ENERGIATYÖOHJELMA 2016

31.1.2017 ENERGIATYÖOHJELMA 2016 Loppuraportti

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 5 1. Seuranta ja vaikutukset 6 1.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet 6 1.2 Toiminta-alueen projektit 8 1.2.1 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano 8 1.2.2 Energiatehokkuussopimusten seuranta 10 1.2.3 Energiakatselmusten seuranta 13 1.2.4 Toiminta-alueen seuranta 14 1.2.5 Energiatehokkuus hankinnoissa 15 1.2.6 Vaikutusarvioita 15 1.2.7 Energiatrendit 16 1.3 Arvioidut vaikutukset 17 2. Sopimustoiminta 18 2.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet 18 2.2 Toiminta-alueen projektit 20 2.2.1 Energiavaltainen teollisuus (EVT) 20 2.2.2 Keskisuuri elinkeinoelämä (KT&P) 22 2.2.3 Energiantuotanto (ET) 25 2.2.4 Energiapalvelut (EP) 26 2.2.5 Kunta-ala (KETS/KEO) 27 2.2.6 Höylä III 30 2.2.7 Kiinteistöala (TETS) 30 2.2.8 Seurakunnat 32 2.3 Arvioidut vaikutukset 32 3. Energiakatselmus- ja analyysitoiminta 35 3.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet 35 3.2 Toiminta-alueen projektit 36 3.2.1 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano katselmustoiminnassa 36 3.2.2 Energiakatselmoijien koulutus 36 3

3.2.3 Katselmustoiminnan laadunvarmistus 37 3.2.4 Energiakatselmustoiminnan markkinointi 38 3.2.5 Katselmusmallien kehitys 39 3.2.6 Uusiutuvan energian kuntakatselmus 39 3.2.7 Kansainvälinen katselmustyö 41 3.2.8 ESCO-toiminta ja energiatehokkuuspalveluiden viestintä 41 3.3 Arvioidut vaikutukset 42 4. Uusiutuvan energian edistäminen 44 4.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet 44 4.2 Toiminta-alueen projektit 45 4.2.1 Pientuotannon edistäminen 45 4.2.2 Uusiutuvan energian viestintä ja koulutus 46 4.2.3 Alueellinen uusiutuvan energian edistäminen 48 4.3 Arvioidut vaikutukset 49 5. Yleisviestintä ja tiedonvaihto 51 5.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet 51 5.2 Toiminta-alueen projektit 52 5.2.1 Energiansäästön toimintaympäristö 52 5.2.2 Energiamerkintä- ja energiatehokkuustiedotus ja sidosryhmäpalvelu 53 5.2.3 Energiansäästöviikko ja tokaluokkalaiset 54 5.2.4 Mediapalvelu ja lehdistötiedotus 56 5.2.5 www-palvelun kehittäminen ja ylläpito 57 5.2.6 M+ -lehti 58 5.2.7 Toimintakatsaus 59 5.2.8 Tapahtumat koordinointi 60 5.2.9 Julkaisut 60 5.2.10 EnR ja kansainvälinen yhteistyö 61 5.2.11 Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen 62 5.3 Arvioidut vaikutukset 63 6. Resurssivaraus 64 Liitteet 1. Resurssien käytön toteutuma toiminta-alueittain 2. Resurssien käytön toteutuma projekteittain 3. Vaikutusarviot 4

JOHDANTO Tässä loppuraportissa kuvataan Motiva Oy:n Energiaviraston toimeksiannosta (Energiaviraston päätös: A-osa 2552/810/2015) vuoden 2016 aikana energiatyöohjelmassa (A-osa) toteutetut energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian hankkeet tuloksineen. Energiatyöohjelma 2016 sisältää kaksi osaa: A ja B. A-osa käsittää 5 toiminta-aluetta: Seuranta ja vaikutukset, Energiatehokkuussopimustoiminta, Energiakatselmus- ja analyysitoiminta, Uusiutuvan energian edistäminen, Yleisviestintä ja tiedonvaihto sekä Resurssivarauksen (tämän raportin luvut 1-6). B-osa käsittelee Kuluttajien energianeuvontaa (Energiaviraston päätös 952/810/2016), josta toimitetaan erillinen vuotta 2016 koskeva raportti. Kunkin A-osan toiminta-alueen projektit toteutettiin tilaajan kanssa sovitulla tavalla. Keskeiset toimenpiteet ja tulokset on esitetty kunkin toiminta-alueen yhteydessä. Vuoden 2016 yhtenä keskeisenä tehtävänä oli osallistua vuonna 2016 päättyneen energiatehokkuussopimuskauden (2008-2016) jatkon (2017-2025) sopimusneuvottelujen loppuunsaattamiseen Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön apuna. Uudet energiatehokkuussopimukset allekirjoitettiin lokakuussa Säätytalolla järjestetyssä tilaisuudessa. Raportin liitteissä 1 ja 2 esitetään Energiatyöohjelman A-osan resurssien käytön toteutuma toiminta-alueittain ja projekteittain. Liitteessä 3 esitetään koko työohjelman (A-B) projektin vaikutusarviot. 5

1. SEURANTA JA VAIKUTUKSET 1.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen päätehtävänä on energiatehokkuusdirektiivin (EED) 5.6.2014 käynnistyneen kansallisen toimeenpanon tukeminen. Tähän liittyy mm. osallistuminen niin kansalliseen toimeenpanoon kotimaassa kuin ko. direktiivin komiteatyöskentelyyn ja muuhun yhteistyöhön EUtasolla. Erityisenä painopisteenä kansallisessa toimeenpanossa vuonna 2016 on osallistua uuden energiatehokkuussopimuskauden 2017 2025 sopimusneuvottelujen loppuunsaattamiseen eri toiminta-alueilla Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön apuna sekä tukea sopimusosapuolia uuden sopimuskauden viestinnässä ja markkinoinnissa. Työhön liittyy myös säästöjen laskentamenetelmät ja laskenta- ja seurantamenetelmien kehityksen seuraaminen ja tiedon välittäminen sekä tarvittavien muutosten vieminen kansallisiin menettelyihin yhteistyössä Energiaviraston kanssa. Energiatehokkuussopimustoiminnan ja energiakatselmustoiminnan tulosten seurantajärjestelmät, niiden ylläpito ja kehitys sekä ko. politiikkatoimien kokonaisvaikutusten arviointi energiatehokkuusdirektiivin edellyttämää seurantaa ja raportointia varten ovat myös toimintaalueen keskeisiä tehtäviä. Energiatehokkuussopimus- ja energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointi kattaa merkittävän osan niin energiapalveludirektiivin (raportointi vuoteen 2017 asti) kuin energiatehokkuusdirektiivin edellyttämästä tulosten seurannasta. Toiminta-alueen hankintoja koskevassa projektissa tavoitteena on viestiä käytännönläheisesti energiatehokkuusdirektiivin 6 artiklan kansallisesta toimeenpanosta ja sen asettamista velvollisuuksista ja mahdollisuuksista kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyneille sekä myös valtion keskushallintoviranomaisten hankkijoille. Toiminta-alueella jatketaan myös vuonna 2011 alkanutta työtä liittyen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin koskien valtioneuvoston 4.2.2010 tekemää periaatepäätöstä energiatehokkuuden edistämistoimien tehostamisesta. Työssä päivitetään vuonna 2014 päivitetyn ns. trendikatsauksen indikaattorikuvat. Tuloksena syntyvät kalvosarjat (FI/EN) sisältävät kaikki EED:n vuosiraportin edellyttämät indikaattorit ja lisäksi muita kansallisesti kiinnostavia indikaattoreita. Lisäksi päivitetään uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikutusarviot, jotka sisältävät myös arvioita työllisyysvaikutuksista ja vaikutuksista julkiseen talouteen. Motivan toiminnan painopisteitä vuonna 2016 tällä toiminta-alueella olivat: Energiaviraston ja TEM:n avustaminen energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa niin kansallisella kun EU-tasolla sisältäen myös vuoden 2017 keväällä raportoitavan NEEAP-4 prosessin käynnistämisen Tuotettiin EED:n edellyttämään vuosiraporttiin (2016) useimpien kappaleiden ja liitteiden tietojen sisältö ja koottiin vuosiraportti. Käynnistettiin NEEAP-4 prosessi, valmisteltiin päivitysprosessin edellyttämät tarvittavat dokumentit sekä järjestettiin aloituskokous. Osallistuttiin myös aktiivisesti TEM:n ja Energiaviraston apuna komission EED-revision ja uuden hal- 6

lintomalliesityksen kommentointiin ja kansallisten kantojen valmisteluun. Osallistuttiin myös direktiiviä koskeviin komiteakokouksiin sekä sen 7 artiklaa koskeviin työpajoihin ja tiedonvaihtoon direktiivin toimeenpanosta muiden maiden kanssa. (luku 1.2.1) Osallistuminen uuden energiatehokkuussopimuskauden 2017 2025 sopimusneuvottelujen loppuunsaattamiseen eri toiminta-alueilla Energiaviraston ja TEM:n apuna Tuotettiin keväällä neuvottelujen tuloksena valmistuneet final draft versiot kaikista sopimusdokumenteista. Muokattiin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma sisällöltään liittyen toimialaliitoissa kesällä tapahtuneisiin muutoksiin. Kaikki keväällä viimeistellyt final draft sopimusdokumentit päivitettiin lopullisiksi vastaamaan allekirjoituspäivämäärää (14.10.2016). (luku 1.2.1) Sopimusosapuolien tukeminen uuden sopimuskauden viestinnässä ja markkinoinnissa Vuoden aikana panostettiin merkittävästi uuden sopimuskauden markkinointimateriaalin tuottamiseen sisältäen mm. uuden sopimuskauden verkkosivut, kalvosarjat, uutiskirjeitä ja videoita. Lisäksi tuotettiin materiaalia 2016 lopussa päättyneen sopimuskauden tuloksista mm. esite ja infograafeja. Markkinointiin liittyen lisättiin myös yhteistyötä toimialaliittojen ja ministeriöiden viestinnän kanssa. (luku 1.2.2) Energiatehokkuusdirektiivin vuosiraportin (31.4.2016) edellyttämien indikaattoreiden ja niiden muutosten tuottaminen Päivitettiin ja analysoitiin EED-vuosiraporttiin kaikki energiatehokkuusdirektiivin (EED) edellyttämät vuosittain raportoitavat indikaattorit. (luku 1.2.7). Energiatehokkuussopimustoiminnan koordinointi Motivassa, energiatehokkuussopimus- ja energiakatselmustoiminnan vuosiraportointiprosessi, yhteenvedot, vaikutustenarvioinnit ja muut selvitykset, Motivan ylläpitämän energiatehokuussopimukset.fi -sivuston ylläpito ja kehitys Sopimustoiminnan koordinointi Motivassa sisälsi eri sopimusalojen sopimustoimintaan liittyvää yhteistyötä, suunnittelua ym. tilaajan, TEM:n ja liittojen kanssa. Lisäksi työ sisälsi vaikutusten arvioinnin ja tulosten yhteenvetoja sekä sopimustoiminnan eri alueiden välisen tiedon, suunnittelun ja vuosiraportoinnin koordinointia Motivan sisällä. (luku 1.2.2) Energiakatselmus- ja energiatehokkuussopimustoiminnan seurantajärjestelmän ylläpito ja pienimuotoinen jatkokehitys Normaalin ylläpidon lisäksi seurantajärjestelmien jatkokehityksen resurssi kohdistettiin erityisesti seurantajärjestelmän järjestelmätason muutoksiin liittyviin töihin. (luku 1.2.2 ja 1.2.3) EU- ja kansainvälisen tason energiansäästön ja energiatehokkuuden laskenta- ja seurantamenetelmäkehitystyön seuranta ja mahdollisten tarvittavien muutosten teko kansallisiin energiatehokkuussopimuksen säästöjen laskennan ohjeistuksiin Kansallisten energiatehokkuussopimusten säästöjen laskennan ohjeistuksen päivitys käynnistettiin. Ohje julkaistaan keväällä 2017. Lisäksi osallistuttiin IEPPEC-konferenssiin (International Energy Policies Programmes Evaluation Conference) Amsterdamissa kesällä 2016. Työtä tukee myös työohjelman ulkopuolella toteutettavassa komission rahoittamassa Concerted Action -hankkeessa (CA EED) saatava seurantaan ja raportointiin liittyvä tieto. (luku 1.2.1 ja 1.2.6) 7

Energiatehokkuusdirektiivin 6 artiklan kansallisesta toimeenpanosta ja sen asettamista velvollisuuksista ja mahdollisuuksista viestiminen kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyneille sekä valtionhallinnon hankinnoista vastaaville Pidettiin kolme koulutustilaisuutta energiatehokkuuden edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Em. koulutuksiin tehdyn esitysmateriaalin lisäksi valmisteltiin esitysmateriaali työ- ja elinkeinoministeriön ohjeesta Energiatehokkuus hankinnoissa 2016 yhteistyössä Energiaviraston ja ministeriön kanssa. (luku 1.2.5) EED:n vuosiraportin edellyttämien indikaattoreiden lisäksi vuonna 2014 päivitetyn ns. trendikatsauksen muiden indikaattorikuvien päivittäminen Päivitettiin ns. trendikatsauksen kalvosarja. Trendikatsaus sisältää kaikki energiatehokkuusdirektiivin (EED) edellyttämät vuosittain raportoitavat indikaattorit sekä joitain muita indikaattoreita. (luku 1.2.7) 1.2 Toiminta-alueen projektit 1.2.1 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Asetetut tavoitteet Motiva on avustanut Energiavirastoa ja työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM) aktiivisesti ja laajasti niin energiapalveludirektiivin (ESD) kuin energiatehokkuusdirektiivin (EED) valmisteluvaiheessa ja kansallisessa toimeenpanovaiheessa. Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanon valmisteluun ja toimeenpanoon liittyy mm. osallistuminen EED:n eri artiklojen toimeenpanoa, säästöjen laskentaa ja raportointia koskeviin työryhmiin ja kokouksiin niin kotimaassa kuin EU-yhteistyössä. Työ sisältää myös osallistumisen vuoden 2017 huhtikuussa raportoitavan NEEAP-4 kansallisen prosessin käynnistämiseen. Vuonna 2016 keskeistä on myös osallistua uuden energiatehokkuussopimuskauden 2017 2025 sopimusneuvottelujen loppuunsaattamiseen eri toiminta-alueilla Energiaviraston ja TEM:n apuna. Työssä päivitetään nykyinen energiatehokkuussopimusten Säästölaskennan yleiset pelisäännöt -ohjeistus ja tehdään siihen tarvittaessa muutoksia energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan edellyttämien vaatimusten ja/tai uuden energiatehokkuussopimuskauden takia. Työhön sisältyy myös CA EED (Concerted Action supporting implementation of Directive 2006/32/EC and Directive 2012/27/EU of the European Parliament and the Council) -hankkeen työtä tukevaa työskentelyä niiltä osin, kun se ei sisälly erilliseen CA EED -hankkeeseen. Toimenpiteet ja tulokset Työ painottui ensimmäisellä vuosipuoliskolla uuden energiatehokkuussopimuskauden 2017 2025 sopimusneuvottelujen ja sopimusdokumenttien loppuunsaattamiseen, sen markkinointimateriaalin ja viestintään liittyvien sisältöjen tuottamiseen (ks. luku 1.2.2). Työhön sisältyen kaikista energiatehokkuussopimuksista teetettiin englanninkieliset käännökset ja niihin liittyvistä toimenpideohjelmista ja liittymisdokumenteista kutakin aluetta kuvaavat esimerkit 1. Tilaajan 1 Energy Efficiency Agreements 2017 2025 8

kanssa sovitusti ruotsinkielinen käännös tehtiin lisäksi kunta-alan sopimusdokumenteista 2. Toukokuussa osallistuttiin myös kahteen liittojen yrityksille järjestämään markkinointitilaisuuteen puhujana (Energiavaltainen teollisuus ja Energiantuotanto). Uutta sopimuskautta koskeviin kysymyksiin 3 vastaaminen osoittautui vuoden aikana selkeästi ennakoitua suuremmaksi työmääräksi ja siihen purettiin tilaajan kanssa sovitusti lisäresurssia resurssivarauksesta. Ennalta arvaamatonta lisätyötä syksyllä aiheutti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan tarvitut muutokset liittyen toimialaliitoissa kesällä tapahtuneisiin muutoksiin. Lisäksi kaikki keväällä viimeistellyt final draft sopimusdokumentit päivitettiin lopullisiksi vastaamaan allekirjoituspäivämäärää. Kaikki muutostyöt saatiin yhteistyössä tilaajan, TEM:n ja toimialaliittojen kanssa tehtyä ennen lokakuulle sovittua allekirjoituspäivää. Kesäkuussa tilaajan kanssa sovittiin, että työhön sisällytetään uutena asiana resurssivarausta purkaen Säätytalolla 14.10.2016 tapahtuneen uusien energiatehokkuussopimusten allekirjoitustilaisuuden valmistelu. Tilaisuuden avaajina olivat elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 108 henkeä. Paikalla olivat runsas joukko sopimusosapuolten ja sopimukseen liittyvien organisaatioiden edustajia sekä mediaa. Tilaisuus onnistui odotetun mukaisesti ja sai hyvää palautetta osallistujilta. Motiva vastasi tilaisuuden suunnittelusta ja organisoinnista sekä lähtötietojen tuottamisesta pohjaksi ministeriöiden esityksiin ja tiedotteisiin 4. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Energiaviraston ja TEM:n kanssa. Lisäksi allekirjoitustilaisuuden mediaviestintää koordinoitiin yhdessä TEM:n viestinnän kanssa. Kesäkuussa käynnistettiin pääosin alihankintatyönä energiatehokkuussopimuksiin liittyneille toimijoille suunnatun Säästölaskennan yleiset pelisäännöt -ohjeistuksen päivitys. Päivitystyö eteni hyvin, mutta loppuvuodesta päätettiin tilaajan kanssa, että työtä jatketaan joiltain osin vielä vuoden 2017 puolella. Ohje julkaistaan keväällä 2017. Työ sisälsi myös sisällön tuottamisen EED:n edellyttämään vuosiraporttiin (2016) sekä sen useimpien kappaleiden ja liitteiden kirjoittamisen ja raportin kokoamisen. Raportti lähetettiin komissiolle Energiavirastosta aikataulussa huhtikuun lopussa. Syksyllä käynnistettiin energiatehokkuusdirektiivin edellyttämän neljännen kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP- 4) työn valmistelu ja järjestettiin ko. raportointiprosessin aloituspalaveri, jossa käytiin läpi raportoinnin ja säästöjen laskennan vastuut eri ministeriöiden ja virastojen kanssa sekä aikataulu raportointiprosessille. NEEAP-4 toimitetaan komissiolle viimeistään 30.4.2017. Tammikuussa viimeisteltiin TEM:n ja Energiaviraston kanssa kommentit komission vuoden 2015 lopulla ehdottamiin EED:n seurantaindikaattoreihin, jotka TEM toimitti EED:n komitealle ennen sen helmikuun kokousta. Helmikuussa osallistuttiin EU-yhteistyöhön liittyen Energiatehokkuusdirektiiviä koskevaan EED-komitean kokoukseen (2.2.2016) ja EED:n 7 artiklan politiikkatoimien seurantaa ja säästöjen laskentaa koskevaan työpajaan (3.2.2016). Osallistuttiin myös toiseen EED:n 7 artiklan politiikkatoimien seurantaa ja säästöjen laskentaa (M&V) koskevaan työpajaan, joka järjestettiin 15. 16.11.2016. Vastaavasti, kuten keväällä, osallistuttiin sen jälkeen, 17.11.2016 järjestettyyn EED-komiteakokoukseen. 2 Energieffektivitetsavtal 2017 2025 3 kysy@energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi 4 Tiedote 14.10.2016 TEM-YM- Energiavirasto-toimialaliitot 9

EU-yhteistyöhön liittyen vastattiin keväällä komission järjestämään yleiseen konsultaatioon, joka käsitteli Energia Unionin kaikkia viittä aluetta koskevan jäsenvaltioiden suunnittelua ja raportoinnin sujuvoittamista koskevaa hallintomallialoitetta. Hallintomalliehdotus sisältää jatkossa myös valtaosan nykyisestä EED raportoinnista. Lisäksi kesällä toimitettiin TEM:n pyynnöstä kommentit hallintomallin ensimmäiseen jäsenmaille kommenteille tulleeseen ehdotukseen. Työ jatkui kansallisella tasolla syksyn lopulla, kun komission ehdotus hallintomalliasetuksesta julkaistiin osana komission puhtaan energian talvipakettia. Toimitettiin kommentit sekä puhtaan energian talvipakettiin sisältyneeseen hallintomalliasetukseen että EED:tä kokevaan revisioehdotukseen ja osallistuttiin molempia aiheita käsitteleviin kansallisiin kokouksiin. Kesäkuussa osallistuttiin kansainväliseen joka toinen vuosi Euroopassa järjestettävään seurantaa ja vaikutusarviointia käsittelevään IEPPEC-konferenssiin (International Energy Policies Programmes Evaluation Conference) Amsterdamissa 5, jossa käsiteltiin mm. EED 7 artiklan laskentaa ja raportointia. Suomi osallistuu erillisprojektina työohjelman ulkopuolella toteutettavaan komission rahoittamaan ns. Concerted Action -projektiin (CA EED). Ko. projektin tavoitteena on EED:n toimeenpanon tukeminen jäsenvaltioissa ja siihen liittyy useisiin direktiivin toimeenpanoa koskeviin kyselyihin vastaaminen. Tähän projektiin sisältyi osittain em. kyselyihin vastaaminen Suomen osalta tammi- ja kesäkuussa sekä muu siihen liittyvä yhteistyö, joka ei sisälly CA EED -työhön. Yhtenä aiheena syksyn kokouksessa käsiteltiin myös edellä mainittua komission hallintomalliesitystä ja sen liittymää EED toimeenpanoon. 1.2.2 Energiatehokkuussopimusten seuranta Asetetut tavoitteet Projekti sisältää vuonna 2008 käynnistyneiden TEM:n alueen energiatehokkuussopimusten energiatyöohjelman työtä koskevaan koordinointiin liittyviä tehtäviä yhdessä Motivan sopimusalavastaavien, Energiaviraston, TEM:n sekä tarpeen mukaan muiden osapuolien (esim. toimialaliitot) kanssa. TEM:n vastuulla olevien sopimusalojen toiminnan koordinointi painottuu Motivassa erityisesti kokonaisuutena energiatehokkuussopimusten sopimus-/toimialakohtaisen raportoinnin ja seurannan suunnitteluun, seurantajärjestelmään, sopimustoiminnan kokonaistulosten seurantaan, sopimustoiminnan energiatyöohjelmaa ja energiatehokkuusdirektiivin raportointia palvelevaan vaikutustenarviointiin ja yhteenvetojen tekoon. Vuonna 2016 yhteiset energiatehokkuussopimusten viestintää koskevat toimet liittyvät erityisesti uuden energiatehokkuussopimuskauden markkinoinnin tukeen. Projekti sisältää myös energiatehokkuussopimukset.fi -sivuston ylläpitoon ja kehitykseen liittyviä tehtäviä. Vuoden 2016 lopussa päivitetään sopimustoiminnan tuloksista ja toiminnasta vuoden 2015 lopussa kertova pienimuotoinen painettu kaksikielinen (FI/EN) yhteenveto. Projekti sisältää myös seurantajärjestelmän ylläpitoon ja tarvittavaan pienimuotoiseen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. 5 IEPPEC Evaluation Conference Amsterdam - Agenda + links to papers and presentations 10

Toimenpiteet ja tulokset Sopimustoiminnan koordinointiin liittyvät tehtävät käsittivät TEM:n vastuulla olevien sopimusalojen sopimus-/toimialakohtaisenkohtaisen raportoinnin ja seurannan suunnittelun, sopimustoiminnan kokonaistulosten seurannan, sopimustoimintaa koskevan ministeriön vastuulla olevien sopimusten energiatyöohjelman ja energiatehokkuusdirektiivin raportointeja palvelevien vaikutustenarviointien ja sopimustoiminnan tulosten yhteenvetojen teon erilaisiin tarkoituksiin. Työ sisälsi myös TEM:n vastuulla olevien sopimusten seurantaa ja koordinointia Motivan sisällä sekä sopimustoimintaan liittyvän raportoinnin tilaajalle. Lisäksi työ linkittyi läheisesti Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano -projektiin (luku 1.2.1) sisältyneeseen uuden energiatehokkuussopimuskauden 2017 2025 valmisteluun. Energiatehokkuussopimusten vuosiraportointiin liittyvää neuvontaa annettiin aiempien vuosien tapaan seuranta apu@motiva.fi -osoitteesta. Lisäksi alkuvuodesta järjestettiin energiatehokkuussopimusten raportoinnista neljä verkkokoulutusta. Teollisuuden ja palvelun toimenpideohjelmiin liittyneille yrityksille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta ja energiapalvelun ja kuntien liittyneille kummallekin oma tilaisuutensa. Koulutukset järjestettiin yhteistyössä elinkeinoelämän ja kuntien energiatehokkuussopimusten toimeenpanoon liittyen (ks. luvut 2.2 2.5). Verkkokoulutukset saivat positiivista palautetta. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 120 henkilöä. Liittojen yhteyshenkilöille tuotettiin syksyllä ohjeistusta liittyville yrityksille ja yhteisöille liittymisvaiheessa toimitettavasta materiaalista ja mm. seurantaa ja vuosiraportointia koskevasta ohjeistuksesta. Vuosiraportointi ja raportoitujen tietojen tarkastusprosessit sekä lähtötiedon tuottaminen yhteenvetoraportteihin tehtiin suunnitellusti. Sopimus- ja toimialakohtaiset vuosiraportit valmistuivat alkusyksystä. Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmän ylläpitoa jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Toukokuussa valmistui seurantajärjestelmän toimittajan tekemä selvitys Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmän teknisistä kehitystarpeista. Selvityksen perusteella syksyn aikana toteutettiin seurantajärjestelmään järjestelmätason kehitysprojekti, jonka tavoitteena oli tehdä nykyiseen järjestelmään sellaisia muutoksia ja päivityksiä, joilla valmistellaan siirtymistä uuden sopimuskauden seurantaan ja pyritään varmistamaan järjestelmän toimivuus ja käytettävyys myös 2017 käynnistyvän sopimuskauden vuosiraportoinnissa. Keväällä järjestettiin myös elinkeinoelämän liittojen kanssa palaveri, jossa käytiin läpi uuden sopimuskauden vuosiraportoinnin sisältöä. Tämä toimii pohjana vuonna 2018 ensimmäisen kerran tapahtuvalle uuden sopimuskauden yritysten vuosiraportoinnin määrittelylle. Muutostöiden määrittely aloitettiin loppuvuodesta ja se jatkuu vuoden 2017 alkupuolella. Tavoitteena on, että uuden sopimuskauden edellyttämät muutokset seurantajärjestelmän vuosiraportoinnin sisältöön valmistuvat kaikilla sopimusalueilla hyvissä ajoin ennen vuoden 2018 alkua. Tähän työhön sovittiin kevään lopussa tilaajan kanssa purettavaksi lisäresurssia resurssivarauksesta. Toukokuussa pidettiin TEM:n, Energiaviraston ja Motivan sopimustoiminnan vastuuhenkilöiden yhteispalaveri. Palaverissa käsiteltiin vuoden 2016 sopimustoiminnan tilannetta ja ajankohtaisia asioita eri sopimusalueilla sekä sopimustoiminnan suunnittelun lähtökohtia ja suuntaviivoja vuodelle 2017 energiatyöohjelman valmistelua ajatellen. Tähän palaveriin päivitettiin myös yhteenveto sopimusaloittain vuoden 2015 energiakatselmus- ja investointituista. Uuden sopimuskauden päämarkkinointikanava www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi avattiin huhtikuussa. Sivuston englannin ja ruotsin (EN/SE) -kieliversiot avattiin kesä- 11

kuussa. Syksyllä sivustoa täydennettiin Usein kysyttyjä kysymyksiä -palstalla. Loppuvuonna verkkosivuille rakennettiin uusia osioita ja tuotettiin sisältöjä, jotka julkaistaan sopimuskauden käynnistyttyä. Sivustolla oli vuoden loppuun mennessä yhteensä vajaa 10 000 käyntiä. Alkuvuoden aikana laadittiin ja jaettiin sopimusosapuolten käyttöön erilaisia markkinointiaineistoja kuten 2-sivuinen esite (FI/EN) ja PowerPoint -esityksiä (FI/EN). Esityksiä jaettiin SlideShare -palvelussa. Lisäksi sopimusosapuolilla oli mahdollisuus tilata käyttöönsä roll-uppeja. Huhtikuussa julkaistiin suomen- ja englanninkieliset markkinointivideot, jotka ovat vuoden loppuun mennessä keränneet yhteensä lähes 700 katselukertaa. Tämän lisäksi julkaistiin lyhyempiä sopimusta markkinoivia videoita energiatehokkuussopimuksille avatulla Youtube-kanavalla. Uuden kauden markkinointiin liittyen syvennettiin yhteyttä myös toimialaliittojen ja ministeriöiden viestintään. Sopimuksia markkinoitiin kesäkuusta lähtien nykyisille liittyneille myös uuden sopimuksen uutiskirjeen välityksellä. Vuoden aikana lähettiin yhteensä 5 uutiskirjettä (06/2016, 07/2016, 08-09/2016, 10-11/2016, 12/2016), joista jokainen tavoitti noin 1 000 vastaanottajaa. Uutiskirjeet tavoittivat vastaanottajat suhteellisen hyvin ja ohjasivat lukijoita uuden sopimuksen verkkosivuille. Uutta sopimuskautta nostettiin vahvasti esiin Motivan some-kanavissa erityisesti Twitter:ssä (omien twiittien näyttökerrat vuoden loppuun mennessä Twitterissä 202 000). Lisäksi jaettiin paljon muiden toimijoiden sopimusaiheisia twiittejä. Liittyjiä kannustettiin viestimään eri kanavissa sopimukseen liittymisestään. Uuden sopimuskauden käynnistymisestä laadittiin yhteensä 3 kpl yhteisiä mediatiedotteita, jotka TEM julkaisi ja jakoi medialle 11.5. (FI/EN/SWE), 14.10. (FI/EN/SWE) ja 29.12. (FI/SWE). Lisäksi Motiva organisoi sopimusten allekirjoitusten mediaviestintää yhdessä TEM:n viestinnän kanssa. Uudesta sopimuskaudesta on julkaistu myös M+ -lehdessä pääkirjoitus (01/2016) ja vieraskynät (02/2016, 03/2016) sekä artikkeli (3/2016). Vuoden lopulla www.energiatehokkuussopimukset.fi -sivustolla julkaistiin 2-kielisenä sopimusten tulokset vuosilta 2008 2015 esitteenä, infograafeina ja videona. Uuden sopimuskauden markkinointi- ja viestintäpanostukset veivät ennakoitua enemmän erityisesti työaikaresurssia ja tähän työhön sovittiin kevään lopulla tilaajan kanssa purettavaksi lisäresurssia resurssivarauksesta. Projektissa tuotettiin myös energiatehokkuusdirektiivin edellyttämään vuosiraporttiin 2016 energiatehokkuussopimustoiminnan EED:n 7 artiklan mukaiset ex-post -vaikutusarviot vuodelle 2014 ja ex-ante -arviot vuosille 2016 ja 2020. Syksyllä tuotettiin sopimustoiminnan eri alueiden vaikutustenarvioinnit, jotka sisältyvät tähän loppuraporttiin sekä joulukuussa toimitettuun Energiaviraston työohjelma 2017 tarjoukseen. Tilastokeskuksen kanssa sovittiin, että uusiin energiatehokkuussopimuksiin sisällytetyn tietojen siirron valtuuksiin ja niiden hyödyntämismahdollisuuteen jatkossa Tilastokeskuksessa palataan vuoden 2017 keväällä. Projektiin sisältyvän seurantajärjestelmän ylläpidon ja kehitystyön kuten myös verkkosivuston ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät resurssit koottiin edellisvuosien tapaan tämän projektin lisäksi sopimusalakohtaisille projekteille varatuista resursseista (ks. luku 2.2.1 2.2.6). Ottaen huomioon tilaajan kanssa edellä kuvatut sovitut muutokset, projekti toteutui sisällöllisesti suunnitellusti. 12

