C B A. Kolmessa ensimmäisessä laskussa sovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia.

Samankaltaiset tiedostot
Jakso 4: Dynamiikan perusteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on maanantaina

Luvun 5 laskuesimerkit

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Luvun 5 laskuesimerkit

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luvun 10 laskuesimerkit

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

LUKION FYSIIKKAKILPAILU avoimen sarjan vast AVOIN SARJA

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Luento 9: Potentiaalienergia

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Luvun 8 laskuesimerkit

1. Oheinen kuvio esittää kolmen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona.

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

Huomaa, että 0 kitkakerroin 1. Aika harvoin kitka on tasan 0. Koska kitkakerroin 1, niin

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

On määritettävä puupalikan ja lattian välinen liukukitkakerroin. Sekuntikello, metrimitta ja puupalikka (tai jääkiekko).

Luento 10: Työ, energia ja teho

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

PD-säädin PID PID-säädin

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

4.3 Liikemäärän säilyminen

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

Luento 11: Potentiaalienergia

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Voimat mekanismeissa. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista)

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Luento 9: Potentiaalienergia

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi

Kuvan 4 katkoviivalla merkityn alueen sisällä

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT Materiaalien ominaisuudet Maanpaine 3 4.

ERITYISPERUSTEET EY-ELÄKESIIRTOLAISTA

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

Metallikuulan vieriminen kaltevalla tasolla

Työ ja kineettinen energia

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe , malliratkaisut ja arvostelu.

LUKION FYSIIKKAKILPAILU PERUSSARJA

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Kertauskysymyksiä. KPL1 Suureita ja mittauksia. KPL2 Vuorovaikutus ja voima. Avain Fysiikka KPL 1-4

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

Luvun 10 laskuesimerkit

Sovelletun fysiikan pääsykoe

STATIIKKA. TF00BN89 5op

1 Magneetin ympärillä on magneettikenttä Perustehtävät

766323A-02 Mekaniikan kertausharjoitukset, kl 2012

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

RAK Statiikka 4 op

Näytesivut. Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto. Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten

KERTAUSTEHTÄVIÄ. LUKU v k = 12 m/s, x = 3,0 km, t =? x. LUKU v = 90 km/h = (90/3,6) m/s = 25 m/s, t = 1 s, s =? Kuljettu matka on m s

S Fysiikka III (Est) Tentti

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Caring kuormanvarmistuslaskurissa käytetyt yhtälöt

Transkriptio:

Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on tiitaina 23.5.2017. Ektra-tehtävät vataavat kolmea tehtävää, kun kurin lopua laketaan lakuharjoitupiteitä. Kolmea enimmäieä lakua ovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia. T 4.1 (pakollinen): Luettele alla eitetyiä tilanteia kaikkiin kappaleiiin vaikuttavat kaikki voimat ja niiden uunnat. Voimien uuruutta ei tarvite lakea. a) Henkilö vetää vaakauoralla narulla voimalla kolmen kelkan muodotelmaa taaiella jäällä iten, että yteemi on kiihtyvää liikkeeä. Kelkkojen maat kuormineen ovat ma (oikeanpuolimmainen), mb ja mc (vaemmanpuolimmainen). Kitkakerroin kelkkojen jalaten ja jään välillä on µ. C B A b) Henkilö vetää kolmen kelkan muodotelmaa mäkeä ylö mäen pinnan uuntaiella narulla voimalla iten, että yteemi on kiihtyvää liikkeeä oikealle. Kelkkojen maat kuormineen ovat ma (oikeanpuolimmainen), mb ja mc (vaemmanpuolimmainen). Kitkakerroin kelkkojen jalaten ja jään välillä on µ. Mäen kaltevuukulma on 27 o. A B C

