Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Humanistinen tiedekunta 6. joulukuuta 2004 Janne Tauriainen

Sisältö 1 JOHDANTO...4 2 KOKO YLIOPISTO...6 2.1 TYÖTILANNE KYSELYHETKELLÄ...6 2.2 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA TYÖTTÖMYYSHISTORIA...8 2.3 YLIOPISTO-OPINTOJEN ALOITTAMINEN UUDELLEEN...9 3 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA...10 4 PÄÄAINEET...16 4.1 ENGLANNIN KIELI...16 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä...16 4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...17 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet...18 4.2 ETNOLOGIA...19 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä...19 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...20 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet...21 4.3 SAKSAN KIELI JA KULTTUURI...22 4.3.1 Työtilanne kyselyhetkellä...22 4.3.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...23 4.3.3 Tärkeimmät sivuaineet...24 4.4 JOURNALISTIIKKA...25 4.4.1 Työtilanne kyselyhetkellä...25 4.4.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...26 4.4.3 Tärkeimmät sivuaineet...26 4.5 KIRJALLISUUS...28 4.5.1 Työtilanne kyselyhetkellä...28 4.5.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...29 4.6 MUSIIKKIKASVATUS...29 4.6.1 Työtilanne kyselyhetkellä...29 4.6.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...30 4.6.3 Tärkeimmät sivuaineet...31 4.7 RUOTSIN KIELI...32 4.7.1 Työtilanne kyselyhetkellä...32 4.7.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...33 4.7.3 Tärkeimmät sivuaineet...33 4.8 PUHEVIESTINTÄ...34 4.8.1 Työtilanne kyselyhetkellä...34 4.8.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...36 4.8.3 Tärkeimmät sivuaineet...36 4.9 ROMAANINEN FILOLOGIA...38 4.9.1 Työtilanne kyselyhetkellä...38 4.9.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...39 4.9.3 Tärkeimmät sivuaineet...39 4.10 SUOMEN HISTORIA...40 4.10.1 Työtilanne kyselyhetkellä...40 4.10.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...41 4.10.3 Tärkeimmät sivuaineet...42 4.11 SUOMEN KIELI...43 2

4.11.1 Työtilanne kyselyhetkellä...43 4.11.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...44 4.11.3 Tärkeimmät sivuaineet...44 4.12 TAIDEHISTORIA...45 4.12.1 Työtilanne kyselyhetkellä...46 4.12.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...47 4.12.3 Tärkeimmät sivuaineet...47 4.13 TAIDEKASVATUS...49 4.13.1 Työtilanne kyselyhetkellä...49 4.13.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...50 4.13.3 Tärkeimmät sivuaineet...50 4.14 VENÄJÄN KIELI JA KIRJALLISUUS...51 4.14.1 Työtilanne kyselyhetkellä...51 4.14.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...52 4.14.3 Tärkeimmät sivuaineet...53 4.15 YLEINEN HISTORIA...54 4.15.1 Työtilanne kyselyhetkellä...54 4.15.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...55 4.15.3 Tärkeimmät sivuaineet...55 4.16 YHTEISÖVIESTINTÄ...56 4.16.1 Työtilanne kyselyhetkellä...56 4.16.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...57 4.16.3 Tärkeimmät sivuaineet...58 5 LIITTEET...60 3

1 Johdanto Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on esitellä Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun teettämän sijoittumisenseurantatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän yliopistosta lukuvuonna 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maistereiden työllisyystilannetta opintojen päättymisestä kyselyhetkeen. Tutkimus toteutettiin lähettämällä kohdeajanjaksona valmistuneille maistereille kyselylomake (liite 1), jonka avulla pyrittiin selvittämään kyselyhetken työtilanne sekä valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria. Tarkoitus oli selvittää valmistuneiden työtilanne ja yleisimmät ammattinimikkeet pääaineittain sekä tutkia, millaiset olivat olleet heidän ensimmäiset hetkensä työelämässä. Näitä ensimmäisiä hetkiä valotettiin seuraamalla valmistumisen jälkeisen vuoden ajan työttömyyttä ja työsuhteita, jotka oli jaettu koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Jako toteutettiin hiukan eri tavalla riippuen tarkastelutasosta. Lisäksi kiinnitettiin huomiota ensimmäisen vuoden sirpalemaisuuteen, eli pyrittiin selvittämään, montako työttömyysjaksoa ja työsuhdetta valmistuneilla oli ollut vuoden aikana. Työsuhteiden lukumäärää ei suoraan kysytty, joten se on kyselylomakkeesta saatujen tietojen perusteella tehty arvio. Kyselyllä kerättiin tietoja myös työnhausta. Tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät vastanneet olivat kokeneet merkityksellisiksi työnhaussa ja miten työtä oli haettu, eli kysyttiin eri työnhakumenetelmien käyttöä ja käytön tuloksellisuutta. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, miten moni vastanneista oli käyttänyt yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelua. Kyselylomakkeen loppuun oli jätetty tilaa kommentoida tutkimusta, koulutusta ja työnsaantia. Tätä mahdollisuutta hyödynsi 46 % vastanneista. Näitä kommentteja käytetään tässä raportissa havainnollistavina esimerkkeinä. Kommentit, myös laitosten opetusta kommentoivat, löytyvät tulosten yhteydestä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä. Postitus tapahtui elokuussa 2004; postitusajankohdissa saattoi kuitenkin olla hieman vaihtelua, koska postitus suoritettiin osin tiedekuntien toimesta. Koska tutkimuksessa oli mukana kaikki ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneet maisterit, vastanneiden työssäoloaika vaihteli vuodesta kahteen vuoteen. Kyselylomake suunniteltiin ja toteutettiin Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun oman henkilökunnan voimin. Maisterien sijoittumisenseurantatutkimus toteutettiin tänä vuonna kuudetta kertaa tässä laajuudessa. Edellisinä vuosina toteutetut tutkimukset antoivat kallisarvoista tietoa tämän vuoden tutkimuksen toteuttamista varten, mutta luonnollisesti tutkimuksen ja raportin muoto muokkautuu joka vuosi. Kyselyn tuottamat tulokset on analysoitu SPSS (v. 12.0) -tilasto-ohjelmalla. Tunnusluvut, taulukot ja kuvat on pyritty toteuttamaan siten, että ne antavat sekä yleiskuvan valmistuneiden maistereiden työllisyystilanteesta että kertovat yksityiskohtaista tietoa pääaineiden välisistä eroista. Suurin osa tuloksista on esitetty sanallisesti ja taulukkomuodossa. Pääainetasolla jotkin pääaineet jäävät kokonaan käsittelemättä, koska niistä ei ollut tutkimuksen kohdeajanjaksona valmistunut yhtään maisteria tai valmistuneita oli liian vähän, jolloin tuloksia ei voitu käsitellä identifioituvuusongelmien vuoksi. Raportin tuloksia tulkittaessa on syytä huomata, että kyselyn vastausprosentti oli 55. Vastausprosentin pienuus aiheuttaa sen, että raportin tuloksia on syytä pitää enneminkin suuntaa antavina kuin tilastollisina totuuksina. 4

