Joukkoviestintävälineet Tom Moring tom.moring@helsinki.fi
Luennon rakenne Ensin käsittelen neljää myyttiä Suomen viestinnän nykytilasta ja kehityksestä Päätelmä: joukkoviestintä on liikkeessä mutta hitaasti, ja perinteet eivät hevin murru Sen jälkeen käsittelen journalismin ja politiikan suhdetta kolmen arviointikriteerin valossa Päätelmä: viestintävälineiden ja politiikan suhde on edelleen Suomessa varsin korrekti Viimeksi käsittelen viestinnän sääntelyä Suomessa Päätelmä: Sääntelyä on viime vuosikymmenillä purettu vauhdilla, mutta Suomessa on edelleen sisämarkkinan piirteitä
Neljä myyttiä Myytti 1: Suomessa on vain yksi lehti Myytti 2: Internet on korvaamassa painettua viestintää Myytti 3: Televisio viihteellistyy Myytti 4: Radio on out Kaikki myytit perustuvat trendeihin......muissa maissa...jotka meillä näkyvät mutta eivät dominoi
Myytti 1: Suomessa on vain yksi lehti Varsinaisia sanomalehtiä (4-7 päivää viikossa) on 55 Ilmoitusyhteistyössä (Kärkimedia) on 30 lehteä, jotka ovat yleensä alueensa ykköslehtiä Ruotsinkielisiäkin lehtiä on 9, joista 3 kärkimedia-lehteä Suomessa on 24 eri sanomalehtiketjua... mutta kolme omistajaryhmää (Sanoma/WSOY, Alma Media ja Väli-Suomen Media) hallitsevat 2/3 päivälehdistä...helsingin Sanomat on ainoa yhteinen kakkoslehti = valtakunnallisesti yhteinen nimittäjä Ylen ja MTV3 lisäksi...ja paikallisesti sanomalehtiä ilmestyy yleensä vain yksi Lähde 1: www.sanomalehdet.fi/en/index.shtml Lähde 2: www.ejc.nl/jr/emland/finland.html#5
Sanomalehti on edelleen vahva Yli 90 % 12-69 -vuotiaasta lukee päivittäin sanomalehteä Aikuiset käyttävät lehden seurantaan noin 40 min, nuoret 15 min. Sanomalehtimainonta on 52% kaikesta mainonnasta...mutta levikit ovat laskeneet n. 20 prosenttia 20 vuodessa.
Sanomalehtien väestöpeitto v 2000 Sanomalehdet Maa Norja Suomi Ruotsi Tanska Englanti Saksa Ranska Ilmestyy 4-7 krt/v kpl 82 55 93 31 Levikki /1000 as 720 545 541 247 409 375 190 Ilmestyy 1-3 krt/v kpl 74 149 74 12 Levikki/ 1000 as 365 924 389 66 Lähde: www.sanomalehdet.fi/en/index.shtml
Aikakausilehdistö uniikki Yli 5 000 (3 000 ainakin 4 krt/v) Määrä yli kolminkertaistunut 30 vuodessa 82% aikuisväestöstä seuraa päivittäin Päivittäinen käyttöaika 42 min. Aikakausilehtimainonta 17% kaikesta mainonnasta Yleisaikakausilehdet menestyvät meillä (ei muualla)... mutta ¾ levikistä kahdella kustantajalla Isoimmat kustantajat: Yhtyneet Kuvalehdet, Helsinki Media Company ja A-Lehdet Lähde 1: www.aikakaus.fi/ Lähde 2: www.ejc.nl/jr/emland/finland.html#5 Lähde 3: Wiio&Nordenstreng (toim.): Suomen mediamaisema
Myytti 2: Internet korvaa painettua viestintää Suomalaisista 1/4 käyttää Internetiä päivittäin (Ruotsissa 1/3) Näistä puolet käyttävät ainakin joskus muiden medioiden www-sivuja (= 1/6 % koko väestöstä) Päivittäinen sanomalehtien lukeminen netissä erittäin vähäistä (~ 5% eri tutkimusten valossa) Sanomalehden lukeminen ja Internet-käyttö korreloi positiivisesti = samat ihmiset lukevat ja käyttävät nettiä Posti-, pankki, ym. erityiskäyttö kasvaa, muita medioita korvaava käyttö ei... mutta nuorten keskuudessa on osa joka nojautuu vahvasti nettiin Lähde: Nordicom: Media Trends 2001
Myytti 3: Televisio viihteellistyy Yle (TV1 ja TV2) tavoittaa päivittäin 70% väestöstä MTV3 tavoittaa yhtä suuren osuuden Ruutunelonen tavoittaa 42 % TV1 fakta-ohjelmiston osuus on yli puolet TV2 ja MTV 3 faktaosuus n. 1/3... mutta Ruutunelosen faktaosuus n. 1/10... ja Yleisradion katseluosuus laskenut runsaaseen 40% Lähde: www.yle.fi/yleista/kuvat/ykert01_kevyt.pdf
Myytti 3: Radio on out Kaikista viestimistä radio johtaa edelleen ajankäyttöä Radio 208 min/päivä TV 167 min/päivä, Sanomalehdet 40 min/päivä Radion kuunteluun käytetty aika on vakaa...mutta TV-katseluun käytetty aika on lisääntynyt 1/3 kymmenessä vuodessa kun muiden joukkoviestinten käyttö on pysynyt paikallaan...ja Yleisradion kuunteluosuus on laskenut alle 50 % viihdeorientoituneiden kaupallisten asemien noustessa www.yle.fi/yleista/kuvat/ykert01_kevyt.pdf