c) Alla olevan kuvan mukainen yteemi on kiihtyvää liikkeeä oikealle. Maat ovat ma ja mb. Kaltevuukulma α on 30 o. Kappaleen ma ja pinnan välinen kitkakerroin on µ. m A α m B T 4.2: Henkilö vetää vaakauoralla narulla voimalla kolmen kelkan muodotelmaa taaiella jäällä iten, että yteemi aa kiihtyvyyden 0,23 m/ 2. Kelkkojen maat kuormineen ovat ma = 125 kg, mb = 75 kg ja mc = 142 kg. Kitkakerroin kelkkojen jalaten ja jään välillä on 0,015. Määritä kaikkien kolmen köyden jännity. C B A T 4.3: Alla olevan kuvan mukaiea yteemiä maat ovat ma = 3,25 kg ja mb = 2,0 kg. Kaltevuukulma α on 30 o. Määritä kappaleen ma ja pinnan välinen liukukitkakerroin µ, kun yteemi liikkuu oikealle kiihtyvyydellä 0,12 m/ 2. Lake myö langan jännity. m A α m B

T 4.4 (pakollinen): Määritä voiman = 10 N kappaleeeen tekemä työ, kun kappale iirtyy 3,0 m oikealle alla olevan kuvan mukaiia tapahtumia. tapaukia: (Kappale iirtyy jokaiea tapahtumaa 3 m oikealle.) a) b) 30 o c) d) e) 60 o

T 4.5 (pakollinen): Minkä työn alla luetellut voimat tekevät kuvan kappaleeeen. Ilmoita työ kaavana annettuja ymboleja käyttäen, paiti jo työ on nolla. i) voima ii) pinnan tukivoima eli normaalivoima N iii) painovoima G iv) kitkavoima. (Kappaleen maa on m ja kitkakerroin kappaleen ja taon välillä on.) T 4.6 (pakollinen): Kuinka paljon kappaleen kineettinen energia muuttuu euraavia tapahtumia: a) Kappale (maa m) lähtee liukumaan pitkin kitkatonta kaltevaa taoa (kaltevuukulma 53 o ) korkeudelta h1. Kappale aavuttaa kitkattoman vaakauoran taon, jota pitkin e liukuu matkan, jonka jälkeen e nouee pitkin toita kitkatonta kaltevaa taoa (kaltevuukulma 37 o ) ja pyähtyy korkeudelle h1. h 1 h 2

b) Kappale (maa m) lähtee liukumaan pitkin kaltevaa taoa (kaltevuukulma 53 o ) korkeudelta h1. Kappale aavuttaa vaakauoran taon, jota pitkin e liukuu matkan, jonka jälkeen e nouee pitkin toita kaltevaa taoa (kaltevuukulma 37 o ) ja pyähtyy korkeudelle h1. Kitkakerroin kappaleen ja kaikkien taojen välillä on µ. h 1 h 2 c) Hiihtäjä (maa M) lähtee liukumaan uuren lumipallon (äde R) korkeimmalta kohdalta A kitkattomati, kunne hän on kohdaa B, joka on kulmaa α pytyuoraan nähden. d) Kappale (maa M) on liikkuu vaakauoran jouen (jouivakio k) päää kitkattomalla vaakauoralla pinnalla. Joui purituu kokoon matkan verran.

T 4.7 (Vanha tenttitehtävä): Kappale (maa m) lähtee levota liukumaan pitkin kaltevaa taoa (kaltevuukulma 53 o ) korkeudelta 4,0 m. Kappale aavuttaa vaakauoran taon, jota pitkin e liukuu matkan 3,8 m, jonka jälkeen e nouee pitkin toita kaltevaa taoa (kaltevuukulma 37 o ). Mille korkeudelle kappale pyähtyy, kun kappaleen ja kaikkien taojen välinen kitkakerroin on 0,15? h 1 h 2 Jako 4: Vatauket T 4.2: Vaemmalta oikealle: 54 N, 82 N, 129 N T 4.3: 0,11, 19 N T 4.7: 2,48 m