VNS 1/2017 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Liikenne- ja viestintävaliokunta 17.3.2017 MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ RY Hanna Kalenoja liikenteen erityisasiantuntija Tieliikenteen Tietokeskus 1
Agenda 2030 - painopisteet moottoriliikenteen kannalta käynnistetään kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpano valmistellaan ja toimeenpannaan KAISU-ohjelma (keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma) vauhditetaan kestäviä julkisia hankintoja valtionhallinnossa ja kunnissa liikennekaaren toteuttaminen laaditaan ja toteutetaan kansallinen kestävän kaupunkikehityksen ohjelma kiertotalouskartan yhtenä painopisteenä on liikkuminen ja logistiikka
Käynnistetään energia- ja ilmastostrategian toimeenpano - liikenteen kannalta olennaiset toimet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 50 % vuoden 2005 tasoon nähden liikenteen kärkitoimina liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen, ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen muilla vaihtoehdoilla kärkitoimet autoalan kannalta biopolttoaineiden osuutta kasvatetaan 30 prosenttiin tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta vuoteen 2030 mennessä tavoitteena 250 000 sähkökäyttöisen ja 50 000 kaasukäyttöisen auton kanta vuoteen 2030 mennessä ehdotus 100 miljoonan euron riskituesta vaihtoehtoisten polttoaineiden tukemiseen - tarkoittaisi 25 miljoonan euron vuosittaista tukea vuosina 2018-2021 autokannan uudistamisen ja uusien teknologioiden yleistymisen täsmälliset edistämiskeinot oli kytketty LEhankkeen toteutumiseen -> tilalle löydettävä muita keinoja liikenteen verorakenteen muuttamiseen kansallisten päästövähennystoimenpiteiden suunnittelu etenee ympäristöministeriön valmistelemassa KAISU-työssä (keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma) 12
Tieliikenteen verotuksen viimeaikaisia muutoksia 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pakettiautoille ja matkailuautoille otetaan käyttöön CO2-päästöihin tai massaan perustuva perusvero perusveron tuotto kasvaa noin 70 milj. /v Autoveron 2,4 %-yksikön korotus 1.4.2012 autoverokertymän ennakoitiin veromuutoksen vaikutusten arvioinnissa kasvavan noin 90 milj. /v (HE 57/11 vp) autoverokertymä väheni vuoteen 2011 verrattuna noin 60 milj. /v valtion talousarvioon nähden veroa kertyi 200 milj. vähemmän Käyttövoimaveroa lasketaan polttoaineveron korotuksen seurauksena vuosina 2011-2012 käyttövoimaveron tuotto vähenee noin 80 milj. /v Polttoaineveron korotus polttoaineveron tuotto kasvaa noin 211 milj. /v Polttoaineveron korotus polttoaineveron tuotto kasvaa noin 270 milj. /v Ajoneuvoveron perusveroa nostetaan vuonna 2012 ja 2013 ympäristöohjauksen tehostamiseksi perusveron tuotto kasvaa noin 140 milj. /v Polttoaineveron korotus polttoaineveron tuotto kasvaa noin 90 milj. /v Taksien autoverotuki alenee taksien autoverovähennys puolitetaan 1.3.2015 vähennyksen puolittaminen lisää autoveron tuottoa arviolta 26 milj. /v Ajoneuvoveron perusveroa nostetaan vuonna 2015 ja 2016 perusveron tuotto kasvaa noin 180 milj. /v Polttoaineveron korotus polttoaineveron tuotto kasvaa 15 milj. /v Autovero alenee neljänä portaana vuosien 2016-2019 alussa enimmillään 5,4 prosenttiyksikköä autoverokertymän on veromuutoksen vaikutusten arvioinnissa arvioitu vähenevän vuonna 2016 noin 30 milj. ja seuraavina vuosina 36-65 milj. /v (HE 33/15 vp) autojen ensirekisteröintimäärän kasvu kompensoi verotulojen aleneman vuonna 2016 autoveroa kerättiin 121 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän Ajoneuvoveron perusveroa nostetaan vuosina 2016 ja 2017 perusveron tuotto kasvaa noin 100 milj. /v Polttoaineveron korotus polttoaineveron tuotto kasvaa 90 milj. /v Vientipalautusta koskeva lainsäädäntö muuttuu autoveron vientipalautuksen käytännöt helpottuvat maastavietävien leasingautojen ennakkopalautus otetaan käyttöön Lähteenä valtion talousarvioesitykset 4
Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien henkilöautojen ensirekisteröintien määrän kehitys ajoneuvoa / 3 kk 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1 250 1 204 1 106 1 118 864 671 697 616 614 565 428 354 313 259 282 178 129 67 25 5064 4758 6173 6580 59 82102 104 77 37 34 52 59 17 28 35 43 57 39 27 35 42 44 35 43 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2014 2015 2016 ajoneuvoa / vuosi 5 000 4 678 4 000 3 000 2 846 2 000 1 787 1 208 1 000 183 262 123 243 415 158 222 164 0 2014 2015 2016 täyssähköautot ladattavat hybridiautot muut hybridiautot (ei latausominaisuutta) maakaasu 3.5.2017 Trafi, Tilastokeskus vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien autojen osuus ensirekisteröinneistä on viime vuosina ollut pieni - 0,5-0,7 % kaikista ensirekisteröinneistä vuonna 2016 osuus kasvoi 1,3 prosenttiin ladattavien hybridien suosion kasvun myötä ladattavien hybridiautojen ensirekisteröintien määrä oli vuonna 2016 noin kolminkertainen edelliseen vuoteen verrattuna myös muiden hybridiautojen kysyntä on kasvanut selvästi täyssähköautojen kysyntä on hieman vähentynyt vuonna 2016 vuonna ja kaasuautojen määrä on pysynyt lähes samana 3