Raportissa liikutaan yleiseltä tasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle, joten ensin tuloksia tarkastellaan ylimmällä eli koko yliopiston tasolla. Tässä vaiheessa käydään läpi vastanneiden kyselyhetken työtilanne ja valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoria. Lisäksi listataan yliopiston korkeapalkkaisimmat koulutusohjelmat ja pääaineet. Tiedekuntakohtaiset tarkastelut jouduttiin hajottamaan eri julkaisuiksi raportin laajuuden vuoksi. Tiedekuntatasolla tutkitaan valmistuneiden maantieteellistä sijoittumista ja kyselyhetken työtilannetta. Lisäksi tutkitaan, mitä työnhakumenetelmiä vastanneet olivat käytteet ja mitkä ominaisuutensa he olivat kokeneet tärkeimmiksi työnhaussa vaikuttaviksi tekijöiksi. Tiedekunnittain tarkastellaan myös yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttöastetta. Pääainetasolla käydään läpi vastaushetken työtilanne työnantajineen ja ammattinimikkeineen ja muun muassa sekä työn ja koulutuksen vastaavuus. Lisäksi tarkastellaan vastanneiden valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoriaa. Kaiken kaikkiaan raportti antaa varsin kattavan kuvan yliopistosta valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Jyväskylässä 6.12.2004 5

2 Koko yliopisto Ajanjaksolla 1.8.2002 31.7.2003 valmistui Jyväskylän yliopistosta 1164 maisteria. Heistä 643 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 55. Vastausprosentti oli hiukan edellisvuotta pienempi, jolloin vastausprosentti oli 59. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat yhteiskuntatieteellisestä valmistuneet, kun taas laiskimmin vastasivat informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet. Taulukko 2.1: Vastausprosentit tiedekunnittain Tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen Liikunta- ja terveystieteiden Humanistinen Kasvatustieteiden Matemaattis-luonnontieteellinen Taloustieteiden Informaatioteknologian % Valmistuneet Vastanneet vastanneista Vastaus% 153 107 16,6 69,9 132 80 12,4 60,6 303 177 27,5 58,4 203 111 17,3 54,7 179 89 13,8 49,7 106 49 7,6 46,2 88 30 4,7 34,1 1164 643 100,0 55,2 2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä, mutta lähes yhtä moni oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Työttömänä oli kyselyhetkellä 4,5 % vastaajista. Taulukko 2.2: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Työttömänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Määräaikaisessa osa-aikatyössä Apurahalla työskentely Yrittäjänä Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Muuten työelämän ulkopuolella Päätoimisena opiskelijana Vakituisessa osa-aikatyössä Kahdessa tai useammassa työsuhteessa 251 39,0 232 36,1 40 6,2 29 4,5 28 4,4 18 2,8 9 1,4 8 1,2 7 1,1 7 1,1 6,9 4,6 2,3 2,3 643 100,0 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden maistereiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Seuraavaksi eniten valmistuneet olivat sijoittuneet yliopistojen tai korkeakoulujen sekä suurten, yli 250 henkilöä työllistävien yritysten palvelukseen. 6

Taulukko 2.3: Työnantaja kyselyhetkellä Työnantaja Kunta tai kuntayhtymä Yliopisto/korkeakoulu Suuri yritys, yli 250 työntekijää Pieni yritys, alle 250 työntekijää Järjestö, säätiö tms Valtion virasto Muu Valtionyhtiö tai liikelaitos Useampi työnantaja Oma yritys, toiminimi Valtion tutkimuslaitos 242 37,6 101 15,7 70 10,9 68 10,6 47 7,3 33 5,1 29 4,5 18 2,8 13 2,0 8 1,2 8 1,2 6,9 643 100,0 Valmistuneet olivat sijoittuneet maantieteellisesti lähinnä Keski-Suomeen ja Uudellemaalle. Vähiten Jyväskylän yliopiston maistereita oli sijoittunut Kainuuseen. Taulukko 2.4: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa ulkomailla Kainuu 225 35,0 142 22,1 37 5,8 37 5,8 32 5,0 31 4,8 22 3,4 20 3,1 15 2,3 13 2,0 12 1,9 11 1,7 10 1,6 10 1,6 10 1,6 6,9 3,5 3,5 3,5 1,2 643 100,0 Kaikkien kyselyyn vastanneiden keskimääräinen bruttopalkka oli kyselyhetkellä 2254 euroa kuukaudessa. Bruttopalkkojen vaihteluväli oli melko suuri, sillä pienin palkka oli 800 euroa ja suurin palkka 5000 euroa. 7