1.2.3 Energiakatselmusten seuranta Asetetut tavoitteet TEM:n tukeman energiakatselmustoiminnan seurantaa jatketaan vuonna 2016 aiempien vuosien tapaan. Katselmustukipäätökset ja katselmusraporttien tulokset syötetään katselmusten seurantajärjestelmään. Lisäksi seurantajärjestelmään syötetään myös energiatehokkuuslain mukaisten suurten yritysten pakollisiin katselmuksiin sisällytettävien kohdekatselmusten keskeiset tiedot. Keväällä 2016 tehdään yhteenveto vuoden 2015 tuettujen energiakatselmusten volyymeista ja syksyllä tehdään vuoden 2015 tiedoista lyhyt tilannekatsaus, joka sisältää katselmusvolyymien lisäksi säästöpotentiaalit ja viimeisimmän yhteenvedon katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden toteutumatiedosta. Tuotetun tilastotiedon perusteella päivitetään myös Motivan www-sivuilla olevat katselmustoiminnan volyymeja koskevat tiedot. Seurantajärjestelmän tiedoista tuotetaan energiakatselmustoimintaa koskevat vaikutusten arviointia varten tarvittavat tiedot sekä päivitetään energiakatselmustoimintaa koskevat vaikutusarviot ensisijaisesti energiatyöohjelman ja energiatehokkuussuudirektiivin raportointeja varten. Seurantatietoa hyödynnetään myös kertomalla mm. esimerkkikohteista ja hyvistä malliratkaisuista esim. Motivan ylläpitämällä energiatehokkuussopimukset.fi -sivustolla. Seurantajärjestelmästä ajetaan myös eri projektien ja ministeriön tarpeiden mukaan tilastotietoja katselmus-toiminnasta. Lisäksi varaudutaan toteuttamaan energiakatselmusten / energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään pieniä muutostöitä. Toimenpiteet ja tulokset Energiakatselmustoiminnan seurantajärjestelmää ylläpidettiin suunnitelman mukaisesti ja saapuneet tukipäätökset vietiin seurantajärjestelmään. Vuoden 2015 tukisummien täsmäytys saatiin valmiiksi ennen kesälomia. Yhteenvetotietoa myönnetyistä tuista tuotettiin eri tarpeisiin. Katselmustoiminnan tilannekatsauksen volyymitiedot käsiteltiin myös ennen kesälomia, ja PowerPoint -esitykset valmistuivat heti lomien jälkeen. Energiakatselmusten seurantatietokannasta tehtiin ajoja mm. eri energiatehokkuussopimusalojen toimeenpanoa tukeviin tarpeisiin. Energiakatselmusten tilannekatsauksen säästöjä koskevat kalvot ja toimenpiteiden toteutumaselvitys valmistuivat loppuvuodesta. TEM:n ja Energiaviraston kanssa pidettiin keväällä palaveri, jossa keskusteltiin energiakatselmusten seurannan ja laadunvarmistuksen haasteista. Keskustelussa oli esillä mahdollisuus jatkossa toimittaa katselmusraportit Motivaan vastaavasti kuin nykyisin päätaulutiedostot toimitetaan. Tämä helpottaisi ja nopeuttaisi sekä seurannan että laadunvarmistuksen prosesseja Motivassa. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta tulevaisuudessa saada tukipäätösten ja hakemusten tiedot sähköisellä siirrolla TEM/ELY-keskusten järjestelmästä. Asia ei edennyt konkreettiseen päätökseen, koska vuoden aikana päätettiin tukien myöntämisen siirrosta ELYkeskuksista TEKESiin ja asiaan voidaan palata vasta tämän kuvion selkiydyttyä. Tälle projektille energiakatselmusten ja energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään varattu kehitystyöresurssi kohdistui osana ko. seurantajärjestelmään toteutettuun suurempaan järjestelmätason kehityshankkeeseen (ks. luku 1.2.2). Energiatehokkuuslain edellyttämien pakollisten katselmusten seuranta osoittautui toimitettujen kohdekatselmusten tietojen puutteellisuuden ja erilaisten päällekkäisyyksien vuoksi 13

arvioitua huomattavasti työläämmäksi. Saapuneiden lomakkeiden tarkastukseen kuluu paljon aikaa, jota ei osattu riittävästi ennakolta arvioida ja tähän sovittiin syksyllä tilaajan kanssa purettavaksi lisää työaikaresurssia resurssivarauksesta. Loppuvuodesta sovittiin myös katselmusten seurantatiedon hyödyntämiseen ja tilannekatsauksen tekemiseen varatun resurssin siirtämisestä pakollisten katselmusten syöttöön. Projekti toteutui tilaajan kanssa sovitut muutokset huomioon ottaen suunnitellusti. 1.2.4 Toiminta-alueen seuranta Asetetut tavoitteet Seurataan energiatehokkuuteen liittyvien Motivan toiminta-alueisiin liittyvää muualla tapahtuvaa toimintaa sekä osallistutaan mm. tarvittaviin kokouksiin tai työ- tai seurantaryhmiin liittyen mm. tilastoasioihin, alueella meneillään oleviin seuranta- ja vaikutustenarviointi- sekä raportointiprosessien kehityshankkeisiin. Seurataan myös esim. toimintakenttään liittyviä projekteja, toimenpiteitä ja toimenpidekokonaisuuksien toteutumista. Avustetaan TEM:iä ja tilaajaa sekä mm. mediaa erilaisissa pienissä toimintakenttään liittyvissä tehtävissä ja tietopyynnöissä sekä selvityksissä ja osallistutaan tarvittaessa aiheeseen liittyviin kokouksiin resurssien mahdollistamassa laajuudessa. Toimenpiteet ja tulokset Osallistuttiin Tilastokeskuksen vetämään CHP-raportoinnin työryhmään. Työryhmässä käsiteltiin komission ja Eurostatin ehdotusta CHP-raportoinnista ja sen liittymistä energiatehokkuusdirektiiviin. Motiva osallistui myös energiatilastoryhmän tapaamisiin ja erikseen mm. teollisuuden energiankäyttötietoja ja lämpöpumpputilastointia koskevien ryhmien toimintaan sekä tilaajan pyynnöstä myös energiatilastoyhteistyötapaamiseen TEM-Energiavirasto-Tilastokeskus. Osallistuttiin ympäristöministeriön rahoittamaan ja sen Ilmastoyksikön toteuttaman Ilmastoraportointien kehittämishanke -kokouksiin ja raportin kommentointiin. Lisäksi osallistuttiin EED:n 4 artiklan toimeenpanoon liittyvän strategian päivitykseen liittyvään työpajaan. Tilaajan kanssa on aiemmin sovittu, ettei Motiva osallistu aktiivisesti METSTAn (Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry) koordinoimaan energia-alan standardointia koskevaan ryhmään (K600). Kesän alussa pidetyssä palaverissa sovittiin tästä poiketen tilaajan kanssa, että resurssivarauksesta puretaan työaikaresurssia, jolla syksyllä käydään läpi ISO/TC257 työkohteet sovellusala/tavoite-pohjalta. Tavoitteena oli tunnistaa Suomelle mahdollisesti hankalat työkohteet ja työkohteiden mahdolliset direktiiviviittaukset sekä työn etenemisen vaihe. TEM:n pyynnöstä ja tilaajan kanssa yhdessä sopien osallistuttiin myös komission ympäristöyksikön EEA:n (European Environment Agency) hankkeeseen, joka liittyi jäsenvaltioiden EU taakanjakopäätöksen mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen politiikkatoimien (PaMs) raportointiin 6. Työhön sisältyi osallistuminen webinaariin ja puhelinhaastatteluun sekä projektissa energiatehokkuussopimuksista ja niiden seurannasta ja arvioinnista tehdyn yhteenvedon kommentointi. Samaan aihepiiriin liittyen tilaajan ja ministeriöiden (YM ja TEM) kanssa sovittiin, että Motiva osallistuu Suomesta kesällä pyydettynä esittäjänä Kööpenhaminassa 6. 7.9.2016 pidettyyn EEA:n järjestämään työpajaan Reporting and evaluation of climate mitigation policies and 6 Loppuraportti: Contribution of the information reported under the MMR to the evaluation of national PaMs 14

measures. Työpajassa pidettiin esitys Suomen energiatehokkuussopimusten seurannasta ja vaikutustenarvioinnista. Lisäksi syksyn lopulla toimitettiin pyydetyt kommentit liittyen PaMs raportoinnin uuteen valmisteilla olleeseen ohjeistukseen. Projektissa avustettiin myös erilaisissa pienehköissä TEM-tarpeissa liittyen mm. tilastoihin tai indikaattoreihin liittyviin kyselyihin ja osallistuttiin vaikutusten arviointiin liittyviin kokouksiin. Myös mediaa ja viestintää varten toimitettiin mm. energiatilastoihin liittyviä tietoja. Projekti toteutui tilaajan kanssa sovituin muutoksin suunnitellusti. 1.2.5 Energiatehokkuus hankinnoissa Asetetut tavoitteet Tavoitteena on tukea EED 6 artiklan kansallista toimeenpanoa viestimällä vuonna 2015 päivitetyistä TEM Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa -ohjeesta. Tähän liittyen Motiva järjestää alueellisia koulutustilaisuuksia energiatehokkuuden edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Tilaisuuksien kohderyhmä ovat kunnat, kuntayhtymät ja valtionhallinnon hankintayksiköt. Tilaisuudet suunnitellaan yhteistyössä muiden projektien viestinnän kanssa. Toimenpiteet ja tulokset Kevään aikana laadittiin koulutuksissa käytettävä esitysmateriaali ja ensimmäinen alueellinen koulutustilaisuus järjestettiin Kokkolassa toukokuun lopussa. Lisäksi TEM:n ohjeesta Energiatehokkuus hankinnoissa 2016 tehtiin esitysmateriaali, joka lähetettiin kommenteille ministeriöön ja tilaajalle. Syksyn aikana järjestettiin koulutustilaisuus Seinäjoella sekä valtionhallinnolle kohdistettu tilaisuus Helsingissä. Alunperin suunnitelluista neljästä koulutustilaisuudesta Joensuun alueen kunnille suunniteltu tilaisuus jouduttiin perumaan sairaustapauksen vuoksi. Koulutuksiin osallistui yhteensä 39 henkilöä. Alkuvuodesta julkaistiin hankintapalvelun uutiskirje (01/2016), jonka teemana oli energiatehokkuus ja uusiutuva energia Tämän lisäksi hankintapalvelun verkkopalvelussa 7 viestittiin ajankohtaisista asioista, esimerkeistä ja tilaisuuksista. Verkkopalvelun kävijämäärä on vuositasolla yli 8 000. Projekti toteutui peruuntunutta koulutustilaisuutta lukuun ottamatta suunnitellusti. 1.2.6 Vaikutusarvioita Asetetut tavoitteet Projekti sisältää sisäisen tuen vaikutusten arvioinneille eri energiatyöohjelman projekteissa. Työ sisältää myös tehtyjen vaikutusarvioiden läpikäynnin sekä yhteenvetotaulukon työstämisen vuoden 2015 energiatyöohjelman loppuraporttiin. Lisäksi tehdään vastaavasti yhteenveto vuoden 2017 energiatyöohjelmatarjouksen projektien vaikutustenarvioinnista. Valtioneuvosto antoi 4.2.2010 periaatepäätöksen (VNp) energiatehokkuuden edistämistoimien tehostamisesta. Tähän liittyen vuosina 2011 2012 TEM:n energiatyöohjelmaan sisältyi hankkeet, joiden tavoitteena oli kehittää arviointikehikko energiatehokkuuden toimeenpanoohjelman seurantaan ja vaikutusten jälkikäteisarviointiin (ex post). Vuosina 2012 2014 tehtiin vaikuttavuuden arvioinnit niille toimenpiteille, joille se oli mahdollista ja vastaava työ on käyn- 7 http://www.motivanhankintapalvelu.fi/ 15

nissä vuoden 2015 syksyllä. Vuoden 2016 hankkeen tavoitteena on edelleen seurata toimenpiteiden toteutumista ja tuottaa vaikuttavuusarvioita niille toimenpiteille, joille se on mahdollista. Työssä tuotetaan myös aiempina vuosina kehitetyllä menettelyllä uusiutuvan energian politiikkatoimenpiteiden vaikutusarviot vuoden 2015 tiedoilla. Tuloksia hyödynnetään uusiutuvan energian osuuden raportoinnissa vuoden 2017 alkuvuonna tapahtuvassa EU:n taakanjakopäätöksen mukaisessa Policies & Measures -raportoinnissa. Toimenpiteet ja tulokset Tammikuussa käytiin läpi vuoden 2015 projekteissa tehdyt vaikutusarviot ja työstettiin niistä yhteenveto energiatyöohjelman 2016 loppuraporttiin. Lisäksi joulukuussa tehtiin vastaavasti yhteenveto vuoden 2017 energiatyöohjelmatarjouksen projektien vaikutustenarvioinnista. Hiilidioksidipäästöjen laskentaohjeistuksen päästökertoimet päivitettiin alkuvuonna laskentaohjeistuksen sivuille 8 ja päästökertoimien käyttöä opastettiin sekä Motivassa että Motivan ulkopuolella. Syksyllä valtioneuvoston 4.2.2010 periaatepäätöksen seurantaan tuotettiin saatavissa olevat toimenpiteiden vaikutusarviot vuodelle 2015 ja päivitettiin tarpeen mukaan vanhoja arvioita. Työssä kerättiin myös tiedot eri ministeriöiltä toimenpiteiden toteutustilanteesta. Työ toimitettiin TEM:n käyttöön 9. Suunnitelman mukaisesti osallistuttiin vaikutusarviointia käsittelevään IEPPECkonferenssiin (International Energy Policies Programmes Evaluation Conference) Amsterdamissa 10 kesäkuussa 2016 mm. uusien seurannan ja vaikutusarvioinnin menetelmien ja toimintatapojen kartoittamiseksi. Hankkeessa Uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikutusten arviointi vuoden 2015 seurantatietoja koskeva päivitystyö sekä tiedon tuottaminen EU:n taakanjakopäätöksen mukaiseen Policies & Measures (PAMs) -raportointiin (maaliskuu 2017) toteutettiin syksyllä. Projektille asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. 1.2.7 Energiatrendit Asetetut tavoitteet Energiatehokkuusdirektiivi (EED) sisältää joukon indikaattoreita, jotka on raportoitava direktiivin edellyttämässä vuosittaisessa raportoinnissa. EED:n vuosiraportissa on myös analysoitava indikaattoreiden mahdolliset muutokset. Projekti tuottaa nämä indikaattoripäivitykset ja niihin liittyvät analyysit. Lisäksi päivitetään vuonna 2014 perusteellisemmin päivitetyn ns. trendikatsauksen muut indikaattorit. Hankkeessa raportoidaan myös mm. ODYSSEE-MURE-projektin projektikokouksien kautta saatava tieto liittyen erityisesti ODYSSEE-tietojen ja indikaattoreiden hyödyntämiseen säästöjen laskennassa ja energiatehokkuuden seurannassa EU-tasolla. Lisäksi tässä hankkeessa katetaan Horizon 2020/Odyssee Mure -hankkeen komission hyväksymien kustannusten ja työohjelmahankkeiden välistä kustannuseroa. 8 CO2-laskentaohje energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskentaan - Päästökertoimet 9 http://www.motiva.fi/files/12141/vnp_2016.pdf 10 IEPPEC Evaluation Conference Amsterdam - Agenda + links to papers and presentations 16

Toimenpiteet ja tulokset Keväällä päivitettiin kaikki energiatehokkuusdirektiivin (EED) edellyttämät vuosittain raportoitavat indikaattorit, jotka myös analysoitiin EED-vuosiraporttiin (ks. luku 1.2.1). Päivitettiin ns. trendikatsauksen kalvosarja 11 vuosien 2014/2015 tiedoilla. H2020-ohjelman Odyssee-Mure-projekti käynnistyi helmikuun alussa. Projektin kestää 30 kuukautta. Maaliskuussa järjestettiin projektin kick off-webinaari ja toukokuussa toinen webinaari kahdesta uudesta työkokonaisuudesta (multiple benefits ja capacity buildging). Toukokuussa tehtiin ensimmäinen kevyt päivitys Odyssee-tietokantaan. Kattavampi päivitys tehtiin syksyllä. Ensimmäinen varsinainen projektikokous pidettiin Suomessa syyskuussa. Kokousjärjestelyt aloitettiin keväällä ja tilaajan kanssa sovittiin, että kokousjärjestelyihin puretaan resurssivarausta. Syyskuun projektikokouksen yhteydessä järjestettiin myös koulutus Odyssee- ja Muretietokantojen käytöstä. Puolitoistapäiväinen koulutus oli suunnattu päättäjille (ministeriöt yms. julkiset tahot). Kustakin maasta oli koulutukseen mahdollista osallistua muutama henkilö. Projektikokoukseen osallistui 53 henkilöä 29 maasta ja koulutukseen 36 henkilöä 20 maasta. Projektille asetetut tavoitteet toteutuivat tilaajan kanssa sovituin muutoksin suunnitellusti. 1.3 Arvioidut vaikutukset Toiminta-alueen projekteilla luodaan edellytyksiä toiminnan vaikutusten arviointiin, painottamiseen ja priorisointiin ja arvioidaan muiden projektien vaikutuksia. 11 http://www.motiva.fi/files/11932/trendikatsaus_2014-2015_paivitys.pdf 17

2. SOPIMUSTOIMINTA 2.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Vuoden 2008 alussa käynnistyneet TEM:n vastuualueen energiatehokkuussopimukset kaudelle 2008 2016 kattavat laajalti elinkeinoelämän eri alueet energiavaltainen teollisuus (sisältää myös energiantuotannon), muu teollisuus ja palveluala (sisältää elintarviketeollisuuden, kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden sekä palvelualoilta kaupan, matkailu- ja ravintolapalvelut sekä autoalan ja lisäksi keskisuuren teollisuuden ja palvelualan yleiset toimenpideohjelmat) sekä energiapalvelut (sisältäen energian siirron ja jakelun sekä kaukolämmön myynnin ja jakelun sekä erillistuotannon). Elinkeinoelämän lisäksi energiatehokkuussopimustoiminta käynnistyi vuonna 2008 kunta-alalla erikseen suurille ja pienille kunnille. Näiden lisäksi TEM:n päävastuulla on Höylä III -energiatehokkuussopimus, joka sisältää liikenne- ja lämmityspolttonesteiden jakelun sekä öljylämmityskiinteistöt, sekä vuoden 2011 alussa käynnistynyt kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma. TEM:n vastuulla olevien sopimusten lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla on tavarakuljetusten ja logistiikan sekä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimusten toimeenpano. Lisäksi ympäristöministeriö vastaa kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen kuuluvasta asuinkiinteistöalasta ja maa- ja metsätalousministeriö vuosina 2010 2015 toteutettavasta maatilojen energiaohjelmasta. Näiden sopimusalueiden toimeenpanoon liittyvät tehtävät eivät sisälly Energiaviraston energiatyöohjelmaan, mutta em. sopimusten vastuuministeriöt ja/tai ko. hallinnon alalla toimivat virastot ovat tilanneet näiden sopimusten toimeenpanoon ja seurantaan liittyviä tehtäviä Motivalta. Energiatehokkuussopimustoiminta on ollut ensisijainen työkalu päästökaupan ulkopuolella olevia toiminta-alueita koskevan ns. energiapalveludirektiivin (ESD) toimeenpanossa Suomessa ja erityisesti TEM:n vastuulla olevat energiatehokkuussopimukset ovat tärkeässä roolissa myös energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansallisessa toimeenpanossa. TEM:n vastuulla olevien energiatehokkuussopimusten tulosten seuranta ja raportointi on ollut ja on myös jatkossa keskeistä EED:n asettamien tavoitteiden saavuttamisen seurannassa sekä direktiivien edellyttämissä raportoinneissa. Nykyinen energiatehokkuussopimuskausi päättyi vuoden 2016 lopussa. Talven ja kevään 2015 aikana käynnistyivät neuvottelut uudesta sopimuskaudesta 2017 2025 elinkeinoelämän, kunta-alan, öljyalan ja kiinteistöalan energiatehokkuussopimusten alueilla. Toimenpidealueen vuoden 2016 tärkeä painopiste on saattaa eri toiminta-alueiden sopimusten valmistelu päätökseen sekä osallistua liittojen, Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön tukena uuden sopimuskauden viestintään ja markkinointiin. Tavoitteena on, että uudet sopimukset alkavat vuoden 2017 alussa saumattomasti merkittävällä kattavuudella. Lisäksi sopimustoiminnan toimeenpanoa tukevaa työtä nykyisellä, vuoden 2016 loppuun jatkuvalla, sopimuskaudella on tarkoitus jatkaa, koska erityisesti EED:n 7 artiklan säästötavoitteen kumulatiivisen laskentatavan vuoksi vuosina 2014 2016 toteutettavien toimenpiteiden painoarvo 18

on erityisen merkittävä kansallisen kumulatiivisen energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2020. Motivan toiminnan painopisteitä vuonna 2016 tällä toiminta-alueella ovat: Energiaviraston ja TEM:n avustaminen uuden sopimuskauden 2017 2025 neuvottelujen loppuunsaattamisessa eri sopimusaloilla Kaikilla sopimusalueilla osallistuttiin uuden energiatehokkuussopimusten ja toimenpideohjelmien viimeistelyyn yhdessä sopimusosapuolien kanssa. Useimmilla sopimusalueilla keskusteltiin myös toimialaliittojen kanssa uuteen sopimuskauteen liittyvistä asioista. Osallistuminen uuden sopimuskauden viestintään ja markkinointiin eri toiminta-alueilla sopimusosapuolien tukena Kaikilla sopimusalueilla osallistuttiin uuden sopimuskauden viestintää ja markkinointia tukevien materiaalein laadintaan sekä liittojen kanssa viestinnästä käytyyn vuoropuheluun. Työ tuki uuden sopimuskauden yhteisiä viestinnän ja markkinoinnin toimenpiteitä, joiden koordinointi ja pääasiallinen toteutusvastuu oli Seuranta- ja vaikutukset -toiminta-alueella olevan Energiatehokkuussopimusten seuranta projektin (ks. luku 1.2.1) viestintäosuudessa. Osallistuminen sopimusten/toimenpideohjelmien toimeenpanoon ja niitä tukeviin kehitysprojekteihin yhdessä muiden sopimusosapuolien kanssa Sopimusaloilla osallistuttiin sopimusten toimenpideohjelmien toimenpanoon yhdessä sopimusosapuolien kanssa sekä ohjaus- ja johtoryhmätyöskentelyyn. Useimmilla sopimusalueilla osallistuttiin joko käynnissä oleviin kehityshankkeisiin tai uusien kehityshankkeiden suunnitteluun. Lisäksi useilla sopimusalueilla järjestettiin liittyneille toimijoille seminaareja, joissa oli mahdollista saada tietoa mm. energiatehokkuuteen liittyvistä työkaluista tai verkkokoulutuksia vuosiraportoinnista ja seurantajärjestelmän käytöstä. Lisäksi osallistuttiin muiden sopimusosapuolien järjestämiin tilaisuuksiin ja pidettiin niissä tarvittaessa esityksiä. Energiatehokkuusneuvonta erityisesti sopimuksessa mukana oleville pk-yrityksille projektia osittain rahoittavien liittojen toiminta-alueilla Energiatehokkuusneuvonta on keskeinen projekti keskisuuren teollisuuden ja palvelualan toimenpideohjelmien (teknologia-, elintarvike- ja kemianteollisuus, matkailu- ja ravintolaala) toimeenpanossa. Neuvonnan piirissä oleville yrityksille jaettiin ajankohtaista tietoa energiatehokkuudesta uutiskirjeissä ja yrityksiin pidettiin yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse. Neuvontaprojektissa tehtiin myös yrityskäyntejä, joilla uutta sopimuskautta markkinoitiin. Sopimusalueiden ja niiden sisältämien toiminta-alueiden toiminnan tuloksia ja toimeenpanon etenemistä kuvaavien vuosiraporttien tuottaminen niiltä osin, kun se ei ole toimialaliitoilta tilattavaa työtä Kaikkien toiminta-alueiden vuoden 2015 tiedot sisältävät vuosiraportit valmistuivat suunnistellusti syksyllä ja löytyvät 2016 päättyneiden sopimusten www-sivuilta 12. Lisäksi elinkeinoelämän alueella tehtiin yhteenvetoraportti 13, joka sisältää kaikki toiminta-alueet. Vuosi- 12 Energiatehokkuussopimukset vuosiraportit 2015 13 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus - yhteenvetoraportti 2015 19

raportointitiedoista tuotettiin myös toiminta-alueittain yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä. 14 Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmän käytön opastus, ylläpito ja pienimuotoinen jatkokehitys Seurantajärjestelmän käytöstä ja vuosiraportoinnista pidettiin verkkokoulutuksia. Lisäksi neuvottiin tarpeen mukaan käyttäjiä puhelimitse ja sähköpostilla. Osallistuttiin yhteistä energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmää koskevaan ylläpito- ja kehitystyöhön, jonka koordinoinnin ja toteutuksen vastuu on Seuranta- ja vaikutukset -toiminta-alueella olevassa Energiatehokkuussopimusten seuranta -projektissa (luku 1.2.1). Sopimusalakohtainen sisällöntuotanto energiatehokkuussopimukset.fi -sivustolle. Sopimustoiminnan verkkosivuston sisältöä ylläpidettiin kaikilla. Sivustoilla on ajantasaiset tiedot liittyneistä toimijoista sekä mm. uusimmat vuosiraportit, esimerkkikortit ja infograafit. Lisäksi eri toiminta-alueilla pidettyjen tilaisuuksien materiaali, ja muita työkaluja löytyy ko. toiminta-alueiden ekstranet-sivustoilta. 2.2 Toiminta-alueen projektit 2.2.1 Energiavaltainen teollisuus (EVT) Asetetut tavoitteet Teollisuuden osuus Suomen kokonaisenergiankäytöstä on lähes puolet, vuonna 2013 osuus oli 47 prosenttia. Kokonaisuudessaan elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoiminta kattaa yli 80 % Suomen teollisuuden energiankäytöstä. Teollisuuden ja erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden säästöillä on siten keskeinen rooli sekä kansallisten energiatehokkuustavoitteiden toteutumisessa että erityisesti energiatehokkuusdirektiivin (EED) 7 artiklaan liittyvän kansallisen sitovan kumulatiivisen energiansäästötavoitteen saavuttamisessa vuonna 2020. EED 7 artiklan säästötavoitteen kumulatiivisen laskentatavan vuoksi vuosina 2014 2016 toteutettavien toimenpiteiden painoarvo on erityisen merkittävä. Energiavaltaisen alan toimenpideohjelman täytäntöönpanon ytimenä on energiatehokkuusjärjestelmä (jatkossa ETJ, ETJ + ), jonka käyttöönotto ja soveltaminen koko sopimuksen ajan on velvoitteena energiavaltaisen alan sopimusyrityksissä. Suurten yritysten pakollinen energiakatselmus velvoite koskee suurinta osaa energiaintensiivisen teollisuuden sopimusyrityksiä. ETJ + -työ tukee myös tämän velvoitteen toimeenpanoa yrityksissä, jotka ovat ottaneet vaihtoehtoiset toimet käyttöön lain katselmusvelvoitteen täyttämiseksi. Motivan työ palvelee sekä yrityksiä, Energiavirastoa, Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK) että työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM). Projektin tavoitteena on tukea elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman toimeenpanoa ja tukea sopimusosapuolia uuden energiatehokkuussopimuskauden valmistelussa ja markkinoinnissa siten, että kattava elinkeinoelämän sopimustoiminta jatkuu saumattomasti vuoden 2017 alusta. Työ sisältää mm. yritysten käyttöönottamaan Energiatehokkuusjärjestelmään (ETJ ja ETJ + ) liittyvää työtä, seurantaa ja viestintää sekä kehityshankkeiden suunnittelua. Motivan koor- 14 Toteutetuksi raportoidut toimenpiteet 20

dinoima vuodesta 2005 aktiivisesti toiminut ns. jatkuvan parantamisen työryhmä (JaPa) on teollisuusyritysten ja energiantuotannon yritysten yhteinen taustaryhmä, joka on erinomainen kanava kuulla yritysten tarpeita mm. uusia kehityshankkeita suunniteltaessa. Vapaaehtoista yhteistyötä jatketaan vuonna 2016 jo yhdettätoista vuotta. Nykyinen energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Neuvottelut uudesta elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta 2017 2025 aloitettiin vuoden 2015 alussa. Tärkeä painopiste vuoden 2016 työssä on osallistua neuvottelujen loppuunsaattamiseen ja sopimuksen viestintään ja markkinointiin Elinkeinoelämän keskusliiton, Energiaviraston ja TEM:n tukena. Hankkeessa osallistutaan myös kansainväliseen teollisuuden energiatehokkuutta koskevaan seminaariin ja ns. Snowball-hankkeen toteutukseen. Toimenpiteet ja tulokset Vuoden aikana osallistuttiin uuden energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman viimeistelyyn. Uuden sopimuksen vuosiraportointiin liittyvistä asioista keskusteltiin toimialaliittojen kanssa toukokuussa (ks. myös luku 1.2.1). Vuotta 2015 koskeva raportointi sujui edellisten vuosien mukaisesti, raportointiaste oli energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmassa 100 %, kuten edellisinäkin vuosina. Alustavat tulokset esiteltiin energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman ohjausryhmän kokouksessa (17.5.2016) ja puitesopimuksen johtoryhmän kokouksessa kesäkuun alussa (1.6.2016). Lopullinen raportti 15 tuloksista toimitettiin sovitun aikataulun mukaisesti syyskuussa Elinkeinoelämän keskusliitolle, Energiavirastolle ja TEM:iin. Motivan asiantuntijat vierailivat aktiivisesti yrityksissä. Tapaamisten asioina olivat tehtaan energiatehokkuuskuulumiset ja sopimustulokset. Lisäksi muistutettiin raportoinnin tärkeydestä, kerrattiin energiatukiasiat sekä kerrottiin uudesta sopimuskaudesta ja energiatehokkuushankkeista. Lähes aina paikalla oli toimitusjohtaja ja tärkeimmät energiatehokkuudesta vastaavat henkilöt. Yrityksissä selvästi kaivattiin täsmätietoa uudesta sopimuskaudesta. Yrityskäynnit ja henkilökohtaiset tapaamiset yritysten energiavastaavien kanssa ovat erittäin tärkeä osa energiatehokkuussopimuksen toimeenpanon tukea ja uuden sopimuskauden markkinointia. Suoraan käytännön toimijoilta sopimustoiminnasta saatu palaute ja toiveet ovat tärkeää tietoa myös käytännön toimia seuraavalle vuodelle suunniteltaessa. Osana käytännön työn tukea yrityksille Motiva järjesti ETJ+:n ja ISO50001-järjestelmän mukaisen sisäisen auditoinnin koulutustilaisuuden huhtikuun alussa (maksullinen tilaisuus). Tilaisuuteen osallistui 23 eri yrityksissä energiatehokkuusjärjestelmistä vastaavaa henkilöitä. Tilaisuuteen osallistuneilta saatiin hyvää palautetta. Lisäksi laadittiin ETJ+:n lisävaatimukset ETJ:hin verrattuna käytännön ohjeita vaatimusten täyttämiseksi -opas 16 yrityksien käyttöön. ISO 50001 sertifiointilaitosten ja Energiaviraston kanssa järjestettiin (20.9.2016) yhteinen tilannepalaveri ISO 50001 sertifiointien tilanteesta. Toukokuussa (18.5.2016) Motiva järjesti myös jo perinteeksi tulleen erityisesti energiavaltaiselle teollisuudelle ja energiatuotannolle suunnatun energiatehokkuuden ajankohtaissemi- 15 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2015 Energiatehokkuussopimukset - Toteutetuiksi raportoituja energiatehokkuustoimenpiteitä 16 ETJ+:n_lisävaatimukset_ETJ:hin_verrattuna - käytännön_ohjeita_vaatimusten_täyttämiseksi 21

naarin teemalla Älykäs energiatehokkuus (maksullinen tilaisuus). Tilaisuuteen osallistui 61 henkilöä. Jatkuvan parantamisen työryhmä (ns. JaPa-ryhmä) kokoontui kerran vuonna 2016 (8.9.2016). Agendalla oli mm. uusi energiatehokkuussopimuskausi, energiakatselmustoiminta, investointien rahoitus sekä kehityshankkeet. Motivan asiantuntija osallistui 12. 14.9.2016 kansainväliseen teollisuuden energiatehokkuuteen keskittyvään konferenssiin 17. Energiavaltainen teollisuus -projektissa ei ole kehityshankkeita, vaan ne on keskitetty Keskisuuri elinkeinoelämä (KT&P) -projektiin (ks. luku 2.2). Hankkeiden tulokset palvelevat myös energiaintensiivisiä yrityksiä ja niihin on osallistunut myös energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneitä yrityksiä. Projektissa Motiva osallistui pienellä panoksella ns. Snowball-projektiin, jossa rakennettiin malli digitaalisesta alustasta ja toimintamallista, jonka tavoitteena on jakaa innovatiivisia ratkaisuja. Projektissa olivat mukana Solved (hankkeen vetäjä), TEM, Fortum, Click Innovation, ABB (osan aikaa) ja Motiva. Projekti sisälsi myös vuosiraportointiin liittyviä tehtäviä niiltä osin, kun se ei ollut Elinkeinoelämän keskusliiton Motivalta tilaamaa työtä. Tilaajan kanssa loppuvuonna sovitusti tältä projektilta vapautuvaa alihankintaresurssia käytettiin Tehdassali-ilmastoinnin energiatehokkuushankkeen alihankintaan (ks. luku 2.2.2). Projektin resurssia käytettiin suunnitelman mukaisesti myös energiatehokkuussopimukset.fi -sivuston ylläpitoon ja energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmän pienimuotoisiin jatkokehitystöihin ja ylläpitoon. Lisäksi projektin resurssilla osallistuttiin uuden kauden markkinointimateriaalien laadintaan sekä liittojen kanssa viestinnästä käytyyn vuoropuheluun. Keskisuuren teollisuuden hyvistä energiatehokkuuskäytännöistä ja tuloksista on kerrottu esim. M+lehden numeroissa 01/2016 18 ja 03/2016 19. Loppuvuodesta tuotettiin verkkoartikkeleja uudelle kaudelle liittyneistä energiavaltaisen teollisuuden yrityksistä. Ne julkaistaan uuden sopimuskauden verkkosivuilla kauden käynnistyttyä. Menestystarinoita on tarkoitus tuottaa lisää vuonna 2017. Projektille asetetut tavoitteet toteutuivat tilaajan kanssa sovituin muutoksin suunnitellusti. 2.2.2 Keskisuuri elinkeinoelämä (KT&P) Asetetut tavoitteet Tavoitteena on tukea elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen keskisuuren teollisuuden ja palvelualojen toimenpideohjelmien toimeenpanoa. Työ palvelee sekä yrityksiä, Energiavirastoa, Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK) että työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM) ja toimialaliittoja. Työ sisältää mm. kehityshankkeiden toteuttamista, toimeenpanon seurantaa, osallistumista toimenpideohjelmien ohjausryhmien kokouksiin ja viestintää. 17 www.eceee.org/industry/programme 18 M+ 01/2016: Ylpeästi energiatehokas 19 M+ 03/2016: Päivänvalotunnelma tehdashalliin 22

Vuonna 2009 Teknologiateollisuus ry, Elintarviketeollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Muoviteollisuus ry ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa aloitettua energiatehokkuusneuvonta -projektia jatketaan edellyttäen, että toimialaliitot jatkavat rahoitustaan vuodelle myös vuonna 2016. Neuvonnan puitteissa Motiva kokoaa hyviä käytäntöjä monistettavaksi laajasti erilaisissa yrityksissä. Yrityksiä aktivoidaan ja tietoa jaetaan uutiskirjein, seminaareissa ja yrityskäynneillä. Prosessien energiatehokkuuteen liittyvistä kehityshankkeista teollisen eristyksen energiatehokkuusprojekti saatetaan loppuun sekä käynnistetään vähintään yksi uusi hanke. Vuonna 2015 on valmisteltu kehityshanketta mm. elektrolyysin energiatehokkuusteemalla. Lisäksi valmistellaan uusia hankkeita. Projektien tuloksista kerrotaan laajasti seminaareissa ja viestinnän keinoin. Kehityshankkeissa ja niiden tulosten laajassa hyödyntämisessä otetaan huomioon mahdollisuus hyödyntää paremmin myös digitaalisia kanavia. Nykyinen energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Neuvottelut uudesta elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta 2017 2025 aloitettiin vuoden 2015 alussa. Tärkeä painopiste vuoden 2016 työssä on osallistua sopimuksien viimeistelytyöhön ja sopimusten viestintään ja markkinointiin toimialaliittojen, Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön tukena. Toimenpiteet ja tulokset Osallistuttiin uuden energiatehokkuussopimuksen keskisuuren teollisuuden ja palvelualojen toimenpideohjelmien viimeistelyyn. Uuden sopimuksen vuosiraportointiin liittyvistä asioista keskusteltiin toimialaliittojen kanssa toukokuussa (ks. myös luku 1.2.1). Vuotta 2015 koskeva raportointi sujui edellisten vuosien mukaisesti. Toimenpideohjelmien raportointiasteet olivat samalla tasolla kun edellisenäkin vuonna (90 99 %) toimenpideohjelmasta riippuen. Poikkeuksena olivat Teknologiateollisuuden ja Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmat, joiden raportointiasteet olivat alhaisemmat (82 86 %). Motiva esitteli alustavat tulokset elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman ohjausryhmän kokouksessa 3.5.2016 ja kaupan toimenpideohjelman ohjausryhmän kokouksessa 17.5.2016. Kaikkien toimenpideohjelmien raportit 20 tuloksista valmistuivat ja toimitettiin sovitun aikataulun mukaisesti syyskuun aikana toimialaliitoille, Energiavirastolle ja TEM:iin. Keskisuuriin yrityksiin tehtiin aktiivisesti yrityskäyntejä. Käytyjen keskustelujen sisältö oli vastaava kuin energiavaltaisissa yrityksissä: kerrottiin uudesta sopimuskaudesta, energiatuista ja sopimuksen tuloksista sekä muistutettiin raportoinnista ja mahdollisuudesta osallistua Motivan vetämiin energiatehokkuushankkeisiin. Myös keskisuurissa yrityksissä tehdyt käynnit olivat erittäin hyödyllisiä ja tehokas tapa saada yritys liittymään uudelle sopimuskaudelle. Kuten edellisinäkin vuosina, myös vuonna 2016 Elintarviketeollisuusliitto ry, Kemianteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry sekä Matkailu- ja Ravintola-ala MaRa ry rahoittivat Energiaviraston lisäksi pk-yrityksille suunnattua energiatehokkuusneuvontaa. Neuvonnan piirissä oleville yrityksille jaettiin ajankohtaista tietoa energiatehokkuudesta kerran kuussa lähetetyissä uutiskirjeissä. Lisäksi yrityksiin pidettiin yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse. Syksyllä Motivan asian- 20 Energiatehokkuussopimusten vuosiraportit Energiatehokkuussopimukset - Toteutetuiksi raportoituja energiatehokkuustoimenpiteitä 23

tuntijat tekivät aikaisempaa enemmän myös yrityskäyntejä, joilla uutta sopimuskautta markkinoitiin. Yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavat kehityshankkeet keskitettiin vuoden 2016 alusta tähän Keskisuuri elinkeinoelämä (KT&P) -projektiin. Hankkeiden tulokset palvelevat myös energiaintensiivisiä yrityksiä. Lämmönsiirron energiatehokkuus -hanke (mukana kuusi eri toimialan yritystä) valmistui jo vuoden 2015 lopussa ja Teknisen eristyksen energiatehokkuushanke (mukana yhdeksän eri alan yritystä) valmistui tietyiltä osin keväällä 2016. Motivan 22. 23.3.2016 järjestämässä kunnossapidon seminaarissa keskityttiin em. hankkeiden tuloksiin ja niiden käytäntöön viemiseen. Lisäksi tuloksista kerrottiin yrityskäynneillä, uutiskirjeissä ja Motivan M+ -lehden numerossa 01/2016 21. Asiasta tiedotettiin medialle 22 ja tuotiin esiin myös Motivan www-sivuilla 23, M+ -lehden numeroissa 01/2016 24 ja 03/2016 25 sekä sosiaalisen median kanavissa. Teknisen eristyksen energiatehokkuus -hankkeessa tuotetut aineistot (ml. opas 26 ja yritysesimerkki 27 ) julkaistiin Motivan www-sivuilla. Uusi Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanke käynnistyi aloitusseminaarilla kesäkuussa (14.6.2016). Hankkeen käynnistymisestä tiedotettiin 28 medialle 31.8.2016. Syksyn aikana järjestettiin kaksi työpajaa aiheina jätevedenkäsittely (28.9.2016) sekä pumppaukset (22.9.2016). Lisäksi aloitettiin case-korttien laatiminen. Projektiin osallistuvat laitetoimittajat ja hanketta rahoittaa myös Vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto. Tilaajan kanssa sovittiin keväällä, että tämän hankkeen työaikaresurssiksi puretaan resurssivarausta. Hanke jatkuu vuonna 2017. Yritysten energiatehokkuudesta vastaavien kanssa keskusteltaessa ja eri tilaisuuksien palautekyselyissä pyritään aina selvittämään myös yritysten energiatehokkuustiedon tarpeita ja ne otetaan huomioon tilaisuuksia ja hankkeita valmisteltaessa. Hankkeista kerrottiin myös M+lehdessä 29. Syksyllä käynnistettiin Tehdassali-ilmastoinnin energiatehokkuus -hanke. Sen käynnistymisestä tiedotettiin medialle 30. Tehdasmittaukset aloitettiin loppuvuodesta ja ensimmäinen työpaja pidettiin 14.12.2016. Työ jatkuu vuonna 2017. Tilaajan kanssa sovittiin, että projektin kehityshankkeiden alihankintaan varattua resurssia siirrettiin työaikaresurssiksi tämän hankeen valmisteluun. Lisäksi Energiavaltaisen teollisuuden projektilta ja pieni määrä katselmustoiminnan alihankintaresurssia käytettiin tämän hankkeen tehdasmittaustyön alihankintaan. Projektin resursseja käytettiin myös uusien hankkeiden valmisteluun. Vuoden kuluessa pidettiin yhteyttä keskisuuren teollisuuden ja palvelualan eri toimialaliittojen viestintään uuden energiatehokkuussopimuskauden markkinointiin liittyen. Loppuvuodesta keskisuuresta teollisuudesta laadittiin verkkoartikkeli julkaistavaksi uuden sopimuskauden verkkosivuilla kauden käynnistyttyä. Eri alojen menestystarinoita on tarkoitus tuottaa lisää vuonna 2017. 21 M+ 01/2016: Kallis ketjureaktio 22 Mediatiedote: Teollisuudelle_jättikustannukset_heikentyneestä_lämmönsiirrosta 23 www.motiva.fi/energiatehokas_lammonsiirto 24 M+ 01/2016: Eristellä energiatehokkuutta ja työturvallisuutta 25 M+ 03/2016: Säästä ja suojaa 26 Teollisuuden tekninen_eristys_& energiatehokkuus -opas 27 Case:_Stora_Enso_Heinola_Fluting 28 Mediatiedote: Kotimaiset_vesihuoltolaitokset_yhteistyöllä_energiaviisaammiksi 29 M+ 03/2016: Yhteishankkeista lisäpotkua energiansäästöön 30 Mediatiedote: Energiatehokas_ilmanvaihto_tuo_teollisuudelle_säästöjä_ja_työviihtyvyyttä 24