Osa 2: Journalismista käytävä keskustelu Kriteerinä mediakritiikin kolme kehää: Alan sisäiset säännöt ja tavoitteet Vastaavuus ulkoisiin kriteereihin ( objektiivisuus ) Arvio joukkoviestinnän vaikutuksista Lähde: Heikki Luostarinen: Citizen Kane ja infokratia. Sopulisilppuri, Luostarinen, H., U. Kivikuru ja M. Ukkola, toim. 1996
Kehä I: Alan sisäiset säännöt 1: Vapaus ja vastuu Perusoikeustaso Sananvapaus Viranomaisten asiakirjojen ja tallenteiden julkisuus Viestinnän taso Painovapauslaki (yhdistymässä yleisemmäksi) Sähköisen viestinnän sääntely Yleisradiolaki Journalistisen käytännön taso Journalistin ohjeet ja Julkisen sanan neuvosto Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöt Lähde 1: Wiio&Nordenstreng (toim.): Suomen mediamaisema Lähde 2: www.jsn.fi Lähde 3: www.yle.fi
Alan sisäiset säännöt 2: Sitoutuneisuus muuttanut luonteensa Journalistiikan ja politiikan suhde Sanomalehtien poliittinen sitoutumattomuus yleistyi 1980-90 luvuilla Sitoutumattomien ja puoluelehtien lehtien uutistyön kantaaottavuus on samana ajanjaksona vähentynyt Journalistien politiikkasuhde 80-luvulla muuttunut pidättyväksi tai korrektiksi... Mutta sekä lehtien että journalistiikan alueellinen sitoutuminen on säilynyt, jopa voimistunut Lähde 1: Tommila, P. ja Salokangas, R.: Sanomia kaikille. Helsinki: Edita 1998 Lähde 2: Löytömäki, J.: Kannanottoja uutisessa. Poliittiset uutiset sanomalehden taustan ilmentäjänä. Lis. Jyväskylän yliopisto 1998 Lähde 2: Aula, M. K.: Poliitikkojen ja toimittajien suhteet murroksessa. Helsinki: Yleisradio 1991 Lähde 3: Salovaara-Moring, I.: Laman maantiede. Teoksessa Kivikuru, U.: Laman julkisivut, Helsinki, Palmenia 2002
Alan sisäiset säännöt 3: Kädenvääntöä autonomiasta Revolving door poliitikot toimittajina, toimittajat poliitikkoina Kovenevat korvauskäytännöt: Dopingkirjoitus, Nostokonepalvelu-tuomiot (STT 1,57 mmk, HS 15 mmk ensimmäisessä oikeusasteessa) Journalistiikan puolustusdiskurssi: Hiihtoliitto syynissä Velvollisuus julkaista vs. oma lehmä ojassa Lähde 1: http://sanoma.swimedia.com/tiedotteet/engdefault.asp#nostokonepalvelu Lähde 2: http://ww2.yle.fi/pls/show/search_common.archivepage?p_id=182519&p_ver=4
Kehä II: Journalismi totuuden ilmaisijana Journalismi edistää poliittista passivoitumista perusteettomilla väitteillään ettei vaalitulos vaikuta (Pattersson) Journalismi heijastaa yhteiskuntaa eikä sitä voi syyttää siitä että se raportoi politiikkaa niin kuin se on (Norris) Lähde 1: Patterson, Thomas (1993): Out of Order. New York:Alfred A. Knopf, Inc. Lähde 2: Norris, P.: A Virtuous Circle. Political Communications in Postindustrial Societies. Cambridge, 2000
Kehä III Viestinnän vaikutus Viihteellistyvä, viihteellistävä televisio (Postman, Bourdieu) Medialisaatio, Infokratia Amerikkalaistuminen tai modernisaatio Real time television: ylös-alasin käännetty uutissuppilo Lähde 1: Postman, N.: Amusing ourselves to death public discourse in the age of show business. London: Heinemann 1986 Lähde 2: Bourdieu, P.: On television and journalism. London : Pluto Press, 1998 Lähde 3: Aula, M. K.: Poliitikkojen ja toimittajien suhteet murroksessa. Helsinki: Yleisradio 1991 Lähde 4: Carlsson, T.: Partier och kandidater på väljarmarknaden. Åbo: ÅA univ. press 2000 Lähde 5: Nohrstedt, S. & R. Ottosen, eds.: Journalism and the New World Order. Göteborg: Nordicom 2001
HBL 8 oktober
Viestinnän näkymät Digitalisointi ja taistelu uudesta sääntelystä BBC vs. Murdock ja maanpäällinen vs. satelliitti Julkinen lehtituki vs. markkinaan suuntautunut sanomalehdistö Julkisen palvelun periaate, demokratiakeskustelu Mitä suuret edellä, sitä ehkä pienet paljon myöhemmin perässä (jos suuret sitä enää...) Lähde 1: www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020329ta2 Lähde 2: Beam, R.A.: Does it Pay to be a Market-Oriented Daily Newspaper? Journalism Quarterly 2001, 78/3