Taulukko 2.5: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 643 800,00 5000,00 2253,90 538,12 Yliopiston korkeapalkkaisin pääaine oli toimintaterapia. Parhaiten ansaitsivat kauppatieteilijät, tietotekniikan osaajat ja tietyt kasvatustieteen erikoisosaajat. Taulukko 2.6: Yliopiston korkeapalkkaisimmat pääaineet Pääaine Toimintaterapia Johtaminen Laskentatoimi Markkinointi Fysioterapia Tietojärjestelmätiede Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus Yrittäjyys Fysiikka Tietotekniikka Liikuntapedagogiikka Pohjoismainen filologia Kansantaloustiede Journalistiikka Englantilainen filologia Bruttopalkan keskiarvo 2880,20 2655,54 2648,60 2626,11 2617,75 2588,84 2576,57 2547,29 2542,45 2526,38 2491,54 2488,89 2484,29 2429,38 2422,86 Valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Vain muutama prosentti vastaajista ilmoitti, että heidän kyselyhetken työ ei vastannut yhtään heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi vastaajien työ vastasi myös hyvin heidän koulutustasoa. Yhteenvetona voidaankin sanoa, että valmistuneet olivat sijoittuneet hyvin koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. 2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston mukaan vastaajista selvästi suurin osa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Valmistuneiden työttömyys laski tasaisesti ensimmäisen työvuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, jonka määrä kasvoi aluksi nopeasti vuoden alkupuolella ja jonka jälkeen se lähti hienoiseen laskuun. Vakituisen työn määrä puolestaan kasvoi tasaisesti koko vuoden ajan. Sekä vakituinen että määräaikainen työ vastasi suurimmalla osalla vastaajista heidän koulutusta. Osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän ensimmäisen työvuoden aikana. 8

Valmistuneet olivat solmineet yleensä yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Työsuhteita oli solmittu vuoden aikana korkeintaan neljä kappaletta. Lisäksi vastaajista runsas kolme neljäsosaa ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Taulukko 2.7: Työsuhteiden lukumäärä Työsuhdetta Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Neljä 24 3,7 364 56,6 178 27,7 46 7,2 13 2,0 18 2,8 643 100,0 Selvästi suurimmalla osalla valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kolme työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja vuoden välillä niin, että suurin osa työttömistä oli selvinnyt korkeintaan neljä kuukautta kestävällä työttömyysjaksolla. Taulukko 2.8: Työttömyysperiodien lukumäärä Työttömyysperiodia Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme 400 62,2 195 30,3 33 5,1 6,9 9 1,4 643 100,0 2.3 Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että opiskelisivat lisää sivuaineita. Lisäksi valmistuneet vaikuttivat olevan melko tyytyväisiltä tutkintoonsa, sillä vajaa kolmannes suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Pääainetta vaihtaisi vain harva valmistuneista. Taulukko 2.9: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Muu % 41 31 15 14 9 7 9

3 Humanistinen tiedekunta Tässä raportissa käydään läpi humanistisen tiedekunnan kyselylomakkeista saadut vastaukset ja raportoidaan tulokset pääaineittain. Loput kyselyn tuloksista löytyy tiedekunnittain raporttisarjan muista julkaisuista. Taulukko 3.1: Vastausprosentit pääaineittain Pääaine Kulttuurien välinen viestintä Yhteisöviestintä Englantilainen filologia Taidekasvatus Journalistiikka Venäjän kieli ja kirjallisuus Germaaninen filologia Kotimainen ja yleinen kirjallisuus Etnologia ja folkloristiikka Romaaninen filologia Pohjoismainen filologia Yleinen historia Puheviestintä Suomen kieli Soveltava kielitiede Suomen historia Taidehistoria Musiikkikasvatus, -tiede ja -terapia Kulttuuriantropologia %:ia Valmistuneet Vastanneet vastanneista Vastaus% 1 1,6 100,0 14 11 6,2 78,6 25 18 10,2 72,0 10 7 4,0 70,0 16 11 6,2 68,8 15 10 5,6 66,7 23 15 8,5 65,2 18 11 6,2 61,1 15 9 5,1 60,0 10 6 3,4 60,0 19 11 6,2 57,9 14 8 4,5 57,1 21 12 6,8 57,1 30 17 9,6 56,7 2 1,6 50,0 28 13 7,3 46,4 24 10 5,6 41,7 18 5 2,8 27,8 0 1,6,0 303 177 100,0 58,4 Humanistisen tiedekunnan vastausprosentti oli 58. Jos ei oteta huomioon kulttuurien välistä viestintää, joista valmistui vain yksi maisteri, ahkerimmin kyselyyn vastasivat yhteisöviestinnältä valmistuneet. Heistä 79 % palautti kyselylomakkeen. Laiskimmin vastasivat musiikkikasvatukselta, -tieteeltä ja -terapialta valmistuneet, joista vain runsas neljännes palautti kyselylomakkeen. Valmistuneilta tiedusteltiin monenlaisia heidän työtilanteeseen liittyviä asioita. Heiltä tiedusteltiin muun muassa maakuntiin sijoittumista, palkkausta, työllisyys- ja työttömyystilannetta sekä työpaikan saantiin liittyviä asioita. Tuloksista on jätetty pois kulttuuriantropologian, kulttuurien välisen viestinnän ja soveltavan kielitieteen tiedot, koska kyselyyn vastanneita oli liian vähän. Suurin osa vastaajista oli kyselyhetkellä määräaikaisessa tai vakituisessa kokopäivätyössä. Vakituisessa kokopäivätyössä oli kolmannes ja määräaikaisessa kokopäivätyössä 40 % vastaajista. Työttömänä oli vajaa 7 % vastaajista. 10

Taulukko 3.2: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Työttömänä Määräaikaisessa osa-aikatyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Yrittäjänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Päätoimisena opiskelijana Vakituisessa osa-aikatyössä Muuten työelämän ulkopuolella Apurahalla työskentely Kahdessa tai useammassa työsuhteessa 72 40,9 58 33,0 12 6,8 7 4,0 7 4,0 6 3,4 3 1,7 3 1,7 2 1,1 2 1,1 2 1,1 1,6 1,6 176 100,0 Suurin osa vastaajista oli sijoittunut joko Keski-Suomeen tai Uudellemaalle. Keski- Suomeen oli sijoittunut 29 % ja Uudellamaalla 21 % vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä maakuntia olivat Pirkanmaa ja Pohjois-Savo, mutta näissä maakunnissa työskenteli selvästi vähemmän vastaajia kahteen yleisimpään maakuntaan verrattuna. Taulukko 3.3: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Ulkomailla Varsinais-Suomi Satakunta Itä-Uusimaa 52 29,4 37 20,9 14 7,9 13 7,3 10 5,6 10 5,6 7 4,0 6 3,4 6 3,4 5 2,8 4 2,3 4 2,3 4 2,3 2 1,1 1,6 1,6 1,6 177 100,0 Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden bruttopalkka oli keskimäärin 2220 euroa kuukaudessa. Parhaiten tienasivat musiikkikasvatukselta, -tieteeltä ja -terapialta valmistuneet ja huonoiten kotimaiselta ja yleiseltä kirjallisuudelta valmistuneet. 11