Projektiin sisältyi suunnitellusti myös osallistuminen sopimustoiminnan yhteisten wwwsivujen rakentamiseen sekä seurantajärjestelmän pienimuotoiseen ylläpito-/kehitystyöhön. Lisäksi projektin resurssilla osallistuttiin uuden kauden markkinointimateriaalien laadintaan sekä liittojen kanssa viestinnästä käytyyn vuoropuheluun. Projektille asetetut tavoitteet toteutuivat tilaajan kanssa sovituin muutoksin suunnitellusti. 2.2.3 Energiantuotanto (ET) Asetetut tavoitteet Tavoitteena on tukea elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiatuotannon toimenpideohjelman toimeenpanoa. Energiantuotannon toimenpideohjelmalle asetetut sähköntuotannon tehostamisen ja primäärienergian säästön määrälliset tavoitteet on jo käytännössä saavutettu vuoden 2014 lopussa. Vuonna 2016 Motiva osallistuu ohjausryhmän kokouksiin ja vuoden 2015 sopimustoiminnan tulosten vuosiraportointiin liittyvään työhön siltä osin kuin se ei ole toimialaliiton Motivalta tilaamaa työtä. Kuten energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmassa, myös energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyneiden velvoitteena on energiatehokkuusjärjestelmän ETJ käyttöönotto. Osana suurten yritysten energiakatselmusvelvoitetta osa yrityksistä ottanee käyttöön ETJ + :n, johon liittyvää työtä jatketaan vuonna 2016 osana sopimustoimintaa. Lisäksi käynnistetään Laskennalliset mahdollisuudet voimalaitoksen energiatehokkuuden tehostamisessa -kehityshanke, mikäli riittävä määrä yrityksiä lähtee hankkeeseen mukaan. Hankkeessa osallistutaan uuden energiatehokkuussopimuskauden neuvottelujen loppuunsaattamiseen ja sopimuksen viestintään ja markkinointiin Energiateollisuus ry:n, Energiaviraston ja TEM:n tukena. Toimenpiteet ja tulokset Kevään aikana osallistuttiin uuden energiatehokkuussopimuksen energiantuotannon toimenpideohjelman viimeistelyyn. Osallistuttiin myös toimenpideohjelman ohjausryhmän kokouksiin tammi-, touko- ja joulukuussa. Ohjausryhmäkeskusteluissa keskityttiin uuden sopimuskauden asioihin. Lisäksi uuden sopimuksen vuosiraportointiin liittyvistä asioista keskusteltiin toimialaliittojen kanssa toukokuussa. Vuotta 2015 koskeva raportointi sujui edellisten vuosien mukaisesti, raportointiaste oli Energiatuotannon toimenpideohjelmassa edellisvuosien tapaan korkea, 98 %. Alustava raportti tuloksista valmistui ja toimitettiin sovitun aikataulun mukaisesti kesäkuun loppuun mennessä Energiateollisuus ry:lle, Energiavirastolle ja TEM:iin. Tuloksia käsiteltiin syksyn ohjausryhmän kokouksessa lopullisen raportin 31 valmistuttua. Motiva valmisteli energiantuotannon kehityshanketta teemalla Energiatehokkuutta voimalaitoksiin prosessianalyysijärjestelmällä. Hankkeen esittelytilaisuus pidettiin elokuussa (19.8.2016). Hanketta ei saatu käyntiin vuoden 2016 puolella johtuen yritysten odotuksia vähäisemmästä kiinnostuksesta, projektiorganisaation muutoksista sekä Energiateollisuuden Ympä- 31 Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelman vuosiraportti 2015 25

ristöpoolin rahoitusehdoista. Hanketta yritetään edelleen käynnistää 22.3.2017 asti, jonka jälkeen se raukeaa rahoituksen hävitessä. Energiavaltainen teollisuus (EVT) -projektissa (ks. luku 2.2.1.) mainittu energiatehokkuusjärjestelmätyö palveli myös energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyneitä yrityksiä. Vastaavasti myös Keskisuuri elinkeinoelämä (KT&P) -projektissa (ks. luku 2.2.2.) toteutetut kehityshankkeet palvelivat tämän toimenpideohjelman toimeenpanoa. Jatkuvan parantamisen ns. JaPa- ryhmässä on myös energia-alan vahva edustus ja ryhmän työ palvelee myös energia-alaa (ks. luku 2.2.1). Loppuvuodesta toimialan yrityksestä tuotettiin menestystarina julkaistavaksi uuden sopimuskauden verkkosivuilla kauden käynnistyttyä. Projektiin sisältyi suunnitellusti myös osallistuminen uuden kauden www-sivujen rakentamiseen sekä seurantajärjestelmän pienimuotoiseen ylläpito-/kehitystyöhön. Lisäksi projektin resurssilla osallistuttiin markkinointimateriaalien laadintaan sekä liittojen kanssa käytyyn vuoropuheluun. Projekti toteutui suunnitellusti. 2.2.4 Energiapalvelut (EP) Asetetut tavoitteet Tavoitteena on tukea elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiapalvelujen toimenpideohjelman toimeenpanoa. Motiva osallistuu energiapalvelujen toimenpideohjelman toimeenpanoon ja seurantaan sopimusosapuolien ja tilaajan tukena. Energiapalvelujen toimenpideohjelman seurannan tarpeet ovat muusta poikkeavat, erityishaasteena on asiakkaille suunnattujen energiatehokkuuspalvelujen raportointi. Hankkeen hallinnointi ja toimeenpanon tuki sisältää mm. osallistumisen ohjausryhmän toimintaan sekä vuosittaiseen raportointiin ja seurantajärjestelmään liittyviä opastus- ja neuvontatehtäviä. Vuonna 2016 keskeisenä painopisteenä on osallistuminen uuden sopimuskauden 2017 2025 viestintään ja markkinointiin Energiateollisuus ry:n, Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön tukena. Tavoitteena on, että uusi sopimuskausi saadaan alkamaan heti vuoden 2017 alussa mahdollisimman suurella kattavuudella tämän toimenpideohjelman alueella. Energiayhtiöiden asiakkaille suuntaamien energiatehokkuustoimien raportoinnin merkitys korostuu, koska niiden perusteella laskettava energiansäästövaikutus sisältyy energiatehokkuusdirektiivin (EED) 7 artiklan mukaisessa energiatehokkuusohjelmassa kansallisen energiansäästötavoitteen saavuttamisen seurantaan. Aihepiiri nähdään edelleen tärkeänä ja se on alue, jonka jatkokehityshankkeeseen osallistuminen, esimerkiksi raportoinnin ohjeistuksen kehittäminen yhdessä Energiateollisuus ry:n kanssa, on mahdollinen kehityshanke. Toimenpiteet ja tulokset Osallistuttiin uuden energiatehokkuussopimuksen energiapalvelujen toimenpideohjelman viimeistelyyn (ks. myös luku 1.2.1). Yhtiöt raportoivat keväällä Energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään energiatehokkuustoimenpiteet vuodelta 2015. Raportoinnin kattavuus oli edellisvuosien mukaisesti 26

hyvä. Vuoden 2015 yhtiöiden raportoimista tiedoista koottiin alustavat tulokset kesäkuun loppuun mennessä ja lopullinen raportti 32 valmistui suunnitellusti syyskuun aikana. Energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyneiden sopimusyritysten yhdyshenkilöille järjestettiin talvella sopimustoiminnan seurantajärjestelmän ja vuosiraportoinnin verkkokoulutus. Koulutus taltioitiin videomateriaaliksi, joka on edelleen raportoijien käytettävissä. Energiatehokkuussopimuksen energiapalvelujen toimenpideohjelman toimeenpanoon ja uuden elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen valmisteluun osallistuttiin Energiaviraston ja Energiateollisuus ry:n (ET) apuna. Uuden sopimuskauden markkinointia tehtiin yhteistyössä Energiateollisuus ry:n kanssa. Lisäksi osallistuttiin Energiapalvelujen toimenpideohjelman ohjausryhmän kolmeen kokoukseen sekä sen lisäksi EP-alueen asiakaspään raportoinnin kehityspalavereihin. Työ ohjausryhmässä keskittyi uuden sopimuksen ja erityisesti siihen liittyvän asiakkaita koskevan vuosiraportoinnin valmisteluun. Osallistuttiin ja seurattiin resurssien puitteissa energia-alan energiatehokkuussopimuksia lähellä olevia kehityshankkeita kuten Kysyntäjoustofoorumin toimintaa ja Matalapainerengaslinja -tutkimusta. Tilaajan kanssa sovittiin, että kehityshankkeen alihankintaan varattu resurssi kohdistettiin Energiateollisuus ry:n, energiayhtiöiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa valmisteltavaan kehityshankkeeseen, jossa valtakunnallisesti AMK-opiskelijoiden harjoitustyönä kerättäisiin ajankohtaista tietoa mm. kotitalouksien sähkönkäytöstä sekä potentiaalia kysyntäjoustoon ja aurinkoenergiaan. Kehityshankkeen käynnistämiseksi käytiin syksyllä keskusteluja Adato Energian ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Projektisuunnitelman ja hankkeen tavoitteiden tarkennuttua rahoitusta hankkeen käynnistämiseksi vuoden 2017 alusta haettiin Sähkötutkimuspoolilta, Sähköturvallisuuden edistämiskeskukselta sekä energiayhtiöiltä. Rahoittajat suhtautuivat hankkeeseen (Kotitalouksien sähkönkäyttötiedon kokoaminen AMK-opiskelijaharjoitustyönä Harkka-hanke) myönteisesti ja hanke käynnistyy alkuvuodesta 2017. Tilaajan kanssa sovittiin, että vuoden 2017 puolella hanke liittyy työohjelmassa Kuluttajien energianeuvonta -projektiin, koska sillä on siihen vahva kytkentä. Hankkeen avulla tuetaan mm. tietoa kuluttajien energiankäytöstä sekä tietoa neuvonnan tarpeesta kuluttajien parissa. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös muiden kuluttajarajapinnoissa ja kuluttajien energiankäytön parissa toimivien organisaatioiden kanssa, kuten Kuluttajatutkimuskeskus sekä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto. Yhteistyöverkoston kokoaminen tehtiin syksyn aikana. Projektiin sisältyi myös suunnitellusti osallistuminen yhteisen sopimustoiminnan wwwsivujen uudistukseen sekä seurantajärjestelmän pienimuotoiseen ylläpito-/kehitystyöhön. Lisäksi osallistuttiin uuden kauden markkinointimateriaalien laadintaa. Projektin tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. 2.2.5 Kunta-ala (KETS/KEO) Asetetut tavoitteet Tavoitteena on kunta-alan energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman liittymisen ja toimeenpanon tukeminen, osallistuminen sopimusalueen kehityshankkeisiin sekä sopimustoiminnan vuosiraportointiin niin, että liittyneiden kuntien mahdollisuudet tavoitteidensa saa- 32 Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelman vuosiraportti 2015 27

vuttamiseen paranevat. Vuonna 2016 osallistutaan uuden kunta-alan energiatehokkuussopimuskauden valmistelutyön loppuun saattamiseen sekä sen viestintään ja markkinointiin. Sopimustoiminnasta ja sen tuloksista viestitään eri keinoin, mm. osallistumalla sopimustoiminnan kannalta oleellisiin tilaisuuksiin. Lisäksi huolehditaan sopimustoiminnan aineistojen saatavuudesta Motivan ylläpitämässä www.energiatehokkuussopimukset.fi -palvelussa ja tuotetaan materiaalia uutta sopimuskautta koskien. Motiva vastaa kunta-alan energiatehokkuussopimustoiminnan (KETS ja KEO) vuosiraportin tuottamisesta sopimuskunnilta saatujen tietojen perusteella. Työhön sisältyy raportoinnin ohjeistus ja opastaminen sekä myös liittyneiden raportoimien tietojen tarkistukset sekä mm. puuttuvien tietojen karhuaminen. Sopimuksen ja ohjelman toimeenpanoa tukevaa tiedotus- ja koulutusaineistoa tuotetaan esiin nousevista hyvistä käytännöistä. Osallistutaan uuden sopimuskauden 2017 2025 markkinointiin ja viestintään yhteistyössä Kuntaliiton, Energiaviraston ja TEM:n kanssa. Tavoitteena on saavuttaa asukasluvulla mitattuna mahdollisimman suuri kattavuus uuden sopimuskauden alkaessa. Viestintä toteuttaa loppuvuodesta 2015 valmistuvaa viestintäsuunnitelmaa. ESCO-palvelun hyödyntämiseen liittyvän viestinnän tavoitteena on edistää erilaisten rahoitus- ja palvelumallien hyödyntämistä kunnissa energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä mm. ESCO-palvelun tiedonvälityshankkeen ja Motivan ylläpitämän Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelun kanssa. Energiatehokkuussopimukseen ja -ohjelmaan liittyneiden kuntien yhdyshenkilöille järjestetään sopimuksen toimeenpanoa tukeva koulutus-, verkottumis- ja tiedonvaihtotilaisuus, ns. yhdyshenkilöpäivät. Toimenpiteet ja tulokset Alkuvuonna osallistuttiin Kunta-alan uuden energiatehokkuussopimuksen neuvotteluihin ja sopimuksen loppuun työstämiseen (ks. myös luku 1.2.1). Liittymisen, toimeenpanon ja raportoinnin neuvontaa tehtiin tarpeen mukaan. Liittyneiden sopimustoiminnan raportointia ym. koskeviin kysymyksiin vastattiin. Lisäksi tuettiin liittyneitä sopimustoiminnan velvoitteiden toteutuksessa ja uuteen kauteen valmistautumisessa. Osallistuttiin kunta-alan sopimustoiminnan johtoryhmän työ- ja elinkeinoministeriössä pidettyyn kokoukseen (23.11.2016). Aloitettiin syksyllä kuntien energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelmamallin päivitys vastaamaan uuden sopimuskauden velvoitteita. Loppuvuodesta kartoitettiin vielä tarpeita ja toiveita mallisuunnitelmalle kunnista. Kunnille pidettiin oma raportointiin liittyvä verkkokoulutus helmikuussa. Koulutukseen osallistui 15 henkilöä. Verkkokoulutuksen tallenne on saatavilla energiatehokkuussopimukset.fi -verkkopalvelun extranetissä ja sitä markkinoitiin uutiskirjeessä yhdyshenkilöille. Aiempien vuosien tapaan vuosiraportti 33 saatiin valmiiksi marraskuun alussa järjestettäville yhdyshenkilöpäiville. Vuosiraportoinnin laiminlyöneille tai puutteellisesti raportoineille lähetettiin kevään ja alkukesän aikana muistutuskirjeet raportoinnin välttämättömyydestä. Tammikuussa 2016 lähetet- 33 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2015 Energiatehokkuussopimukset - Toteutetuiksi raportoituja energiatehokkuustoimenpiteitä 28

tiin vuoden 2014 raportoinnin laiminlyönneille ns. keltaiset ja punaiset kortit, eli varoitukset ja irtisanomiset. Sopimukseen liittyneille lähettäjänä on ollut työ- ja elinkeinoministeriö ja energiaohjelmaan liittyneille Motiva. Koska sopimuskausi loppuu, kunta-alan energiatehokkuussopimuksen johtoryhmä päätti 23.11., ettei keltaisia ja punaisia kortteja 2016 enää päättyvältä sopimuskaudelta lähetetä. Vuotuinen sopimusyhdyshenkilöiden koulutus-, verkostoitumis- ja tiedonvaihtotilaisuus, Yhdyshenkilöpäivät, pidettiin onnistuneesti Hotelli Korpilammella Espoossa 2. 3.11. Tapahtuman yleisarvosana oli 3,9/5. Yhdyshenkilöpäiville osallistui 69 henkeä. Energiatehokkuussopimusten uuden kauden markkinoinnin tueksi tehtiin markkinointimateriaalia kunnille 34. Nykyisen kauden onnistumisista tehtiin esimerkkikortteja ja kunta-alan sopimuksien tuloksia esittelevä video 35. Uuden kauden markkinointia on tehty mm. osallistumalla esittelypöydällä Kuntien 8. Ilmastokonferenssiin ja Kuntamarkkinoille sekä puheenvuorolla Suomen yrittäjien kuntapäättäjäpäivillä Porissa. Uutta sopimuskautta esiteltiin myös Motivan tilaisuuksissa Käytännön avaimet kestävään kuntatyöhön Kokkolassa, Seinäjoella ja Kaarinassa. Yksittäisiä kuntia on neuvottu liittymisen valmistelussa ja tehostamissuunnitelman tekemisessä. Yhdyshenkilöille lähetettiin uutiskirjeitä, joissa painotettiin uuteen kauteen liittymisen tärkeyttä ja liittymisen valmistelun aloittamista. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton kanssa yhteistyössä valmisteltiin liittymiseen kannustava kirje kunnanjohtajille. TEM lähetti kirjeen sähköisesti elokuussa. Joulukuussa lähetettiin Motivasta kaikkien ei-liittyneiden kuntien kunnanvaltuustojen puheenjohtajille ja tekniselle johdolle kirje, jossa painotettiin sopimustoiminnan hyötyjä ja tärkeyttä. Lisäksi Twitteriin tehtiin pieni kuntakampanja loppuvuodesta. ESCO-palvelun viestintää ja kehittämistä tehtiin yhteistyössä Energiakatselmus- ja analyysitoiminnan toiminta-alueella olevan ESCO-hankkeen (ks. luku 3.2.8) kanssa. Vuonna 2016 tehtiin kaksiosainen markkinakartoitus, jossa selvitettiin millaisia energiatehokkuuspalveluja markkinoilla on ja ketkä niitä tarjoavat. Seuraavaksi kartoitettiin palveluntarjoajilta heidän palvelujaan ja mitä toimenpiteitä kaivataan markkinoiden kasvattamiseksi. Palveluntarjoajille pidettiin aamukahvitilaisuus, jossa koottiin heidän ajatuksiaan siitä, kuinka markkinoita voidaan kehittää. Projektissa tehtiin myös markkinavuoropuheluesite/-ohje 36, jota valmisteltaessa fasilitoitiin Vantaan ja Tampereen kaupungin yhteinen markkinavuoropuhelutilaisuus. Lisäksi päivitettiin ESCO-kuntaesite 37 ja aloitettiin Motivan ESCO-hankerekisterin uudistamisen suunnittelu. Projektiin sisältyi myös suunnitellusti osallistuminen yhteisen sopimustoiminnan wwwsivujen uudistukseen sekä seurantajärjestelmän pienimuotoiseen ylläpito-/kehitystyöhön. Lisäksi projektin resurssilla osallistuttiin uuden kauden markkinointimateriaalien laadintaan. Syksyllä tilaajan kanssa sovittiin osallistumisesta kunta-alan sopimustoimintaa ja sen hyötyjä tarkastelevaan diplomityön työkustannuksiin projektin alihankintaan varatulla resurssilla. Samoin alihankintaan varattua resurssia siirrettiin tilaajan kanssa sovitusti työaikaresurssiksi liittyen uuden sopimuskauden markkinoinnin toteuttamiseen. 34 http://www.slideshare.net/energiatehokkuussopimukset/kuntaalan-energiatehokkuussopimus- 20172025-miten-kunta-hytyy-mihin-kunta-sitoutuu 35 https://www.youtube.com/watch?v=ttpip5evtmo 36 http://www.motiva.fi/files/12202/markkinavuoropuhelu_et_palveluiden_hankinnassa_2016.pdf 37 http://motiva.fi/files/12199/energiatehokkuutta_kuntiin_esco_hankintana_2016.pdf 29

Projektille asetetut tavoitteet toteutuivat tilaajan kanssa sovituin muutoksin suunnitellusti. 2.2.6 Höylä III Asetetut tavoitteet Lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimuksen (HÖYLÄ III) tavoitteena on edistää säästötoimenpiteitä lämmitys- ja liikennepolttonesteiden loppukäytössä. Motiva osallistuu sopimuksen johtoryhmän ja ohjausryhmien toimintaan. Lisäksi osallistutaan resurssien puitteissa vielä tarkemmin määrittelemättömään lämmityspolttonesteiden loppukäyttöä koskevaan kehityshankkeeseen sekä yhteistyöhön liikennepolttonesteiden jakeluyhtiöiden kanssa. Projekti sisältää myös HÖYLÄ III -seurantajärjestelmän käyttöön liittyvän tuen sen käyttöönottaneille yrityksille ja toimialaliitolle sekä mahdollisia pieniä seurantajärjestelmän jatkokehitystöitä. Työ sisältää myös osallistumisen uuden Höylä IV energiatehokkuussopimuksen loppuunsaattamiseen Energiaviraston ja TEM:n apuna. Ylläpidetään myös Motivan energiatehokkuussopimukset.fi -palvelun sisältöä sopimusalueelta ja osallistutaan sivuston yleiseen ylläpitoon. HÖYLÄ III:n toimeenpanoon liittyvistä asioista on mahdollisuus viestiä myös Motivan asiakaslehdessä M+. Toimenpiteet ja tulokset Osallistuttiin uuden energiatehokkuussopimuksen energiapalvelujen toimenpideohjelman viimeistelyyn (ks. myös luku 1.2.1). Lämmityspolttonesteiden ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. Liikennepolttonesteiden ohjausryhmä ei kokoontunut vuoden aikana. Projektissa tuotettiin sisältö toukokuussa 2016 julkaistuun Aurinkolämpö-verkkopalveluun (sisällön kokoaminen, kirjoitus, muokkaus, valokuvia). Hankkeesta kirjoitettiin artikkeli myös mm. M+ -lehden toiseen numeroon (2/2016). Lisäksi kehityshankkeena osallistuttiin Lämmitysenergiayhdistyksen ammattilaisille kohdistuvan Aurinkolämmityksen kytkentä öljylämmityksen yhteyteen sekä muihin lämmitysmuotoihin koskevan vuodelta 2004 olevan vanhentuneen ohjeistuksen (Teknillinen suositus nro 8, TS- 8) päivitystyön käynnistämiseen. Työ julkaistaan valmistuttuaan vuonna 2017 vastaavasti kuin muut Lämmitysenergiayhdistyksen ohjeistukset 38. Projektiin sisältyi myös osallistuminen yhteisen sopimustoiminnan www-sivujen uudistukseen sekä seurantajärjestelmän pienimuotoiseen ylläpito-/kehitystyöhön. Projektille asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. 2.2.7 Kiinteistöala (TETS) Asetetut tavoitteet Tavoitteena on tukea kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman solmineita tahoja ohjelman toteuttamisessa, sopimusalueen tulosten seurannas- 38 http://www.ley.fi/julkaisut/ 30

sa ja raportoinnissa sekä energiatehokkuusdirektiivin kansalliseen toimeenpanoon liittyvissä pienimuotoissa tehtävissä. Työtä tehdään yhteistyössä tilaajan ja RAKLIn kanssa. Osallistutaan uuden kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen ja toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman viimeistelyyn sekä siitä viestimiseen ja markkinointiin sopimusosapuolien tukena. Vuonna 2016 keskeisenä painopisteenä on osallistuminen uuden sopimuskauden 2017 2025 viestintään ja markkinointiin RAKLIn, Energiaviraston ja TEM:n tukena. Tavoitteena on, että uusi sopimuskausi saadaan alkamaan heti vuoden 2017 alussa mahdollisimman suurella kattavuudella tämän toimenpideohjelman alueella. Osallistutaan toimitilojen energiatehokkuussopimukseen liittyneille toimijoille ja heidän yhteyshenkilöilleen järjestettävän yhdyshenkilöpäivien järjestelyihin ja ohjelmaan yhteistyössä RAKLIn kanssa. Lisäksi viestitään toimenpideohjelman tuloksista sekä osallistutaan energiatehokkuussopimukset.fi -sivuston ylläpitoon ja yleiseen kehitykseen. Toimenpiteet ja tulokset Alkuvuodesta 2016 osallistuttiin kiinteistöalan uuden sopimuskauden neuvotteluihin sekä toimenpideohjelman viimeistelyyn yhteistyössä Energiaviraston ja RAKLIn kanssa (ks. myös luku 1.2.1). TETS-yhdyshenkilöpäivät järjestettiin 26.4.2016. Tilaisuudessa pidettiin esitys, jossa kerrottiin kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaa koskevista tuloksista. Lisäksi osallistuttiin erilaisiin aihealueeseen liittyviin tilaisuuksiin, joissa tavoitteena oli kartoittaa kentän tilannetta ja tarpeita etenkin mahdollisten kehityshankkeiden osalta (mm. RAKLIn aamukahvitilaisuus, Rakennusten energiaseminaari, Sisäilmastoseminaari). Toimitilojen energiatehokkuussopimusta markkinoitiin myös erilaisten esitysten sekä tapahtumien yhteydessä. Lisäksi nykyisen sopimuskauden tuloksista kerrottiin erilaisissa lehtiartikkeleissa. Samassa yhteydessä markkinoitiin myös uuden kauden sopimuksia sekä kerrottiin toimijoiden hyvistä tuloksista (esim. Talouselämä-lehden liite, M+ 39, Rakentajan kalenteri). Toimenpideohjelmaan liittyvä vuosiraportti 40 valmistui suunnitellusti syyskuussa. Raportoinnista ja saavutetuista tuloksista koostettiin infograafit 41, jotka julkaistiin energiatehokkuussopimusten verkkosivuilla. Raportoiduista toimenpiteistä tehtiin myös tarkempi kooste 42, joka julkaistiin vastaavasti sopimustoiminnan internetsivuilla. Tuotettiin uusiin sopimuksiin liittyvää markkinointiaineistoa. TETS-toimijat viestivät ahkerasti sopimukseen liittymisestään ja moni hyödynsi laadittua aineistoa, kuten some-viestinnän tueksi tehtyjä kampanjakuvia 43. Vuoden aikana kiinteistöalan sopimukseen liittyneille lähetettiin yhteensä 5 uusia energiatehokkuussopimuksia markkinoivaa uutiskirjettä. RAKLIn viestinnän kanssa käytiin vuoden aikana keskustelua ja toimittiin yhteistyössä kiinteistöalan uuden sopimuskauden markkinoimiseksi. Toimijoita neuvottiin erityisesti syksyllä uu- 39 M+ 03/2016 40 Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2015 41 Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus 2008-2016 TETS tuloksia vuosilta 2008-2015 42 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2015 43 Mukana vastuullisten energiankäyttäjien joukossa! Twitterbanneri liittyneille 31

den kauden liittymisasioissa. Vuoden 2016 loppuun mennessä uuden kauden sopimuksen toimitilojen toimenpideohjelmaan oli liittynyt 24 toimijaa. Loppuvuodesta kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen 2017 2025 liittyneestä yrityksestä laadittiin verkkoartikkeli julkaistavaksi uuden sopimuskauden verkkosivuilla kauden käynnistyttyä. Menestystarinoita tuotetaan lisää vuonna 2017. Projektiin sisältyi myös osallistuminen yhteisen sopimustoiminnan www-sivujen uudistukseen sekä seurantajärjestelmän pienimuotoiseen ylläpito-/kehitystyöhön. Projekti toteutui suunnitellusti. 2.2.8 Seurakunnat Asetetut tavoitteet Osallistutaan evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen ja seurakuntayhtymien energiatehokkuutta käsitteleviin palavereihin/seminaareihin. Aikaisempien vuosien selvitysten ja kehityshankkeen perusteella ei tässä vaiheessa ole mahdollisuutta eikä valmiuksia suunnitella energiatehokkuussopimusneuvottelujen käynnistämistä tälle alueelle. Toimenpiteet ja tulokset Alueella ei löytynyt sopivia tapahtumia kuluneen vuoden aikana. Energiatehokkuudesta yleisesti on keskusteltu seurakuntien kiinteistövastaavan kanssa, mutta kaavailtua tapaamista ei saatu vielä vuoden 2016 lopulla järjestettyä. Tilaajan kanssa sovittiin, että alueelle varattu resurssi voidaan käyttää toimitilojen energiatehokkuussopimuksen alueella. 2.3 Arvioidut vaikutukset Energiatehokkuussopimuksilla on keskeinen rooli (EED) 7 artiklan toimeenpanossa ja ko. artiklan sitovan kansallisen energiansäästötavoitteen tavoitteen saavuttamisessa. EED toimeenpanoilmoituksen (5.12.2013) ja sen revision (5.6.2014) mukaisesti sopimustoiminnalla vuonna 2020 saavutettavat säästöt kattavat yli puolet Suomen 7 artiklan mukaisesta kumulatiivisesta tavoitteesta. On olennaista, että energiatehokkuussopimustoiminta jatkuu kattavana ja tuloksekkaana, jotta energiatehokkuusdirektiivin, ja toivottavasti myös sen tulevan revision, mukaiset tavoitteet saavutetaan vapaaehtoisella menettelyllä. Uusi energiatehokkuussopimuskausi 2017 2025 alkaakin saumattomasti nykyisen sopimuskauden päättyessä vuoden 2016 lopussa. Energiatehokkuusdirektiivin 7 artikla asettaa tiukat vaatimukset myös toimenpiteiden seurannalle ja todentamiselle. Energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvä vuosittainen kattava raportointi on keskeistä Suomen sitovan kumulatiivisen energiansäästötavoitteen toteutumisen hyväksyttävässä seurannassa ja todentamisessa. Tässä esitettävät energiatehokkuussopimustoiminnan vaikutustenarvioinnin periaatteet vastaavat energiapalveludirektiivin (ESD) tavoitteiden seurannan mukaista laskentaa. Säästövaikutukset tuleville vuosille on arvioitu aiempien vuosien toteutuneeksi raportoitujen säästöjen perusteella ja periaatteet on kuvattu liitteessä 3 olevissa sopimusalakohtaisissa arvioissa. Teollisuuden ja palvelualan arviot eivät sisällä sopimusten piirissä toteutetuissa tuetuissa energiakatselmuksissa havaittujen toimenpiteiden vaikutuksia, vaan niiden vaikutukset sisälty- 32

vät ainoastaan teollisuuden ja yksityisen ja julkisen palvelualan energiakatselmustoiminnan arvioihin. Edellä kuvastusta käsittelytavasta johtuen tässä raportissa esitetyissä energiakatselmustoiminnan ja energiatehokkuussopimustoiminnan vaikutusarvioissa ei ole päällekkäisyyttä. Sekä keskisuuren teollisuuden että energiavaltaisen teollisuuden arvioissa on eritelty kokonaissäästövaikutuksen lisäksi osuus, joka on toteutunut energiapalveludirektiivin määrittelyn mukaisesti päästökaupan ulkopuolella (= ESD alueella) olevissa toimipaikoissa. On huomattava, että arvio ei vastaa taakanjakopäätöksen mukaista jakoa päästökaupan ja ei-päästökaupan välillä. Erilaisista määrittelyistä ja laskentajaksoista johtuen eri tarkoituksiin tehdyt vaikutusarviot tuetun energia-katselmustoiminnan ja energiatehokkuussopimusten vaikutuksista eroavat toisistaan. Öljyalan Höylä III -sopimuksen arvioissa on esitetty myös edellisten Höylä-ohjelmien (I ja II) vaikutus yhdessä nyt käynnissä olevan Höylä III -sopimuksen kanssa. Lisäksi on esitetty pelkän Höylä III -sopimuksen osuus kokonaissäästöarvioista. Öljyalaa koskevan Höylä-sopimuksen osalta tämä arvio sisältää vain kattilavaihtojen vaikutukset. Energiatehokkuussopimustoiminnan vaikutuksia seurataan Motivassa yritys-/yhteisökohtaisen vuosiraportoinnin tulosten kautta. Elinkeinoelämän ja kunta-alan energiatehokkuussopimustoiminnan vaikutustenarviointi perustuu pääosin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen sopimuskaudella 2008 2015 vuosiraportoinnissa raportoimien säästötoimenpiteiden vaikutuksiin. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilayhteisöjä koskeva toimenpideohjelma (TETS) käynnistyi vasta 2011, joten sen arvio perustuu yritysten vuosina 2011 2015 raportoimiin tietoihin. Mukana liitteessä 3 on myös ympäristöministeriön vastuulla olevan kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen kuuluvan vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman (VAETS) vaikutukset sen toimeenpanovuosilta 2010 2015. Vuosiraportoinnin kattavuus on pääsääntöisesti eri sopimusaloilla hyvin korkea, joten tulokset vastaavat kattavasti sopimustoimintaan liittyneiden tietoja. Toisaalta on ilmeistä, että kaikki liittyneet eivät ole raportoineet kaikkia toteuttamiaan toimenpiteitä, joten siinä mielessä voidaan arvioida, että tulokset voisivat olla korkeammat, jos kaikki liittyjät olisivat raportoineet kaikki toteuttamansa energiaa säästävät toimenpiteet. Edellä ja liitteessä 3 sopimusalakohtaisesti esitettyjen lähtökohtien ja periaatteiden perusteella energiatehokkuussopimustoiminnan kautta saavutettavia kokonaissäästöjä arvioidaan tässä vuoden 2016 ja 2020 lopussa. Mukana arvioissa ovat edellä kuvatun mukaisesti koko elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus, kunta-alan sopimukset sekä kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen molemmat toimenpideohjelmat. Vuonna 2016 energiansäästövaikutus ilman energiapalvelujen ja Höylä III -sopimuksen asiakaspään sekä Höylä III kattilavaihtojen säästöjä on arvioitu olevan noin 18 TWh/a ja vuonna 2020 20,6 TWh/a. Sähkön osuus tästä säästöstä on noin neljännes. Vuoden 2016 säästöarviosta energiavaltaisen teollisuuden osuuden on arvioitu olevan 71 % ja vastaavasti vuoden 2020 arviosta 64 %. Seuraavaksi eniten säästöjä arvioidaan syntyvän energiantuotannon toimenpideohjelman alueella, jonka osuus vuoden 2016 säästöarviosta on 16 % ja vastaavasti vuoden 2020 arviosta 21 %. Energiapalveludirektiivin (ESD) piirissä edellä olevasta säästöstä on arvioitu olevan vuonna 2016 noin 2,2 TWh/a ja vuonna 2020 2,8 TWh/a eli alle 15 % kokonaissäästöstä. Tulevien vuosien säästöarvioissa (ex ante) tapahtuu useimmiten vuosittain tehtävissä arvioissa muutoksia sekä ylös- että alaspäin, koska arvioita tarkennetaan sopimuskaudella raportoitujen tietojen pohjalta. Muutoksia säästön jakautumisessa ESD (=ei päästökauppa) ja Ei ESD 33

(=päästökauppa) alueelle tapahtuu myös mm., kun tietoja on saatu tarkennettua päästökauppatoimipaikkojen osalta. Elinkeinoelämän, kunta-alan ja kiinteistöalan sopimustoiminnan tuloksena syntyvän CO 2 - vähenemän arvioidaan vuoden 2016 lopussa olevan yhteensä noin 4,5 ja vuonna 2020 noin 5,1 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa, kun laskennassa käytetään keskimääräiseen sähköntuotannon päästöihin perustuvaa kerrointa 209 kgco 2 /MWh. Vastaavat vähenemät marginaalipäästökertoimella ovat vuonna 2016 6,8 ja vuonna 2020 7,7 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa. Edellä olevien sopimusalueiden lisäksi energiansäästöä ja päästövähenemiä tuottaa myös työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön vastuulla oleva Höylä-sopimus. Höyläsopimuksen sisältämien asuinrakennuksiin kohdistuvien öljykattiloiden vaihtojen säästöarvio on esitetty liitteessä 3. Mikäli otetaan huomioon myös aiemmat Höylä-ohjelmat, ja näiden sisältämät kattilavaihdot asuinrakennuksissa vuodesta 1997 lähtien, on säästövaikutuksen arvioitu olevan vuonna 2016 noin 1,4 TWh/a ja vuonna 2020 1,5 TWh/a. Vastaava päästövähenemä on 2016 vajaa 0,4 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa. Käynnissä olevan Höylä III -sopimuksen osuus tästä säästöstä ja päästövähenemästä vuonna 2016 on arvioitu olevan 20 % ja vuonna 2020 noin 25 %. Energiapalvelujen toimenpideohjelman ja Höylä-sopimuksen asiakaspäätä koskevaa energiansäästöarvioarviota ei ole esitetty liitteessä 3. Asiakaspään toimista tehtiin ensimmäinen kerran arvio energiayksiköissä Energiatehokkuusdirektiivin (EED) 7 artiklan toimeenpanoilmoitukseen 5.12.2013 ja sitä tarkistettiin koko direktiivin toimeenpanoilmoituksen yhteydessä tehdyssä revisiossa 5.6.2014. Vuosittainen säästövaikutus asiakaspään toimille EED 7 artiklan toimeenpanossa arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 1,1 TWh, mistä Energiapalvelujen toimenpideohjelman asiakaspään toimien osuus on noin 90 %. Kasvihuonekaasupäästöjen päästövähenemien arvioinneissa on käytetty sähköenergian marginaalikertoimena 600 kgco 2 /MWh. Tämä CO 2 -kerrroin otettiin käyttöön vuonna 2014 ja se vastaa työ- ja elinkeinoministeriön 2015 Policies&Measures raportoinnin päästövähenemälaskennassa käytettyä sähkön marginaaliperusteista päästökerrointa. Kerrointa on aiemmin käytetty myös työ- ja elinkeinoministeriön tuulivoiman syöttötariffi -työryhmän päästövähennysarvioissa ja myös VTT:n arvioissa. Tarkemmat tiedot laskennan lähtökohdista, säästö- ja päästövähennysarvioista vuosina 2016 ja 2020 löytyvät sopimusalojen projektikohtaisista vaikutusarvioista liitteestä 3. Yhteenveto energiatehokkuussopimustoiminnan säästö- ja päästövähennysarvioista vuosille 2016 ja 2020 löytyy myös kaikkien projektien yhteenvetotaulukosta liitteen 3 alusta. 34

