KIRJALLINEN KYSYMYS 927/2009 vp Sähkökäyttöisten ajoneuvojen käyttöön kannustaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomalainen teknologiaosaaminen näkyy maailmalla mm. sähköautojen kehittämisenä ja nyt valmistamisena. Valmet Automotive on aloittanut Uudessakaupungissa sähköautojen valmistuksen, ja kokeiluja on tehty eri automerkeille muuallakin Suomessa. Sähköautojen hankinnan houkuttelevuuden lisääminen esimerkiksi käyttövoimaveron poistolla on ajoittain noussut esille, mutta ministeri tai ministeriö ei ole asialle lämmennyt. Vaikka on selkeästi osoitettu, että sähkökäyttöiset ajoneuvot parantavat huomattavasti hengitysilman laatua taajama- ja kaupunkiseuduilla ja vähentävät paikallisia päästöjä, ei Suomessa anneta riittäviä kannustimia siirtyä sähkökäyttöisten ajoneuvojen käyttöön. Olisi myös varsin erikoista, jos syntyisi tilanne, että Suomessa valmistettuja sähköautoja ostettaisiin läntisiin naapureihimme, mutta mm. veroratkaisujen takia niitä ei juurikaan ostettaisi kotimaassa. Sähköautojen suosimiseen on oltava myös muita keinoja kuin pelkät veromuutokset. Hyviä esimerkkejä löytyy maailmalta. Esimerkiksi mahdollisia ruuhkamaksuja pohdittaessa on syytä pitää mielessä joukkoliikenteen kaltainen maksuvapaus sähkökäyttöisille ajoneuvoille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä edistääkseen ympäristöystävällisten sähkökäyttöisten ajoneuvojen yleistymistä Suomessa? Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2009 Saara Karhu /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 927/2009 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä edistääkseen ympäristöystävällisten sähkökäyttöisten ajoneuvojen yleistymistä Suomessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriö asetti laajapohjaisen Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää sähköajoneuvojen käyttöön ja kehittämiseen liittyviä asioita. Työryhmä esitti sähköautoja ja muita sähköajoneuvoja koskevia suosituksia 6.8.2009 jättämässään mietinnössä. Sähköautojen käyttöönoton lisäämiseksi työryhmä suositteli mm., että yhteiskunta kannustaa sähköajoneuvojen ja muiden energiatehokkaiden ajoneuvojen käyttöönottoon Suomessa. Tavoitteeksi esitettiin, että vuonna 2020 Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista 25 % on sähköverkosta ladattavia ja näistä 40 % (eli 10 % kaikista) täyssähköautoja. Työryhmä jakoi suositukset neljään ryhmään: 1. Sähköajoneuvotoimialan (-klusterin) kehittäminen 2. Sähköajoneuvojen kokeilu- ja konseptihankkeiden käynnistäminen 3. Sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön kannusteet 4. Latausinfrastruktuurin kehittäminen ja muuta alan kehitystä tekevät toimenpiteet. Suomalaisen sähköajoneuvotoimialan kehittymisen ja kasvun kannalta toimenpiteiden toteuttaminen on tarkoituksenmukaista vaiheistaa niin, että päähuomio kiinnitettäisiin aluksi alan osaamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä kokeilu- ja konseptihankkeisiin (suosituskohdat 1 ja 2). Sähköajoneuvojen tarjonnan lisääntyessä ja kuluttajamarkkinoiden vahvistuessa näiden rinnalle tuotaisiin hankinnan ja käytön kannusteet sekä ajoneuvokannan edellyttämän latausinfrastruktuurin kehittämiseen liittyvät toimenpiteet (suosituskohdat 3ja 4). Sähköajoneuvojen hankinnan kannustimiksi työryhmä suositteli, että - Autoveron ympäristömyönteistä kuluttajakäyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta voitaisiin entisestään parantaa lisäämällä ko. veron päästöihin perustuvaa progressiivisuutta. - Valtio harkitsisi tulevina vuosina sähköautojen hankinnan suoraa tukemista kysynnän lisäämiseksi. Tuen tulisi olla väliaikainen ja ajoittua siten, että kysynnän lisääntymisestä saataisiin suurin mahdollinen yhteiskuntataloudellinen hyöty. - Julkisten hankintojen ohjeistuksessa tulee ottaa huomioon myös sähköajoneuvojen ympäristö- ja energiataloudelliset edut direktiivin 2009/33/EY mukaisesti sekä korostaa julkisten organisaatioiden mahdollisuuksia toimia uusien kokeiluhankkeiden käynnistäjinä ja ympäristömyönteisen toiminnan malliesimerkkinä. Sähköajoneuvojen käytön kannusteiksi työryhmä suositteli, että - Ajoneuvoveron ympäristömyönteistä kuluttajakäyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta voitaisiin entisestään parantaa lisäämällä ko. veron päästöihin perustuvaa progressiivisuutta. - Sähköautoilta vuosittain perittävän käyttövoimaveron poistamista harkittaisiin osana val- 2