Kuva 3.1: Bruttopalkka kyselyhetkellä Musiikkikasvatus, -tiede ja terapia Pohjoismainen filologia Journalistiikka Englantilainen filologia Yhteisöviestintä Suomen kieli Puheviestintä Germaaninen filologia Taidekasvatus Romaaninen filologia Yleinen historia Taidehistoria Suomen historia Etnologia ja folkloristiikka Venäjän kieli ja kirjallisuus Kotimainen ja yleinen kirjallisuus 2850 2489 2429 2423 2361 2299 2267 2141 2082 2080 2074 2079 1984 1961 1925 1872 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 bruttopalkan keskiarvo (euroa) Eniten työsuhteita oli germaaniselta filologialta (saksan kieli ja kulttuuri) valmistuneilla, joilla oli ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin 1,9 työsuhdetta. Vähiten työsuhteita olivat solmineet kotimaiselta ja yleiseltä kirjallisuudelta valmistuneet. Suhteellisesti eniten koulutusta vastaamattomia työsuhteita olivat puolestaan solmineet venäjän kielestä ja kirjallisuudesta valmistuneet. Valmistuneet arvioivat viestintä- ja vuorovaikutustaidot tärkeimmiksi tekijöiksi työpaikan saamisessa. Myös pääaineella, alan työkokemuksella sekä sivuaineilla oli tärkeä merkitys työpaikan hankkimisessa. Järjestökokemuksella ja harrastuksilla oli puolestaan kaikkein vähiten merkitystä, kun valmistuneet olivat hakeneet töitä. Taulukko 3.4: Työnhaussa tärkeät tekijät Tekijä Viestintä-/vuorovaiktustaidot Pääaine Alan työkokemus et Organisointikyky Kielitaito Atk-taidot Sattuma Muu työkokemus Projektiosaaminen Pro gradu Kansainvälinen työ/opiskelukokemus Muu koulutus Arvosanat Järjestötoiminta Harrastukset Ei merkitystä Vähän tai jonkin verran merkittävä Varsin paljon tai hyvin merkittävä 3 39 131 6 42 128 6 44 124 8 56 112 9 72 90 18 70 87 19 79 74 22 79 72 26 92 56 32 87 53 56 84 33 60 82 32 60 80 27 50 106 18 85 80 8 61 104 8 Yleisimpiä työnhakumenetelmiä olivat lehti-ilmoitukseen vastaaminen ja internetin käyttö. Töitä oli etsitty myös työvoimatoimiston kautta. Työnantajan työtarjous, henkilökohtaiset suhteet ja oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan osoittautuivat kaik- 12

kein tehokkaimmiksi työnhakumenetelmiksi, eli työnhaku johti työsuhteeseen. Vain harva vastaaja sai työpaikan yliopiston rekrytointipalvelun kautta. Taulukko 3.5: Työnhakumenetelmien käyttö Työnhakumenetelmä Työnantaja tarjonnut töitä Henkilökohtaiset suhteet Oma-alotteinen yhteydenotto työnantajaan Vastannut lehti-ilmoitukseen Internetin kautta Harjoittelun/kesätyön jatkona Työvoimatoimiston kautta Yliopiston rekrytointipalvelun kautta Ei käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, saanut työpaikan 72 15 65 80 25 56 56 55 51 47 75 47 56 67 33 112 13 32 81 61 19 104 40 11 Valmistuneilta tiedusteltiin, mitkä olivat heidän mielestä tärkeimmät sivuaineet työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkeimmäksi sivuaineeksi miellettiin opettajan pedagogiset opinnot. Seuraavaksi tärkeimpiä sivuaineita olivat museologia ja journalistiikka. Taulukko 3.6: Tärkein sivuaine Opettajan pedagogiset opinnot Ei merkitystä Museologia Journalistiikka Pohjoismainen filologia Kirjallisuus Englantilainen filologia Suomen kieli Kasvatustiede Sosiologia Taidehistoria Cultural management Multimedia Draamapedagogiikka Yleinen historia Yhteisöviestintä Markkinointi Draamakasvatus Tietojärjestelmätiede Yhteiskuntapolitiikka Germaaninen filologia Informaatiotutkimus Espanjan kieli Muut 39 22,0 18 10,2 9 5,1 9 5,1 8 4,5 7 4,0 6 3,4 6 3,4 5 2,8 4 2,3 4 2,3 4 2,3 3 1,7 3 1,7 3 1,7 3 1,7 3 1,7 3 1,7 2 1,1 2 1,1 2 1,1 2 1,1 2 1,1 2 1,1 28 15,8 177 100,0 Toiseksi tärkeimmäksi sivuaineeksi työllistymisen tai työelämän kannalta oli ilmoitettu kasvatustiede. Kokonaisuutena opettajien pedagogiset opinnot mielletään tärkeäksi sivuaineeksi työmarkkinoilla, koska opettajan pedagogiset opinnot oli suosittu vastaus myös toiseksi tärkeimmäksi sivuaineeksi. 13

Taulukko 3.7: Toiseksi tärkein sivuaine Kasvatustiede Opettajan pedagogiset opinnot Pohjoismainen filologia Kirjallisuus Englantilainen filologia Germaaninen filologia Valtio-oppi Puheviestintä Suomen kieli Markkinointi Yleinen historia + Taloushistoria Johtaminen Historia Psykologia Erityispedagogiikka Sosiologia Yhteisöviestintä Journalistiikka Tietotekniikka Espanjan kieli Muu 72 40,7 10 5,6 9 5,1 7 4,0 7 4,0 6 3,4 6 3,4 6 3,4 4 2,3 4 2,3 3 1,7 3 1,7 3 1,7 3 1,7 3 1,7 2 1,1 2 1,1 2 1,1 2 1,1 2 1,1 2 1,1 19 10,7 177 100,0 Vastaajilta myös tiedusteltiin, mitä he tekisivät, jos he aloittaisivat nyt yliopistoopinnot. Selvästi suurin osa vastaajista opiskelisi lisää sivuaineita. Vastaajat tuntuivat olevan tyytyväisiä pääainevalintaansa, sillä vain harva oli vaihtamassa pääainetta toiseen. Taulukko 3.8: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudestaan Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Muu % 41 23 20 18 13 8 Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet olivat käyttäneet ahkerasti Tutkimus- ja rekrytointipalvelun palveluja, sillä 62 % vastaajista ilmoitti käyttäneensä jotakin yksikön tarjoamaa palvelua. Selvästi suosituin palvelu oli avoimista työpaikoista ilmoitteleva sähköpostilista. 14