3. ENERGIAKATSELMUS- JA ANALYYSITOIMINTA 3.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Energiatehokkuuslain voimaantulo vuoden 2015 alussa jakoi katselmustoiminnan pakollisiin suurten yritysten energiakatselmuksiin ja vapaaehtoisiin kansallisesti edistettäviin energiakatselmuksiin. Tämän toiminta-alueen työ sisältää hankkeita, mm. katselmusmallien kehitystyötä, jotka tukevat molempia osa-alueita. Energiatehokkuuslain edellyttämien pakollisten suurten yritysten energiakatselmusten vastuuhenkilöiden koulutus ei sisälly tähän projektiin. Katselmustoiminnalla on tärkeä rooli energiatehokkuusdirektiivin ja energiatehokkuussopimusten toimeenpanossa. Motiva seuraa, edistää ja kehittää energiakatselmus- ja analyysitoimintaa energiatehokkuussopimusten työvälineinä. Motivassa jatketaan energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset huomioon ottaen katselmustoiminnan kehitystyötä kaikilla katselmustoiminnan osa-alueilla: koulutus, laadunvalvonta, markkinointi ja katselmusmallien ja -toiminnan kehitys. Lisäksi Motiva edistää uusiutuvien energialähteiden kuntakatselmuksen toteuttamista erityisesti energiatehokkuussopimukseen liittyneissä kunnissa. Motiva osallistuu varattujen resurssien puitteissa kansainväliseen katselmustoiminnan yhteistyöhön sekä tietojenvaihtoon ulkomaisten toimijoiden kanssa. ESCO-menettelyyn liittyen Motiva osallistuu pääosin kotimaisen ESCO-palvelun asiakaspalvelun tukeen kunnille ja yrityksille. Motivan toiminnan painopisteitä vuonna 2016 tällä toiminta-alueella olivat: Katselmustoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen niin, että se tukee energiatehokkuusdirektiivin ja energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa Perustoiminnan lisäksi uuden teollisuuden 2-vaiheisen mallin uskotaan tuovan uusia yrityksiä katselmustoiminnan piiriin. Katselmustoiminnan työkalujen kehittäminen, myös energiatehokkuussopimusten ulkopuolella oleville tahoille Katselmoijan käsikirjan päivitys tukee laadukasta katselmointityötä. Laadukkaan energiakatselmoijakoulutuksen toteuttaminen ns. Motiva-mallin mukaisiin energiakatselmuksiin ja katselmustoiminnan laadunvarmistuksesta huolehtiminen Vuonna 2016 annettiin 57 uutta Motiva-katselmoijan pätevyyttä ja paljon ohjeistusta katselmoijille laadunvarmistuspalautteissa. Motiva tarjoaa tietoa ESCO-palvelusta investointien rahoitusvaihtoehtona Toimijakartoituksen ja markkinavuoropuhelun edistämisen avulla tavoitellaan uutta puhtia energiatehokkuusinvestointeihin kansallisesti. 35

3.2 Toiminta-alueen projektit 3.2.1 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano katselmustoiminnassa Asetetut tavoitteet Motiva saattaa katselmusmallien päivitystyön loppuun vielä päivittämättömien tekstien osalta ja panostaa katselmusraporttien laadunvarmistukseen liittyvien käytäntöjen kehittämiseen raporttien hyvän laadun varmistamiseksi. Lisäksi työn alle otetaan ekstranetin päivitystyö. Toimenpiteet ja tulokset TEM:n ja Energiaviraston kanssa järjestettiin katselmustoiminnan laadunvarmistukseen ja ELYkeskusten tukipäätöksiin liittyviä palavereja ja tuotiin esiin havaittuja ongelmia ja kehitysideoita. Motivan osalta jatkotoimina toteutetaan selvitystä raporttien palautusjärjestelmän ja laadunvarmistuksen kehittämisestä. Työn tuloksia esitellään Energiavirastolle tammikuussa 2017. Tukikäsittelyn siirtymisestä Tekesiin ja laadunvarmistuksen kuvioista todettiin tarvittavan palaveri vuoden 2017 puolella. Kaukolämpökatselmuksen päivitystarvetta tiedusteltiin Energiateollisuus ry:ltä, jossa ei nähty sille tarvetta. Nykyinen malli täyttää tarpeet. Ekstranetin päivitystyötä tehtiin loppuvuodesta, työ jatkuu myös alkuvuonna 2017. Kehitystyön alla ovat olleet mm. erilaiset katselmoijaa auttavat työkalut sekä katselmoijan käsikirja. Loppuvuonna projektiin liittyi myös energiakatselmustoiminnan kehitystehtäviä, kun teollisuuden 2-vaiheisen katselmusmallin luonti käynnistyi ja alustava versio valmistui. 3.2.2 Energiakatselmoijien koulutus Asetetut tavoitteet Energiakatselmoijien peruskurssin sisältö ja rakenne tarkistetaan. Peruskurssi muutetaan mahdollisuuksien mukaan takaisin kaksipäiväseksi. Tentin yleinen osa muutetaan sähköiseksi ja se tulee toimimaan kurssin ennakkotehtävänä. Vuoden 2016 aikana järjestetään yksi energiakatselmoijien peruskurssi, joka ajoittuu alkukesään. Kurssin osallistujamäärätavoite noin 50 henkilöä. Toimenpiteet ja tulokset Energiakatselmoijien peruskurssi järjestettiin alustavista suunnitelmasta hieman poiketen alkusyksystä. Kurssin osallistujamäärä oli 45. Suunnitellun mukaisesti kurssin rakennetta muokattiin niin, että kurssin toteutus jakautui kahteen osaan, webinaari ja kaksipäiväinen kurssi. Johdantona varsinaisiin kurssipäiviin webinaarissa käsiteltiin TEM:n yleisohjeet. Myös kurssin tentti muutettiin kaksiosaiseksi, josta ensimmäinen osa oli sähköisenä tenttinä suoritettava yleinen osa ja toinen osa kurssin jälkeen etätehtävänä suoritettavat S- tai L-osuudet. Kurssista on pyydetty ja saatu palaute, joka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon seuraavan kurssin suunnittelussa. Syyskuussa pidetyn kurssin tentit on palautettu lokakuun loppuun mennessä ja tentit on tarkastettu sovitussa aikataulussa. Vuoden 2016 aikana uusia L-katselmoijia hyväksyttiin 42 henkilöä ja S-katselmoijia 15 henkilöä. Vain kurssien ensimmäiseen päivään osallistui yksi henkilö. Kursseille ei osallistunut (P) tai (E) hakijavastuuhenkilöitä. 36

Kokonaisuutena projekti toteutui suunnitellun mukaisesti. 3.2.3 Katselmustoiminnan laadunvarmistus Asetetut tavoitteet Motivassa jatketaan aikaisempien vuosien tapaan katselmusraporttien tarkastamista sekä sovittuja katselmusyrityksien ennakkotarkastuskäytäntöjä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Vuoden 2016 aikana on odotettavaa, että katselmusraportteja tulee tarkistettavaksi runsaasti, koska suuret yritykset ennakoivat energiatehokkuuslain katselmusvelvoitetta ja katselmustuen päättymistä ja teettävät tuettuja katselmuksia vuosina 2014-2015 tavallista enemmän. Motivassa seurataan katselmusraporttien laatua, annetaan suoraa palautetta energiakatselmoijille ja ryhdytään toimenpiteisiin, mikäli katselmustoiminnan ohjeita ei ole noudatettu. Asiakkaita (katselmuksien tilaajia) opastetaan eri yhteyksissä, henkilökohtaisin kontaktein ja seminaareissa kiinnittämään huomiota tilaajan vastuuseen laadun toteutumisessa. Katselmusten laadun merkitystä painotetaan energiakatselmoijan peruskurssin ensimmäisen päivän ohjelmassa ja ajankohtaisseminaarissa. Toimenpiteet ja tulokset Saapuneille katselmusraporteille on tehty tulosten seurantaan liittyvien asioiden tarkastus ja tiedot on kirjattu seurantajärjestelmään. Laadunvarmistusta on muilta osin jatkettu vastaavasti kuin edellisinäkin vuosina, eli Motivaan saapuneet raportit on tarkistettu ja niistä on annettu palautetta. Lisäksi katselmoijia sekä tilaajia on ohjeistettu heidän katselmuksiinsa liittyvissä kysymyksissä, myös erilaisten tilaisuuksien yhteydessä. Palvelukiinteistöjen osalta annettiin kirjallista palautetta kolmelle katselmoijayritykselle. Kirjallisissa palautteissa on arvioitu raporttien toteutusta yleisohjeeseen ja katselmusmalliohjeisiin peilaten ja annettu palautetta puutteista ja toisaalta myös hyvin tehdyistä asioista. Tehdyt tarkistukset koskivat yhteensä 121 katselmusraporttia. Palvelukiinteistöjen katselmuksista 71 % raporteista oli tehty kiinteistöjen energiakatselmusmallilla ja 29 % taas kiinteistön energiakatsastusmallilla. Suurin osa tarkastetuista palvelukiinteistöjen katselmuksista oli tehty kunnille tai kaupungeille, tosin edelliseen vuoteen verrattuna mukana oli selvästi enemmän yrityksille tehtyjä katselmuksia. Teollisuuden ja energia-alan osalta tarkastettiin kaikki Motivaan vuoden 2016 loppuun mennessä saapuneet 24 raporttia kahdeksalta eri katselmoijayritykseltä. Raporttien saannissa ELY-keskuksista on paljon viivettä ja ilmeisesti iso osa 2015 tehdyistä raporteista on vielä matkalla. Raporteista 20 oli teollisuuden energia-analyyseja, kolme katselmuksia ja yksi voimalaitosanalyysi. Raporteista annettiin kirjallista palautetta viidelle yritykselle. Kiitettävän tasoisia raportteja tuli vain kahdelta yritykseltä. Laatuongelmia oli kahdella yrityksellä. Toisella ongelmat olivat vakavia, että asiasta oltiin yhteydessä ELY-keskukseen, joka pysäytti maksatusprosessin. Katselmoijaosapuoli oli yhteistyöhaluinen raportin korjaamiseksi ja pitkällisen neuvonta- ja ohjeistustyön ja ajan jälkeen raportti saatiin kuntoon ja voitiin hyväksyä. Teollisuuden ja energia-alan laadunvarmistus on perustunut aina myös yhteydenpitoon asiakkaiden ja katselmoijien kanssa. Tapaamisissa pyritään opastukseen energiakatselmusten toteutuksesta ja raportoinnista sekä antamaan kehitysehdotuksia katselmoijille oman toiminnan kehittämiseksi. 37

3.2.4 Energiakatselmustoiminnan markkinointi Asetetut tavoitteet Katselmustoiminta on pysynyt viime vuosina korkealla tasolla. Erityisesti energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat yritykset ovat teettäneet energiakatselmuksia. Katselmusten markkinointia jatketaan aktiivisesti myös vuonna 2016, koska se tukee hyvin erityisesti energiatehokkuussopimuksen toimeenpanoa. Painopistettä markkinoinnissa suunnataan kuntiin ja PKsektorin yrityksille. Kilpailuasetelma konsulttien tarjoamiin energiatodistuksiin sekä suppeampiin energiatehokkuuden analysointiin on lisääntynyt. Energiatehokkuuslain tuomista muutoksista katselmustoimintaan Motiva tiedottaa aktiivisesti sekä yrityksille että katselmoijakonsulteille. Motiva markkinoi ns. Motiva-mallin mukaisia katselmuksia tarkoituksenmukaisissa tilaisuuksissa, lehtiartikkelein sekä ylläpitää katselmustoiminnan www-sivuja. Katselmustoiminnassa mukana oleville tiedotetaan aktiivisesti mm. uutiskirjein ajankohtaisista asioista. Markkinoinnissa tuodaan esille myös uusintakatselmuksen ja seurantakatselmuksen mahdollisuudet. Tapauskohtaisesti varaudutaan uusien case-korttien laatimiseen www-sivuille. Uusien ohjeiden tiedottamista jatketaan aktiivisesti. Asiakasneuvonnasta huolehditaan aikaisemman käytännön mukaisesti. Motiva järjestää katselmusten workshop-tyyppisen ajankohtaisseminaarin keväällä 2016. Toimenpiteet ja tulokset Projektisuunnitelman mukaisesti markkinointia kohdistettiin pk-sektorin yrityksille sekä kuntiin. Katselmoijille lähetettiin vuoden aikana kolme Uutisia energiakatselmoijille -uutiskirjettä (01/2016 44, 05/2016 45 11/2016 46 ), joissa aiheet käsittelivät energiakatselmustoimintaan liittyviä ajankohtaisia aiheita (mm. katselmustuen hakeminen, jäähdytysjärjestelmien tarkasteluohje, katselmuksilla saavutettuja tuloksia). Jokainen kirjeistä tavoitti noin 300 aktiivista energiakatselmoijaa. Vuoden aikana on myös tehty useita katselmusaiheisia nostoja Motivan sosiaalisen median kanaviin (Twitter, LinkedIn). Vuoden lopussa Motivan YouTube-kanavalla julkaistiin myös Energiakatselmus kannattaa video 47. Katselmustoimintaa on nostettu esiin erilaisissa artikkeleissa mm. Kauppalehden blogi 48, Suomen Yrittäjät/uutiset 49 ja Rakentajan kalenteri 2016. Katselmustoimintaa on esitelty myös eri tilaisuuksissa, kuten Aalto yliopiston kurssiluentona, sen järjestämissä täydennyskoulutustilaisuuksissa, sähkövoimateekkareiden kurssin luennolla, KUUMA-kuntien kiinteistöhoitajien päivillä 50 ja Savon koulutuskuntayhtymälle järjestetyssä koulutustilaisuudessa. 44 Uutiskirje katselmoijille 1/2016 45 Uutiskirje katselmoijille 2/2016 46 Uutiskirje katselmoijille 3/2016 47 Video: Energiakatselmus kannattaa 48 Kauppalehden blogi 49 Suomen Yrittäjät: Paljonko maksat energiayhtiölle. 50 Kuuma ilmasto: Kiinteistönhoitajien energiatehokkuusiltapäivä 38

Katselmoijien ajankohtaisseminaari järjestettiin helmikuun 2016 alussa. Ajankohtaisseminaarissa järjestettiin osallistujille työpaja, jonka tuloksina saatiin kehitysajatuksia mm. katselmustoiminnan ja mallien kehittämiseksi sekä katselmoijien markkinoinnin auttamiseksi. Tuloksista tehtiin kooste, joka lähetettiin myös tilaisuuteen osallistuneille. Vuoden 2016 aikana aloitettiin myös Kuinka paljon voit säästää kiinteistön energiakuluissa? -verkkotestin tekeminen. Testi julkaistaan Motivan verkkosivuilla vuoden 2017 alussa. Tavoitteena on saada helposti tietoa tilaajille katselmuksilla saavutetuista tuloksista sekä karkeaa tietoa heidän kohteensa säästöpotentiaalista. 3.2.5 Katselmusmallien kehitys Asetetut tavoitteet Energiakatselmukset ja energiakatselmusten kehitystyö tukevat energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa ja myös energiatehokkuusdirektiivin ja -lain toimeenpanoa. Toteutettavat kehityshankkeet toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa, jolloin ne tukevat katselmoijien lisäksi yrityksiä. Vuonna 2016 viimeistellään lämmönsiirtoon keskittyvä hanke ja aloitetaan 1-2 uutta kehityshanketta. Toimenpiteet ja tulokset Vuoden 2016 alkuperäisistä suunnitelmista poiketen käynnistettiin kentältä saadun palautteen perusteella uuden teollisuuden 2-vaiheisen katselmusmallin kehitystyö. Työhön saatiin resursseja muuttamalla projektin alihankintaresurssia omaksi työksi. Alustava versio valmistui 2016 puolella ja työtä jatketaan 2017. Katselmusmallien kehitys ja elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimeenpanon tukeen liittyvät kehityshankkeet (ks. luku 2.2) liittyvät toisiinsa. Kehityshankkeissa on lähes poikkeuksetta myös katselmustoimintaa tukeva näkökulma. Lämmönsiirron energiatehokkuushanke saatettiin päätökseen työpajojen, viestinnän ja loppuseminaarin kautta. Aiheeseen liittyvä opas (loppuraportti) viimeisteltiin ja julkaistiin Motivan www-sivuilla. Aiheen katselmointiohje valmistui konsultin pohjatyötä kommentoimalla ja viimeistelemällä ja se tullaan julkaisemaan Motivan uusilla www-sivuilla alkuvuodesta 2017. Tekniset Eristeet-energiatehokkuushanke (ks. luku 2.2.2) saatettiin päätökseen työpajojen, viestinnän (mm. infograafit) ja loppuseminaarin kautta. Aiheeseen liittyvä opas (loppuraportti) julkaistiin Motivan www-sivuilla. Hankkeen tuloksista viestitään lisää myös vuoden 2017 puolella. Energiatehokas vesihuoltolaitos-energiatehokkuushanke (ks. luku 2.2.2) käynnistettiin kesällä. Hankkeen tuloksina tuotetaan ohjekortteja vesihuoltolaitoksille niiden eri energiankäytön osa-alueilta. Hankkeen viestintää toteutetaan yhdessä vesilaitosyhdistyksen kanssa. Hankkeessa on mukana vesihuoltolaitoksia ja laite-, palvelu- ja järjestelmätoimittajia sekä konsultti. Hanke jatkuu 2017 loppuun. Hankkeen jälkeen mietitään mahdollisen katselmusohjeistuksen laatimista vesihuoltolaitoksille. 3.2.6 Uusiutuvan energian kuntakatselmus Asetetut tavoitteet Tampereen seudulla jatkuva kuntakatselmuksen, jossa iso kaupunki ja sen ympäristökuntia toteuttavat kuntakatselmuksen yhtä aikaa, etenemistä seurataan ja sen tuloksista viestitään Moti- 39

van kanavien kautta. Näköpiirissä on, että kuntakatselmusten tekeminen jatkuu koko energiatehokkuussopimuksen loppukauden ajan. Kuntakatselmuksesta aktiivista tiedottamista jatketaan ja tuodaan esille toteutuneiden katselmusten konkreettisia tuloksia. Kuntakatselmuksen jatkotoimenpiteiden aktivoimiseksi kierretään muutamissa kuntakatselmuksen viime vuosina tehneissä kunnissa. Yhdessä alueen toimijoiden kanssa järjestetään työpajoja, joissa käydään läpi tilannetta ja mahdollisia haasteita toteutuksessa. Tilaisuuksien järjestämisessä tehdään yhteistyötä Motivan eri toiminta-alueiden kanssa, esimerkiksi julkisten hankintojen ja uusiutuvan energian edistämisessä on paljon synergiaa kokonaisvaltaisemman palvelun ja tiedon tarjoamiseksi kuntapäättäjille. Uusia katselmoijia koulutetaan kysynnän mukaan, todennäköisesti kurssi järjestettäisiin syksyllä. Katselmoijat ovat tärkeä markkinointikanava kuntiin ja heille tarjotaan materiaalia markkinoinnin tueksi, ensisijaisesti sähköisessä muodossa. Katselmusten laatua valvotaan käymällä läpi uudet katselmusraportit. Lisäksi katselmusten tuloksia tilastoidaan. Arvioidaan kuntakatselmusmallin kehitystarpeita. Kehitystarpeisiin vaikuttavat etenkin uuden energiatehokkuussopimuskauden tulokset sekä mm. resurssitehokkuuden ja kiertotalouden lisääntyvä painoarvo. Toimenpiteet ja tulokset Kuntakatselmoijakoulutuksia on yleensä järjestetty yksi vuodessa. Syyskuussa järjestetyn kurssin suoritti hyväksytysti kaikki osallistuneet seitsemän henkilöä. Elokuussa järjestettiin kuntien edustajille suunnattu webinaari, johon osallistui reilu 10 henkilöä. Tilaisuudessa kerrottiin kuntakatselmuksen hyödyistä sekä miten kuntakatselmuksen tilaaminen ja toteutus tapahtuu. Erityisesti käytiin läpi edellisen vuoden lopulla valmistunutta uutta tarjouspyyntömallia 51. Palaute tietoiskusta oli hyvä. Katselmoijilta tuli muutamia kyselyitä katselmuksen toteuttamiseen ja tukihakemuksiin liittyen. Tampereen seudulla tehdyn alueelliseen kuntakatselmuksen loppuseminaariin osallistuttiin ja hyödynnettiin siitä saatuja kokemuksia kertomalla mallista muille kunnille. Seurannassa ja laadunvalvonnassa hyödynnettiin edellisenä vuonna kehitettyä taulukkoa, johon kerättiin tiedot kuntakatselmuksiin liittyvistä tukihakemuksista, katselmoijista ja raporteista. Laadunvarmistusta tehtiin käymällä valmiita katselmusraportteja läpi ja antamalla niistä palautetta. Yleisesti ottaen raportit olivat hyvälaatuisia. Motivan tietojen mukaan vuonna 2016 valmistui seitsemän kuntakatselmushanketta. Lisäksi valmisteilla oli ainakin yksi ilman TEM-tukea toteutettava hanke. Konsulttiyritykseltä tilattiin selvitys kuntakatselmuksen hyödyntämisestä uusiutuvan energian investoinneissa ja hyödyntämisestä kuntien päätöksentekoprosessissa. Työ valmistui vuoden lopussa ja sen tuloksia hyödynnetään tulevina vuosina. 51 http://motiva.fi/toimialueet/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmukset/uusiu tuvan_energian_kuntakatselmus/kuntakatselmusprosessi 40

Kuntakatselmusta on markkinoitu myös uusiutuvan energian toiminta-alueen Alueellinen uusiutuvan energian edistäminen -hankkeen (ks. 4.2.3) yhteydessä neljässä tilaisuudessa 20 kunnalle. 3.2.7 Kansainvälinen katselmustyö Asetetut tavoitteet Kansallisen katselmustoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää seurata myös muualla tehtävää katselmustoiminnan kehitystyötä ja tuloksia. Tähän liittyen Motiva vastaa suomalaiseen katselmointikäytäntöön liittyviin yhteydenottoihin. Lisäksi varataan resursseja 1-2 asiantuntijan osallistumiseen kansainväliseen konferenssiin (esim. eceee industry) tai seminaariin, joissa energiakatselmustoiminta on esillä ja pyritään tuomaan siellä esille suomalaisia katselmuskäytäntöjä ja tuloksia. Toimenpiteet ja tulokset Motivan energiatehokkuuskehityshankkeista ja niiden katselmustoimintaa tukevasta osuudesta kerrottiin Motivan kaltaisten organisaatioiden EnR (European Energy Network) -verkoston teollisuuden energiatehokkuus-työryhmän kokouksessa 16.6.2016. Lisäksi osallistuttiin sovitusti EnR -työryhmäkokouksen jälkeen samanaikaisesti Tukholmassa 15.6.2016 pidettyyn ISO50001- konferenssiin. 3.2.8 ESCO-toiminta ja energiatehokkuuspalveluiden viestintä Asetetut tavoitteet Motiva jatkaa ESCO-toiminnan tiedonvälitystä ja markkinointia tavoitteena ESCO markkinoiden kasvattaminen ja uusien ESCO palveluntarjoajien markkinoille kannustaminen ja opastaminen. Perinteisten ESCO-toimijoiden lisäksi kasvatamme tietoisuutta muista energiatehokkuuden palvelumuodoista. Suunnittelemme ja toteutamme yhdessä toimijoiden kanssa dynaamisen tavan viestiä toteutuneista hankkeista ja energiatehokkuuspalveluiden yhteistyökumppaneista, mahdollisuuksista ja käytännöistä. Toimenpiteet ja tulokset Projektissa kartoitettiin nykyisiä palveluntarjoajia ja toteutuneita hankkeita tilaajille ja palveluntarjoajille kohdistetuilla kyselyillä. Kartoituksella saatiin ajankohtaista tietoa siitä, mitkä yritykset tarjoavat sekä perinteisiä ESCO-palveluita että muita energiatehokkuus- eli EPC-tyyppisiä palveluita. Motiva laati ohjeistuksen energiasäästöpalveluiden markkinavuoropuhelun 52 toteuttamiseen yhdessä hankintapalvelun kanssa. Osana projektia laadittiin kevään aikana suunnitelma pohjoismaisesta EPC-hankkeesta AGEE-työryhmälle. Hanke-ehdotus hyväksyttiin ja hanke käynnistyi lokakuussa. 52 http://www.motiva.fi/files/12202/markkinavuoropuhelu_et_palveluiden_hankinnassa_2016.pdf 41

3.3 Arvioidut vaikutukset Tässä esitettävän työ- ja elinkeinoministeriön tukeman energiakatselmustoiminnan vaikutustenarvioinnin periaatteet vastaavat energiapalveludirektiivin (ESD) tavoitteiden seurannan mukaista laskentaa. Säästövaikutukset tuleville vuosille on arvioitu aiempien vuosien arvioidun toteuman perusteella. Laskennan lähtökohdat ja periaatteet on kuvattu liitteessä 3 olevissa katselmustoimintaa koskevissa arvioissa (teollisuus, yksityinen palveluala, kunta-ala). Toimenpiteet on jaoteltu käyttöteknisiin toimenpiteisiin ja teknisiin toimenpiteisiin. Teknisille toimenpiteille on elinikänä käytetty EU:n komission energiapalveludirektiivin laskentamenetelmäohjeessa esitettyä keskimääräistä 12 vuoden elinikää, joka erityisesti teollisuuden toimenpiteissä on konservatiivinen. Teollisuuden toimenpiteissä elinikä voisi olla teknisille toimenpiteille pääosin 15 vuotta. Käyttöteknisille toimenpiteille elinikänä on käytetty viittä vuotta. Käyttöteknisten toimenpiteiden elinikä on lähtökohtaisesti komission ohjeessa kaksi vuotta, mutta energianhallintajärjestelmän ja kulutusseurannan kanssa se voi pidentyä viiteen vuoteen. Viiden vuoden käyttöteknisten toimenpiteiden käyttöä perustellaan sillä, että suurin osa energiakatselmuksista tapahtuu energiatehokkuussopimustoiminnan piirissä, missä kulutusseuranta ja järjestelmällinen energia-asioiden seuranta ovat sopimusvelvoitteita. Arvioinneissa on vuodesta 2014 lähtien käytetty energiatehokkuussopimuksiin liittyvissä tuetuissa energiakatselmuksissa katselmusten säästöpotentiaalista toteutuvan osuuden arviointiin sopimusten vuosiraportoinnin kautta saatavaa toteutumatietoa. Tämä laskentaa tarkentava menettely laski eri alueiden säästöarviota vuosille 2016 ja 2020 verrattuna aiempaan menettelyyn, jossa kaikkien katselmusten säätöpotentiaalin toteutumaa arvioitiin toteutumaprosentin avulla. Arviointimenetelmää tullaan edelleen jatkossakin tarkastelemaan liittyen mm. energiatehokkuusdirektiivin asettamiin laskentaperusteisiin. Tässä raportissa esitetyissä arvioissa ei ole otettu huomioon energiatehokkuuslain mukaisten pakollisten energiakatselmusten vaikutusta tuettujen energiakatselmusten säästöihin. On todennäköistä, että pakollisista katselmuksista johtuen säästöt tulevat vuonna 2020 olemaan alemmat kuin tässä arviossa on esitetty. Kunta-alan, yksityisen palvelualan sekä teollisuuden (ei sisällä prosessiteollisuutta) tuetuissa energiakatselmuksissa havaittujen säästötoimenpiteiden säästövaikutuksen arvioidaan vuonna 2016 olevan yhteensä noin 1,5 TWh/a, josta sähkön osuus on noin 13 %. Palvelualan osuus säästöarviosta on 11 % (0,16 TWh/a). Teollisuuden vuoden 2016 arvioidusta säästöstä (1,3 TWh/a) 28 % (0,38 TWh/a) tulee ESD määrittelyllä päästökaupan ulkopuolella olevissa kohteissa tehdyistä katselmuksista ja loput (0,96 TWh/a) ESD määritelmällä päästökaupan piiriin kuuluvien toimipaikkojen säästöstä. Vastaavasti CO 2 -vähenemä vuoden 2016 lopussa arvioidaan olevan yhteensä 0,39 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa laskettuna sähkön keskimääräisellä CO 2 - päästökertoimella (209 kgco 2 /MWh) ja 0,47 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa laskettuna sähkön marginaaliperusteisella CO 2 -päästökertoimella (600 kgco 2 /MWh). Vuonna 2020 vuotuisen energiansäästövaikutuksen (GWh/a) ja päästövähennysvaikutusten arvioidaan olevan jonkin verran vuotta 2016 pienemmät (1,1 TWh/a, 0,26/0,32 milj. CO 2 -tonnia/a). Palvelualan säästöjen osuus vuonna 2020 kasvaa arviossa 16 %:iin. Prosessiteollisuuden kaksivaiheisten analyysien tulosten seuranta tapahtuu pääosin energiatehokkuussopimustoiminnan vuosiraportoinnin kautta eikä se näiltä osin sisälly tähän arvioon. Usein erityisesti prosessiteollisuuden ensimmäisen vaiheen analyyseissä on kuitenkin vas- 42

taavia toimenpiteitä kuin muissa teollisuuden analyyseissä ja niille on katselmuksen raportointivaiheessa ilmoitettu vastaavat tiedot kuin muidenkin katselmusten toimenpiteille. Tällaisten toimenpiteiden vaikutukset sisältyvät tähän arvioon. Energiakatselmustoiminnan vaikutuksia seurataan Motivassa energiakatselmusraporteissa esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin ja energiatehokkuussopimustoiminnan vuosiraportoinnin kautta saataviin toteutumatietojen perustuen. Koska yksityistä palvelusektoria lukuun ottamatta valtaosa energiakatselmuksista on kaudella 2004 2015 toteutettu energiansäästösopimuksiin tai energiatehokkuussopimuksiin liittyen, olisivat esitetyt energiakatselmustoiminnan energiansäästövaikutukset pääosin päällekkäisiä energiatehokkuussopimustoiminnan arvioitujen vaikutusten kanssa. Arvioiden päällekkäisyys on vältetty siten, että teollisuuden ja palvelualan energiatehokkuussopimustoiminnan vaikutustenarvioinneissa ei ole otettu huomioon tuetuissa energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksia vaan ne on otettu huomioon vain energiakatselmustoiminnan arvioissa. Energiatyöohjelman sisältämän ESCO-toiminnan edistämisen energiansäästövaikutuksen arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 0,2 TWh/a, mikä päästövähenemänä vastaa noin 0,04 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa (sähkön CO 2 -päästökerroin marginaaliperusteinen 600 kgco 2 /MWh). Vuonna 2020 vaikutusten arvioidaan kasvavan yli puolitoistakertaisiksi. Kunta-alalle suunnatun uusiutuvien kuntakatselmuksen vaikutuksena arvioidaan uusiutuvan energian vuonna 2016 korvaavan aiempaa fossiilisilla energialähteillä tuotettua energiankäyttöä noin 2,8 TWh/a ja vuonna 2020 jo 4,6 TWh/a. Arvio on ainakin jossain määrin päällekkäinen lämpöyrittäjyyden vaikutusarvion kanssa. Säästöarvio vastaa vuonna 2016 päästövähennyksinä noin 0,8 ja vuonna 2020 1,3 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa (sähkön CO 2 -päästökerroin marginaaliperusteinen 600 kgco 2 /MWh). Tarkemmat tiedot laskennan lähtökohdista, säästö- ja päästövähennysarvioista vuosina 2016 ja 2020 löytyvät projektikohtaisista vaikutusarvioista liitteestä 3. Yhteenveto energiatehokkuussopimustoiminnan säästö- ja päästövähennysarvioista vuosille 2016 ja 2020 löytyy myös kaikkien projektien yhteenvetotaulukosta liitteen 3 alusta. 43

4. UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMINEN 4.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Uusiutuvan energian edistämisessä on tärkeää saada toimijoille riippumatonta tietoa mm. käytettävissä olevista rahoitusmahdollisuuksista, teknisistä vaihtoehdoista ja palvelun tarjoajista. Toimijoille ja potentiaalisille asiakkaille suunnattu viestintä ja verkostoiminen edistävät uusiutuvan energian lisäämiseen kohdistuvia hankintoja. Uusiutuva energia -toiminta-alueella toiminta suuntautuu pääosin pienkäyttöön ja energiayrittäjyyteen sekä alan yhteistyön lisäämiseen. Hankkeissa on vahvasti mukana uusiutuvan energian viestintä. Tavoitteena on, että www.motiva.fi/uusiutuvat -sivusto on edelleen kaikki eri uusiutuvan energian tuotantomuodot kattava ja arvostettu tietolähde. Motiva toimii yhteistyössä Energiaviraston kanssa viestinnän, tapahtumien ja tiedotteiden suunnitteluvaiheessa ja toteutuksessa. Motivan toiminnan painopisteitä vuonna 2016 tällä toiminta-alueella olivat: Alueellinen toiminta ja uusiutuvan energian edistäminen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Motiva järjesti neljällä eri alueella ensisijaisesti kuntatoimijoille tarkoitettuja tilaisuuksia, joissa yhdessä kuntien edustajien kanssa käytiin läpi kyseisen kunnan tai useampien kuntien tarpeita uusiutuvan energian käyttöönotossa. Lähtötietona käytettiin uusiutuvan energian kuntakatselmuksissa kerättyä tietoa. Motivan sisällä yhteistyötä tehtiin erityisesti kuntien energiatehokkuussopimusten sekä julkisten hankintojen asiantuntijoiden kanssa. Uusiutuvan energian käyttöönoton edistämistä koskevan tiedon käyttäjälähtöinen kokoaminen ja esittäminen www-sivuilla Sähköistä materiaalia on lisätty sivuille projektien ja tapahtumien kautta saatujen tietojen pohjalta sekä ylläpidetty olemassa olevaa tietoa mm. tilastotietojen osalta. Www-sivujen uudistukseen liittyen uusiutuvan energian aineisto käytiin kokonaisuudessaan tarkemmin läpi ja sisältöä mm. yhdistettiin ja linkitettiin toisiinsa. Aurinkoenergian ja hybridiratkaisujen edistäminen Aurinkolämpöä käsittelevä osio avattiin Motivan www-sivuilla keväällä. Sen valmistelussa oli mukana runsaasti alan toimijoita ja se on tärkeä tiedonvälitys- ja edistämiskanava koko aurinkolämpötoimialan edistämisessä. Aurinkoenergiakokonaisuus oli Motivan wwwsivujen eniten vierailtu osio, saavuttaen vuoden aikana noin 155 000 kävijää. Bioenergian käytön edistäminen liikekiinteistöjen ja aluelämmön tuotannossa Bioenergialla tuotetun lämmön kysyntää ja tarjontaa lisäävää tietoutta ylläpidettiin Motivan www-sivulla ja lisäksi järjestettiin perinteinen lämpöyrittäjäpäivä Savonlinnassa. Syksyn aikana järjestettiin useita pienimuotoisia koulutuksia, jotka oli suunnattu ensisijaisesti yrityksille ja niiden aktivoimiseksi bioenergian käyttöön. Lisäksi valmisteltiin vuonna 2017 järjestettäviä tilaisuuksia. 44

