LITTOISTENJÄRVEN KUNNOSTAMINEN

Samankaltaiset tiedostot
LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Järvikunnostushankkeen läpivienti

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

KEMIKAALIKUNNOSTUS. LITTOISTENJÄRVI Littoistenjärven osakaskunnat LITTOISTENJÄRVI LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Lapinlahden Savonjärvi

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Littoistenjärven hoidon pitkä historia - miten ja miksi päädyttiin fosforin kemialliseen saostukseen

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Littoistenjärven kemiallinen kunnostus

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Tausta ja tavoitteet

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Vesien tila ja vesiluvat

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Littoistenjärven kokeileva tutkimuspohjainen hoito vuosien myötä muuttuvissa haasteissa

Littoistenjärven kemikaalikunnostusta koskeva ympäristölupahakemus, Kaarina ja Lieto

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Turvetuotannon vesistökuormitus

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesien kunnostus ja käyttö

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke


Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy

Teettäjän kokemuksia monipilaantuneen raskaanteollisuuden alueen kunnostuksesta

FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Aika: Torstai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta Pirjo Särkiaho

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Kaivosten valvonta ja ympäristötarkkailu

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

LITTOISTENJÄRVEN KEMIKAALIKÄSITTELYN VALMISTELUN PÄÄTÖSESITYS

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Hyväristönmäen yleisötilaisuus Myllymäen koulun auditorio Hiessillankatu 10

Transkriptio:

K u v a : J o u k o S a r v a l a LITTOISTENJÄRVEN KUNNOSTAMINEN T I E D O T U S T I L A I S U U S 1 0. 4. 2 0 1 7 M M T M I L J A V E P S Ä L Ä I N E N K u n n o s t u k s e n p r o j e k t i p ä ä l l i k k ö

HANKERYHMÄN ESITTELY - Hankkeen toteuttaa Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunta (omistajat) - Hankkeen vastuullinen johtaja pj. Jukka Heikkilä littoistenjarvenhoitokunta@gmail.com - Projektipäällikkö Milja Vepsäläinen Vahanen Environment Oy milja.vepsalainen@vahanen.com (040) 823 5892 - Urakoitsija Ympäristö Ojansuut Oy - Rahoittajat: Kaarinan kaupunki Liedon kunta Ympäristöministeriö Yrityskonsortio Ritvanen 2

KUNNOSTUKSEN TARKOITUS - Nykytila: Littoistenjärven on syntynyt suuri sisäinen ravinnekuormitustila, ylirehevä - Tämä näkyy laajoina, kuukausia kestävinä syanobakteerikukintoina - Nykyiset toimet (ilmastus, tehokalastus ja levän paikallinen poisto, kosteikko, laskeutusaltaat) eivät ole riittäneet tila on heikentynyt vesienhoitolain 1299/2004 ja Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden vastaisesti ja ollut viime kesinä huono tai välttävä, vuonna 2016 huonompi kuin koskaan. - Toimenpide: Sidotaan veden ja sedimentin fosfori veteen levitettävän kemikaalin avulla Littoistenjärven tila paranee, parhaassa tapauksessa palautuu karumpaan tasapainotilaan Leväkukinnot vähenevät Virkistyskäyttö paranee Vesidirektiivin vaatimukset täyttyvät 3

KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS - Edellyttää vähätuulista säätä ja vähäistä kasvillisuutta - Toteutetaan vapun jälkeen (tavoite 4.-7.5) - Urakoitsija rakentaa tilapäisen laiturin lastausta varten (Koulun ranta, alustava) - Kunnostuskemikaali tuodaan säiliöautoilla (4-5krt/vrk) ja lastataan aluksiin laiturilta. - Kemikaali sekoitetaan koko vesimassaan Käyttömäärä n. 200-300t, määritetään tarkasti juuri ennen toimenpidettä Happamuutta (= ph) seurataan toimenpiteen aikana Levityksessä 2 moottorikäyttöistä alusta - Työ kestää noin 2 vrk, ympärivuorokautinen työ 4

KEMIKAALIN TOIMINTA - Veteen sekoitetaan happamoiva polyalumiinikloridiliuos (Kemiran PAX-XL 100) Littoistenjärven käsittelyssä lasketaan ph tasolle 6.0-6.3 - Sitoo vedestä fosforin hetkessä Liuos flokkuloituu ja sakkautuu järven pohjaan Sedimentin päälle muodostuu, kerros, joka estää fosforin vapautumisen sedimentistä Tämän jälkeen pohjan sedimenttiä ei saa myllätä 1. päivä 2. päivä 3. päivä Polyalumiinikloridiliuos Alumiinihydroksidisakka 5

SAOSTUSKEMIKAALISTA - Polyalumiinikloridia käytetään vedenpuhdistuslaitoksilla - Liuoksena reagoi välittömästi veden fosforin kanssa, eli alumiini sitoutuu pysyväksi yhdisteeksi ja painuu pohjaan Sitoo fosforin myös hapettomissa olosuhteissa Laskee ph:ta - Ennen järveen sekoittamista: Voi syövyttää metalleja Käytännössä sakkautuu järvessä ennen kuin korroosiota tapahtuu Ärsyttävä Vakavan silmävaurion vaara Siksi lastausalue aidataan ja sinne on pääsy kielletty 6