Taulukko 3.9: Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttö Käyttänyt rekrytointipalvelua Kyllä Ei 109 61,6 68 38,4 177 100,0 15

4 Pääaineet Tässä luvussa analysoidaan aineisto pääaineittain. Analysoimatta jäävät kuitenkin kulttuuriantropologia, kulttuurien välinen viestintä ja soveltava kielitiede, koska näissä pääaineissa kyselyyn vastanneiden määrä oli niin pieni, että analyysiä ei ole mielekästä tehdä. Lisäksi muutamia pääaineita on yhdistetty toisiinsa, jotta pääaineet saataisiin mukaan analyysiin. 4.1 Englannin kieli Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 25 henkilöä pääaineena englannin kieli. Heistä 18 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 72. Vastausprosentti oli humanistisen tiedekunnan suurimpia. 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä Englannin kieleltä valmistuneista vajaa puolet oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Kolmannes vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa, ja työttömänä oli noin kymmenen prosenttia vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä melko hyvä. Taulukko 4.1.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Työttömänä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana 8 44,4 6 33,3 2 11,1 1 5,6 1 5,6 18 100,0 Vaikka opiskelin pääaineenani kieliainetta, en silti halunnut kielenopettajaksi. Tämä näkyykin ehkä siinä, että olin useita kuukausia työttömänä ennen kuin uskaltauduin tekemään sitä mitä todella halusin ryhdyin jatko-opiskelijaksi. Mielestäni opiskelijoita pitäisi informoida myös muista kuin oman tiedekunnan aineista. Aloittaessani en todellakaan tiennyt tarpeeksi kaikista mahdollisuuksista, enkä tyhmänä osannut ottaa niistä selvää. Myös muista kuin ns. varmoista ratkaisuista (ts. opettajaksi ryhtymisestä) pitäisi ainakin kielten laitoksilla antaa tietoa. Ja lisäksi harjoittelupaikkoja!!!!! Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä erilaisissa opetustehtävissä. Taulukko 4.1.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Lehtori Opettaja Tuntiopettaja Koulutussihteeri Assistentti Kielenkääntäjä Document manager 6 33,3 4 22,2 3 16,7 1 5,6 1 5,6 1 5,6 1 5,6 1 5,6 18 100,0 16

Englannin kieleltä valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Vain muutama vastaaja oli yliopiston tai suuren yrityksen palveluksessa. Vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli kyselyhetkellä 2422 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan englannin kieleltä valmistunut ansaitsi 3200 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.1.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 18 1490,00 3200,00 2422,86 489,07 Englannin kieleltä valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi varsin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin myös heidän koulutustasoa. Työnsaantia on auttanut huomattavasti se, että olen syntyperäinen. Kunta ilm. haluaa oman paikkakunnan ihmisiä hyvä niin! Opekoulutusta pitäisi kehittää enemmän käytännön suuntaan. Oli aika karseaa heittäytyä opeksi pelkän opeharjoittelun turvin. Edellisessä työpaikassani Jkl: Mlk:ssa tarjolla oli ollut uusi määräaikaisuus. Muutimme kuitenkin mieheni kanssa Kuopioon; täältä sain määräaikaisen paikan, josta on toivoa vakinaiseen (näin ei ollut Jkl Mlk:ssa). Pätkä pätkän perään vaikeuttaa oman talouden ja perheen suunnittelua, vaikka itse työstä saadut tulot olisivatkin kohtuulliset. Harras toive nr. 1: vakituinen työsuhde. 4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista kaksi kolmasosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Englannin kieleltä valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin loppupuolella. Työttömyys väheni tasaisesti vuoden aikana niin, että vuoden lopussa vain yksi englannin kieleltä valmistuneista oli enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen vuoden aikana. Muutama henkilö oli solminut vuoden aikana peräti kolme työsuhdetta. Lisäksi kyselyyn vastaajista kolme neljäsosaa ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde valmistumisen jälkeen vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla englannin kieleltä valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kahden ja yhdentoista kuukauden välillä. Työtilanne Keski-Suomessa tällä alalla melko pätkikästä, minkä vuoksi useita lomittaisi työsuhteita. Kohutusta opettajapulasta, johon laitoksenkin varautuneet lisäkoulutuspaikoin, ei siis tietoakaan. Vakituinen työpaikka vain haaveissa. Kaikenlainen henkilökohtainen verkostoituminen on tärkeää. Osa kontakteista luodaan jo opiskeluaikana. 17

Aloitan nyt valmistumiseni jälkeen toisen vuoden kestävän opettajan määräaikaisen pestin. Virkaa ei saa ilman työkokemusta, joten pari ensimmäistä vuotta kuluu väistämättä koulua vaihdellessa onneksi opettajan paikkoja on melko paljon tarjolla, joskin myös työnhakijoita on ainakin Tampereen seudulla valtavasti. 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet Englannin kieleltä valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkein sivuaine oli opettajan pedagogiset opinnot. Taulukko 4.1.4: Tärkein sivuaine Opettajan pedagogiset opinnot Germaaninen filologia Psykologia Espanjan kieli Journalistiikka Kasvatustiede Naistutkimus Pohjoismainen filologia Ei merkitystä 9 50,0 2 11,1 1 5,6 1 5,6 1 5,6 1 5,6 1 5,6 1 5,6 1 5,6 18 100,0 Taulukko 4.1.5: Toiseksi tärkein sivuaine Pohjoismainen filologia Germaaninen filologia Erityispedagogiikka Intercultural Studies Journalistiikka Kielet Puheviestintä Soveltava kielitiede Yleinen historia & taloushistoria 7 38,9 2 11,1 2 11,1 1 5,6 1 5,6 1 5,6 1 5,6 1 5,6 1 5,6 1 5,6 18 100,0 Jyväskylän alueella akateemisilla huono työtilanne. Varsinkaan käännöstöitä ei tahdo löytyä. Toisinaan tuntuu, että fil. maisterin papereilla ei ole juurikaan merkitystä. Opiskelun ohjaus on heikkoa. Nykyisten opiskelijoiden tilanne kielten laitoksella saattaa olla parempi koska he joutuvat suoraan valitsemaan joko opettajatyön tai toisen vaihtoehdoista. Olisi ehdottomasti kannattanut suorittaa opettajaopinnot ajoissa. Kieltenopettajalle löytyy kyllä töitä, mutta vakituiset virkasuhteet ovat kiven alla, varsinkin tietyissä kasvukeskuksissa, esim. Jyvässeudulla. Itse haluaisin viran ja lisäksi lukion viran; sellaisen saanti Jklän seudulta on lähes mahdotonta, mutta vähänkin kauemmaksi jos lähtee, töitä myös virkoja löytyy vähemmän. Olen pian saamassa täysin koulutustani vastaavaa työtä. Periaatteessa tähän asti olisin siis voinut olla yo:n kirjoilla FM:n papereilla ei juuri ole ollut merkitystä, etenkään palkkaan. 18