4.2 Toiminta-alueen projektit Projekteissa korostuu tiedon kerääminen, viestintä ja verkostoiminen. Uutena on laajempi alueellinen tarkastelu, jossa uusiutuvan energian osalta huomioidaan toteutusvaiheeseen liittyviä pullonkauloja esimerkiksi julkisten hankintojen osalta. 4.2.1 Pientuotannon edistäminen Asetetut tavoitteet Projektin tavoitteena on uusiutuvan pientuotannon edistäminen kuluttajille, yrityksille ja julkisille hankkijoille suunnatun viestinnän avulla. Kiinnostus erityisesti aurinkoenergiaratkaisuihin on kasvanut mm. lähes nollaenergiarakentamisen vaatimusten lähestyessä. Niiden mukaan uusiutuvan omavaraisenergian osuutta on mahdollisesti lisättävä ja mahdollisesti myös ylijäämäenergian hyödyntäminen otettava huomioon. Vuonna 2016 viimeistellään 2015 aloitettu aurinkolämpö www-sivusto. Tavoitteena on koota ohjeistusta myös erilaisista aurinkohybridijärjestelmistä sekä aurinkolämmön varastoinnista ja hyödyntämisvaihtoehdoista pientaloissa. Aurinkoenergiaa koskevat tiedot on viime vuosina tilastoitu melko kevyellä menettelyllä. Niissä on huomioitu lähinnä vain isoimpia käyttöönotettuja aurinkosähköjärjestelmiä sekä arvioitu vuosittaiset energiantuotannot. Pienimuotoista hajautettua tuotantoa tultaneen tulevaisuudessa liittämään enenevässä määrin sähkönjakeluverkkoon, jolloin tiedon tarve todellisesta tilanteesta kasvaa. Pientuotannon tilastointi auttaa myös hahmottamaan niiden osuutta uusiutuvan energian ja päästöjen vähennystavoitteissa. Projektin puitteissa osallistutaan Tilastokeskuksen koordinoimaan pientuotannon tilastointiryhmään, jossa kartoitetaan Suomen tilanteeseen soveltuvat eri pientuotantomuotojen tilastointimahdollisuudet ja tietotarpeet. Motiva kuvaa eri toimijoiden roolit ja mahdollisuudet pientuotannon tilastoinnin järjestämisessä. Tehtävää täsmennetään työryhmässä päätettävien toimenpiteiden mukaisesti. RES-direktiivi edellyttää jäsenvaltioita luomaan kansallisen uusiutuvan energian asentajien koulutus- ja sertifiointijärjestelmän. Jotta asentajia voitaisiin paremmin motivoida sertifikaatin hankintaan, tarvitaan sekä asentajille että järjestelmien tilaajille suunnattua viestintää järjestelmän olemassaolosta ja toiminnasta. Projektissa painotetaan erityisesti julkisille hankkijoille ja muille isoille toimijoille suunnattua viestintää mm. osallistumalla kunnille suunnattuihin koulutustilaisuuksiin. Pellettitakat voisivat leikata huippusähköntuotannon tarvetta. Yhteistyössä Bioenergiayhdistyksen kanssa tehdään selvitys, kuinka automaattiset pellettitakat voisivat yleistyessään vaikuttaa sähkönkulutukseen ja olisiko tuntiperusteisella sähkön myyntihinnoittelulla vaikutusta pellettitakkojen kannattavuuteen. Työssä selvitetään tapausesimerkkien avulla saatavien kokemusten pohjalta pellettitakan käyttömahdollisuuksia matalaenergiarakentamisessa. Toimenpiteet ja tulokset Aurinkolämmön hyödyntämisen edistämiseksi toteutettu Aurinkolämpö-sivusto 53 valmistui toukokuussa, ja se on saanut hyvän vastaanoton. Aurinkolämpö-sivustolla kävijämäärät lisääntyivät toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa useisiin satoihin päivittäin, mutta myöhemmin kävijä- 53 http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia/aurinkolampo 45

määrät tasaantuivat. Sivuilla viipymäaikojen perusteella aurinkolämmön varastointi ja aurinkolämpö kaukolämmön yhteydessä näyttävät kiinnostavimmilta. Teknologioita esittelevät sivut ovat keränneet määrällisesti eniten käyntejä. Yhteensä sivustolla vieraili 155 000 kävijää toukokuusta vuoden loppuun. Pientuotannon tilastoinnin kehittämistä jatkettiin tutustumalla Fingridin aurinkosähkön ennustemalliin yhdessä Tilastokeskuksen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Fingrid tekee omaa tilastointiaan verkkoon kytketystä pientuotannosta. Lisäksi Motiva osallistui aurinkolämmön tilastoinnin pilottiin (keräinten myyntimäärien selvittäminen) osallistuen toimenpiteiden määrittelyyn ja toteutuksen tukeen. Samassa yhteydessä raportissa tarkasteltiin myös pientuotannon tilastoinnin eri toimijoiden rooleja ja mahdollisuutta tilastoinnin pitkäaikaiseen toteuttamiseen. Yhteistyö Aalto-yliopiston vetämän FinSolar-hankkeen kanssa jatkui hankkeen ohjausryhmässä ja työryhmissä hankkeen päättymiseen asti huhtikuussa. Finsolar-hanke jatkuu vuoden 2017 alusta alkaen keskittyen aurinkosähköön taloyhtiöissä. Motiva seuraa hankkeen edistymistä. Uusia uusiutuvan energian asentajien sertifikaatteja myönnettiin vuoden 2016 aikana yhteensä 18 kappaletta pääasiassa aurinkosähköasennuksia varten. Useita lämpöpumppuasentajasertifikaatteja haettiin etenkin loppuvuodesta. Järjestelmän markkinoinnin osalta tarkennettiin suunnitelmia eri kohderyhmiin vaikuttamiseksi. Suunnitelmien pohjalta koulutuksia markkinoitiin suoraan asentajille ja järjestelmiä hankkiviin otettiin yhteyttä ja kerrottiin sertifioiduista asentajista. Sertifiointitoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. M+ -lehdessä (2/2016, s. 21) julkaistiin artikkeli asentajien sertifioinnista 54. Pellettitakkaselvitys tilattiin Bioenergia ry:ltä. Selvityksen tekstiä ja tuloksia kommentoitiin. Selvityksen ilmestymisestä tiedotettiin yhdessä yhdistyksen kanssa ja M+ -lehdessä 55 (2/2016, s. 22) uutisoitiin sen ilmestyminen. Selvityksen mukaan pellettitakkojen käyttämisellä voitaisiin kustannustehokkaasti tasata sähkönkäytön huippuja, jolloin käytetään mm. kivihiiltä. 4.2.2 Uusiutuvan energian viestintä ja koulutus Asetetut tavoitteet Sähkön alkuperätakuusta jatketaan viestintää tavoitteena herättää kuluttajien kiinnostus sähköntuotantoon alkuperästä. Työtä tehdään yhteistyössä kuluttajien e-neuvonnan kanssa. Viestintää suunnataan kuluttajien lisäksi myös julkisille hankkijoille, jotka voivat suoraan ostaa alkuperätakuita. Lämpöyrittäjäpäivät-koulutustapahtuma järjestetään yhteistyössä Bioenergia ry:n kanssa. Mukaan kutsutaan lämpöyrittäjien ja biotalousneuvojien lisäksi myös alueen toimijoita, kuten kuntapäättäjiä ja muita yrityksiä ja yhteisöjä. Ohjelma suunnitellaan niin, että osa päivästä on yleisempää tietoa uusiutuvan bioenergian ja biotalouden teemoista ja osa palvelee suoraan lämpöyrittäjien tiedon tarpeita. Tapahtumaan sisältyy myös vierailuja alueen yrityksiin ja/tai tutkimuslaitoksiin. Koulutustapahtuman paikkakunta päätetään heti vuoden alussa ja tapahtu- 54 M+ 2/2016, s. 21 55 M+ 2/2016, s. 22 46

ma järjestetään maalis-huhtikuussa. Vahvistetaan edelleen lämpöyrittäjien keskinäistä tiedonvaihtoa ja selvitetään uuden tiedon tarpeita, minkä vuoksi ollaan mukana Bioenergia ry:n lämpöyrittäjävaliokunnan työssä. Valiokuntaan on nimetty Motivan edustaja. Uusiutuvan energian www-sivuja päivitetään ja uudistetaan tarpeen mukaan. Sivut ovat tärkeä tiedonlähde kuluttajille, yrityksille ja medialle. Motivan M+ -lehteen tuotetaan artikkeleita esimerkiksi kiinnostavista uusiutuvan energian kuntakatselmuksista tai uusista liiketoimintaideoista. Tuotetaan ainakin kaksi Bioenergia Nyt -uutiskirjettä ajankohtaisista asioista maalishuhtikuussa ja loka-marraskuussa. Jatketaan esimerkkien keräämistä toteutuneista kohteista, joissa on hyödynnetty uusiutuvaa energiaa. Bensiinin E10-laatuun liittyvää tiedotusta jatketaan yhteistyössä Öljyalan keskusliiton ja Autoalan Tiedotuskeskuksen kanssa päivittämällä www.e10bensiini.fi -sivustoa. Palvelun kohderyhmiä ovat kuluttajat sekä yritysten ja julkisen sektorin ajoneuvo- ja konehankinnoista vastaavat tahot. Hanke pitää sisällään myös biopolttoaineita koskevan tiedon tuomista esiin nettisivuilla. Tehdään yhteistyötä Energiaviraston kanssa sekä tammikuun 2016 että vuoden 2017 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivien järjestelyissä ja markkinoinnissa. EU-rahoituksella ja eurooppalaisten kumppaneiden kanssa tapahtuva yhteistyö tukee hyvin Suomessa tehtävää uusiutuvan energian edistämistä. Kokemusten ja tiedonvaihto hyödyttävät myös suomalaisia ja tarjoaa lisäresursseja tekemiseen. Kansainvälisistä projekteista jatkuu Bioenergy4Business -hanke, jossa edistetään erityisesti pk-yritysten bioenergialla tuotetun lämmön omaa tuotantoa ja hankintaa palveluna. Hankkeella on liittymäpintaa etenkin lämpöyrittäjätoiminnan edistämiseen. Tässä hankkeessa katetaan Bioenergy4Business -hankkeen komission hyväksymien kustannusten ja työohjelmahankkeiden välinen kustannusero. Eurooppalaisten energiatoimistojen EnR-verkoston yhteistyötä jatketaan uusiutuvan energian ryhmässä. Toimenpiteet ja tulokset Motivan hankintapalvelu teetti kuntahankkijoille sähkön ostamisesta kyselyn keväällä 2016. Vastaava kysely tehtiin myös vuonna 2011. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa mitä sähköä julkinen sektori hankkii ja miten, onko taustalla strategisia tavoitteita ja miten tunnettu sähkön alkuperä on. Kyselyn pohjalta tehty sähkön alkuperästä kertova artikkeli on ollut luettavissa useissa eri lehdissä medialle toimitetun aineiston pohjalta. Sähkön alkuperätakuusta on laadittu yleinen esitysmateriaali 56 ja infografiikkaa sekä julkisen puolen hankkijoille on laadittu opastava kalvosarja alkuperätakuu merkityn sähkön hankinnasta. Esitysmateriaalia on käytetty tilaisuuksissa vuoden 2016 aikana ja ohjeistavaa materiaalia on päivitetty Motivan hankintapalvelun nettisivustolle. Lokakuussa Energiansäästöviikon aikana järjestettiin erittäin hyvää palautetta saanut webinaari sähkön hankinnasta ja alkuperästä, jossa oli mukana 30 osallistujaa. Webinaarin 57 tallenne on katsottavissa hankintapalvelun nettisivuilla. 56 Sähkön alkuperätakuun esitysmateriaali 57 Sähkön alkuperätakuu -webinaari 47

Motivan ja Bioenergia ry:n lämpöyrittäjäpäivät 58 järjestettiin huhtikuussa Savonlinnassa. Paikalla oli puhujat mukaan lukien yli 50 osallistujaa. Ensimmäisen päivän aikana kuultiin esimerkiksi esityksiä Pariisin ilmastoneuvotteluista, Kemera-tuista, bioenergian kestävyyskriteereistä, erilaisista sähköisistä palveluista ja Bioenergy4Business-hankkeessa laaditusta laskurista. Toisena päivänä tutustuttiin paikallisiin lämpölaitoksiin ja kattilan kuivajääpuhdistukseen. Neljäsosa osallistujista vastasi palautekyselyyn, yhteisarvosanaksi tuli 4,1. Bioenergia ry:n lämpöyrittäjävaliokunnan kokoukseen osallistuttiin vuoden aikana kerran. Uusiutuvan energian www-sivuja on käyty läpi ja ajantasaistettu. Bioenergiasta Nyt! - uutiskirjeitä lähetettiin yksi keväällä 59 ja syksyllä 60 toinen suunnitellun mukaisesti. Ensimmäisen uutiskirjeen avasi 440 henkilöä ja avauskertoja oli 1 020 (avaussuhde eli OR-luku 21,6 %). Toisen uutiskirjeen avasi 409 henkilöä ja avauskertoja oli yhteensä 982 (avaussuhde eli OR-luku 21,2 %). Motivan uusiutuvan energian www-sivuilla kävi kaikkiaan 234 000 eri kävijää, mikä on 20 % koko sivuston kävijämäärästä. Uusia kohdetietoja kerättiin noin 20 ja kävijämäärä GreenEnergyCases-sivustolla oli 3200. Motiva näkyi 2016 hyvin mediassa myös uusiutuvan energian aiheisiin liittyvissä jutuissa. Erityisesti mediaa, muun muassa Lännen median sanomalehtiä, tuntui kiinnostavan aurinkosähkö. Myös useissa tuulivoimaan ja bioenergiaan liittyvissä artikkeleissa oli hyödynnetty Motivan tietovarantoja ja asiantuntijoita. Bensiinin E10-laatuun liittyvää tiedotusta jatkettiin kevyellä panostuksella lähinnä päivittämällä www.e10bensiini.fi-sivustoa. Erillisiä kävijöitä vuoden aikana oli 78 000. Motiva markkinoi omia kanaviaan hyödyntäen Energiaviraston tammikuussa järjestämää Uusiutuvan energian ajankohtaispäivää. Lisäksi Motivan edustaja piti esityksen tilaisuudessa ja seminaaritilan aulassa oli jaossa painettua materiaalia uusiutuvasta energiasta sekä esillä yksi roll-up. Syksyllä markkinoitiin vuoden 2017 vastaavaa tilaisuutta. Kansainvälinen toiminta eteni suunnitelmien mukaisesti. EnR:n uusiutuvan energian työryhmä järjesti toimintavuoden aikana kaksi puhelinneuvottelua, joissa yhtenä aiheena oli valmistella verkoston toimijoiden hankehakemusta seuraavaan Horizon 2020 -hakuun. Työohjelmaa tukevaa sopivaa hankeaihiota ei kuitenkaan lähtenyt valmisteluun. Bioenergy4Business -hanke eteni yli puolen välin merkkipaalun ja toimenpiteet olivat suurelta osin aikataulussaan. Syksyn aikana järjestettiin useita pienimuotoisia koulutuksia, jotka oli suunnattu ensisijaisesti yrityksille. Tarkoituksena oli aktivoida bioenergian käytön lisäämistä yrityksissä. Lisäksi valmisteltiin vuonna 2017 järjestettäviä tilaisuuksia, joista suurin on helmikuussa järjestettävä kansainvälinen seminaari tutustumiskäynteineen. 4.2.3 Alueellinen uusiutuvan energian edistäminen Asetetut tavoitteet Uusiutuvan energian edistämiseksi on tärkeää saada kunkin alueen toimijat tietoisiksi mahdollisuuksista ja etenemistavoista konkreettisesti oman alueen osalta. Tarkoituksena on hyödyntää 58 Lämpöyrittäjyys-sivusto 59 Uutiskirje: Bioenergiasta Nyt! Toukokuu 2016 60 Uutiskirje: Bioenergiasta Nyt! Lokakuu 2016 48

lähtötietona mm. uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa saatuja tietoja alueen uusiutuvan energian lisäämismahdollisuuksista ja edistää toimenpiteiden viemistä eteenpäin. Tavoitteena on lisätä tietämystä ja vuoropuhelua, jotta suunnitelmissa hyviksi ja kannattaviksi todetut toimenpide-ehdotukset etenevät käytännön toiminnan tasolle. Tuloksena on kokonaisvaltainen tapa kestävän uusiutuvan energian edistämiseksi, jossa Motiva toimii myös alueellisesti omalla panoksellaan riippumattomana tiedon tarjoajana sekä aktiivisena verkottajana. Hankkeessa järjestetään alueellisia infotilaisuuksia, koulutusta ja tavoitteita tukevaa viestintää. Yhteensä toteutetaan 2-3 tilaisuutta maantieteellisesti kattavasti eri puolilla Suomea. Kohteina olevien alueiden tuloksista tehdään kuvaukset ja niistä viestitään yhdessä paikallisen median kanssa. Toimenpiteet ja tulokset Motiva järjesti neljällä eri alueella ensisijaisesti kuntatoimijoille tarkoitettuja tilaisuuksia, joissa yhdessä kuntien edustajien kanssa käytiin läpi kyseisen kunnan tai useampien kuntien tarpeita uusiutuvan energian käyttöönotossa. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin keväällä Kokkolassa. Syksyllä tilaisuuksia oli kolme, paikkakuntina olivat Seinäjoki, Kaarina ja Pornainen. Kaikkiaan tilaisuuksissa kävi 20 eri kunnan edustajia ja yhteensä noin 60 henkilöä. Lähtötietoina käytettiin uusiutuvan energian kuntakatselmuksissa kerättyä tietoa. Ennen käyntejä koottiin tietoa kohdekuntien uusiutuvan energian tilanteesta ja ne esitettiin tilaisuuksissa. Tietojen pohjalta heräteltiin keskustelua ja nostettiin konkreettisia esimerkkejä jo toteutuneista kohteista. Kuntatilaisuudet olivat erilaisia ja niissä pyrittiin ottamaan huomioon alueellisten yhteistyökumppaneiden toiveet. Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla tilaisuudessa oli vain muutamia aihepiirin näkökulmasta valittuja virkamiehiä ja se oli luonteeltaan hyvin keskusteleva. Kaarinassa oli pääasiassa ennalta valmisteltuja esityksiä ja lopussa oli lyhyehkö yhteinen keskustelu. Kuntien edustajien saaminen osallistumaan aktiivisesti työpajatyyppiseen työskentelyyn on haastavaa. Oleellinen osa kunnissa tapahtuvaa edistämistä oli tehdä valittuihin kiinteistöihin tarkemmat analyysit, joiden avulla energiajärjestelmän muutosta uusiutuvaan energiaan voidaan vauhdittaa. Hankkeessa tehtiin kaikkiaan kolme tarkempaa kiinteistökohtaista arviointia uusiutuvan energian hyödyntämisestä, kaksi Seinäjoelle ja yksi Lietoon. Laskenta osoitti kaikissa kohteissa kannattavaksi siirtymisen uusiutuvaan energiaan, ensisijaisena vaihtoehtona nousi bioenergia. Kohteiden etenemistä seurataan jatkossa. Vuoden aikana kehitettiin alueellisen uusiutuvan energian edistämisen toimintamallia. Alueellisten toimijoiden vahva sitoutuminen toimintaan on edellytys toimintamallin menestyksekkääseen toteuttamiseen. Motivan sisällä toimintamalliin liittyvää yhteistyötä tehtiin erityisesti kuntien energiatehokkuussopimusten sekä julkisten hankintojen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeesta kirjoitettiin juttu M+ lehteen (nro 3/2016, sivut 14 15) 61. 4.3 Arvioidut vaikutukset Lämpöyrittäjien määrän oletetaan kasvavan 15 20 uudella yrittäjällä vuodessa. Lämpöyrittäjäkohteiden määrä oli vuoden 2016 lopulla 612 kappaletta ja kohteiden määrän ennakoidaan ole- 61 M+ 3/2016, s. 14 49

van 687 vuonna 2020. Toiminnasta johtuva uusiutuvan energian käytön lisäys on noin 1,2 TWh/v vuonna 2016 ja noin 1,4 TWh/v vuonna 2020. Arvio on ainakin jossain määrin päällekkäinen uusiutuvan energian kuntakatselmuksen kanssa. Vastaava CO 2 -päästövähenemä vuonna 2016 on 0,32 milj. t/a ja vuonna 2020 0,39 milj. t/a, mikäli oletetaan, että lämpöyrityskohteissa käytetään puuta ja se korvaa kevyttä polttoöljyä. Muille uusiutuvan energian edistämisen projekteille ja toimenpiteille on asetettu toiminnallisia mittareita, joiden toteutumista seurattiin. Näiden kautta voidaan arvioida projektien onnistumista ja osaltaan myös vaikuttavuutta. Aurinkolämpö-sivusto valmistui toukokuussa. Sivustolla kävijämäärät lisääntyivät toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa useisiin satoihin päivittäin, mutta myöhemmin kävijämäärät tasaantuivat. Yhteensä käyntejä sivustolla oli noin 25 800. Motiva osallistui aurinkolämmön tilastoinnin pilottiin (keräinten myyntimäärien selvittäminen) osallistuen toimenpiteiden määrittelyyn ja toteutuksen tukeen. Samassa yhteydessä raportissa tarkasteltiin myös pientuotannon tilastoinnin eri toimijoiden rooleja ja mahdollisuutta tilastoinnin pitkäaikaiseen toteuttamiseen. Uusia uusiutuvan energian asentajien sertifikaatteja myönnettiin vuoden 2016 aikana yhteensä 18 kappaletta pääasiassa aurinkosähköasennuksia varten. Sertifiointitoimikunta kokoontui neljä kertaa. Järjestelmää markkinoitiin asentajille ja ratkaisuja hankkiville toimijoille. Uusiutuvan energian www-sivuilla oli kaikkiaan 234 000 yksilöityä käyntiä (20 % koko Motivan www-palvelun kävijämäärästä). Suurin kiinnostus oli aurinkoenergiaan, noin 124 000 kävijää. Uutiskirjeitä lähetettiin kaksi noin 2000 vastaanottajan jakelulla, avaussuhde oli 22 %. Uusia kohdetietoja kerättiin noin 20; kävijämäärä GreenEnergyCases-sivustolla oli 3200. Motiva näkyi vuonna 2016 hyvin mediassa myös uusiutuvan energian aiheisiin liittyvissä jutuissa. Erityisesti mediaa, muun muassa Lännen median sanomalehtiä, tuntui kiinnostavan aurinkosähkö. Myös useissa tuulivoimaan ja bioenergiaan liittyvissä artikkeleissa oli hyödynnetty Motivan tietovarantoja ja asiantuntijoita. Auringosta lämpöä ja sähköä -opasta painettiin lisää 700 kappaletta. Alueellisia tilaisuuksia uusiutuvan energian edistämiseksi järjestettiin yhteensä neljä. Niihin osallistui noin 60 edustajaa 20 eri kunnasta. Hankkeessa tehtiin kolme tarkempaa kiinteistökohtaista arviointia uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Niiden etenemistä seurataan jatkossa. 50

5. YLEISVIESTINTÄ JA TIEDONVAIHTO 5.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Motivan viestintä pyrkii vaikuttamaan oikeisiin valintoihin ja tietoisuuden lisäämiseen yrityksissä, julkisessa hallinnossa ja kuluttajakohderyhmässä energiatehokkuuden ja kestävien ratkaisujen tekemisessä. Luotettava ja oikea-aikainen viestintä erottaa Motivan muista alan toimijoista. Tämä edistää tunnettuuden kasvattamista ja sitä kautta vaikuttavuutta kaikessa tekemisessämme. Strategisena ohjenuorana on huolehtia siitä, että kerromme entistä paremmin toimintamme yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja viestimme aktiivisesti tuloksista eri hankkeissa ja projekteissa. Sisällöllisesti huolehdimme siitä, että viestimme ovat uskottavia, riippumattomia, luotettavia ja ymmärrettäviä. Viestinnän sisältö suunnitellaan siten, että se on kohderyhmää puhuttelevaa ja tarjoaa juuri sitä tietoa, jota kukin kohderyhmä tarvitsee. Tästä syystä tulemme vuonna 2016 yhdistämään joitakin toiminta-alueen projekteja, jotta saavutamme entistä vahvempaa vaikuttavuutta. Kehitämme edelleen verkkotyökalujamme vastaamaan kohderyhmien tarpeita ja huolehdimme löydettävyydestämme verkkomaailmassa. Etsimme aktiivisesti uusia keinoja kohdata eri kohderyhmiä ja keräämme jatkuvasti palautetta toimiemme vaikuttavuudesta. Viestinnän toimenpiteiden mittaaminen on ensiarvoisen tärkeää ja tähän tarvittavia työkaluja kehitämme tulevan kauden aikana. Jatkamme vahvaa mediatyötä, jossa keskitymme niin ikään entistä täsmällisempään toimintaan. Laajat tiedotteet toimivat isoissa uutisoinneissa, mutta räätälöidyt sisällöt ovat entistä tärkeämpiä. Motivan toiminnan painopisteitä vuonna 2016 tällä toiminta-alueella olivat: Projektien tukiviestinnän kehittäminen uusiin kanaviin ja välineisiin. Keskitymme sisältöjen tuottamiseen mielenkiinnon herättämiseksi. Keräämme palautetta kohderyhmiltä viestinnän toimivuudesta. Olemme vahvistaneet sosiaalisen median hyödyntämistä projektiviestinnässä. Seurasimme tarkemmin eri työkalujen avulla sisältöjen kiinnostavuutta mm. uutiskirjeissä sekä verkkopalvelussa. Kiinnitimme entistä tarkemmin huomiota sisältöjen mielenkiintoisten kärkien löytämiseksi. Verkkopalvelun uudistaminen ja muokkaaminen entistä käyttäjäystävällisemmäksi ja vuorovaikutteiseksi. Keräämme kävijäpalautetta verkkokyselyiden avulla. Verkkopalvelua kehitettiin vuoden aikana suunnitellusti. Uuden verkkopalvelun avaamista siirrettiin vuoden lopussa eteenpäin varmistaaksemme, että kaikki sisällöt ovat tuotettuina ja tekninen alusta toimiva. 51

Suoraviestinnän jatkaminen ja kehittäminen uutiskirjeiden avulla. Seuraamme aktiivisesti mm. uutiskirjeiden avausprosentteja sekä sisältöjen lukuarvoja. Uutiskirjeitä lähetettiin säännöllisesti eri aihealueilla. Yksittäisten lähetysten analytiikka käytiin läpi lähetysten jälkeen ja tehtiin johtopäätöksiä sisältöjen kiinnostavuudesta. Uutiskirjeiden sisältöjä kehitetään datan perusteella. Medianäkyvyyden kasvattaminen ja räätälöityjen ulostulojen kehittäminen. Medianäkyvyyden kasvutavoite on 10 % vuodelle 2016. Medianäkyvyys kasvoi vuoden aikana verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvatimme erityisesti näkyvyyttä maakunta ja alueellisessa mediassa. Julkaisutoiminnan laajuutta arvioidaan ja siirrytään yhä vahvemmin digitaalisten aineistojen tuottamiseen. Julkaisuvarastoa pienennettiin kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Painettuja julkaisuja tuotettiin merkittävästi aiempaa vähemmän. Kaikista julkaisuista tehtiin digitaaliset versiot ja niitä jaettiin mm. sosiaalisen median avulla. Kehitetään tapahtuma- ja koulutustarjontaa vastaamaan entistä paremmin kohderyhmien tarpeita. Tapahtumaprosesseja ja laadunvarmistusta kehitettiin suunnitellusti. Hyödynnämme sosiaalista mediaa viestintäkanavana yhä aktiivisemmin. Sosiaalisen median hyödyntämistä viestinnässä jatkettiin suunnitellusti. Kaikkien sosiaalisten median kanavien seuraajamäärät kasvoivat. 5.2 Toiminta-alueen projektit Toiminta-alueen projektit tukevat kaikkia energiatyöohjelman projektien viestintää. Tuki on sekä strategista suunnittelua että operatiivista toteuttamista kaikkiin viestintäkanaviin. Toimintaalueen projektit huolehtivat muun muassa digitaalisten kanavien olemassaolosta, kehittämisestä ja ylläpidosta sekä mediasuhteiden koordinoinnista. Toiminta-alue koordinoi kaikkea viestintää ja kannustaa muiden toiminta-alueiden viestijöitä. Tietoa jaetaan aktiivisesti yli projektirajojen ja synergiaa etsitään yli toiminta-aluerajojen. 5.2.1 Energiansäästön toimintaympäristö Asetetut tavoitteet Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Puheenaiheet, kanavat ja keinot muuttuvat erityisesti digitaalisuuden tuoman muutoksen myötä. Energiansäästön toimintaympäristö -projekti mahdollistaa toimintaympäristön jatkuvan analysoimisen ja kohderyhmien tarpeiden tunnistamisen sekä trendien seuraamisen. Tämä auttaa viestinnän avainviestien määrittämisessä sekä oikeiden viestintäkanavien valitsemisessa, jotta saavutamme mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden palveluiden, toimintamallien ja myös tuotteiden juurruttamiseksi markkinoilla. Energiatehokkuusalan keskeisimmät kohderyhmät ja näitä edustavat sidosryhmät sitoutetaan mukaan viestien rakentamiseksi ja läpiviemiseksi. Omien viestintäkanavien lisäksi kumppaneiden kanavat ovat keskeisessä roolissa. Motiva toimii myös kiinteästi yhteistyössä Energiaviraston viestinnän kanssa. Lisäksi Motiva osallistuu TEM viestintäverkoston ja valtioneuvoston omistajaohjauksen viestintäverkoston tapaamisiin. Olemme myös edustettuna ilmastoviestinnän ohjausryhmässä, jossa on edustettu- 52

na usean eri organisaatioiden viestijät. Tämän projektin resursseja käytetään verkostoitumiseen ja yhteisten intressien löytämiseen sekä erityisesti viestiemme viemiseksi näille tahoille. Toimenpiteet ja tulokset Verkostoituminen ja toimintaympäristön seuraamista tehtiin sekä hyödyntäen verkkoseurantatyökaluja että omatoimisesti seuraamalla eri viestintäkanavia. Tietoa ja havaintoja tuotiin kaikkien työohjelman projektien tueksi. Tämän projektin avulla seurattiin yhteiskunnallista keskusteluilmapiiriä ja tunnistettiin ajankohtaisia aiheita. Vuoden 2016 aikana tiivistettiin yhteistyötä Energiaviraston viestinnän vastuuhenkilöiden kanssa. TEM viestintäverkoston tapaamiseen osallistuttiin kerran, jossa aiheena oli sosiaalinen media ja erityisesti Twitter asiantuntijaviestinnässä. Ilmastoviestinnän ohjausryhmän yhteisiin kokouksiin osallistuttiin vuoden aikana 7 kertaa, joissa tietoa vaihdetaan eri organisaatioiden välillä energia- ja ilmastoasioista laajemmin. Eri ministeriöiden sekä liittojen viestintävastaavia tavattiin sekä kasvokkain että eri tilaisuuksissa. Näissä käytiin läpi ajankohtaisia aiheita kunkin toimialueella, tuotiin esille Energiatyöohjelman tavoitteita tukevia toimintoja sekä toimia vuoden aikana sekä sovittiin yhteisistä viestien tukemisesta. Olimme myös edustettuna Ympäristötoimittajien hallituksessa. Motivan toimialaseurantatyökalun (M-Brain) avulla luodattiin kansainvälisiä ja kotimaisia medioita. Aktiivisella omatoimisella median sekä sosiaalisen median seuraamisella tartuttiin ajankohtaisiin aiheisiin, ja niihin osallistuttiin mielipidekirjoitusten ja sosiaalisen median avulla. Mielipidekirjoituksia julkaistiin Kauppalehdessä kaksi kertaa. Nämä käsittelivät mahdollista tehopulatilannetta ja energiatehokkuuden merkitystä sekä energiatehokkuussopimuksia ja yritysten hyötyjä. 5.2.2 Energiamerkintä- ja energiatehokkuustiedotus ja sidosryhmäpalvelu Asetetut tavoitteet Monilla erilaisilla toimijoilla tulee arjessa eteen tilanteita, joissa tarvitaan tietoa erilaisten ratkaisujen vaikutuksista energiankäyttöön ja energiatehokkuuteen. Projektissa tuotetaan ajankohtaista tietoa ekosuunnittelu- ja energiamerkintädirektiivien sekä asetusten piiriin kuuluvista eri laiteryhmistä ja niiden energiatehokkaasta käytöstä. Tiedottamiseen varataan resursseja, jotta kuluttajat, yritykset, yhteisöt, media ja jälleenmyyjät löytävät ja saavat riippumatonta tietoa laitteista sekä niiden oikeasta käytöstä ja hyödyntävät sitä. Lisäksi vastataan sidosryhmien kysymyksiin, jotka liittyvät palveluun. Näillä toimenpiteillä ohjataan loppukäyttäjien kodinlaitteiden käyttöä ja laitevalintoja energiatehokkaampaan suuntaan. Projekti sisältää ekosuunnitteluun ja energiamerkintään liittyvien, Motivan hallinnoimien, verkkosivujen tarpeenmukaisen päivittämisen, kuten lampputieto.fi. Näin varmistetaan sisältöjen ajantasaisuus, sivustojen palvelevuus ja löydettävyys. Sidosryhmäpalvelu-projekti on tarpeellinen erilaisia loppukäyttäjäryhmiä edustavien toimijoiden kuten kuluttajien, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen palvelemisessa auttamalla heitä oikean tiedon löytämiseen. Toimenpiteet ja tulokset Energiamerkintä- ja lampputietoviestintää on toteutettu uutiskirjein ja tiedottein, sosiaalista mediaa hyödyntäen sekä eri medioiden juttuhaastatteluihin vastaamalla. Energiamerkinnän verkkopalveluissa Lamppukoulun päivitys ja ulkoasun uudistus toteutettiin suunnitellusti. Lamppukoulun uudistuksen rinnalla toteutettiin myös Lampputieto.fi - 53

verkkopalvelun 62 tarjoajan vaihto ja ulkoasupäivitys, joka jouduttiin toteuttamaan palvelun toimivuuden varmistamiseksi. Tähän ei ollut ennakolta varauduttu. Lampputiedon teknisen alustan vaihtaminen tarjosi mahdollisuuden yhdistää aiemmin erillisinä palveluina ja eri tekniikoita hyödyntäneet verkkosivusto ja Lamppukoulu samaan palveluun, mikä parantaa palvelujen ylläpidettävyyttä. Vuoden aikana Lampputieto-sivustolta haki tietoa 112 000 suomalaista. Lamppukoululla oli noin 2 300 käyttäjää. Myyjille lähetettiin vuoden aikana kaksi uutiskirjettä, joissa käsiteltiin ajankohtaisia energiatehokkaaseen valaistukseen liittyviä teemoja sekä tiedotettiin uudistuneista palveluista. Uutiskirjeen ulkoasu uudistettiin syksyllä. Kaupoille suunnatut hyllyinfot uudistettiin suositusten muuttumisen sekä visuaalisen ilmeen muuttumisen myötä. Energianeuvojille tuotettiin mainos lampputieto ja valaistustieto - palveluista sekä tarjottiin neuvojien omaan viestintään grafiikkaa lampunvalinnasta. Syksyllä ja etenkin Energiansäästöviikolla kampanjoitiin energiatehokkaasta valaistuksesta ja uudistuneesta verkkopalvelusta sosiaalisessa mediassa. Perinteinen jouluvaloihin liittyvä viestintä toteutettiin sosiaalisessa mediassa. Energiamerkintään ja lamppujen energiatehokkuuteen liittyviä mediatiedotteita tehtiin kaksi. Kodin valaistukseen erikoistuneeseen Kodin Valo -lehteen tuotettiin sisältöä ja ohjeistus energiatehokkaan lampun valintaan. Motiva on osallistunut Energiaviraston järjestämään Ekosuunnittelufoorumiin sekä ollut mukana Tuoreverkostossa, jossa ekosuunnitteluvaatimukset ovat yhtenä osana verkoston toimintaa. Motiva on osallistunut TEM:n järjestämään ekosuunnittelu- ja energiamerkintäpalaveriin, jossa eri tahot (TEM, Energiavirasto, Tukes ja Motiva) ovat mukana. EnR Labeling Working Groupin kokouksia olemme seuranneet aihealueiden mukaan, mutta emme ole osallistuneet kokouksiin. Sidosryhmäpalvelu-projektissa on vastattu Motivaan tulleisiin puhelin- ja sähköpostiyhteydenottoihin. Palvelu on ollut pääasiassa vastaamista yrityksiltä, järjestöiltä ja yksittäisiltä kuluttajilta/opiskelijoilta saapuneihin kyselyihin. Erityisesti tutkijat/opiskelijat ovat kysyneet tutkimuksiin/päättötöihin liittyviä energia-asioita. Kysymykset ovat käsitelleet useimmiten lämmityksen ja/tai energiankäytön tehostamisen eri vaihtoehtoja. 5.2.3 Energiansäästöviikko ja tokaluokkalaiset Asetetut tavoitteet Energiansäästöviikko on vuosittain viikolla 41 toistuva valtakunnallinen kampanja, jonka aikana kiinnitetään huomioita energiansäästöön ja tottumuksiin käyttää energiaa sekä laajemmin kestävään kehitykseen ja kulutukseen. Osallistuminen on viettäjälle maksutonta. Osallistuja saa käyttöönsä yhteisen näkyvyyden ja oman sivun energiansäästöviikko.fi 63 -palvelussa sekä valmista materiaalia ja valtakunnallisen medianäkyvyyden. Teemakampanjalla pyritään saamaan viikon aikana harjoiteltuja energiansäästökeinoja osaksi arkea niin, että niistä tulisi itsestäänselvyyksiä. Tokaluokkalaisten energiansäästöviikko on myös vakiintunut ja luonteva tapa viedä energiatietoa ja asennekasvatusta kouluopetukseen. 62 lampputieto.fi 63 www.energiansaastoviikko.fi/ 54