Ministerin vastaus KK 927/2009 vp Saara Karhu /sd tiovarainministeriön polttoaineiden laatuporrastuksen kehittämisen kokonaisuutta. - Kaupungit ja kunnat tukevat osaltaan sähköautojen ja muiden erittäin vähäpäästöisten yksityisajoneuvojen käyttöä tarjoamalla niille esimerkiksi pysäköintietuuksia ja tavanomaisia ajoneuvoja sujuvampia liikennöintimahdollisuuksia. Työryhmä esitti, että ajoneuvovalintoja tekevien kuluttajien, yritysten, viranomaisten, kuntien ja muiden organisaatioiden informaatio-ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota myös sähköajoneuvoja koskevan tiedon saatavuuteen ja näkyvyyteen. Latausinfrastruktuurin kehittämiseksi työryhmä katsoi, että - Tarkoituksenmukaisen latausinfrastruktuurin rakentuminen lähivuosina edellyttää kokonaisvaltaista kehittämisotetta siten, että sähköautojen kasvavan käytön tarpeet otetaan huomioon niin liikennesuunnittelussa, rakentamismääräysten uudistamisessa kuin myös osana sähköenergiamarkkinoiden kehittämistä. - Sähköajoneuvojen laajenevan käytön edellyttämää kaupallisten latausratkaisujen saatavuutta mm. yleisillä pysäköintipaikoilla, ostoskeskuksissa, huoltoasemilla ja työpaikoilla on vauhditettava tehostamalla yritysten ja kuntien ja valtiovallan yhteistyötä tässä asiassa. Työryhmä katsoi, että sähköajoneuvosektorin eurooppalaista ja kansainvälistä standardointitoimintaa tulee Suomessa seurata aktiivisesti ja vaikuttaa kehityksen suuntaan suomalaisesta näkökulmasta. Työryhmä esitti, että perustetaan sähköajoneuvoalan seurantaryhmä, joka koostuu elinkeinoelämän, kuntien sekä keskeisten hallinnonalojen ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajista. Autovero on porrastettu 1.1.2008 alkaen CO2- päästöjen mukaan (12,2 48,8 %). Sähköautot kuuluvat vähäpäästöisinä tai päästöttöminä alimpaan verotusryhmään. Ajoneuvovero koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. Perusvero muuttuu vuonna 2010 CO2-päästöihin perustuvaksi ja on suuruudeltaan 20 600 euroa vuodessa. Käyttövoimavero säilyy entisellään, ja se peritään muista kuin bensiinikäyttöisistä ajoneuvoista. Verotuksen osalta valtiovarainministeriö selvittää auto- ja ajoneuvoverotukseen (perus- ja käyttövoimavero) liittyviä ongelmakohtia. Sähköajoneuvojen demonstraatio- ja konseptiautohankkeiden valmistelu on meneillään. Hankkeissa on mukana mm. elinkeinoelämä, VTT, Tekes, Finpro ja työ- ja elinkeinoministeriö. Suomessa on runsaasti sähköajoneuvoissa tarvittavaa korkeatasoista osaamista. Osaaminen on kuitenkin liittynyt muuhun kuin sähköajoneuvoihin, mutta on sovellettavissa niissä, ja siksi tätä osaamista ollaan kokoamassa ns. sähköajoneuvoklusteriksi. Tulevat päästörajoitukset ja pyrkimys öljyriippuvuuden pienentämiseen kohdistavat erittäin voimakkaasti paineita sähkö- ja muiden vähäpäästöisten ajoneuvojen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Kehitystyöhön käytetään erittäin paljon varoja ympäri maailmaa, ja kansainvälinen yhteistyö on runsasta. Siinä kehitystyössä haluamme olla osallisina. Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2009 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 927/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Saara Karhu /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att främja en allmännare användning av eldrivna motorfordon i Finland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbets- och näringsministeriet tillsatte en bredbasig arbetsgrupp för elfordon i Finland, som hade till uppgift att utreda frågor som hänför sig till användningen och utvecklingen av elfordon. Arbetsgruppen presenterade rekommendationer om elbilar och andra elfordon i ett betänkande, som överlämnades den 6 augusti 2009. För att öka ibruktagandet av elbilar rekommenderade arbetsgruppen bl.a. att samhället uppmuntrar ibruktagandet av elfordon och andra energieffektiva fordon i Finland. Som mål föreslogs att 25 % av de nya personbilar som säljs i Finland år 2020 ska kunna laddas från elnätet och av dessa ska 40 % (dvs. 10 % av alla) vara renodlade elbilar. Arbetsgruppen indelade rekommendationerna i fyra grupper: 1. Utveckling av elfordonsbranschen (klustret). 2. Startande av försöks- och konceptprojekt för elfordon. 3. Incitament för anskaffning och användning av elfordon. 