Olen ollut lähes koko yliopisto-opiskelun ajan myös töissä (kieltenopetus/kesätyöt paperitehtaalla) ja valmistumiseni jälkeen yhtäjaksoisesti. Nyt olen ensimmäistä kertaa työtön,, mutta en vailla työtarjousmahdollisuuksia, edellisen työni kontaktien johdosta. Henkilökohtaiset kontaktit ovat erittäin tärkeitä nykyään, muuten työtä on lähes mahdoton saa. Määräaikainen projektityö on lisääntynyt ja sen takia monilla, projektin alkamisen ja päättymisen välissä, ns. työttömyysjaksoja. Siihen totuttava ilmeisesti Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä englannin kieleltä valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Kyselyyn vastaajista kolmannes ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Runsas neljännes vastaajista näytti olevan tyytymättömiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat kokonaan eri tutkinnon. Taulukko 4.1.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Vaihtaisin pääainetta Muu % 33,3 27,8 16,7 16,7 11,1 5,6 4.2 Etnologia Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 15 henkilöä pääaineena etnologia (sisältää myös folkloristiikan tiedot). Heistä 9 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 60. Vastausprosentti oli humanistisen tiedekunnan keskitasoa. 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Etnologialta valmistuneista kolmasosa oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Viidesosa kyselyyn vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa, ja työttömänä ei ollut yksikään vastaajista. Taulukko 4.2.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Yrittäjänä Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Päätoimisena opiskelijana Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana 3 33,3 2 22,2 1 11,1 1 11,1 1 11,1 1 11,1 9 100,0 Tutkinto on työtä hakiessa käytännössä arvoton, eniten merkitsee alan kokemus ja sattuma. Kielitaito usein myös ratkaisevaa. Saan aivan liian pientä palkkaa koulutukseeni ja työn vaativuuteen verrattuna. En saa esim. pyhätyö- ja ylityökorvauksia ollenkaan. Töitä on vähän ja ne ovat määräaikaisia. Akateemisen nuoren humanistin asema on huono! Vastaajat olivat kyselyhetkellä hyvin erilaisissa ammateissa. 19

Taulukko 4.2.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Kirjastonhoitaja Museoamanuenssi Maatalousyrittäjä Suunnittelija Tiedottaja Jatko-opiskelija Vientisihteeri 2 22,2 1 11,1 1 11,1 1 11,1 1 11,1 1 11,1 1 11,1 1 11,1 9 100,0 Etnologialta valmistuneiden työnantaja oli kyselyhetkellä pääsääntöisesti järjestö tai säätiö. Muutama vastaaja oli yliopiston tai kunnan palveluksessa. Henkilökohtaiset suhteet ovat kaiken A ja O. Professorini ja hänen kontaktinsa ovat avittaneet minua eteenpäin tähän asti. Merkittäviä ovat olleet myös ainejärjestö- ja ylioppilaskuntakokemukset. Ja aktiivinen, käyttökelpoinen kielitaito! Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 1961 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan etnologialta valmistunut ansaitsi 2500 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.2.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 9 1556,00 2500,00 1961,20 391,19 Etnologialta valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi varsin hyvin heidän koulutusalaa. Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, että työ vastasi vähintään osittain heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin heidän koulutustasoa. 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista vajaa puolet oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Etnologialta valmistuneiden työttömyys oli varsin pientä vuoden aikana. Työttömyys laski vuoden aikana niin, että vuoden lopussa yksikään etnologialta valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Määräaikaiset työsuhteet vaihtuivat vakituisiin työsuhteisiin vuoden loppupuolella. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen ensimmäisen työvuoden aikana. Muutama henkilö oli solminut vuoden aikana peräti kolme työsuhdetta. Lisäksi runsas puolet vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. 20

Yli puolella etnologialta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa vuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan yksi työttömyysperiodi. Työttömyyden kesto vaihteli yhden ja yhdentoista kuukauden välillä. mielestäni humanisteja koulutetaan liikaa, vain yliopiston/tiedekunnan/laitoksen valmistumismääriin tuijotetaan. Koko opiskeluaikana eivät laitoksen henkilökuntaan kuuluvat maininneet mitään alan opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksista. Kysyttäessä he kommentoivat, että ei ole laitoksen asia miettiä mitä teemme valmistumisen jälkeen. Olen suunnittelemassa jatko-opintoja, mutta todennut, että ettei jatko-opiskelijoita juurikaan ohjata, eikä tutkimusta koordinoida. 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet Etnologialta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkein sivuaine oli museologia, mutta vastaajat ilmoittivat tärkeimmäksi sivuaineeksi hyvin erilaisia oppiaineita. Taulukko 4.2.4: Tärkein sivuaine Museologia Cultural management Informaatiotutkimus Sosiologia Tietotekniikka Yhteisöviestintä 2 22,2 2 22,2 1 11,1 1 11,1 1 11,1 1 11,1 1 11,1 9 100,0 Taulukko 4.2.5: Toiseksi tärkein sivuaine Multimedia Yhteisöviestintä 7 77,8 1 11,1 1 11,1 9 100,0 Työnantajat arvostavat nuorta, halvempaa ja kokemattomampaa asiantuntijaa. Eräiden ainelaitosten olisi syytä herätä todellisuuteen opinto-ohjauksessaan, yksipuolinen näkemys aineyhdistelmistä ja tulevasta työstä/urasta johtaa umpikujaan. Opiskelijat lienevät omatoimisia ja katsovat laajasti ympärilleen. Laaja-alaisuus ja yllättävät aineyhdistelmät mahdollistavat paremman työllistymisen. Graduohjauksesta: parhaimmillaan poukkoilevaa edestakaisin veivaamista, yleensä sanelevaa, opiskelijaa aliarvostavaa ja liki [epäselvä sana]. Tieteentekemisestä ja sen harjoittamismuotojen opiskelusta jäi vähemmän hyvä kuva. Lopulta kävi niin, että gradulla ja sen arvosanalla ei ollut yhtään merkitystä, tärkeintä oli saada pakkopulla alta pois ja pitää suurta etäisyyttä pääainelaitokseen. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä etnologialta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Kolmannes vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. 21

