. Siksi asiakaskunta tilaa itse tulkin ja käyttää toissijaista Kelan tulkkauspalvelua, koska tulkki kuitenkin tarvitaan asioiden hoitoon. Lisäksi, kuten s.65 erikseen todetaankin, potilaslaki ja asiakaslaki eivät velvoita terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa järjestämään tulkkauspalvelua. Näin ollen Kelan aikomus rajata nämä tulkkaustarpeet kokonaan oman järjestämisvastuunsa ulkopuolelle vaarantaa vakavasti asiakkaiden oikeuksia ja terveydenhuollon puolella uhkaa pahimmassa tapauksessa jopa henkeä ja terveyttä. KYSYMYS: Usein järjestöjen työntekijät selvittävät muille tahoille sitä, milloin tulkkauksen järjestämisvelvollisuus on jollain muulla kuin Kelan vastuulla. Kun sote- ja maakuntauudistus astuvat voimaan, on entistä enemmän epätietoisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajia, joiden tietämys omasta tulkkauspalvelun järjestämisvastuustaan on kadoksissa. Kuinka muuttuvassa palveluiden tuottamismallissa tulkkauspalveluiden saaminen turvataan asiakkaille sekä organisoidaan tiedonkulku vastuullisille viranomaisille? KYSYMYS: Miten aiotaan varmistaa se, että asiakkaat tietävät, missä tilanteissa tulkkauspalvelusta on vastuussa Kela ja milloin jokin muu taho (kuten viranomainen)? Asiakkaiden ei voida olettaa olevan lainoppineita ja tuntevan syvällisesti kaikkea asiaan vaikuttavaa lainsäädäntöä. Helpoin ratkaisu olisi se, että kaikki tilaukset saa jättää Kelaan ja Kela tiedottaa vastuuviranomaista tarvittavasta tulkkauksesta. Perehdytys Perehdytys on asiakkaille tärkeä tulkkauspalveluun johdattava palvelu (kohta 11 s.66 alkaen). Kiitämme siitä, että myös pidempään palvelua käyttänyt voi tarvittaessa saada perehdytystä. Erityisesti uutta palvelua käyttöönotettaessa perehdytys olisi hyvä väline käydä läpi tarvittavat asiat. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa etäpalvelu, jolloin asiakkaan suunnitellessa sen käyttöä tulisi perehdytyksessä käydä läpi, onko asiakkaalla tarvittava laitteisto ja sopiva kamera, mitä palvelu tarkoittaa ja mihin sitä voi käyttää. Haluamme silti muistuttaa, että vaikka perehdytyksen seuranta (kohta g s.70) on tarpeellinen, tulee muistaa, ettei tulkkauspalvelu sisällä käyttöpakkoa tai -velvollisuutta. Asiakkailla on oikeus myös olla käyttämättä tulkkauspalvelua niin valitessaan. Toki on paikallaan selvittää perehdytyksen jälkeen, miksi palvelu on jäänyt käyttämättä, koska syynä voi olla myös jokin väärinymmärrys palvelun käytössä ja oikeudessa käyttää tulkkia tai ongelma tilata tulkkia. Perehdytystä on oltava tarjolla myös suomenruotsalaisella viittomakielellä tarvittaessa. Matka-aika Matka-ajan korvauksen poisto (kohta 14.4 s. 72) on suuri huononnus, joka tulee heikentämään erityisesti haja-asutusalueiden tulkkauspalvelun saatavuutta. Kaikki tulkintarve ei kohdistu taajamiin tai lyhyen matkan päähän tulkin lähtöpisteestä. Esimerkiksi erilaiset kuntoutusjaksot järjestetään tavallisesti maaseudun Sivu 9 / 10
rauhassa ja jopa huonojen kulkuyhteyksien päässä. Lisäksi muutos ei lainkaan huomioi Pohjois-Suomen pitkiä etäisyyksiä vaan vaikeuttaa entisestään tulkin saamista. KYSYMYS: Miten Kela aikoo varmistaa pitkien etäisyyksien maassa tulkkauspalvelun käyttömahdollisuuden kaikkialla yhdenvertaisesti, mikäli matka-ajan korvauksesta luovutaan kokonaan? Sivu 10 / 10