Vuonna 2016 vietetään tokaluokkalaisten energiansäästöviikon 20-vuotisjuhlaa. Haluamme tämän vuoksi käyttää hyväksi molempien viikkojen tuomaa kokemusta ja yhdistää tekeminen niin, että saamme aikaan näkyvämmän yhteisen kampanjan. Yhtenä uuden 2016 opetussuunnitelman perusopetuksen arvoperustana on kestävä elämäntapa, jonka yhtenä osa-alueena on kestävä kehitys. Tämä antaa myös vahvan pohjan sille, että energiansäästöviikolla keskitymme perusopetukseen ja näin tulevaisuuden kuluttajiin ja päättäjiin. Unohtamatta suunnittelussa kuitenkaan vakiintuneita yrityksiä ja yhteisöjä, jotka viettävät Energiansäästöviikkoa ja heiltä saatua palautetta. Energiansäästöviikko pidetään esillä Motivan toiminnassa ja tapahtumissa läpi vuoden. Tavoitteena on kasvattaa osallistujamäärää ja saada lisää valtakunnallista medianäkyvyyttä. Tarkoituksena on myös saada mukaan yhteistyökumppaneita, joka mahdollistaa laajemman näkyvyyden kentällä, jolloin voimme jalkautua sinne, missä kohderyhmä on. Lisäksi tavoitteena on luoda tiiviimpää yhteistyötä työohjelman eri projektien välillä. Toimenpiteet ja tulokset Energiansäästöviikkokampanjan tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaan. Osallistujamäärä 64 kasvoi ja hyvää medianäkyvyyttä saatiin sekä paikallisissa että valtakunnan medioissa. Energiakiertueeseen saimme toivottuja yritysyhteistyökumppaneita, jotka mahdollistivat kiertueen järjestämisen ja osa oli mukana myös toteuttamassa päivää. Tokaluokkalaisten energiansäästöviikon 65 20-vuotisjuhla tuotiin esille tuottamalla kouluille kohdennettua materiaalia Energiansäästöviikon viettämistä varten. Teemaviikkoa markkinoitiin myös kouluille enemmän, minkä vaikutuksesta oppilaitosten määrä viettäjissä kasvoi. Energiansäästöviikko ja Tokaluokkalaisten energiansäästöviikon juhlavuosi käynnistyi tammikuussa Educa16 -messuilla. Messuosastolla oli esillä Hei, kaikki toimii -energiakilpailun kilpailutöitä Galleriassa. Messuilla esiteltiin Energiansäästöviikkoa ja tokaluokkalaisten Hei, Kaikki Toimii! -materiaalipakettia sekä julkaisuja ja internetsivuja, jotka soveltuvat eri oppilaitosten ja koulutusasteiden opintosisällöiksi. Osasto ja aiheet herätti hyvin kiinnostusta ja osastolla järjestettyyn kilpailuun osallistui 262 osallistujaa. Energiansäästöviikon markkinointi yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnolle aloitettiin keväällä, ja jo toukokuussa viettäjiä oli mukana enemmän kun vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Kaiken kaikkiaan Energiasäästöviikon viettäjäorganisaatioita oli aiempaa vuotta enemmän. Sähköturvallisuuden edistämiskeskukselta (STEK) saatiin lisärahoitusta koulukampanjaan, jolla pystyimme tarjoamaan Tokaluokkalaisten energiasäästöviikon juhlavuodeksi uusia toimenpiteitä teemaviikon viettoon kouluille ja oppilaitoksille. Sähkölatauskuntopyörän ympärille rakennettiin kampanja, jossa yrityksiä haastettiin tukemaan koulujen energiaopetusta hankkimalla valitsemalleen koululle sähkölatauskuntopyörä energiaopetuksen tueksi. Kouluille ja oppilaitoksille tuotettiin uutta materiaalia teemaviikon viettämiseen. Kampanjaviikolla toteutettiin energia-aiheinen Hei, kaikki toimii -energiapäivä 66 koulukiertue Varsinais-Suomeen ja Kanta-Hämeeseen. Kiertueella järjestimme neljälle koululle tapahtu- 64 www.energiansaastoviikko.fi/osallistujat 65 http://www.heikaikkitoimii.fi/fi/ 66 Hei, kaikki toimii energiapäivä 55

man, jossa alakoulun oppilaat tutustuivat toiminnallisten rastien avulla energiankulutukseen ja erilaisiin ilmiöihin. Kiertuetta oli järjestämässä myös paikalliset energia- ja jäteyhtiöt. Kiertue sai hyvää palautetta oppilailta ja opettajilta. Hei, Kaikki Toimii! -materiaalipaketteja tilattiin sähköyhtiöiden sponsoroimana edellisvuosien tapaan niin, että noin viidennes tokaluokkalaisten ikäryhmästä sai Lasten energiakirjan, jossa sarjakuvatarinan avulla lapsi tutustuu energiaan ja sen kulutukseen sekä tuotantoon. Tokaluokkalaisten energiakilpailuun saatiin yhteensä seitsemän työtä. Raati kokoontui joulukuussa ja arvioi työt. Voittajaksi valittiin Keski-Suomesta Mäkelänmäen koulun energiansäästövinkkejä sisältävä monipuolinen Energycity-lautapeli. Voittajaluokka palkitaan yhteistyökumppaneiden kanssa sponsoroimalle retkelle Helsinkiin keväällä 2017. Kampanjan sosiaalisen median näkyvyyttä ryhdyttiin nostamaan kolme viikkoa ennen varsinaista kampanjaviikkoa sekä Facebookissa että Twitterissä. Molemmissa kanavissa tähän hyödynnettiin myös ostettua näkyvyyttä. Mainonta ja julkaisut liittyivät alkuvaiheessa kampanjan markkinointiin kouluille, oppilaitoksille ja potentiaalisille viettäjäorganisaatioille. Koulukiertuetta tuettiin Joutsenmerkin tuottamalla ja Energiansäästöviikon toteuttamalla Perhe pelastaa planeetan -sometestillä. Viikolla 41 säästöviikon viestintä tuotti erityisesti kuluttajalähtöistä sosiaalisen median sisältöä sekä nosti kampanjaan ilmoittautuneiden organisaatioiden viestejä. Organisaatioiden välinen vuorovaikutus syntyi Twitterissä, jossa jaettiin runsaasti Energiansäästöviikkoon liittyviä linkkejä ja kannustusta. Medialle lähetettiin kampanjan alla ja sen aikana yhteensä yhdeksän tiedotetta, joista viisi kampanjan omia ja loput yhdessä muiden projektien kanssa. Media huomioi Energiansäästöviikon hyvin. Energiansäästöviikon viettäjille suunnatun palautekyselyn tulosten perusteella viettäjät toteuttavat teemaviikkoa hyvin erilaisilla tavoilla. Palautteen perusteella teemaviikko on omaksuttu osaksi yrityksien ja yhteisöjen toimintakulttuuria, mutta teemaviikon ylläpitämiseksi toivotaan uusia tapoja ja materiaaleja energiasäästöviikon viettoon. Vuoden 2017 aikana käydään läpi kehitysehdotuksia. 5.2.4 Mediapalvelu ja lehdistötiedotus Asetetut tavoitteet Media on viestinnän keskeinen väline ja samalla myös kohderyhmä. Ansaitun näkyvyyden voima on moninkertainen verrattuna maksettuun näkyvyyteen. Mediatyö on pitkäjänteistä työtä ja luottamuksellisten ja toimivien mediasuhteiden rakentaminen systemaattista tekemistä. Mediapalvelun ja lehdistötiedotuksen tavoitteena on edesauttaa laajojen ja toimivien mediasuhteiden rakentamista ja sitä kautta turvata kattava medianäkyvyys kaikissa mediaryhmissä. Motivan asiantuntijoille tulee viikoittain useita kyselyitä medialta ja näihin pyrimme resurssien puitteissa vastaamaan. Media on oppinut luottamaan Motivaan luotettavana ja ripeänä tiedonlähteenä. Näitä hyviä mediasuhteita pyrimme vahvistamaan ja laajentamaan edelleen tarjoamalla myös itse asiantuntijoitamme median haastateltaviksi. Medianäkyvyyttä analysoidaan jatkuvasti sekä eri projekteissa että koko Motivan tasolla. Ansaitun median arvo mediaraportoinnin mukaan vastaa noin 2,8 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tavoitteena on säilyttää vähintään sama taso vuoden 2016 aikana. Kilpailu median huomioista on kovaa ja uutisen läpimenon varmistamiseksi on tehtävä paljon myyntityötä toimituksiin. Tätä työtä helpottaaksemme järjestämme vuoden aikana säännöl- 56

lisesti taustoittavia toimittajatapaamisia, vähintään 3 kpl, joissa käsitellään kutakin mediaa kiinnostavia aihepiirejä. Tapaamme myös eri toimittajayhdistyksiä säännöllisesti. Kilpailun ja digitalisaation maailmassa sisältö ja yhteiskunnallinen merkitys ovat ratkaisevia uutisen läpimenon kannalta. Siksi tulemme keskittymään vuoden 2016 aikana räätälöityihin ulostuloihin eri mediaryhmissä (televisio, radio, maakuntamedia, päivälehdet, aluelehdet, aikakauslehdet jne.). Valmennamme vuoden aikana asiantuntijoitamme median kohtaamiseen ja kannustamme median palvelemiseen myös sosiaalisen median puolella. Twitter on tänä päivänä nopeampi tiedonvälityskanava kuin perinteinen tiedottaminen. Siten tulemme lisäämään viestinnän panoksia myös mediatiedottamisessa sosiaalisen median eri kanavissa. Toimenpiteet ja tulokset Medianäkyvyyden seurantatyökalut vaihtuivat kustannussyistä vuoden aikana, joten kokonaisluvut eivät ole siten keskenään yhdistettävissä ja vertailtavissa. Vuoden tulokset perustuvat dataan ajanjaksolta tammikuu-heinäkuu ja loppuvuodelta arvioon siltä osin kuin tilastoja on saatu ulos uudesta järjestelmästä. Seurantajärjestelmän vaihtaminen aiheuttaa aina katkoksen ennen kuin hakutoiminnat saadaan hiottua kuntoon. Vuoden 2016 mediaosuminen määrä oli kokonaisuutena noin 1 300 kpl. Kokonaismäärästä arviolta 60 % kohdistui työohjelman sisältöihin. Absoluuttista sisältölukua ei voida mitata, sillä osumissa saatetaan osin viitata moneen aiheeseen. Kokonaismedianäkyvyyden mainosarvo oli heinäkuun loppuun mennessä 2,65 miljoona euroa ja oletusarvona voidaan pitää 3,2 miljoonaa euroa koko vuodelta. Tavoiteltu kasvu medianäkyvyydessä saavutettiin. Suosituimpia aiheita olivat pientalojen lämmitysratkaisut, aurinkoenergia sekä valaistus. Motivan eri asiantuntijat vastasivat säännöllisesti eri medioiden yhteydenottoihin. Näkyvyyttä saavutettiin erityisesti maakunta- ja paikallislehdissä mutta myös muissa mediaryhmissä. Motiva teki myös suoria yhteydenottoja toimittajille lisätäksemme uutistemme läpimenoprosenttia. Toimittajilta saatu vapaa palaute on hyvää Motivan ripeydestä ja luotettavuudesta. Lisäsimme vuoden aikana erityisesti Twitterin käyttöä ja kannustimme asiantuntijoita olemaan aktiivisia sosiaalisen median parissa. Motiva Twitter-tilin seuraajien määrä kasvoi ollen nyt yli 2 200 seuraajaan. 5.2.5 www-palvelun kehittäminen ja ylläpito Asetetut tavoitteet Motivan pääverkkopalvelu www.motiva.fi on keskeisin viestintäväline Motivan toiminnassa. Verkkopalvelu tukee Motivan brändiä ja sillä on tärkeä merkitys sekä Motivan tiedonvälityskanavana että Motivan toiminnan vaikuttavuuden kannalta. Verkkopalveluun tuotetun sisällön avulla pyritään osaltaan tehostamaan energian ja materiaalien käyttöä yhteiskunnassa ja hillitsemään ilmastopäästöjä muun muassa resurssitehokkuutta parantamalla. Verkkopalvelun avulla tavoitetaan laajalti erilaisia kohderyhmiä, kuten yksityisiä yrityksiä, julkishallinnon toimijoita ja yhdistyksiä. Suurimman yksittäisen käyttäjäryhmän muodostavat kuluttajat. Verkkopalvelu tarjoaa siten hyvän mahdollisuuden vaikuttaa erilaisten kohderyhmien käyttäytymiseen erilaisissa asioissa, jotka liittyvät energiansäästöön, materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään. 57

Verkkopalvelu tullaan avaamaan uudistettuna vuoden 2016 alkupuolella. Uudistuksen tavoitteena on rakentaa entistä käyttäjälähtöisempi ja lähestyttävämpi viestintäkanava. Toimenpiteet ja tulokset Vuonna 2016 verkkopalvelun sisältöjä uusittiin ja/tai päivitettiin eri projektien tarpeiden mukaan normaalin verkkopalvelun perusylläpidon ohella. Verkkopalvelun verkkonäkyvyyttä tuettiin Google Adwords -mainoskampanjalla koko vuoden. Toukokuussa Uusiutuvan energian -osiossa avattiin 34 sivun laajuinen aurinkolämpöä käsittelevä tietopaketti 67, joka on jatkoa vuotta aiemmin julkaistulle vastaavalle aurinkosähköä käsittelevälle sivustolle. Uusiutuvan energian osiossa olevaan GreenEnergyCases-tietokantaan 68 on saatu vuoden 2016 loppuun mennessä tiedot yhteensä 64 yrityksestä tai toimipaikasta, jotka edustavat suomalaista uusiutuvan energian osaamista. Sertifioitujen uusiutuvan energian asentajien tietokanta sisältää nyt 105 sertifikaatin saaneen asentajan yhteystiedot. Luetuimpia sivuja verkkopalvelussa olivat kuluttajia kiinnostavat asiat; vedenkulutus, lämmitysjärjestelmän valinta, lämpöpumput ja aurinkoenergia. Verkkopalvelussa oli vierailuja vuoden 2016 aikana 595 532 kappaletta, joka on 18,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Uuden verkkosivuston julkaisu siirtyi uudistusprojektin alussa kaavaillusta vuoden 2016 alkupuoliskosta vuoden 2017 alkuun. 5.2.6 M+ -lehti Asetetut tavoitteet Motivan sidosryhmälehti M+ on tärkeä osa Motivan työn viestintää ja sen ulottamista omiin verkostoihimme ja niiden ulkopuolelle. Haluamme tehdä kiinnostavaa ja innostavaa aikakauslehteä, joka vie resurssitehokkuuden ja kestävän kehityksen sanomaa eteenpäin. M+ -lehti on merkittävä osa Motivan hankkeiden ja myös koko yrityksen näkyvyyttä. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja kertoo monipuolisesti Motivan ja yhteistyökumppaneiden työstä. Energiatyöohjelma on eri hankkeineen merkittävä osa lehden sisällöistä, mutta myös Motivan muut hankkeet ja tehtäväalueet ovat tärkeällä sijalla lehden aineistoissa, ja ne osallistuvat sen kustannuksiin. Lehden journalistista sisältöä kehitetään edelleen ja pyritään turvaamaan vakiopalstojen, kuten Pääkirjoitus, Vieraskynä, Sorvin ääreltä, Näkökulma, Usko pois ja Kurjenmiekka monipuolinen sisältö. Niiden kautta tuomme lukijoille tietoa ja kokemusta laajalta toimintakentältämme. Lehdestä tarjotaan lisäksi maksullista palstatilaa julkisille hankkeille, jotka sivuavat Motivan toimialaa. Lehden sähköistä versiota kehitetään edelleen. Tärkeimmistä artikkeleista tarjotaan lyhyet yhteenvedot www.motiva.fi/m+ -lehti -sivulla. Lisäksi sähköiseen versioon tehdään painetun lehden ilmestymisen väliaikoina artikkeleita mielenkiintoisista uusista hankkeista ja ideoista. Artikkeleita, tai paremminkin niiden kiinnostavia lyhennelmiä, levitetään aktiivisesti Motivan ja Motivan henkilöstön sosiaalisen median yhteyksien kautta. 67 www.motiva.fi/aurinkolampo 68 Green Energy Cases 58

Lehti on tilaajilleen maksuton, ja se postitetaan tilaajille, joita on yli 6 000, tai lähetetään sähköpostilla viesti lehden ilmestymisestä, jolloin tilaaja voi lukea lehden selailtavana sähköisenä julkaisuna. Lehteä jaetaan Motivan tilaisuuksissa. M+ -lehden ja sitä edeltäneen Motiva Xpress -lehden vuosikerrat on saatavana sähköisenä vuodesta 2004 69. Toimenpiteet ja tulokset Lehti ilmestyi vuoden aikana suunnitellusti kolme kertaa. Vuoden aikana päätettiin yhdessä Energiaviraston kanssa, että lehti sellaisenaan lakkautetaan ja siirrytään tuottamaan sisältöjä verkkoon. Harkitaan koeajan jälkeen, onko tarvetta digitaaliselle lehdelle. Vuoden viimeinen numero päivitettiin kevyesti vastaamaan Motivan uutta graafista ilmettä. Sisällöllisesti energiatehokkuussopimukset olivat säännöllisesti esillä. Muutoin sisältö tuki toimintakenttää laajasti ja kohderyhmiä kiinnostavasti. Vuoden kokonaisjakelumäärä oli 18.000 kpl ja jokaista numeroa jaettiin myös suoraan sähköpostilla yli 270 osoitteeseen. Lehdestä tehtiin digitaalinen versio ja sen sisältöjä nostettiin sosiaalisessa mediassa koko vuoden ajan. Lisäksi lehteä jaettiin eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. 5.2.7 Toimintakatsaus Asetetut tavoitteet Motivan toimintakatsauksen tehtävänä on koota kuluneen vuoden pääkohdat visuaalisesti ja tarinankerronnallisesti yksiin kansiin. Katsauksessa keskitytään erityisesti eri projektien tulosten ja vaikuttavuuden viestimiseen. Toimintakatsaus vuodelta 2015 tullaan rakentamaan yhdistelmänä painettua yhteenvetoa ja digitaalista julkaisua. Katsaus tehdään suomeksi ja englanniksi. Jakelu tapahtuu sähköpostilla, www-sivujen kautta sekä sosiaalisen median nostoilla. Projektissa tuotetaan katsauksen sisältö sekä graafinen ulkoasu. Toimenpiteet ja tulokset Toimintakatsaus 2015 70 tuotettiin kokonaan digitaalisesti sekä suomeksi että englanniksi. Tekninen alusta ja toteutus ostettiin alihankintana. Sisällössä painotettiin tuloksia sekä vuoden keskeisiä tekemisiä. Vapaa palaute toimintakatsauksesta on ollut positiivista. Yksittäisiä kävijöitä katsauksessa on ollut 1 965 kappaletta. Katsauksen sisältöjä jaettiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja sitä markkinointiin kaikissa uutiskirjeissä sekä jokaisen motivalaisen sähköisessä allekirjoituksessa. Samaa alustaa ja toteutusta tullaan hyödyntämään vuoden 2016 katsauksen toteutuksessa, joka oli tavoite kustannustehokkuusnäkökulmasta. Motiva vastaa itse osasta toimintakatsauksen kokonaiskuluista. 69 M+ ja Motiva Xpress -vuosikerrat 70 Toimintakatsaus 2015 59

5.2.8 Tapahtumat koordinointi Asetetut tavoitteet Onnistunut ja laadukas tapahtuma edellyttää tapahtumaprosessien jatkuvaa kehittämistä, vahvaa koordinointia sekä ammattitaitoista toteutusta. Tämän päivän tapahtumatarjonnassa on keskeistä erottua kohderyhmää kiinnostavalla ja ajankohtaisella sisällöllä. Hyvin onnistunut tapahtuma on tuloksellinen niin kävijöille kuin järjestäjille. Motiva järjestää vuosittain noin 10 tapahtumaa. Näitä toteutetaan eri tavoin aina seminaareista webinaareihin eli verkkoseminaareihin. Etsimme aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa erikokoisia tapahtumia kustannustehokkaasti. Tapahtumat koordinointi -projekti mahdollistaa tämän työn. Toimenpiteet ja tulokset Motiva järjesti vuonna 2016 yhteensä 20 Energiaviraston työohjelmaan sisältyvää tapahtumaa. Tapahtumien määrä kaksinkertaistui viime vuodesta. Osittain tämä selittyy Uusiutuvan energian kuntakiertueella (kolme tilaisuutta) ja Energiansäästöviikon roadshowlla (kolme tilaisuutta). Seminaarien lisäksi työohjelmassa osallistuttiin kaksille messuille sekä Kuntien ilmastokonferenssiin. Webinaareja järjestettiin kaksi kappaletta. Lisäksi järjestettiin tilaajan pyynnöstä toukokuussa Energiatehokkuus Energia- ja ilmastostrategiassa -tilaisuus, johon purettiin sovitusti resurssivarausta. Yksi kenties merkittävimmistä tapahtumista oli Energiatehokkuussopimusten uuden kauden allekirjoitustilaisuus, joka järjestettiin lokakuussa Säätytalolla (ks. luku 1.2.1). Tapahtumissa kohdattiin yhteensä yli 1 300 ihmistä ja messuilla tämän lisäksi useita satoja messukävijöitä. Tapahtumien markkinointia kehitettiin vuonna 2016. Motivan M+ -lehtiin tehtiin koosteita tulevista tapahtumista, samoin kuin Motiva Nyt! -uutiskirjeeseen. Tapahtumakutsujen ja - ohjelman ilme päivitettiin vastaamaan Motivan brändiuudistusta. Hankkeita kannustettiin markkinoimaan tapahtumia sosiaalisessa mediassa, etenkin Twitterissa ja LinkedInissä. Motivavetoista twiittamista oli muun muassa Energiatehokkuussopimusten uuden kauden allekirjoitustilaisuudessa. Tapahtumajärjestämisen ympäristöohjeet päivitettiin vuonna 2016. Vaikka tapahtumien määrä nousi, pystyttiin laatu pitämään tasaisen hyvänä. Energiaviraston työohjelman tapahtumien palautteen keskiarvo oli 3,9 prosenttia (asteikko 1-5). Nousua viime vuodesta oli hieman. Luotettavuus, laatu, ajankohtaisuus sekä markkinointi ovat avaintekijöitä, joilla laatu saatiin ja saadaan pysymään hyvänä. Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. 5.2.9 Julkaisut Asetetut tavoitteet Motivan julkaisutoimintaa digitalisoidaan edelleen (sähköiset julkaisut, PDF ja digipaper) parhaiten tietoa etsivää asiakasta palvelevaksi. 2014 käyttöön otettua edocker-sovellusta kehitetään vuoden 2016 aikana entistä paremmin Motivaa ja Motivan asiakkaita palvelevaksi. Julkaisuvarastoinnin tarve arvioidaan vuoden aikana tavoitteena vähentää merkittävästi varastointi- ja logistiikkakuluja. Palveluntarjoaja kilpailutetaan vuoden 2016 aikana. 60

Toimenpiteet ja tulokset Julkaisuvarastoa on ylläpidetty suunnitelmien mukaisesti. Verkkosivujen julkaisut-osiosta on poistettu vanhempia julkaisuja ja viety uudet julkaisut palveluun. Varastointipalvelu arvioitiin 2016 aikana ja päädyttiin siihen, että varastointi- ja logistiikkapalvelu säilytetään nykyisellä alihankkijalla, koska vastaavaa palvelua ei löytynyt markkinoilta kustannustehokkaaseen hintaan. Tuotteita, joiden menekki on laskenut tai tiedot vanhentuneita, siivottiin varastosta pois ja kustannuksia saatiin pienennettyä kohtuullisesti. Julkaisutoimintaa on viety digitaalisemmaksi (Edocker julkaisujärjestelmä), koska painettujen julkaisujen menekki on selkeästi pienentynyt ja sisällön jakaminen monikanavaisesti on tärkeää. Vuonna 2016 on tuotettu kaikkiaan 9 kappaletta julkaisuja (painettuna ja digitaalisena). Digilehtiä on ladattu 2 418 kertaa. Lisäksi 12 julkaisua tuotettiin Energiatehokkuussopimusten raportointi-sarjassa ja julkaistiin syksyn 2016 aikana PDF-muodossa. Niistä otettiin pieni painos jaettavaksi raporttiin osallistuneille tahoille. Painettuja julkaisujen menekki oli 28 700 kappaletta, joista Energiansäästöviikon kampanjatuotteita (reppu ja heijastin) noin 1 100 kappaletta. Julkaisutilauksia verkkokaupan kautta oli vain 15 kappaletta ja ostoskorijärjestelmästä luovutaan. Jakelukanavina on suorapostitusten lisäksi ollut messut, tapahtumat sekä kampanjat, joissa on jaettu kohderyhmille eri julkaisuja. Myös kuluttajien energianeuvonnan hankkeet ovat jakaneet julkaisuja omissa tapahtumissaan (yhteensä 6 600 kpl). Motivan www-sivujen julkaisut -osiossa 71 oli vuoden 2016 aikana 49 979 käyntikertaa. Eniten käyntejä oli lämmitysjärjestelmät (3 742 kpl), energiakatselmukset (1 123 kpl), koti- ja asuminen (1 275 kpl) osioissa. 5.2.10 EnR ja kansainvälinen yhteistyö Asetetut tavoitteet Yhteistyö ja tiedonvaihto muiden eurooppalaisten maiden ja toimijoiden kanssa tukee Motivan eri toiminta-alueilla tehtävää työtä ja tavoitteita. Yhteistyötä tehdään ensisijaisesti EnRverkostokumppaneiden kanssa, mutta myös muut kansainväliset verkostot ja toimijat ovat tärkeitä tiedonvaihdossa ja -hankinnassa. Tavoitteena on täydentää kansallista työtä hyödyntämällä verkostokumppaneiden oppeja ja parhaita käytäntöjä, viestiä suomalaisista käytänteistä sekä edistää suomalaista osaamista. Pyritään aikaansaamaan yhteistyöprojekteja verkostokumppaneiden kanssa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Toimenpiteet ja tulokset Osallistuimme suunnitellusti EnR -verkostokokouksiin helmikuussa ja kesäkuussa sekä Thinking Group-kokoukseen marraskuussa. Kansallinen Facts & News -katsaus tuotettiin helmi- ja kesäkuussa. Kesäkuun kokouksen yhteydessä järjestetyn työryhmien puheenjohtajien (WG Chairs) kokouksen yhteenvetoa työryhmien tulevaisuudesta ja toimintatavoista edellisenä vuonna tehdyn kyselyn tulosten pohjalta käsiteltiin marraskuun Thinking Group-kokouksessa osana EnRstrategiatyötä. Työn tulokset ja jatkotoimenpiteet esitetään verkoston vuosikokouksen (Full Meeting) päätettäväksi helmikuussa 2017. 71 http://www.motiva.fi/julkaisut 61

Motiva on ollut aloitteellinen yhteisprojektien aikaansaamiseksi EnR-kumppaneiden kanssa. Behaviour Change -työryhmä (Motiva puheenjohtajana) etsii mahdollisuuksia H2020 hauista. Työryhmällä oli SKYPE-kokous maaliskuussa. Lisäksi ryhmän jäsenet ovat keskustelleet yhteistyöstä verkostokokousten ja BEHAVE 2016 -konferenssin yhteydessä. Työryhmän puitteissa EST Englannista teki kyselyn energianeuvonnan tilasta ja toimista EnR-jäsenmaissa Survey of Household Advice and Engagement Services in EnR Countries loka-marraskuussa. Kyselyn yhteenveto valmistuu tammikuussa 2017. Motiva osallistui ADENEn ja Coimbran yliopiston syyskuun alussa järjestämään BEHAVE 2016 konferenssin organisointi- ja teknisen komitean työhön. Lisäksi Irmeli Mikkonen (EnR WG Behaviour Change puheenjohtajana) toimi konferenssin 2. plenary session puheenjohtajana ja rinnakkaissession (Adoption of low carbon technologies) puheenjohtajana. Motivan edustajat pitivät konferenssissa 3 esitystä rinnakkaissessioissa: SmartEnergyTransition-hankkeen energiakokeiluihin liittyvä esitys sekä 2 esitystä (EnR sessiossa): Sustainable development in municipalities ja Consumers sustainable choices. EnR-kokousten lyhyet yhteenvedot, Facts & News koosteet sekä kooste työryhmiin osallistumisesta toimitetaan asiakkaalle erikseen. 5.2.11 Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen Asetetut tavoitteet Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen merkitys korostuu kansallisissa strategioissa, temaattisissa ohjelmissa ja hallituksen kärkihankkeissa. Tavoitteena on osaamisen pitkäkestoinen kehittäminen ja päivittäminen sekä toimintatapojen suunnitelmallinen jalkauttaminen ottaen huomioon energia- ja materiaalitehokkuusnäkökohdat erityisesti työssäkäyvien jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Opettajien täydennyskouluttaminen hyödyttää perus- ja ammatillista koulutusta. Kotitalousopettajien täydennyskoulutustarpeet ja toteutusmahdollisuudet kodin teknologiaan liittyen selvitetään. Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen eri aloilla ja koulutusohjelmissa korostuu. Yhteistyö eri osaamisen kehittämisen ja koulutusorganisaatioiden kanssa sekä vaikuttaminen verkostojen kautta ovat luontevia yhteistyömuotoja. Motivan muissa projekteissa toteutettavat koulutustoimenpiteet eri ammattiryhmille on kuvattu ao. toiminta-alueiden suunnitelmissa. Toimenpiteet ja tulokset Syksyllä toteutettiin kotitalousopettajille ja opettajiksi opiskeleville suunnattu kysely, joka valmisteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kotitaloustieteen laitoksen ja Kotitalousopettajaliiton kanssa. Kartoituksessa kysyttiin opettajien koulutustarpeita sekä kotitalouden opintosisältöihin liittyviä työkalu- ja materiaalitarpeita. Kyselyyn vastasi yhteensä 71 kotitalousopettajaa ja 9 opiskelijaa. Kyselyn tulosten perusteella opettajat kaipaavat tukea erityisesti opetuksen sisältöihin sekä valmiita opetusmateriaaleja. Erityisesti nousi tarve materiaalista, joka tukisi uuden opetussuunnitelman tavoitteita muun muassa ilmiöoppimista sekä ainerajojen (matematiikka, fysiikka, yhteiskuntaoppi) yli menevää oppimista. Kotitalouden opetussuunnitelmassa painotetaan myös kotitalouden oppimissisältöjen omaksumista osaksi kestävää arkea kotona. 62

Motiva kartoitti mahdollisia rahoitus- ja yhteistyökumppaneita vuonna 2017 toteutettavaan kokonaisuuteen, jossa tuotetaan uutta monialaista eri oppiaineita kattavaa opetusmateriaalia kotitalouksien kestävään energiankäyttöön liittyen. Projektiin liittyy myös opettajien täydennyskoulutusta materiaalin sisällön ymmärtämiseksi ja opetuksen tueksi. Motiva tekee yhteistyötä keskeisten energiaosaamisen kehittämiseen panostavien tahojen ja verkostojen kanssa. Toiminnan suuntaamiseksi ja tehostamiseksi käynnistettiin kartoitus keskeisistä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden osaamisen edistämiseen panostavista verkostoista, työryhmistä ja toimijoista. Alkuvuodesta 2017 valituille tahoille lähetetään kysely, jossa selvitetään tarkemmin ao. tahojen tavoitteet ja toimintaa. Kyselyn tulosten pohjalta määritellään keskeiset tahot ja verkostot/projektit, joissa Motiva haluaa toimia. Motiva osallistui asiantuntijana Opetushallituksen vetämään Energia-alan osaamistarpeet tulevaisuudessa ennakointiprosessiin (6 työpajaa). Ennakointiraportin kommentointi ajoittuu pääosin tammikuulle 2017 ja työ valmistuu alkuvuodesta 2017. Raportti viivästyi alkuperäisestä aikataulusta. Motiva koulutti yhdessä RCE Espoon kanssa Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitoksen opiskelijoita esi- ja alkuopetuksen energia-asioihin liittyen toukokuussa. Osallistuimme Energiateollisuus ry:n koordinoiman Ilmastoteko-kirjoituskilpailun toteutukseen ja arvioimme kilpailutöitä maaliskuussa. Kirjoituskilpailu oli suunnattu yläkouluille, kilpailukutsun allekirjoittajina olivat Energiateollisuus ja Motiva. Motivan asiantuntija on tuottanut tietoa ja tietolähteitä kilpailu- ja kuluttajaviraston kansallisesti koordinoimaan opettajille ja kuluttajavalistajille suunnattuun EU:n laajuiseen Consumer Classroom 72 kokonaisuuteen. Nettisivujen kautta välittyy aineistoja ja tapahtumatietoja laajasti. Motiva osallistui EDUCA 2016 -messuille, pääosassa Motivan osastolla oli tokaluokkalaisten energiansäästöviikko. OKM:n vetämä kestävän kehityksen yhdysverkosto ei kokoontunut vuonna 2016. Projektin toteutuneisiin kustannuksiin sisältyy resurssivarauksesta käytettäväksi sovittu Build Up Skills -hankkeen kansallinen rahoitusosuus. 5.3 Arvioidut vaikutukset Tämän toiminta-alueen tuloksia ei arvioida energia- ja päästömäärinä. Viestinnän projekteille ja toimenpiteille asetetaan toiminnallisia mittareita, joiden toteutumista seurataan. Näiden kautta voidaan arvioida viestinnän onnistumista ja osaltaan myös vaikuttavuutta. Projektien tuloksellisuutta mitataan eri analytiikkamittareilla ja omatoimisen seurannan avulla. Näitä ovat muun muassa mediaosumien määrä ja laatu, verkkopalveluiden kävijätilastot, uutiskirjeiden avaus- ja lukukerrat, palaute kohderyhmiltä, sosiaalisen median raportit ja jakojen määrä, toteutuneet tapahtumat ja seminaarit yms. Kampanjaviestinnästä (Energiansäästöviikko) saadaan muita osaprojekteja tarkempaa dataa. Liitteessä 3 on esitetty viestinnän projektien toiminnallisia mittareita. 72 http://www.consumerclassroom.eu 63

6. RESURSSIVARAUS Asetetut tavoitteet Energiatyöohjelmaan sisältyy resurssivaraus, jonka käytöstä sovitaan vuoden aikana erikseen. Tällä resurssivarauksella lisätään työohjelman toteutuksen joustavuutta ja varaudutaan ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. Resurssivarausta voidaan käyttää Energiaviraston työohjelmavastuuhenkilön kanssa sovittavalla tavalla esimerkiksi kansainvälisistä vierailuista tai muusta kansainvälisestä yhteistyöstä, kansallisiin työryhmiin osallistumisesta, jonkun toiminta-alueen suunniteltujen projektien lisätarpeista, työohjelmaan sisällytettävästä tehtävästä tai projektista tms. toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Toimenpiteet ja tulokset Työohjelmaan sisältyneen resurssivarauksen käytöstä on sovittu tilaajan kanssa. Käyttökohteet ja toimenpiteet on raportoitu tämän raportin ko. kohdassa. 64