Taulukko 4.2.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Muu Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon % 33,3 22,2 22,2 22,2 22,2 11,1 4.3 Saksan kieli ja kulttuuri Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 23 henkilöä pääaineena saksan kieli ja kulttuuri. Heistä 15 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 65. Vastausprosentti oli humanistisen tiedekunnan keskitasoa. 4.3.1 Työtilanne kyselyhetkellä Saksan kieleltä ja kulttuurilta valmistuneista iso osa oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Kolmannes vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa, ja työttömänä ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Taulukko 4.3.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla 6 40,0 5 33,3 2 13,3 2 13,3 15 100,0 Opettajan töitä sain jo ennen valmistumistani, mutta tässä työssä on pakko valmistua, jotta on työnhaussa pätevä. Kielissä supistetaan jatkuvasti valinnaisuutta, englannin opettajia on ja tulee olemaan kova pula. Koen olevani tyypillinen työtön / määräaikaisissa työsuhteissa oleva korkeakoulutettu. Opiskelin väärää alaa sille ajauduttuani. Olen tyytyväinen suoritettuani tutkinnon, mutta mitään valmiuksia se ei minulle ole työelämään antanut. Edessä työttömyys, uudelleen- tai jatkokoulutus tai erittäin hyvällä onnella mielekäs (edes jollain tavoin) työpaikka. Toivotaan jälkimmäistä! Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä erilaisissa opetustehtävissä. 22

Taulukko 4.3.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Lehtori Tuntiopettaja Freelancer-kielenkääntäjä Kääntäjä Opettaja Kotiäiti 7 46,7 3 20,0 1 6,7 1 6,7 1 6,7 1 6,7 1 6,7 15 100,0 Saksan kieleltä ja kulttuurilta valmistuneiden työnantaja oli kyselyhetkellä yleensä kunta tai kuntayhtymä. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2141 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan germaaniselta filologialta valmistunut ansaitsi runsaat 2600 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.3.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 15 1600,00 2650,00 2140,88 270,95 Saksan kieleltä ja kulttuurilta valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi erittäin hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.3.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista vajaa puolet oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Saksan kieleltä ja kulttuurilta valmistuneiden työttömyys oli melko pientä koko vuoden ajan. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituista tai osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet yleensä kaksi työsuhdetta valmistumista seuraavana vuonna. Muutama henkilö oli solminut vuoden aikana peräti neljä työsuhdetta. Yleisesti ottaen saksan kieleltä ja kulttuurilta valmistuneet olivat solmineet melko paljon työsuhteita. Lisäksi vastaajista kolme neljäsosaa ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Suurin osa työttömistä oli selvinnyt vain yhdellä työttömyysjaksolla. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli yhden ja seitsemän kuukauden välillä. 23

Opetusalalla työtilanne näyttää hyvältä, ei ole ollut vaikeuksia työn saannissa. Mielestäni työnsaanti on vaikeaa valmistumisen jälkeen ellei ole luonut mainioita suhteita eri yrityksiin opiskelun ohella tai ellei ole muita suhteita, joita voi käyttää hyväkseen. Työkokemuksella on varmasti paljon merkitystä vastavalmistunut humanisti ilman konkreettista työkokemusta ei ole mitään. Onneksi tarjolla on harjoitteluja ja myös paljon eri välineitä, joiden kautta työnhaku kuitenkin helpottuu. Ihan sikavaikeeta silti. 4.3.3 Tärkeimmät sivuaineet Saksan kieleltä ja kulttuurilta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkein sivuaine oli pohjoismainen filologia, ja toiseksi tärkein sivuaine oli englantilainen filologia. Myös opettajan pedagogiset opinnot nähtiin tärkeästi sivuaineeksi työllistymisen kannalta. Taulukko 4.3.4: Tärkein sivuaine Pohjoismainen filologia Englantilainen filologia Opettajan pedagogiset opinnot Matkailu Tietojärjestelmätiede Ei merkitystä 5 33,3 4 26,7 3 20,0 1 6,7 1 6,7 1 6,7 15 100,0 Taulukko 4.3.5: Toiseksi tärkein sivuaine Pohjoismainen filologia Opettajan pedagogiset opinnot Englantilainen filologia Kasvatustiede 4 26,7 4 26,7 3 20,0 2 13,3 2 13,3 15 100,0 Kokemusta painotetaan valittaessa kieltenopettajia vakivirkaan mutta vuoden sijaisuuksia saa helpommin. Työnsaanti opintojen aikana oli minulle avain nykyiseen työpaikkaani. Laaja sivuaine- (pääaine) valikoimani ansiosta minulle tarjottiin jo opiskeluaikana äitiysloman sijaisuutta josta sain suositukset ja niiden avulla lähes vakituisen työpaikan. Harmi, että oppilaitos ei mielellään hyväksy työntekoa opiskelun aikana. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä germaaniselta filologialta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Viidesosa vastaajista näytti olevan tyytymättömiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat kokonaan eri tutkinnon. 24