JÄLKITYÖT - TALKOOT heti kunnostuksen jälkeen Kuolleiden kalojen poisto ja kuljetus Siistimistyöt Tarjolla pientä syötävää ja juotavaa - ILMOITTAUTUMINEN TALKOISIIN Milja Vepsäläiselle. - Jälkikäsittelyprojekti alkaa kunnostuksen jälkeen Mitataan toimivuutta ja tehokkuutta. Pintalevän keruukokeiluja laajennetaan. Tarvittaessa poistetaan vesikasveja. Tarkkaillaan kolmen vuoden ajan kunnostuksen jälkeen. 7

LUPA-ASIOISTA h t t p : / / w w w. l i t t o i s t e n j a r v i. f i / j a r v e n - h o i t o s u u n n i t e l m a t / - Aluehallintovirasto myöntänyt ympäristöluvan 11.9.2014 - Lupamääräysten mukainen tarkennettu suunnitelma hyväksytty Vesistötarkkailu (V-S ELY:n ympäristöpalvelut yksikkö, maaliskuu 2017) Kalastotarkkailu (V-S ELY:n kalatalouspalvelut yksikkö, helmikuu 2017) Tarkkailut toteuttaa hoitokunta yhteistyössä Littoistenjärven neuvottelukunnan kanssa - Hankkeen toteutusta valvoo ELYn ympäristöpalvelut, Asko Syväoja (yhteystiedot tähän) Mikäli ympäristöluvasta poikkeavaa toimintaa havaitaan, ensisijaisesti informoitava kunnostuksesta vastaavaa projektipäällikköä tai hoitokuntaa - Haettu poikkeuslupa moottoriajoneuvon käyttöön järven alueelle kunnostustyön ajaksi. 8

HAITTA IHMISILLE - Käsittelyn aikana järvellä ei tule liikkua ilman hoitokunnan puheenjohtajan tai projektipäällikön lupaa Urakoitsijalle taataan häiriöttömät työskentelyolot Lastausalueelle pääsy vain urakoitsijan luvalla - Uimiselle ei ole rajoitusta terveyssyistä, mutta hoitokunta on päättänyt 2 päivän varoajasta, jolloin järvellä ei tule uida tai muuten liikkua, jotta sakka ehtii rauhassa laskeutua ja vesi kirkastua. - Vuoden 2017 kesällä esteettistä haittaa valkoisesta flokista - Kalastukselle ei varoajan jälkeen rajoituksia 9

HAITTA LUONNOLLE - Kalojen kuolemia odotettavissa biomassaa poistuu kun kalat kerätään Kalaston vähentäminen tehokas kunnostuskeino - Kuolleet kalat eivät ole linnuille tai muille eläimille myrkyllisiä - Ei merkittävää haittavaikutusta pohjaeläimille - Ei raportoituja haittavaikutuksia linnustolle Kunnostus tehdään jokatapauksessa ennen poikasten kuoriutumista 10

RISKIT JA VARAUTUMINEN - Vesikerroksen mataluus: Fosforia ei saostu riittävästi leväongelmat jatkuvat uusinta - ph nousee (esim. leväkukintojen vuoksi) fosfori voi liueta uudelleen uusinta - Vesi kirkastuu liikaa vesikasvien kasvu yltyy poistetaan vesikasvit kasvukauden lopussa ravinnekierrosta, jälkikäsittelyprojekti, uusinta - Erityisesti pohjassa ruokailevat kalat pöyhivät saostuskemikaalin pois sedimentin pinnalta jälkikäsittelyprojekti, uusinta - Järveen tulee happikato fosfori voi liueta uudelleen uusinta - Ennalta arvaamattomat riskit: Ekosysteemin muokkaaminen aina vaikeaa, mutta vastaavista käsittelyistä alkaa olla kokemusta Kemikaalikäsittelyitä tehty >400 järveen maailmalla jälkikäsittelyprojekti 11

MITÄ KÄSITTELYN JÄLKEEN? - Littoistenjärvessä odotetaan pitkäaikaista vaikutusta, koska järven ulkoinen fosforikuormitus on vähäistä ja sedimentin kemialliset arvot suotuisat - Kohentuneen tilan ylläpitovaihtoehtojen selvittäminen jatkuu välittömästi käsittelyn jälkeen 2018 loppuun Tarjouskilpailun toteuttajana Vapo Clean Water Oy - Jos 2019 syksyllä fosforitaso > 100 µg/l, mahdollinen uusintakäsittely Hoitokunta hakee uuden ympäristöluvan 12

TULEVAT TILAISUUDET JA TIEDOTUS - Seuraa tilanteen kehittymistä www.littoistenjarvi.fi, twitter@littoistenjarvi. Tilannekatsaus ja konsertti Littoisten kirkossa 2.5. Tilannekatsaus ja konsertti Littoisten työväentalolla 3.5. - Kyltit järven ympärillä. - Talkoot noin 8.-10.5. - Kokemusten ja havaintojen kerääminen nettikyselyllä 13

K i i t o s m i e l e n k i i n n o s t a! K y s y m y k s i ä? VA M MH T AMN Ei l jn a - YVe HpT si Öä ltä i n e n Va h a n e n E n v i r o n m e n t O y 0 4 0 8 2 3 5 8 9 2 M i l j a. v e p s a l a i n e n @ v a h a n e n. c o m