19.12.2016 Liite 3 Vaikutusarviot

Liite 3 1(5) Energiatyöohjelma 2016 Projektien, toimenpiteiden tai toimenpidekokonaisuuksien vaikutusarvioiden yhteenveto Yhteenveto tehty vuoden 2016 tarjouksen energiatyöohjelman toiminta-aluejaolla. Vaikutusarviot kattavat pääosin koko toiminnan vaikutukset ei pelkästään Motivan projektia (esim. mukana yritysten Motivan toiminnasta riippumattomat toimenpiteet). Vaikutusarvio Toiminta-alue Energiavaikutus Uusiutuvien käytön lisäys CO 2 -päästövähenemä Lisätietoja Arvio tehty GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a 1000 tco 2 /a Sähkö Lämpö+pa Yht. Sähkö Lämpö+pa Yht. keskimäär.* marginaal.** Arvioitava projekti, toimenpide- tai toimenpidekokonaisuus 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2 020 kk/vuosi Arvioija Kaikki toiminta-alueet yhteensä 5 697 5 787 16 586 18 739 22 283 24 526 182 307 3 765 5 787 3 947 6 094 6 561 7 619 9 301 10 713 Mukaan on laskettu kuluttajien energianeuvonnan vaikutukset. Uusiutuvan energian vaikutusarvioissa on päällekkäisyyttä. Seuranta ja vaikutukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Energiatehokuusdirektiivin (EED) toimeenpano Vaikutuksia ei arvioida. ULSU Energiatehokkuussopimusten seuranta Vaikutuksia ei arvioida. ULSU Energiakatselmustoiminnan seuranta Vaikutuksia ei arvioida. SAEL Energiatehokkuus hankinnoissa Vaikutuksia ei arvioida. ISBE Toiminta-alueen seuranta Vaikutuksia ei arvioida. ULSU Vaikutusarvioita Vaikutuksia ei arvioida. LEGY Energiatrendit Vaikutuksia ei arvioida. LEGY Sopimustoiminta 5 472 5 579 15 087 17 603 20 559 23 182 0 0 0 0 0 0 5 094 5 702 7 675 8 595 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiavaltainen teollisuus (EVT) 3 097 2 487 9 658 10 625 12 755 13 112 3 255 3 338 4 466 4 361 12/2016 ULSU Energiantuotanto (ET) 875 1 278 2 000 2 968 2 875 4 246 654 965 1 436 2 126 12/2016 ULSU Keskisuuri teollisuus 180 232 542 688 722 920 184 234 254 325 12/2016 ULSU Palveluala 166 186 57 74 223 260 48 56 113 129 12/2016 ULSU Energiapalvelut (EP), oma toiminta 277 407 197 290 474 697 111 163 220 322 12/2016 ULSU Energiapalvelut (EP), asiakkaat 579 576 441 441 1 020 1 017 225 224 451 450 Arvio EED vuosiraportoinnista 2016 12/2016 ULSU Kunta-ala (KEO + KETS) 189 229 215 237 404 466 90 104 164 193 12/2016 ULSU Höylä III, öljykattilat 0 0 1 442 1 527 1 442 1 527 376 399 376 399 12/2016 ULSU Höylä III, asiakkaat 0 0 91 74 91 74 24 19 24 19 Arvio EED vuosiraportoinnista 2016, KPÖ 261 tco2/gwh 12/2016 ULSU Kiinteistöala/TETS 85 145 185 316 270 461 61 105 95 162 12/2016 ULSU Kiinteistöala/VAETS 24 39 259 363 283 402 66 94 76 109 12/2016 ULSU Seurakunnat Vaikutuksia ei arvioida vielä tälle valmisteluprojektille 12/2016 ULSU Energiakatselmus- ja analyysitoiminta 217 199 1468 1 100 1 685 1299 182 307 2 573 4 338 2 755 4 645 1 140 1 520 1 296 1 717 TEM tukema energiakatselmustoiminta, kuntasektori 18 18 68 72 86 90 20 21 27 28 Perustuu katselmusten seurantatietoon, jossa huomioidaan liukuvasti kuuden 12/2016 ULSU viimeisimmän vuoden kumulatiiviset tiedot. TEM tukema energiakatselmustoiminta, yksityinen palvelusektori 28 29 51 45 79 74 18 17 29 28 Perustuu katselmusten seurantatietoon, jossa huomioidaan liukuvasti kuuden 12/2016 ULSU viimeisimmän vuoden kumulatiiviset tiedot. TEM tukema energiakatselmustoiminta, teollisuus päästökaupan 71 75 306 268 377 343 97 88 125 117 Perustuu katselmusten seurantatietoon, jossa huomioidaan liukuvasti kuuden 12/2016 ULSU ulkopuolella viimeisimmän vuoden kumulatiiviset tiedot. TEM tukema energiakatselmustoiminta, teollisuus päästökaupan 82 47 875 455 957 502 253 133 285 151 Perustuu katselmusten seurantatietoon, jossa huomioidaan liukuvasti kuuden 12/2016 ULSU piirissä viimeisimmän vuoden kumulatiiviset tiedot. Koulutus, laadunvarmistus, markkinointi, kehittäminen, kansainvälinen yhteistyö Vaikutuksia ei arvioida Uusiutuvan energian kuntakatselmus 182 307 2 573 4 338 2 755 4 645 710 1 196 781 1 316 Tuloksissa on päällekkäisyyttä lämpöyrittäjyyden edistämisen vaikutusten kanssa, mutta sen määrää ei voida arvioida. 1/2017 TIMA/LEGY ESCO-toiminta 18 30 168 260 186 290 42 65 49 77 12/2016 ISBE Uusiutuvan energian edistäminen 0 0 0 0 0 0 0 0 1 192 1 449 1 192 1 449 318 387 318 387 Pientuotannon edistäminen Aurinkolämpö-sivusto valmistui toukokuussa. Sivustolla kävijämäärät lisääntyivät toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa useisiin satoihin päivittäin, mutta myöhemmin kävijämäärät tasaantuivat. Yhteensä käyhtejä sivustolla oli noin 25 800. Motiva osallistui aurinkolämmön tilastoinnin pilottiin (keräinten myyntimäärien selvittäminen) osallistuen toimenpiteiden määrittelyyn ja toteutuksen tukeen. Samassa yhteydessä raportissa tarkasteltiin myös pientuotannon tilastoinnin eri toimijoiden rooleja ja mahdollisuutta tilastoinnin pitkäaikaiseen toteuttamiseen. Uusia uusiutuvan energian asentajien sertifikaatteja myönnettiin vuoden 2016 aikana yhteensä 18 kappaletta pääasiassa aurinkosähköasennuksia varten. Sertifiointitoimikunta kokoontui neljä kertaa. Järjestelmää markkinoitiin asentajille ja ratkaisuja hankkiville toimijoille. 1/2017 MESU 1(5)

Liite 3 2(5) Vaikutusarvio Toiminta-alue Energiavaikutus Uusiutuvien käytön lisäys CO 2 -päästövähenemä Lisätietoja Arvio tehty GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a 1000 tco 2 /a Sähkö Lämpö+pa Yht. Sähkö Lämpö+pa Yht. keskimäär.* marginaal.** Arvioitava projekti, toimenpide- tai toimenpidekokonaisuus 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2 020 kk/vuosi Arvioija Uusiutuvan energian viestintä ja koulutus 1 192 1 449 1 192 1 449 318 387 318 387 Arvio tehty lämpöyrittäjyyden edistämiselle. Tuloksissa on päällekkäisyyttä uusituvan energian kuntakatselmusten vaikutusten kanssa, mutta sen määrää ei voida arvioida.uusiutuvan energian www-sivuilla oli kaikkiaan 234 000 yksilöityä käyntiä (20 % koko Motivan www-palvelun kävijämäärästä). Suurin kiinnostus oli aurinkoenergiaan, noin 124 000 kävijää. Uutiskirjeitä lähetettiin kaksi noin 2000 vastaanottajan jakelulla, avaussuhde oli 22 %. Uusia kohdetietoja kerättiin noin 20, kävijämäärä oli GreenEnergyCases-sivustolla 3200. Motiva näkyi alkuvuonna 2016 hyvin mediassa myös uusiutuvan energian aiheisiin liittyvissä jutuissa. Erityisesti mediaa, muun muassa Lännen median sanomalehtiä, tuntui kiinnostavan aurinkosähkö. Myös useissa tuulivoimaan ja bioenergiaan liittyvissä artikkeleissa oli hyödynnetty Motivan tietovarantoja ja asiantuntijoita. Mediaosumien laskenta vuonna 2016 on kuitenkin hankalaa, koska M-Brainin leikeseuranta jouduttiin kustannussyistä lopettamaan toukokuussa. Auringosta lämpöä ja sähköä -opasta painettiin 700 kappaletta. 1/2017 TIMA/MESU Alueellisen uusiutuvan energian edistäminen Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä neljä. Niihin osallistui noin 60 edustajaa 20 eri 1/2017 TIMA/MESU kunnasta. Hankkeessa tehtiin kolme tarkempaa kiinteistökohtaista arviointia uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Niiden etenemistä seurataan jatkossa. Tilaisuuksiin osallistujilta pyydettiin jälkikäteen palaute. Vastauksia tuli melko vähän, mutta se oli arvosanaltaan hyvä. Uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikutusarviointi Vaikutuksia ei arvioida. LEGY 2(5)

Liite 3 3(5) Vaikutusarvio Toiminta-alue Energiavaikutus Uusiutuvien käytön lisäys CO 2 -päästövähenemä Lisätietoja Arvio tehty GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a 1000 tco 2 /a Sähkö Lämpö+pa Yht. Sähkö Lämpö+pa Yht. keskimäär.* marginaal.** Arvioitava projekti, toimenpide- tai toimenpidekokonaisuus 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2 020 kk/vuosi Arvioija Yleisviestintä ja tiedonvaihto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Energiansäästön toimintaympäristö Vaikutuksia ei arvioida KALA Energiamerkintä- ja energiatehokkuustiedotus ja sidosryhmäpalvelu Energiamerkintään ja lamppujen energiatehokkuuteen liittyviä mediatiedotteita laadittiin SUSA, LETI kaksi kappaletta. Energiatehokkaasta kodin valaistuksesta ja lampunvalinnasta tehtiin some-nostoja. Lampputieto-sivustolla oli kävijöitä vuonna 2016 (vanha+uusi sivusto) reilu 112 000 (laskua edellisvuoteen 15 % sivuston uudistumisesta johtuen -> hakukonelöydettävyys laski hetkellisesti). Lamppukoululla oli 2300 käyttäjää. Lamppuja ja energiamerkittyjä laitteita myyville rautakauppa- ja päivittäistavaraketjuille tehtiin 2 uutiskirjettä. Energiansäästöviikko ja tokaluokkalaiset Osallistuneet yhteensä 386, Osallistuneet organisaatiot tavoitti henkilöitä 218 250, Osallistuneiden palaute kampanjan palveluille 3,9 vastaajia 93 kpl(asteikko 1 5), Osallistuneiden arvio oman kampanjan onnistumisesta 3,8 vastaajia 92 kpl (asteikko 1 5), Uutiskirjeitä lähetetty 14 kpl. ELOV Energiansäästöviikko Facebook ajalla 20.9. 16.10.2016 Tavoittavuus 251 000, 17 600 FB-videoiden katselut* (*sis. Videoformaattiin tehdyt stillit), Twitter näyttökerrat 117 000, ESV-videoin 20.9. 16.10.2016 nyttökerrat Erkki Vähävirtanen pelastaa maailmaa Äläkoulussa 1800, Mediatiedotteet 20.9. 16.10.2016 yhteensä 9, Verkkosivukävijät 1.1. 16.10.2016, Energiansäästöviikko Käynnit 17 384, Sivulatauksia 63 568, Verkkosivukävijät 10.10. 16.10.2016, kampanjaviikko 41 Käynnit 3 715, Sivulatauksia 12 994, Verkkosivukävijät 1.1. 16.10.2016, Hei, kaikki toimii.fi Käynnit 17 384, Sivulatauksia 63 568. Tokaluokkalaisten energiansäästökilpailun tukijayrityksiä oli mukana 60 kpl. Yhteensä opetuspalketteja tilattiin opettajille 371 kappaletta ja oppilaiden kirjoja tilattiin 7019 kpl. Tokaluokkalaisten energiakilpailun loppukilpailuun saapui 7 työtä Mediapalvelu ja lehdistötiedotus Toimintakauden aikana vaihdettiin seurantatyökalua, joten luvut ovat kaudelle 1-7/2016 tarkkoja ja loppukaudelle arvioita tähän perustuen. Mediaosumien määrä oli noin 1300 kpl koko Motivassa vuoden aikana (01-07 yhteensä 954 kpl), josta arviolta 60% kohdistui suoraan työohjelman sisältöihin. Medianäkyvyyden mainosarvo oli arvioita noin 3, 2 milj. (01-07 2,65 milj ). Twittertilin seuraajia on yhteensä 2322 kpl. KALA www-palvelun kehittäminen ja ylläpito M+-lehti Toimintakatsaus Tapahtumat koordinointi Julkaisut ja jakelut Motivan pääverkkopalvelussa www.motiva.fi ja siitä omaksi verkkopalveluksi siirretyssä www.energiatehokkuussopimukset.fi -verkkopalvelussa oli vuonna 2016 yhteensä kävijöitä 427 373, käyntejä 609 030 ja sivulatauksia 1 498 202. Vastaavasti vuonna 2015 kävijöitä oli 351 723, käyntejä 516 151 ja sivulatauksia 1 471 517. Vuoteen 2015 verrattuna kävijämäärä kasvoi 21,5 %. Käyntejä oli 18,0 % enemmän. Yksittäisten sivulatausten määrä kasvoi 4,2 %. Lehteä painettiin 6000 kpl/numero, josta suoraan postitettiin reilu 5 900 kpl. Lehteä lähettiin myös sähköpostilla noin 270 osoitteeseen ja julkaistiin digitaalisena wwwsivuilla. Irtonumeroita jaettiin eri tapahtumissa. Toimintakatsauksen digitaalinen versio keräsi 1965 kpl erillistä kävijää. Katsauksen sisältöjä jaettiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Motiva järjesti vuonna 2016 yhteensä 20 kpl Energiaviraston työohjelman tapahtumaa. Näistä kaksi oli messuja ja kaksi webinaariaaria. Tapahtumissa kohdattiin yhteensä yli 1 300 ihmistä ja messuilla tämän lisäksi useita satoja messukävijöitä. Tapahtumien palautteen keskiarvo oli. 3.9. Tapahtumien prosessia, markkinointia ja työkalupakkia kehitettiin. Vuonna 2016 on tuotettu kaikkiaan 9 kpl julkaisuja (painettuna ja digitaalisena). Lisäksi 12 julkaisua tuotettiin Energiatehokkuussopimusten raportointi-sarjassa. Painettuja julkaisujen menekki 28 700 kappaletta), joista Energiansäästöviikon tuotteita n. 1100 kappaletta. Motivan www-sivujen julkaisut-osiossa oli vuoden 2016 aikana 49 979 käyntikertaa. JAAA SIMU KALA SIMA NIAL 3(5)

Liite 3 4(5) Vaikutusarvio Toiminta-alue Energiavaikutus Uusiutuvien käytön lisäys CO 2 -päästövähenemä Lisätietoja Arvio tehty GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a 1000 tco 2 /a Sähkö Lämpö+pa Yht. Sähkö Lämpö+pa Yht. keskimäär.* marginaal.** Arvioitava projekti, toimenpide- tai toimenpidekokonaisuus 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2 020 kk/vuosi Arvioija EnR ja kansainvälinen yhteistyö Motiva osallistui 2 verkostokokoukseen; helmikuun kokouksessa Motivalla best practiceesitys (FISU) ja kesäkuun kokouksen yhteydessä WG Behaviour Change puheenjohtaja osallistui työryhmien puheenjohtajien kokoukseen. Kokouksiin on valmisteltu Facts&News koosteet ajankohtaisista energiaan liittyvistä asioista. Motiva osallistui myös strategiseen Thinking Group-kokoukseen marraskuussa. WG Behaviour Change työryhmä piti yhden kokouksen. Motivan edustaja osallistui BEHAVE 2016 konferenssin organisointi- ja teknisen komitean työhön ja toimi (EnR WG Behaviour Change puheenjohtajana) konferenssin 2. plenary session ja yhden rinnakkaissession puheenjohtajana. Motivan edustajat pitivät konferenssissa 3 esitystä rinnakkaissessioissa. Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen Toteutettiin kotitalousopettajien kodin teknologiakoulutustarveselvitys, johon vastasi 71 kotitalousopettajaa ja 9 opiskelijaa. Osallistuminen asiantuntijana OPH:n vetämään energia-alan osaamistarpeet tulevaisuudessa -ennakointiprosessiin, 6 työpajaa huhtimarraskuussa. HY:n opettajakoulutuslaitoksen esi- ja alkuopetusopiskelijoiden koulutusiltapäivä 24.5. yhdessä Mari Nuutisen/RCE Espoo kanssa, paikalla 15 opiskelijaa.ilmastoteko-kirjoituskilpailun markkinointi ja töiden (79 kpl) arviointi yhdessä Energiateollisuuden kanssa. Osasto EDUCA-messuilla, aktiivisia kävijöitä n. 250 (osallistuivat kilpiluun) Motivan osastolla. IRMI IRMI Kuluttajien energianeuvonta Kuluttajien energianeuvonta 8 9 31 36 39 45 9 10 12 14 Lämmön ja polttoaineiden päästövähennys laskettu kertoimella 226 tco2/gwh painottaen öljyn ja kaukolämmön käyttöä. 12/2016 IRMI/LEGY * sähkön CO 2 -päästökerroin Suomen sähkön hankinnan keskimääräinen ominaispäästökerroin viideltä vuodelta (2010-2014) 209 kgco 2 /GWh ** sähkön CO 2 -päästökerroin marginaaliperusteinen 600 kgco 2 /GWh Ellei Huom!-sarakkeessa muuta ole mainittu niin on käytetty seuraavia päästökertoimia Sähkö (keskimääräinen ja marginaalinen) 209 tco2/gwh 600 tco2/gwh Lämpö+polttoaineet keskimääräinen 226 tco2/gwh 4(5)

Liite 3 yhteenveto Energiatyöohjelma 2016 Toiminta-aluekohtainen yhteenveto projektien, toimenpiteiden tai toimenpidekokonaisuuksien alustavista vaikutusarvioista Yhteenveto tehty vuoden 2016 tarjouksen energiatyöohjelman toiminta-aluejaolla. Vaikutusarviot kattavat pääosin koko toiminnan vaikutukset ei pelkästään Motivan projektia (esim. mukana yritysten Motivan toiminnasta riippumattomat toimenpiteet). Vaikutusarvio Toiminta-alue Energiavaikutus Uusiutuvien käytön lisäys CO2-päästövähenemä Lisätietoja GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a 1000 tco2/a Sähkö Lämpö+pa Yht. Sähkö Lämpö+pa Yht. keskimäär.* marginaal.** 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 2016 2020 Kaikki toiminta-alueet yhteensä 5 697 5 787 16 586 18 739 22 283 24 526 182 307 3 765 5 787 3 947 6 094 6 561 7 619 9 301 10 713 Mukaan on laskettu kuluttajien energianeuvonnan vaikutukset. Uusiutuvan energian vaikutusarvioissa on päällekkäisyyttä. Seuranta ja vaikutukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vaikutuksia ei arvioida Sopimustoiminta 5 472 5 579 15 087 17 603 20 559 23 182 0 0 0 0 0 0 5 094 5 702 7 675 8 595 Energiakatselmus- ja analyysitoiminta 217 199 1 468 1 100 1 685 1 299 182 307 2 573 4 338 2 755 4 645 1 140 1 520 1 296 1 717 Uusiutuvan energian edistäminen 0 0 0 0 0 0 0 0 1 192 1 449 1 192 1 449 318 387 318 387 Yleisviestintä ja tiedonvaihto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vaikutuksia ei arvioida energia- ja päästömäärinä vaan toiminnallisilla mittareilla, jotka on esitetty projektisuunnitelmissa. * sähkön CO2-päästökerroin Suomen sähkön hankinnan keskimääräinen ominaispäästökerroin viideltä vuodelta (2010-2014) 209 kgco2/gwh ** sähkön CO2-päästökerroin marginaaliperusteinen 600 kgco2/gwh Sähkö (keskimääräinen ja marginaalinen) 209 tco2/gwh 600 tco2/gwh Lämpö+polttoaineet keskimääräinen 226 tco2/gwh

Sisällysluettelo: Vaikutusarviot Sopimustoiminta Energiavaltainen teollisuus 1 Energiantuotanto 4 Keskisuuri teollisuus 6 Palveluala 9 Energiapalvelut, oma toiminta 11 Kunta-ala 13 Höylä III 15 Kiinteistöala / TETS 17 Kiinteistöala / VAETS 19 Energiakatselmus- ja analyysitoiminta Katselmus- ja analyysitoiminnan seuranta / Kunta-ala 21 Katselmus- ja analyysitoiminnan seuranta / Yksityinen palveluala 23 Katselmus- ja analyysitoiminnan seuranta / Teollisuus, ei päästökaupan piirissä 25 Katselmus- ja analyysitoiminnan seuranta / Teollisuus, päästökaupan piirissä 27 Uusiutuvan energian kuntakatselmus 29 ESCO-toiminta ja muiden energiatehokkuuspalveluiden viestintä 31 Uusiutuvan energian edistäminen Lämpöyrittäjyyden edistäminen 33 Viestintä ja neuvonta Kuluttajien energianeuvonta 35

Ulla Suomi 5.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Energiavaltainen teollisuus (EVT) Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kuuluvan energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman (EVT) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset on pääosin yhdenmukaistettu energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutustenarvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa ei ole mukana energiakatselmuksissa havaittuja toimenpiteitä (KAT). Näiden vaikutukset sisältyvät energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointiin. Tässä arviossa ei näin ollen ole päällekkäistä säästöä energiakatselmustoiminnan säästöjen kanssa. o Mukana säästöarviossa ovat kaikki raportoidut toimenpiteet, jotka säästävät energiaa. Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä ESD arviota. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa (1997 2007), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu puolet säästövaikutuksesta ja vastaavasti puolet säästövaikutuksesta siirtyy yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2015 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuoden 2016 säästö on arvioitu sopimuskaudella kolmena viimeisenä vuotena (2013 2015) toteutuneen keskimääräisen säästön perusteella. Vuosien 2017 2020 säästön on arvioitu olevan keskimäärin koko sopimuskaudella 2008 2015 raportoidun keskimääräisen säästön tasolla. o Sopimustoiminnan on laskennassa oletettu jatkuvan nykyistä vastaavana uudella 2017 2025 sopimuskaudella. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei, kuten ei energiakatselmustoiminnassakaan, arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille teollisuuden toimenpiteille käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa. Se on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän, jota ei erikseen oteta tässä arvioon huomioon. o Keskimääräisen säästön laskennasta ennusteissa on poistettu täysin poikkeuksellinen yhden toimenpiteen aiheuttama säästövaikutus vuonna 2011. o Päästökaupan ulkopuolella (ESD määritelmällä) olevilta toimipaikoilta oleva säästö on merkittävästi pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna liittyen yhden toimipaikan suuriin säätöihin, jotka on aiempaan verrattuna korjattu olevan päästökaupan alueella. o Seuraavissa taulukoissa on esitetty ensin energiavaltaisen teollisuuden säästöt yhteensä ja sen jälkeen erikseen energiapalveludirektiivin (ESD) määrittelyllä päästökaupan ulkopuolella olevien energiavaltaisen teollisuuden toimipaikkojen säästöt, jotka siis sisältyvät energiavaltaisen teollisuuden säästöihin yhteensä. Vastaava erottelu on tehty kuvissa. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco 2 /GWh, laskettu painotettuna keskiarvona energiavaltaisen teollisuuden toimipaikkojen raportoimien fossiilisten polttoaineiden käytön perusteella. sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh 1

Ulla Suomi 5.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Energiavaltainen teollisuus (EVT) Vaikutukset, Energiavaltainen teollisuus yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 3 255 3 338 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 4 466 4 361 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 24 061 37 597 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 32 878 50 761 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 3 097 2 487 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 9 658 10 625 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 22 552 33 668 o lämpö ja polttoaineet, GWh 71 657 113 187 Vaikutukset, Energiavaltainen teollisuus, päästökaupan ulkopuolella (ESD määritelmällä) olevilta toimipaikoilta yhteensä (Huom! sisältyy edelliseen säästöön ja näkyy myös kuvissa eroteltuna kuvaa osuutta kokonaissäästöstä) Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 113 122 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 163 162 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 754 1 225 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 1 121 1 761 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 128 101 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 320 375 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 939 1 373 o lämpö ja polttoaineet, GWh 2 068 3 473 2

Ulla Suomi 5.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 3 (3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Energiavaltainen teollisuus (EVT) 1000 tco 2 /a 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Päästövähenemä vuositasolla 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 EVTESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö marg. EVT ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö keskim. EVT ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö marg. EVT ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö keskim. 60 000 Kumulatiivinen päästövähenemä 50 000 1000 tco 2 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 EVT ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö marg. EVT ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö keskim. EVT ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö marg. EVT ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö keskim. 3

Ulla Suomi 5.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Energiantuotanto (ET) Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kuuluvan energiantuotannon toimenpideohjelman (ET) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa on mukana kaikki vuosiraportoinnissa toteutetuiksi raportoidut energiakatselmuksissa ja - analyyseissä havaitut energiatehokkuussopimustoimenpiteet (KAT), koska ne eivät ole tältä alueelta mukana energiakatselmustoiminnan arvioissa o Mukana säästöarviossa ovat kaikki raportoidut toimenpiteet, jotka säästävät energiaa. Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä ESD arviota. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa (1997 2007), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu puolet säästövaikutuksesta ja vastaavasti puolet säästövaikutuksesta siirtyy yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2015 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuoden 2016 säästö on arvioitu sopimuskaudella kolmena viimeisenä vuotena (2013 2015) toteutuneen keskimääräisen säästön perusteella. Vuosien 2017 2020 säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella 2008 2015 raportoidun säästön tasolla. o Sopimustoiminnan on laskennassa oletettu jatkuvan nykyistä vastaavana uudella 2017 2025 sopimuskaudella. o Arvioissa on vähennetty negatiiviset säästöt toimenpiteissä, joissa on sekä negatiivista että positiivista säästöä. Vähennyt vaikuttavat erityisesti sähköntuotannon säästön määrään. Käsittely vastaa menettelyä, joka on ollut käytössä muilla sopimusaloilla jo aiemmin ja myös energiantuotannossa energiatehokkuussopimusten vuosiraporteissa. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan kaikille raportoiduille toimenpiteille käytetään tässä laskennassa keskimääräistä 25 vuoden elinikää. Käyttöteknisten toimenpiteiden osuus kokonaissäästöstä tällä sopimusalueella on marginaalinen. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco 2 /GWh (kuten ET-toimenpideohjelmassa) sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset, Energiantuotanto (ET) yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 654 965 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 1 436 2 126 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 2 505 5 928 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 4 957 12 490 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähköntuotannon tehostuminen, GWh/a 875 1 278 o primäärienergia säästö, GWh/a 2 000 2 968 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähköntuotannon tehostuminen, GWh/a 4 426 8 967 o primäärienergia säästö, GWh/a 6 270 16 781 4

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi 5.12.2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Energiantuotanto (ET) Päästövähenemä vuositasolla 2 500 2 000 1000 tco 2 /a 1 500 1 000 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Energiantuotanto, 1000tCO2/a, sähkö keskim. Energiantuotanto, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 14 000 12 000 10 000 1000 tco 2 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Energiantuotanto, 1000tCO2, sähkö keskim. Energiantuotanto, 1000tCO2, sähkö marg. 5

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (3) Ulla Suomi 5.12.2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Keskisuuri teollisuus Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kuuluvien keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmien (Elintarvike, Kemia, Muovi, Puutuote, Teknologia, Teollisuus - Yleinen) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutustenarvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa ei ole mukana energiakatselmuksissa havaittuja toimenpiteitä (KAT). Näiden vaikutukset sisältyvät energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointiin. Tässä arviossa ei näin ollen ole päällekkäistä säästöä energiakatselmustoiminnan säästöjen kanssa. o Mukana säästöarviossa ovat kaikki raportoidut toimenpiteet, jotka säästävät energiaa. Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä ESD arviota. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa (1997 2007), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu puolet säästövaikutuksesta ja vastaavasti puolet säästövaikutuksesta siirtyy yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2015 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuoden 2016 säästö on arvioitu sopimuskaudella kolmena viimeisenä vuotena (2013 2015) toteutuneen keskimääräisen säästön perusteella. Vuosien 2017 2020 säästön on arvioitu olevan keskimäärin koko sopimuskaudella 2008 2015 raportoidun säästön tasolla. o Sopimustoiminnan on laskennassa oletettu jatkuvan nykyistä vastaavana uudella 2017 2025 sopimuskaudella. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei, kuten ei energiakatselmustoiminnassakaan, arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille teollisuuden toimenpiteille käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa. Se on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän, jota ei erikseen tässä arviossa oteta huomioon. o Edellisen vuoden raportointiin verrattuna toteutuma, ja myös tuleva ennuste, on laskenut johtuen pääosin kahden yrityksen säästötoimenpiteiden säästövaikutuksen korjaamisesta sekä jonkin verran liittyen sopimuksesta eroamisiin ja toimipaikkojen lopettamiseen. o Seuraavissa taulukoissa on esitetty ensin keskisuuren teollisuuden säästöt yhteensä ja sen jälkeen erikseen energiapalveludirektiivin (ESD) määrittelyllä päästökaupan ulkopuolella olevien keskisuuren teollisuuden toimipaikkojen säästöt, jotka siis sisältyvät keskisuuren teollisuuden säästöihin yhteensä. Vastaava erottelu on tehty kuvissa. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco 2 /GWh, laskettu painotettuna keskiarvona keskisuuren teollisuuden toimipaikkojen raportoimien fossiilisten polttoaineiden käytön perusteella. sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh 6

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (3) Ulla Suomi 5.12.2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Keskisuuri teollisuus Vaikutukset, Keskisuuri teollisuus yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 184 234 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 254 325 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 1 178 2 048 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 1 585 2 791 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 180 232 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 542 688 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 1 041 1 899 o lämpö ja polttoaineet, GWh 3 556 6 117 Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh Vaikutukset, Keskisuuri teollisuus, päästökaupan ulkopuolella (ESD määritelmällä) olevilta toimipaikoilta yhteensä (Huom! sisältyy edelliseen säästöön ja näkyy myös kuvissa eroteltuna kuvaa osuutta kokonaissäästöstä) Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 141 182 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 202 262 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 935 1 611 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 1 294 2 264 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 155 204 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 404 517 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 917 1 668 o lämpö ja polttoaineet, GWh 2 752 4 677 7

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 3 (3) Ulla Suomi 5.12.2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Keskisuuri teollisuus 350 Päästövähenemä vuositasolla 300 250 1000 tco 2 /a 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö marg. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö keskim. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö marg. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö keskim. 3 000 Kumulatiivinen päästövähenemä 2 500 2 000 1000 tco 2 1 500 1 000 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö marg. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö keskim. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö marg. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö keskim. 8

Ulla Suomi 5.12.2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Palvelualat Lähtökohdat ja oletukset PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Laskennassa on arvioitu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen 2008 2016 kuuluvan palvelualan toimenpideohjelmien (Kauppa, Matkailu ja ravintola-ala, Auto-ala, Yleinen palvelu) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa ei ole mukana energiakatselmuksissa havaittuja toimenpiteitä (KAT). Näiden vaikutukset sisältyvät energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointiin. Tässä arviossa ei näin ollen ole päällekkäistä säästöä energiakatselmustoiminnan säästöjen kanssa. o Mukana säästöarviossa ovat kaikki raportoidut toimenpiteet, jotka säästävät energiaa. Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä ESD arviota. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa (1997 2007), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu puolet säästövaikutuksesta ja vastaavasti puolet säästövaikutuksesta siirtyy yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2015 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuoden 2016 säästö on arvioitu keskimäärin sopimuskauden kolmena viimeisenä vuotena (2013 2015) toteutuneen säästön perusteella. Vuosien 2017 2020 säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella 2008 2015 raportoidun säästön tasolla. o Sopimustoiminnan on laskennassa oletettu jatkuvan nykyistä vastaavana uudella 2017 2025 sopimuskaudella. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei, kuten ei energiakatselmustoiminnassakaan, arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille toimenpiteille käytetään keskimääräistä 10 vuoden elinaikaa. Se on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän, jota ei erikseen tässä arviossa oteta huomioon. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, keskimääräinen kaukolämmön yhteistuotannon kerroin sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco2/gwh Vaikutukset, Palvelualat yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 48 56 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 113 129 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 209 422 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 495 994 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 166 186 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 57 74 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 739 1 464 o lämpö ja polttoaineet, GWh 216 490 9

Ulla Suomi 5.12.2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Palvelualat PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Päästövähenemä vuositasolla 140 120 100 1000 tco 2 /a 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Elinkeinoelämä - palvelualat, 1000tCO2/a, sähkö keskim. Elinkeinoelämä - palvelualat, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 1 200 1 000 800 1000 tco 2 600 400 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Elinkeinoelämä - palvelualat, 1000tCO2, sähkö keskim. Elinkeinoelämä - palvelualat, 1000tCO2, sähkö marg. 10

Ulla Suomi 5.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Energiapalvelut, oma toiminta Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kuuluvan energiapalvelujen toimenpideohjelman (EP) omaan toimintaa liittyviä vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa on mukana kaikki vuosiraportoinnissa toteutetuiksi raportoidut energiakatselmuksissa ja - analyyseissä havaitut energiatehokkuussopimustoimenpiteet (KAT), koska ne eivät ole tältä alueelta mukana energiakatselmustoiminnan arvioissa. o Mukana säästöarviossa ovat kaikki raportoidut toimenpiteet, jotka säästävät energiaa. Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä ESD arviota. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa (1997 2007), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu puolet säästövaikutuksesta ja vastaavasti puolet säästövaikutuksesta siirtyy yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2015 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuoden 2016 säästö on arvioitu sopimuskaudella kolmena viimeisenä vuotena (2013 2015) toteutuneen keskimääräisen säästön perusteella. Vuosien 2017 2020 säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella 2008 2015 raportoidun säästön tasolla. o Sopimustoiminnan on laskennassa oletettu jatkuvan nykyistä vastaavana uudella 2017 2025 sopimuskaudella. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan kaikille raportoiduille toimenpiteille, joista merkittävä osa liittyy mm. verkkoinvestointeihin, käytetään tässä laskennassa keskimääräistä 20 vuoden elinikää. Se on konservatiivinen ajatellen, infrastruktuuri-investointeja, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien muiden ns. tavanomaisten teknisten ja käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco 2 /GWh (kuten ET-toimenpideohjelmassa) sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset, Energiapalvelut oma toiminta Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 111 163 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 220 322 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 539 1 113 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 1 021 2 246 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 277 407 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 197 290 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 1 443 2 874 o lämpö ja polttoaineet, GWh 880 1 899 11

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi 5.12.2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016/Energiapalvelut, oma toiminta Päästövähenemä vuositasolla 350 300 250 1000 tco 2 /a 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Energiapalvelut, oma toiminta, 1000tCO2/a, sähkö keskim. Energiapalvelut, oma toiminta, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 2 500 2 000 1000 tco 2 1 500 1 000 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Energiapalvelut, oma toiminta, 1000tCO2, sähkö keskim. Energiapalvelut, oma toiminta, 1000tCO2, sähkö marg. 12

Ulla Suomi 5.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiatehokkuusohjelma (KEO) 2008 2016 Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu kunta-alan energiatehokkuussopimuksen (KETS) ja energiatehokuusosohjelman (KEO) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutustenarvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa ei ole mukana energiakatselmuksissa havaittuja toimenpiteitä (KAT). Näiden vaikutukset sisältyvät energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointiin. Tässä arviossa ei näin ollen ole päällekkäistä säästöä energiakatselmustoiminnan säästöjen kanssa. o Mukana säästöarviossa ovat kaikki raportoidut toimenpiteet, jotka säästävät energiaa. Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä ESD arviota. o Kunnilta ja kuntayhtymiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa (1997 2007), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu puolet säästövaikutuksesta ja vastaavasti puolet säästövaikutuksesta siirtyy yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2015 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuoden 2016 säästö on arvioitu keskimäärin sopimuskauden kolmena viimeisenä vuotena (2013 2015) toteutuneen säästön perusteella. Vuosien 2017 2020 säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella 2008 2015 raportoidun säästön tasolla. o Sopimustoiminnan on laskennassa oletettu jatkuvan nykyistä vastaavana uudella 2017 2025 sopimuskaudella. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei, kuten ei energiakatselmustoiminnassakaan, arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille toimenpiteille käytetään keskimääräistä 10 vuoden elinaikaa. Se on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän, jota ei erikseen tässä arviossa oteta huomioon. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, keskimääräinen kaukolämmön yhteistuotannon kerroin sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset, KETS ja KEO yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 90 104 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 164 193 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 631 1 025 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 1 024 1 760 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 189 229 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 215 237 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 1 003 1 878 o lämpö ja polttoaineet, GWh 1 787 2 682 13

Ulla Suomi 5.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiatehokkuusohjelma (KEO) 2008 2016 Päästövähenemä vuositasolla 250 200 1000 tco 2 /a 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KETS+KEO, 1000tCO2/a, sähkö keskim. KETS+KEO, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 1000 tco 2 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KETS+KEO, 1000tCO2, sähkö keskim. KETS+KEO, 1000tCO2, sähkö marg. 14

Ulla Suomi 5.12.2016 Öljyalan energiatehokkuussopimus Höylä III, kattilavaihdot PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu Höylä III -ohjelman ja sitä edeltäneiden Höylä I ja Höylä II ohjelmien kattilavaihtoja eli kattilavaihtoja vuosina 1997 2014. Tässä arviossa ei ole mukana pelkästään säätimien ja polttimien erillisiä vaihtoja. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän, kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin mukaiset. Arvio sisältää asuinkiinteistöjen kattilavaihtojen osalta koko ohjelman vaikutukset Senewan (2009 asti) ja ÖKL kerääminen (2010 lähtien) ja raportoimien lähtötietojen pohjalta. Kattiloiden säästön elinikä 25 vuotta Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Säästövaikutuksen laskennassa tarkastellaan öljylämmitteisiä pientaloja rakentamisvuosikymmenen mukaan (5 ikäluokkaa: 50-, 60-, 70-, 80- ja 90-luku). Kunkin ikäluokan pientalolle on määritetty keskimääräinen laskennallinen energiankulutus ko. ajankohdan rakentamistapaan perustuen (Senewa Oy/Pääjärvi, 2009). o Rakennusten ikäluokkia vastaavat pientalojen keskimääräiset lämpöenergiankulutukset (Senewa Oy/Pääjärvi, 2009): 50-luku (45,3 MWh/a), 60-luku (38,8 MWh/a), 70-luku (35,8 MWh/a), 80-luku (29,1 MWh/a) ja 90-luku (26,2 MWh/a) o Öljykattilan vaihdon kokonaisvaikutus energiankulutukseen on Senewan tietojen pohjalta 50- luvusta 80-lukuun noin 30 % ja 90-luvulla hieman vajaa 20 %. o Jakson 1997 2010 energiansäästö perustuu vuosittaisten kyselyjen perusteella saatuihin kattilavaihtojen lukumäärätietoihin. Vuosille 2011 2015 tieto on ÖPK raportoimaa sopimusten seurantajärjestelmään. 2016 2020 kattilavaihtojen lukumäärät on arvioitu toteutuman ja laskevan trendin sekä ÖPK:sta saadun arvioin perusteella. o Alla olevissa taulukoissa on esitetty ensin arvio yhteensä Höylä I+II+III tietojen perusteella vuosille 2016 ja 2020 ja sen jälkeen vastaavasti erikseen 2008 alkaneen Höylä III sopimuksen seurannan perusteella arvioidut säästöt, jotka siis sisältyvät ensin esitettyihin säästöihin. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 261 tco 2 /GWh, kevyt polttoöljy Vaikutukset, Höylä I + II + III (1997 2016) Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o 1000tCO 2 /a 376 399 kumulatiivinen seurantavuoteen o 1000tCO 2 5 007 6 569 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 1 442 1 527 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh 19 184 25 170 Vaikutukset, Höylä III (2008 2016) (Huom! sisältyy edelliseen säästöön ja näkyy myös kuvissa eroteltuna kuvaa osuutta kokonaissäästöstä) 15