Taulukko 4.3.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Muu % 60,0 20,0 20,0 6,7 0 0 4.4 Journalistiikka Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 16 henkilöä pääaineena journalistiikka. Heistä 11 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 69. Vastausprosentti oli humanistisen tiedekunnan keskitasoa suurempi. 4.4.1 Työtilanne kyselyhetkellä Journalistiikalta valmistuneet olivat kyselyhetkellä määräaikaisessa tai vakinaisessa kokopäivätyössä. Yksi vastaajista oli jatko-opiskelija, ja työttömänä ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä hyvä. Taulukko 4.4.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana 5 45,5 5 45,5 11 100,0 Koulutusohjelma oli hyvä, ei liian teoreettinen. Työnantajat tuntuvat arvostavan Jkl:n journalistioppilaiden taitoja eli laitoksella ihan hyvä maine. Oman työpaikan saannissa sattumasta oli apua, oikeaan aikaan oikeassa paikassa, mutta vasta kovalla ammattitaidolla saa vakituisen pestin tällä alalla. Vastaajien yleisin ammattinimike oli toimittaja. Taulukko 4.4.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Toimittaja Tutkijakoulutettava Uutispäällikkö Taittava toimittaja Suunnittelija Taloustoimittaja Tiedottaja 5 45,5 11 100,0 Journalistiikalta valmistuneiden työnantaja oli kyselyhetkellä pääsääntöisesti pieni, alle 250 työntekijää työllistävä yritys. Muutama vastaaja oli ison, yli 250 työntekijää työllistävän yrityksen tai valtionyhtiön palveluksessa. 25

Pätkätöitä, pätkätöitä, riittää riittää. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2429 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan journalistiikalta valmistunut ansaitsi 3400 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.4.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 11 1600,00 3400,00 2429,38 525,99 Journalistiikalta valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutusalaa. Lisäksi työ vastasi erittäin hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.4.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista neljä viidesosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Journalistiikalta valmistuneiden työttömyys oli hyvin pientä ensimmäisen työvuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, mutta valmistuneet olivat solmineet myös jonkin verran vakituisia työsuhteita. Työ vastasi täysin koulutusta. Osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Yksi henkilö oli solminut vuoden aikana peräti kolme työsuhdetta. Lisäksi kaikki vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi täysin heidän koulutusta. Lähes kaikki journalistiikalta valmistuneet olivat töissä ensimmäisen työvuoden aikana. Vain yksi vastaaja joutui olemaan työttömänä, mutta työttömyys kesti melko lyhyen aikaa. Tämän päivän ongelma, ainakin lehtialalla, määräaikaiset työsuhteet. Vakituista työpaikkaa ei tipu vuosienkaan määräaik. työsuhteiden jälkeen. Se rasittaa omaa elämää & tulevaisuuden suunnittelua. Koulutuksesta: nykyisessä työssäni olen oppinut eniten käytännön kokemuksen kautta. FM-tutkinto tehty valmiiksi tulevaisuuden taika (jo pitää hakea uusia töitä) ja oman mielenrauhan takia. 4.4.3 Tärkeimmät sivuaineet Journalistiikalta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän tärkeimmät sivuaineet työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkeintä sivuainetta ei aineistosta löytynyt, vaan vastaajat ilmoittivat tärkeimmäksi sivuaineeksi hyvin erilaisia oppiaineita. Toiseksi tärkeimmäksi sivuaineeksi merkittiin hiukan muita oppiaineita useammin valtio-oppi. 26

Taulukko 4.4.4: Tärkein sivuaine Ei merkitystä Journalistiikka Kielet Kirjallisuus, kirjoittamisen linja Kirjallisuus Puheviestintä Sosiologia Valokuvaus Yhteisöviestintä 2 18,2 11 100,0 Taulukko 4.4.5: Toiseksi tärkein sivuaine Valtio-oppi Audiovisuaalinen mediakulttuuri Kasvatustiede Yleinen historia & taloushistoria Markkinointi 5 45,5 2 18,2 11 100,0 Ainakaan omalla alallani yliopiston rekrypalvelulla tms. ei ole mitään mahdollisuuksia auttaa työnsaannissa. Oman alan töitä saa, jos hakeutuu heti opintojen alussa harjoitteluun ja sitä kautta kesätöihin. Yhtään kesää ei ole varaa jättää väliin, työkokemus ja se mistä sitä on, on kaikkein ratkaisevin työnsaannissa. Ja silti se merkitsee pitkää määräaikaisuutta Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä journalistiikalta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Vastaajista runsas kolmasosa ilmoitti, että he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Toisaalta runsas neljäsosa vastaajista vaihtaisi kokonaan pääainetta. Taulukko 4.4.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin pääainetta Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Muu Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon % 36,4 27,3 18,2 9,1 9,1 0 27

4.5 Kirjallisuus Tutkimuksen kohdeajanjaksona valmistui 18 henkilöä pääaineena kirjallisuus (sisältää sekä kotimaisen että yleisen linjan tiedot). Kyselyyn näistä vastasi 11, joten vastausprosentti oli 61. Vastausprosentti oli humanistisen tiedekunnan keskitasoa. 4.5.1 Työtilanne kyselyhetkellä Kirjallisuudelta valmistuneista lähes puolet oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Kuitenkin työttömänä oli kyselyhetkellä peräti 27 prosenttia vastaajista. Kirjallisuudelta valmistuneiden työtilanne oli melko huono. Taulukko 4.5.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Työttömänä Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa osa-aikatyössä 5 45,5 3 27,3 2 18,2 11 100,0 Vastaajista selvästi suurin osa työskenteli erilaisissa opetustehtävissä. Taulukko 4.5.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Lehtori Yliopiston opettaja Tutkija Opettaja Kouluttaja Informaatikko Amanuenssi 3 27,3 2 18,2 11 100,0 Kirjallisuudelta valmistuneiden työnantaja oli yleensä kunta tai kuntayhtymä. Muutama vastaaja oli yliopiston tai korkeakoulun palveluksessa. Työelämästä ja työnhausta olisi ollut hyvä tietää enemmän jo opiskeluaikana, jotta oma haahuilu erilaisten tulevaisuudenvisioiden välillä olisi jäänyt vähemmälle. (Kotimainen linja.) Vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 1872 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan kirjallisuudelta valmistunut ansaitsi 2800 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.5.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 11 1177,00 2800,00 1872,13 490,85 Kyselyyn vastaajien kyselyhetken työ vastasi varsin hyvin heidän koulutusalaa. Lisäksi työ vastasi melko hyvin heidän koulutustasoa. 28