4. Utveckling av laddningsinfrastrukturen och andra åtgärder som främjar branschens utveckling. Med tanke på utvecklingen och tillväxten inom den finländska elfordonsbranschen är det ändamålsenligt att fasindela genomförandet av åtgärderna så att den huvudsakliga uppmärksamheten i början fästes vid kunskapen inom branschen och utvecklingen av den internationella affärsverksamheten samt vid försöks- och konceptprojekt (rekommendationspunkterna 1 och 2). I och med att utbudet av elfordon ökar och konsumentmarknaden stärks införs dessutom incitament för anskaffning och användning samt vidtas åtgärder som hänför sig till utvecklingen av laddningsinfrastrukturen för fordonsbeståndet (rekommendationspunkterna 3 och 4). Som incitament för anskaffning av elfordon rekommenderade arbetsgruppen följande: - Bilskattens styrande effekt för ett miljövänligt konsumentbeteende förbättras ytterligare genom att öka skattens utsläppsbaserade progressivitet. - Staten överväger under de kommande åren direkta stöd för anskaffning av elbilar i syfte att öka efterfrågan. Stödet ska vara tillfälligt och förläggas till en sådan tidpunkt att en ökad efterfrågan ger största möjliga samhällsekonomiska nytta. - I anvisningarna för offentlig upphandling bör även beaktas elfordonens miljö- och energiekonomiska fördelar enligt direktiv 2009/33/EG och de offentliga organisationernas möjligheter att starta nya försöksprojekt och tjäna som typexempel på miljövänlig verksamhet bör framhävas. Som incitament för användning av elfordon rekommenderade arbetsgruppen att - fordonsskattens styrande effekt för ett miljövänligt konsumentbeteende ytterligare förbättras genom att öka skattens utsläppsbaserade progressivitet 4
Ministerns svar KK 927/2009 vp Saara Karhu /sd - slopandet av den årligen indrivna drivkraftsskatten övervägs som en del av finansministeriets utveckling av kvalitetsgraderingen av bränslen - städer och kommuner för sin del stöder användningen av elbilar och andra privatfordon som orsakar mycket små utsläpp genom att erbjuda dem t.ex. parkeringsförmåner och möjligheter att smidigare än vanliga fordon röra sig i trafiken. Arbetsgruppen föreslog att vid informationsstyrningen av konsumenter, företag, myndigheter, kommuner och andra organisationer som väljer fordon fästes särskild vikt vid att även information om elbilar är tillgänglig och synlig. För utveckling av laddningsinfrastrukturen ansåg arbetsgruppen att - uppbyggnaden av en ändamålsenlig laddningsinfrastruktur inom de närmaste åren förutsätter ett övergripande utvecklingsgrepp, så att de behov som en ökad användning av elbilar medför beaktas både i trafikplaneringen, revideringen av byggbestämmelserna och som en del av utvecklingen av elenergimarknaden - tillgången till sådana kommersiella laddningslösningar som en ökad användning av elfordon förutsätter, bl.a. på allmänna parkeringsplatser, i köpcentrum, på servicestationer och arbetsplatser, ska förbättras genom samarbete mellan företagen, kommunerna och statsmakten i denna fråga. Arbetsgruppen ansåg att det europeiska och internationella standardiseringsarbetet inom elfordonssektorn aktivt bör följas i Finland och att utvecklingsriktningen bör påverkas ur finländsk synvinkel. Arbetsgruppen föreslog att det bildas en uppföljningsgrupp för elfordonssektorn, som består av representanter för näringslivet, kommuner, centrala förvaltningsområden och utbildningsoch forskningsorganisationer. Bilskatten har sedan den 1 januari 2008 graderats enligt CO2-utsläppen (12,2 48,8 %) Eftersom elbilarna orsakar små utsläpp eller är utsläppsfria hör de till den lägsta skattegruppen. Fordonsskatten består av grundskatt och drivkraftsskatt. Grundskatten ändras år 2010 så att den baserar sig på CO2-utsläpp och uppgår till 20 600 euro per år. Drivkraftsskatten förblir densamma och den drivs in för andra än bensindrivna fordon. I fråga om beskattningen utreder finansministeriet problempunkter som hänför sig till bil- och fordonsbeskattningen (grund- och drivkraftsskatt). Demonstrations- och konceptbilsprojekt för elfordon förbereds som bäst. I projekten medverkar bl.a. näringslivet, VTT, Tekes, Finpro och arbets- och näringsministeriet. I Finland finns mycket sådan kunskap på hög nivå som behövs för elfordon. Kunskapen har dock hänfört sig till annat än elfordon, men den kan tillämpas på dem och därför håller man på att sammanföra denna kunskap i ett s.k. elfordonskluster. De kommande utsläppsbegränsningarna och strävan att minska beroendet av olja sätter mycket stor press på utvecklingen och ibruktagandet av elfordon och andra fordon med låga utsläpp. Till utvecklingsarbetet används avsevärda summor runtom i världen och det internationella samarbetet är omfattande. I detta utvecklingsarbete vill vi vara delaktiga. Helsingfors den 1 december 2009 Näringsminister Mauri Pekkarinen 5