Ulla Suomi 5.12.2016 Öljyalan energiatehokkuussopimus Höylä III, kattilavaihdot PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o 1000tCO 2 /a 77 99 kumulatiivinen seurantavuoteen o 1000tCO 2 431 796 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 295 380 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh 1 653 3 052 450 400 350 300 Päästövähenemä vuositasolla 1000 tco 2 /a 250 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Höylä I + II + III kattilavaihdot yhteensä, 1000tCO2/a Höylä III kattilavaihdot 1000tCO2/a Kumulatiivinen päästövähenemä 7 000 6 000 5 000 1000 tco 2 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Höylä I + II + III kattilavaihdot yhteensä, 1000tCO2 Höylä III kattilavaihdot 1000tCO2 16

Ulla Suomi 5.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus/toimitilakiinteistöt (TETS) 2011 2016 Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen kuuluvan toimitilakiinteistöjä koskevan toimenpideohjelman (TETS) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa ei ole mukana energiakatselmuksissa havaittuja toimenpiteitä (KAT). Näiden vaikutukset sisältyvät energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointiin. Tässä arviossa ei näin ollen ole päällekkäistä säästöä energiakatselmustoiminnan säästöjen kanssa. o Mukana säästöarviossa ovat kaikki raportoidut toimenpiteet, jotka säästävät energiaa. Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä ESD arviota. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa (1997 2007), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu puolet säästövaikutuksesta ja vastaavasti puolet säästövaikutuksesta siirtyy yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2015 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuoden 2016 säästö on arvioitu keskimäärin sopimuskauden kolmena viimeisenä vuotena (2013 2015) toteutuneen säästön perusteella. Vuosien 2017 2020 säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella 2011 2015 raportoidun säästön tasolla. o Sopimustoiminnan on laskennassa oletettu jatkuvan nykyistä vastaavana uudella 2017 2025 sopimuskaudella. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei, kuten ei energiakatselmustoiminnassakaan, arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille toimenpiteille käytetään keskimääräistä 10 vuoden elinaikaa. Se on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän, jota ei erikseen tässä arviossa oteta huomioon. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, keskimääräinen kaukolämmön yhteistuotannon kerroin sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset, Toimitilakiinteistöt (TETS) yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 61 105 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 95 162 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 186 543 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 284 834 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 85 145 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 185 316 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 251 745 o lämpö ja polttoaineet, GWh 566 1 640 17

Ulla Suomi 5.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus/toimitilakiinteistöt (TETS) 2011 2016 Päästövähenemä vuositasolla 180 160 140 1000 tco 2 /a 120 100 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TETS, 1000tCO2/a, sähkö keskim. TETS, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 900 800 700 600 1000 tco 2 500 400 300 200 100 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TETS, 1000tCO2, sähkö keskim. TETS, 1000tCO2, sähkö marg. 18

Ulla Suomi 5.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus/vuokra-asuntoyhteisöt (VAETS) 2010 2016 Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen kuuluvan vuokrataloyhteisöjä koskevan toimenpideohjelman (VAETS) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu 50% säästöstä ja vastaavasti säästö jatkuu 50% yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutuksia (joko tyyppitoimenpiteet tai erilliset energiansäästötoimenpiteet). o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu puolet säästövaikutuksesta ja vastaavasti puolet säästövaikutuksesta siirtyy yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2015 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden yhtiöiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutuksia. o Vuoden 2016 säästö on arvioitu keskimäärin sopimuskauden kolmena viimeisenä vuotena (2013 2015) toteutuneen säästön perusteella. Vuosien 2017 2020 säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella 2010 2015 raportoidun säästön tasolla. o Sopimustoiminnan on laskennassa oletettu jatkuvan nykyistä vastaavana uudella 2017 2025 sopimuskaudella. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa energiansäästötoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille toimenpiteille käytetään keskimääräistä 10 vuoden elinaikaa joka on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän, jota ei erikseen tässä arviossa oteta huomioon. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, keskimääräinen kaukolämmön yhteistuotannon kerroin sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset, Vuokra-asuntoyhteisöt (VAETS) yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 66 94 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 76 109 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 295 637 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 331 727 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 24 39 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 259 363 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 94 230 o lämpö ja polttoaineet, GWh 1 166 2 496 19

Ulla Suomi 5.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus/vuokra-asuntoyhteisöt (VAETS) 2010 2016 Päästövähenemä vuositasolla 120 100 1000 tco 2 /a 80 60 40 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 VAETS, 1000tCO2/a, sähkö keskim. VAETS, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 800 700 600 1000 tco 2 500 400 300 200 100 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 VAETS, 1000tCO2, sähkö keskim. VAETS, 1000tCO2, sähkö marg. 20

Ulla Suomi 9.12.2016 Energiakatselmustoiminnan seuranta/kunta-ala Lähtökohdat PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Energiakatselmusten tuloksia ja säästöarvioita koskevat tiedot perustuvat raportoituihin energiakatselmuksiin 1995 2015. Arviot säästöstä on esitetty vuosille 2016 ja 2020 sekä kuvissa kaudelle 2008 2020. Laskennassa on käytetty vuonna 2013 aloitettua menettelyä, jossa toteutuma arvioidaan sopimusten piirissä tehdyistä katselmuksista vuosiraportointitietojen perusteella. Menettely tarkentaa aiemmin käytettyä menettelyä, mutta aiheutti muutoksia vertailtaessa aiempien vuosien vastaaviin arvioihin. Kunta-alalla (kuvissa PJ) menettelytavan muutos merkitsi jonkin verran laskua verrattuna aiemmalla säästöpotentiaalista vain toteutumaprosenteilla arvioituun säästöön. Uusiutuvan energian kuntakatselmusten tulokset eivät sisälly tähän arvioon. Oletukset Energiakatselmusten säästöpotentiaalin on arvioitu vuonna 2016 olevan vuosien 2012 2014 keskimääräisen säästön tasolla. Vuosien 2017 2020 arvio perustuu kaudella 2008 2014 raportoitujen katselmusten keskimääräiseen säästöön sekä sopimustoiminnan jatkumiseen vuosina 2017 2025. Vuoden 2015 tuloksia ei käytetä arvioitavan säästön laskennassa, koska silloin käynnistyneistä katselmuksista merkittävä osa on vielä saapumatta. Energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvien energiakatselmusten osuus kaikista kunta-alan energiakatselmuksista on viime vuosina ollut noin 95 %. Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa, joka on alempi kuin monelle komission energiapalveludirektiivin (ESD) mukaisen laskentaohjeen palvelusektorin teknisille toimenpiteille esittämä elinikä. Käyttöteknisten toimenpiteiden elinikänä on käytetty 5 vuotta perustuen hyvään kulutusseurantaan ja poikkeamiin reagointiin, joka on yksi sopimustoiminnan velvoitteista. Käyttöteknisten toimenpiteiden osuus säästöstä vaihtelee jonkun verran vuosittain, ollen keskimäärin noin 50 %. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden energiakatselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutunut osuus on arvioitu siten, että toteutunut säästö vastaa vuoden 2015 loppuun mennessä toteutetuiksi raportoiduissa katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden säästöä. Lisäksi sopimuksiin liittyneissä katselmuksissa ehdotettujen, mutta ei vielä toteutetuksi raportoitujen, toimenpiteiden säästöpotentiaalista on arvioitu toteutuva osuus ottamalla mukaan päätettyjen toimenpiteiden säästö sekä lisäksi kolmannes harkittavaksi raportoitujen toimenpiteiden säästöstä. Muiden kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden katselmusten säästö on laskettu sopimusten vuosiraportoinnin kautta määritetyillä säästöpotentiaalin toteutumaprosenteilla. Toteutumaprosentit on laskettu erikseen ns. käyttöteknisille toimenpiteille ja teknisille toimenpiteille. Säästövaikutuksia käyttöteknisille ja teknisille toimenpiteille ei arvioissa eritellä. Katselmustuen on oletettu pysyvän ennallaan. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, kaukolämmön yhteistuotannon keskimääräinen päästökerroin sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 20 21 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 27 28 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 160 241 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 216 326 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 18 18 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 68 72 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 144 217 o lämpö ja polttoaineet, GWh 551 829 21

Ulla Suomi 9.12.2016 Energiakatselmustoiminnan seuranta/kunta-ala PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Päästövähenemä vuositasolla 50 40 1000 tco 2 /a 30 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KAT PJ 1000tCO2/a, sähkö keskim. KAT PJ 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 600 500 400 1000 tco 2 300 200 100 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KAT PJ 1000tCO2, sähkö keskim. KAT PJ 1000tCO2, sähkö marg. 22

Ulla Suomi 9.12.2016 Energiakatselmustoiminnan seuranta/yksityinen palveluala PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Lähtökohdat Energiakatselmusten tuloksia ja säästöarvioita koskevat tiedot perustuvat raportoituihin energiakatselmuksiin 1995 2015. Arviot säästöstä on esitetty vuosille 2016 ja 2020 sekä kuvissa kaudelle 2008 2020. Laskennassa on käytetty vuonna 2013 aloitettua menettelyä, jossa toteutuma arvioidaan sopimusten piirissä tehdyistä katselmuksista vuosiraportointitietojen perusteella. Menettely tarkentaa aiemmin käytettyä menettelyä, mutta aiheutti muutoksia vertailtaessa aiempien vuosien vastaaviin arvioihin. Yksityisellä palvelualalla (kuvissa PY) muutos merkitsi jonkin verran laskua verrattuna aiemmalla säästöpotentiaalista vain toteutumaprosenteilla arvioituun säästöön. Oletukset Energiakatselmusten säästöpotentiaalin on arvioitu vuonna 2016 olevan vuosien 2012 2014 keskimääräisen säästön tasolla. Vuosien 2017 2020 arvio perustuu kaudella 2008 2014 raportoitujen katselmusten keskimääräiseen säästöön sekä sopimustoiminnan jatkumiseen vuosina 2017 2025. Vuoden 2015 tuloksia ei käytetä arvioitavan säästön laskennassa, koska silloin käynnistyneistä katselmuksista merkittävä osa on vielä saapumatta. Energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvien energiakatselmusten osuus kaikista yksityisen palvelualan energiakatselmuksista on viime vuosina vaihdellut 35 75 % välillä, ollen sopimuskaudella keskimäärin noin 50 %. Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa, joka on alempi kuin monelle komission energiapalveludirektiivin (ESD) mukaisen laskentaohjeen palvelusektorin teknisille toimenpiteille esittämä elinikä. Käyttöteknisten toimenpiteiden elinikänä on käytetty 5 vuotta perustuen hyvään kulutusseurantaan ja poikkeamiin reagointiin, joka on yksi sopimustoiminnan velvoitteista. Käyttöteknisten toimenpiteiden osuus säästöstä vaihtelee jonkun verran vuosittain, mutta on keskimäärin noin 55 %. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden energiakatselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutunut osuus on arvioitu siten, että toteutunut säästö vastaa vuoden 2015 loppuun mennessä toteutetuiksi raportoiduissa katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden säästöä. Lisäksi sopimuksiin liittyneissä katselmuksissa ehdotettujen, mutta ei vielä toteutetuksi raportoitujen, toimenpiteiden säästöpotentiaalista on arvioitu toteutuva osuus ottamalla mukaan päätettyjen toimenpiteiden säästö sekä lisäksi kolmannes harkittavaksi raportoitujen toimenpiteiden säästöstä. Muiden kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden katselmusten säästö on laskettu sopimusten vuosiraportoinnin kautta määritetyillä säästöpotentiaalin toteutumaprosenteilla. Toteutumaprosentit on laskettu erikseen ns. käyttöteknisille toimenpiteille ja teknisille toimenpiteille. Säästövaikutuksia käyttöteknisille ja teknisille toimenpiteille ei arvioissa eritellä. Katselmustuen on oletettu pysyvän ennallaan. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, kaukolämmön yhteistuotannon keskimääräinen päästökerroin sähkö: keskimääräinen 209 CO 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 18 17 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 29 28 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 180 244 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 281 388 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 28 29 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 51 45 23

Ulla Suomi 9.12.2016 Energiakatselmustoiminnan seuranta/yksityinen palveluala PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 260 369 o lämpö ja polttoaineet, GWh 531 708 Päästövähenemä vuositasolla 50 40 1000 tco 2 /a 30 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KAT PY 1000tCO2/a, sähkö keskim. KAT PY 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 450 400 350 300 1000 tco 2 250 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KAT PY 1000tCO2, sähkö keskim. KAT PY 1000tCO2, sähkö marg. 24

Ulla Suomi 9.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Energiakatselmustoiminnan seuranta/teollisuus, ei päästökaupan piirissä (ESD määrittely) Lähtökohdat Energiakatselmusten tuloksia ja säästöarvioita koskevat tiedot perustuvat raportoituihin energiakatselmuksiin 1995 2015. Arviot säästöstä on esitetty vuosille 2016 ja 2020 sekä kuvissa kaudelle 2008 2020. Laskennassa on käytetty vuonna 2013 aloitettua menettelyä, jossa toteutuma arvioidaan sopimusten piirissä tehdyistä katselmuksista vuosiraportointitietojen perusteella. Menettely tarkentaa aiemmin käytettyä menettelyä, mutta aiheutti muutoksia vertailtaessa aiempien vuosien vastaaviin arvioihin. Ei päästökaupan piirissä (ESD määrittely) olevalle teollisuudelle se merkitsi jonkin verran laskua verrattuna aiemmalla säästöpotentiaalista vain toteutumaprosenteilla arvioituun säästöön. Arvio sisältää energiankäytöstä riippumatta muut kuin päästökaupan (ESD määrittely) piirissä tehdyt katselmukset. Prosessiteollisuuden energia-analyyseissä ehdotettujen toimenpiteiden säästöt raportoidaan pääosin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen teollisuuden toimenpideohjelmien vuosiraportoinnissa. Niiden säästöt sisältyvät tähän arvioon vain niiltä osin, joissa tiedot on energiaanalyysissä raportoitu muissa katselmuksissa ehdotettuja toimenpiteitä vastaavasti. Oletukset Energiakatselmusten säästöpotentiaalin on arvioitu vuonna 2016 olevan vuosien 2012 2014 keskimääräisen säästön tasolla. Vuosien 2017 2020 arvio perustuu kaudella 2008 2014 raportoitujen katselmusten keskimääräiseen säästöön sekä sopimustoiminnan jatkumiseen vuosina 2017 2025. Vuoden 2015 tuloksia ei käytetä arvioitavan säästön laskennassa, koska silloin käynnistyneistä katselmuksista merkittävä osa on vielä saapumatta. Energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvien energiakatselmusten osuus kaikista teollisuuden energiakatselmuksista on viime vuosina vaihdellut, mutta ollut keskimäärin noin 90 %. Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa, joka on edelleen konservatiivinen verrattuna komission energiapalveludirektiivin säästöjen laskentaohjeen teollisuuden useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään. Käyttöteknisten toimenpiteiden elinikänä on käytetty 5 vuotta perustuen hyvään kulutusseurantaan ja poikkeamiin reagointiin, joka on yksi sopimustoiminnan velvoitteista. Käyttöteknisten toimenpiteiden osuus säästöstä vaihtelee jonkun verran vuosittain, ollen keskimäärin säästöstä noin 20 %. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden energiakatselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutunut osuus on arvioitu siten, että toteutunut säästö vastaa vuoden 2015 loppuun mennessä toteutetuiksi raportoiduissa katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden säästöä. Lisäksi sopimuksiin liittyneissä katselmuksissa ehdotettujen, mutta ei vielä toteutetuksi raportoitujen, toimenpiteiden säästöpotentiaalista on arvioitu toteutuva osuus ottamalla mukaan päätettyjen toimenpiteiden säästö sekä lisäksi kolmannes harkittavaksi raportoitujen toimenpiteiden säästöstä. Muiden kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden katselmusten säästö on laskettu sopimusten vuosiraportoinnin kautta määritetyillä säästöpotentiaalin toteutumaprosenteilla. Toteutumaprosentit on laskettu erikseen ns. käyttöteknisille toimenpiteille ja teknisille toimenpiteille. Säästövaikutuksia käyttöteknisille ja teknisille toimenpiteille ei arvioissa eritellä. Eri vuosien säästöarviossa tapahtuu merkittäviäkin poikkeamia alaspäin, koska säästöjen eliniän takia putoaa ajoittain pois suuren säästön omaavia vuosia. Katselmustuen on oletettu pysyvän ennallaan. Energiatehokkuusdirektiivin edellyttämien pakollisten energiakatselmusten vaikutuksesta säästöt tulevina vuosina pienenevät. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco2/gwh, teollisuuden sopimustoiminnan 2013 raportointitiedon perusteella laskettu keskimääräinen fossiilisten polttoaineiden päästökerroin sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 97 88 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 125 117 25

Ulla Suomi 9.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Energiakatselmustoiminnan seuranta/teollisuus, ei päästökaupan piirissä (ESD määrittely) kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 1 014 1 360 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 1 379 1 836 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 71 75 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 306 268 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 932 1 219 o lämpö ja polttoaineet, GWh 3 035 4 092 Päästövähenemä vuositasolla 200 180 160 140 1000 tco 2 /a 120 100 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KAT TE ei päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2/a, sähkö keskim. KAT TE ei päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 1000 tco 2 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KAT TE ei päästökauppa (ESD määrittely), ei sis.prosessiteoll., 1000tCO2, sähkö keskim. KAT TE ei päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2, sähkö marg. 26

Ulla Suomi 9.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Energiakatselmustoiminnan seuranta/teollisuus, päästökaupan piirissä (ESD määrittely) Lähtökohdat Energiakatselmusten tuloksia ja säästöarvioita koskevat tiedot perustuvat raportoituihin energiakatselmuksiin 1995 2015. Arviot säästöstä on esitetty vuosille 2016 ja 2020 sekä kuvissa kaudelle 2008 2020. Laskennassa on käytetty vuonna 2013 aloitettua menettelyä, jossa toteutuma arvioidaan sopimusten piirissä tehdyistä katselmuksista vuosiraportointitietojen perusteella. Menettely tarkentaa aiemmin käytettyä menettelyä, mutta aiheutti muutoksia vertailtaessa aiempien vuosien vastaaviin arvioihin. Päästökaupan piirissä (ESD määrittely) olevalle teollisuudelle se merkitsee tarkasteluvuosina hieman nousua vuosittaisten säästöjen osalta verrattuna aiemmalla säästöpotentiaalista vain toteutumaprosenteilla arvioituun säästöön. Arvio sisältää energiankäytöstä riippumatta kaikki päästökaupan (ESD määrittely) piirissä tehdyt energiakatselmukset. Prosessiteollisuuden energia-analyyseissä ehdotettujen toimenpiteiden säästöt raportoidaan pääosin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen teollisuuden toimenpideohjelmien vuosiraportoinnissa. Niiden säästöt sisältyvät tähän arvioon vain niiltä osin, joissa tiedot on energisanalyysissä raportoitu muissa katselmuksissa ehdotettuja toimenpiteitä vastaavasti. Oletukset Energiakatselmusten säästöpotentiaalin on arvioitu vuonna 2016 olevan vuosien 2012 2014 keskimääräisen säästön tasolla. Vuosien 2017 2020 arvio perustuu kaudella 2008 2014 raportoitujen katselmusten keskimääräiseen säästöön sekä sopimustoiminnan jatkumiseen vuosina 2017 2025. Keskimääräinen säästöpotentiaali 2008 2014 on arviossa puolitettu, koska toteutunut säästö on viimeisinä vuosina laskenut merkittävästi. Vuoden 2015 tuloksia ei keskimääräisen säästön laskennassa ole mukana, koska silloin käynnistyneistä katselmuksista merkittävä osa on vielä saapumatta. Energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvien energiakatselmusten osuus kaikista teollisuuden energiakatselmuksista on viime vuosina vaihdellut, mutta ollut keskimäärin noin 90 %. Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa, joka on edelleen konservatiivinen verrattuna komission energiapalveludirektiivin säästöjen laskentaohjeen teollisuuden useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään. Käyttöteknisten toimenpiteiden elinikänä on käytetty 5 vuotta perustuen hyvään kulutusseurantaan ja poikkeamiin reagointiin, joka on yksi sopimustoiminnan velvoitteista. Käyttöteknisten toimenpiteiden osuus vaihtelee vuosittain ja on keskimäärin säästöstä noin 15 %. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden energiakatselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutunut osuus on arvioitu siten, että toteutunut säästö vastaa vuoden 2015 loppuun mennessä toteutetuiksi raportoiduissa katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden säästöä. Lisäksi sopimuksiin liittyneissä katselmuksissa ehdotettujen, mutta ei vielä toteutetuksi raportoitujen, toimenpiteiden säästöpotentiaalista on arvioitu toteutuva osuus ottamalla mukaan päätettyjen toimenpiteiden säästö sekä lisäksi kolmannes harkittavaksi raportoitujen toimenpiteiden säästöstä. Muiden kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden katselmusten säästö on laskettu sopimusten vuosiraportoinnin kautta määritetyillä säästöpotentiaalin toteutumaprosenteilla. Toteutumaprosentit on laskettu erikseen ns. käyttöteknisille toimenpiteille ja teknisille toimenpiteille. Säästövaikutuksia käyttöteknisille ja teknisille toimenpiteille ei arvioissa eritellä. Eri vuosien säästöarviossa tapahtuu merkittäviäkin poikkeamia alaspäin, koska säästöjen eliniän takia putoaa ajoittain pois suuren säästön omaavia vuosia. Katselmustuen on oletettu pysyvän ennallaan. Energiatehokkuusdirektiivin edellyttämien pakollisten energiakatselmusten vaikutuksesta säästöt tulevina vuosina pienenevät erityisesti tällä alueella. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco 2 /GWh, teollisuuden sopimustoiminnan 2013 raportointitiedon perusteella laskettu keskimääräinen fossiilisten polttoaineiden kerroin, sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja energiankulutuk- Vuosi seen 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 253 133 27

Ulla Suomi 9.12.2016 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Energiakatselmustoiminnan seuranta/teollisuus, päästökaupan piirissä (ESD määrittely) o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 285 151 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 3 723 4 448 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 4 133 4 953 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 82 47 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 875 455 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 1 048 1 289 o lämpö ja polttoaineet, GWh 12 978 15 478 600 Päästövähenemä vuositasolla 500 400 1000 tco 2 /a 300 200 100 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KAT TE päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2/a, sähkö keskim. KAT TE päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 6 000 5 000 1000 tco 2 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KAT TE päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2, sähkö keskim. KAT TE päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2, sähkö marg. 28

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Timo Määttä/Lea Gynther 13.1.2017 Uusiutuvan energian kuntakatselmus Lähtökohdat Arviointi koskee Energiaviraston työohjelmaprojektin Uusiutuvan energian kuntakatselmus uusiutuvaa energiaa lisäävää vaikutusta ja päästövaikutuksia. Vuoden 2016 Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti on jatkoa aikaisempien vuosien vastaaville projekteille. Pilottikatselmukset tehtiin v. 2003 2004. Projektin tavoitteena on edistää kuntakatselmusten tekemistä ja sen avulla uusiutuvan energian käytön lisäämistä kunnissa. Projekti pitää sisällään kuntakatselmustiedotusta ja -markkinointia mm. energiakatselmoinnin peruskurssin, katselmusmarkkinoinnin, kuntasopimustoiminnan asiakastilaisuuksien, yhteyshenkilötilaisuuksien ym. yhteydessä. Kohderyhmänä ovat kunnat ja energiakatselmoijat. Lämpöyrittäjyyden vaikutusten ja Uusiutuvan energian kuntakatselmus -hankkeiden tuloksissa on todennäköisesti päällekkäisyyttä, sillä katselmuksessa identifioituja toimenpiteitä todennäköisesti toteutetaan myös lämpöyrittäjyyden kautta. Päällekkäisyyden suuruutta ei kuitenkaan ole tietojen puuttuessa mahdollista arvioida. Oletukset TEM:n tukiosuus kuntakatselmuksille säilyy entisellään. (Tuki 60 % kaikille kunnille) Uusiutuvan energian kuntakatselmuksia on vuoden 2016 loppuun mennessä tehty 75 kappaletta, mikä on alhaisempi määrä kuin kuntia on liittynyt alan energiatehokkuussopimukseen ja -ohjelmaan. Tarkastelussa oletetaan, että kuntakatselmuksia tehdään v. 2017 kahdeksan, 2018 2019 kymmenen vuodessa ja v. 2020 12. Uusiutuvan energian lisäys on arvioitu 48 vuosina 2009 2015 toteutetun kuntakatselmuksen perusteella. Niiden perusteella laskettuna keskimääräinen kuntakatselmuksen tunnistama uusiutuvan energian lisäämispotentiaali oli noin 75 GWh/katselmus, mutta hajonta on suurta. Tästä 70 GWh oli lämpöä ja 5 GWh sähköä. Koska on todennäköistä ettei koko potentiaali toteudu, toteutuvan potentiaalin on arvioitu olevan 70 % kokonaispotentiaalista. Huomiona, että kuntakatselmuksen tulos riippuu hyvin paljon kunnan koosta ja yhden suuren kaupungin tulokset voivat muuttaa tilastoa merkittävästi. Oletetaan myös, että kuntakatselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä toteutuu neljännes vuosittain kunakin katselmusta seuraavana neljänä vuonna. Oletetaan, että lämpökohteissa korvataan uusiutuvalla energialla kevyttä polttoöljyä ja siten käytetään kevyen polttoöljyn CO 2 -päästökerrointa. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet Lämpö (kevyt polttoöljy): 261 tco 2 /GWh sähkö: keskimääräinen 209 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco2/gwh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja uusiutuvien Vuosi energioiden käyttöön 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 710 1 196 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 781 1 316 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 2 741 6 848 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 3 016 7 533 Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a 2 755 4 645 kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 10 641 26 583 29

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Timo Määttä/Lea Gynther 13.1.2017 Uusiutuvan energian kuntakatselmus Päästövähenemä vuositasolla 2 500 2 000 1000 tco2/a 1 500 1 000 500 0 2003-2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kuntakatselmus CO2 1000tCO2/a, keskim. Kuntakatselmus CO2 1000tCO2/a, marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 8 000 7 000 6 000 1000 tco2 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2003-2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kuntakatselmus CO2 1000tCO2, keskim. Kuntakatselmus CO2 1000tCO2, marg. 30

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Isa-Maria Bergman 5.12.2017 ESCO- ja muiden energiatehokkuuspalveluiden viestintä Lähtökohdat Arviointi koskee EV vuoden 2017 työohjelmaprojektin ESCO- ja muiden energiatehokkuuspalveluiden viestintä, päästövaikutuksia. Projektin tavoitteena on edistää ESCOja energiatehokkuuspalveluiden liiketoimintaa ja sen avulla energiansäästöpotentiaalin toteutumista tarjoamalla energiatehokkuuspalveluista perustietoutta potentiaalisille asiakkaille ja palvelusta kiinnostuneille mahdollisille uusille palveluntarjoajille. Vuoden 2017 projekti on jatkoa aikaisempien vuosien vastaaville projekteille, joten tässä arvioidut Motivan työllä saavutettavat tuloksetkin ovat pääosin seurausta pitkäjänteisestä työstä asian edistämiseksi. Kuntien kiinnostus useita kiinteistöjä koskevien ESCO-hankkeiden käynnistämiseksi näyttää lisääntyneen. Perinteisten ESCO-palveluiden lisäksi viime vuosina markkinoille on tullut uusia energiatehokkuustoimenpiteisiin erikoistuneita palveluita ja liiketoimintamalleja. Projektissa järjestetään tilaaja-toimittaja tilaisuus, otetaan käyttöön uusi hankerekisteri jota markkinoidaan kohderyhmille eri viestintäkanavia hyödyntäen. Kohderyhmänä ovat erityisesti kunnat ja teollisuus. Motivan ESCO-hankerekisterin tietoja hyväksi käyttäen arvioitiin, että vuoden 2005 lopulla siihen mennessä käynnistetyillä ESCO projekteilla on yhteensä saavutettu 260 GWh/a lämpö- ja polttoainesäästöt ja 13 GWh/a sähkönsäästöt. Vuoden 2014 raportissa todettiin, että Motivan ESCOhankerekisterin tiedot ovat hyvin puutteelliset eikä niitä voitu käyttää vaikutusarvioinnin täsmentämiseksi. Oletukset TEM:n tukiosuus projekteissa säilyy pääpiirteissään entisellään. Tuki teollisuuden ESCO projekteille oli vuosina 2002 2007 keskimäärin 1 milj. /a. Vuosina 2010 2014 tuki kuntien ESCO projekteille oli keskimäärin 650 000 /a. Suuri osa vuosina 2013 2014 tuetuista hankkeista koskivat katuvalaistusta. Vuodesta 2015 tukea ei enää ole myönnetty katuvalaistushankkeisiin. Vuonna 2007 syntyneeksi lisäsäästöksi arvioidaan: lämpö 30 GWh/a ja sähkö 3 GWh/a. Lämmön vuotuinen lisäsäästö kasvaa 5 ja sähkön 1 GWh/a per vuosi. Tarkasteltavan projektin ansioksi lasketaan 20 % ESCO-hankkeilla yhteensä saavutetusta säästöstä Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 226 tco2/gwh sähkö: keskimääräinen 220 tco2/gwh, marginaaliperusteinen 600 tco2/gwh Vaikutukset Vaikutukset CO2-päästöihin, energiankulutukseen ja uusiutuvien energioiden käyttöön Vuosi 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 42 65 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 49 77 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 315 537 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 354 616 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 18 30 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 168 260 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 107 207 o lämpö ja polttoaineet, GWh 1 284 2 176 Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 31

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Isa-Maria Bergman 5.12.2017 ESCO- ja muiden energiatehokkuuspalveluiden viestintä Päästövähenemä vuositasolla 100 80 1000 tco2/a 60 40 20 0 ESCO edistäminen CO2 1000tCO2/a, keskim. ESCO edistäminen CO2 1000tCO2/a, marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 800 700 600 1000 tco2 500 400 300 200 100 0 ESCO edistäminen CO2 1000tCO2, keskim. ESCO edistäminen CO2 1000tCO2, marg. 32

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Timo Määttä/Lea Gynther 20.1.2017 Uusiutuvan energian viestintä ja koulutus Lämpöyrittäjyys Lähtökohdat Projektissa edistetään lämpöyritystoimintaa Suomessa. Tämä arvio sisältää metsähakkeella ja muilla puupolttoaineilla toimivat lämpöyrittäjäkokoluokan lämpölaitokset. Lämpöyrittäjien ylläpitämät laitokset korvaavat pääasiassa kevyen polttoöljyn käyttöä. Vuonna 2016 oli TTS:n arvion mukaan käytössä 612 lämpöyrittäjien hoitamaa kohdetta. Kohteiden kasvu oli yllättävän suuri, yhtenä syynä Senaattikiinteistöjen hankinta. Yleistilanne on kuitenkin haastava, sillä rahoituksen saaminen on edelleen vaikeaa, vaikka liiketoiminta on ollut kannattavaa. Öljynhinnan lasku hidastaa edelleen biolämpölaitosinvestointeja. Siksi kohteiden kasvumäärä on arvioitu maltilliseksi tulevaisuudessa. Vaikutusarvio ei sisällä pien-chp:n vaikutuksia johtuen lähtötietojen puuttumisesta. Sähköntuotanto on erittäin vähäistä lämpöyrittäjäkokoluokassa. Alhainen sähkönhinta vähentää kiinnostusta sähköntuotantoon. Lämpöyrittäjyyden vaikutusten ja Uusiutuvan energian kuntakatselmus -hankkeiden tuloksissa on todennäköisesti päällekkäisyyttä, sillä katselmuksessa identifioituja toimenpiteitä todennäköisesti toteutetaan myös lämpöyrittäjyyden kautta. Päällekkäisyyden suuruutta ei kuitenkaan ole tietojen puuttuessa mahdollisuutta arvioida. Oletukset Lämpöä tuottavat laitokset olivat keskiteholtaan vuosina 2005 2013 n.600 kw, minä on oletettu sen jälkeen kasvavan 2 % vuodessa. Keskimääräisen huipunkäyttöajan on laskettu olevan 3 000 tuntia vuodessa. (Luvut perustuvat olemassa olevaan kantaan). Vuoden lopussa 2016 lämpöyrityskohteita oli 612. Lämpöyrittäjäkohteiden määrän oletetaan kasvavan 15 kpl vuonna 2017 ja sitten kasvun palaavan määrään 20 kpl vuodessa tällöin vuonna 2017 niiden määrä olisi noin 625 laitosta ja vuonna 2020 noin 687. Keskimääräisen laitoskoon oletetaan kasvavan 2 % vuodessa. Lämpölaitoksilla korvataan kevyttä polttoöljyä pääosin metsähakkeella. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 267 tco2/gwh, kevyt polttoöljy sähkö: keskimääräinen 223 tco2/gwh, marginaaliperusteinen 600 tco2/gwh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutukseen ja uusiutuvien energioiden käyttöön Vuosi 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o 1000tCO 2 /a 318 387 kumulatiivinen seurantavuoteen o 1000tCO 2 2 740 4 178 Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a 1 192 1 449 kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 10 262 15 648 33

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Timo Määttä/Lea Gynther 20.1.2017 Uusiutuvan energian viestintä ja koulutus Lämpöyrittäjyys Päästövähenemä vuositasolla 700 600 500 1000 tco2/a 400 300 200 100 0 Lämpöyrittäjyys CO2 1000t/a Kumulatiivinen päästövähenemä 1000 tco2 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Lämpöyrittäjyys CO2 1000t 34

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Irmeli Mikkonen/Lea Gynther 15.11.2016 KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA Lähtökohdat Tämä arvio on tehty kuluttajien energianeuvonnalle vuodesta 2010 eteenpäin. Hankkeilta on kerätty tietoa tavoitettujen kuluttajien määristä kohdennetuissa tilaisuuksissa, yleisluonteisissa tilaisuuksissa ja henkilökohtaisessa neuvonnassa vuoteen 2014 asti. Oletukset Vuosille 2010 2014 käytetään toteutuneita neuvontamääriä yleisötilaisuuksille ja henkilökohtaiselle neuvonnalle. Vuosien 2015 ja 2016 määrät on arvioitu muutaman hankkeen vapaaehtoisen raportoinnin perusteella yleistämällä tiedot muille alueille varovaisuusperiaatetta noudattaen. Kuluttajaneuvonnan internet-sivut tulivat käyttöön vuoden 2013 alkupuolella. Käyttäjiä (istuntoja) oli n. 11 000 vuonna 2013, 24 000 vuonna 2014, 70 000 vuonna 2015 ja tänä vuonna kävijöitä arvioidaan olevan 67 500. Vuosille 2017 2020 on ennakoitu 70 000 per vuosi, mutta määrä tulee olemaan todennäköisesti suurempi, sillä energianeuvonnan sivut yhdistetään Motivan internetsivuille. Keskimääräinen säästöarvio yhdelle neuvontatapahtumalle on tilaisuuksissa 100 kwh/kuluttaja ja henkilökohtaisessa neuvonnassa 600 kwh/kuluttaja. Esimerkiksi 600 kwh säästö henkilökohtaisessa neuvonnassa vastaa sitä, että joka viides neuvontaa saanut toteuttaisi investointitoimenpiteen, joka johtaa 3 000 kwh energiansäästöön. Kuluttajaneuvonnan internetsivuilla käynnin oletetaan varovaisesti tuottavan 10 kwh säästön käyntiä kohden. Lähtökohtana arvioille on mm. Energy Saving Trust:n toiminnan tulokset Englannissa ja Adato Energian ja ÅF:n selvitys (2012) ns. pehmeiden toimien vaikutuksista. Säästöstä 20 % kohdistetaan sähkönsäästölle ja 80 % lämmönsäästölle, joka on pääasiassa öljyä ja kaukolämpöä. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet Lämpö/polttoaine: 226 tco2/gwh (ei vastaa keskimääräistä lämmön ja polttoaineen kerrointa vaan öljyn käyttöä on painotettu) Sähkö: keskimääräinen 209 tco2/gwh, marginaaliperusteinen 600 tco2/gwh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön 2016 2020 CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a 9 10 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a 12 14 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 44 82 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 60 111 Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a 8 9 o lämpö ja polttoaineet, GWh/a 31 36 kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh 40 74 o lämpö ja polttoaineet, GWh 160 295 Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 35

PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Irmeli Mikkonen/Lea Gynther 15.11.2016 KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA Päästövähenemä vuositasolla 16 14 12 1000 t CO2/a 10 8 6 4 2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kuluttajaneuvonta, 1000t CO2/a, sähkö keskim. Kuluttajaneuvonta, 1000t CO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 120 100 1000 t CO2 80 60 40 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kuluttajaneuvonta, 1000t CO2, sähkö keskim. Kuluttajaneuvonta, 1000t CO2, sähkö marg. 36