Autoveron muodostuminen autoveroprosentti = autoveron osuus auton verollisesta vähittäismyyntihinnasta 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% erittäin vähäpäästöisten autojen autovero on 3,8-7,1 % keskimääräiset päästöt vuonna 2016 olivat 120,6 g/km keskimääräinen vero vuonna 2016 oli noin 20,7 % 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320 340 360 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018 1.1.2019 2015 hiilidioksidipäästöt g/km 6
Uutena ensirekisteröityjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen jakauma 30,0 % 25,0 % 25,0 % 20,0 % 18,8 % 18,5 % 15,0 % 10,0 % 8,1 % 9,6 % 9,2 % 6,4 % 5,0 % 0,0 % 2,2 % 2,2 % alle 80 g/km 80-90 g/km 91-100 g/km 101-110 g/km 111-120 g/km 121-130 g/km 131-140 g/km 141-150 g/km yli 150 g/km 2013 2014 2015 2016 Trafi
Ensirekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen kehitys g/km 250 200 150 100 50 0 186,6 169,3 120,6 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Ruotsissa hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet Ruotsissa Suomea nopeammin, vaikka Ruotsissa ei ole ollenkaan autoveroa. uusien ensirekisteröityjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen määrä on 2010-luvulla laskenut keskimäärin 3,5 % vuodessa uutena ensirekisteröityjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat 10 vuodessa vähentyneet 33 % auto- ja ajoneuvoverotuksen hiilidioksidiperusteisuuden on todettu vaikuttaneen uusien ensirekisteröitävien autojen hiilidioksidipäästöihin vain vähän, vaikka päästöt ovatkin alentuneet noin 24 % vuosina 2008-2015 päästöjen on alenemisen on arvioitu johtuneen ensisijaisesti uusien autojen energiatehokkuuden paranemisesta sekä kuluttajapreferenssien muuttumisesta vähän polttoainetta kuluttavia malleja suosivaksi näihin on vaikuttanut ensisijaisesti autonvalmistajille asetetut sitovat hiilidioksidipäästöjen raja-arvot autoverotuksen hiilidioksidiohjaus on kompensoitavissa ajoneuvoverolla ja käytön verotuksella uutena ensirekisteröidyt henkilöautot käytettynä maahantuodut henkilöautot uutena ensirekisteröidyt pakettiautot Trafi, Verohallinto 8
2005/I 2006/I 2007/I 2008/I 2009/I 2010/I 2011/I 2012/I 2013/I 2014/I 2015/I 2016/I 2017/I Uusien ja käytettyjen autojen hintakehitys 130 120 110 100 indeksi, 2005=100 90 80 70 vuoden 2008 autoveron alennus laski uusien autojen hintoja keskimäärin 6,9 % vuoden 2012 autoveron korotus nosti uusien autojen hintoja keskimäärin 2,4 % vuoden 2016 autoveron alennus laski uusien autojen hintoja 1/16 keskimäärin 0,6 % vuoden 2016 autoveron alennus laski uusien autojen hintoja 1/17 keskimäärin 0,6 % ensirekisteröityjen uusien autojen hinta aleni vuonna 2016 keskimäärin 0,5 % myös tammikuussa 2017 autojen hinta aleni noin 0,6 % alenema vastaa vuosien 2016-2017 alussa tehtyä autoveron maltillista alennusta käytettyjen autojen hinta nousi vuodesta 2015 1,3 % yleiset kuluttajahinnat kasvoivat 0,13 % vuoteen 2015 verrattuna 60 Uusi henkilöauto / New passenger car Käytetty henkilöauto / Used passenger car Kuluttajahinnat / Consumer prices Tilastokeskus 9
Autoalan yhteiskunnalliset tavoitteet verorakenteen muutokselle - verotuksen painopisteen siirtäminen hankinnasta käyttöön nopeuttaa autokannan kiertoa ympäristö- ja turvallisuusvaikutukset käytön verotus on kuluttajille, yrityksille ja yhteiskunnalle oikeudenmukaisempi kuin hankinnan verotus taloudelliset vaikutukset kotitalouksille ja yrityksille: autoihin sitoutuneen pääoman vähentäminen avaa tietä uusille auton omistus- ja käyttömuodoille ja autonomiselle liikenteelle ympäristöohjaukseltaan tehokkaampi kuin hankinnan vero luoda nykyistä verojärjestelmää stabiilimpi veropohja omistamiseen ja käyttöön kytketty verotus ei ole yhtä herkkä suhdannevaihteluille kuin hankinnan verotus autokanta ja ajokilometrit luovat laajemman ja helpommin ennakoitavan veropohjan kuin autojen hankinnan verotus yksinkertaistaa verojärjestelmää nykyinen veromalli on kuluttajalle, autokaupalle ja julkiselle hallinnolle raskas ja EU-oikeudellisesti ongelmallinen nykyinen veromalli on johtanut käytettyjen autojen viennin ja tuonnin jyrkkään vinoutumiseen lisätä kotimaisen autokaupan ja leasingtoiminnan kilpailukykyä työllisyyden parantaminen kotimaassa toimivien yritysten kilpailukyvyn parantaminen 10
Dieselajoneuvojen haasteet Suomen autokannassa kaupunkiseutujen ilman laatua koskevissa linjauksissa on noussut esille dieselajoneuvoja koskevat rajoitukset dieselajoneuvojen päästöt vähenevät tulevina vuosina merkittävästi, kun käyttöön otetaan uudet päästöjen mittausmenetelmät (WLTP ja RDE) samalla hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttaminen tulee yhä haastavammaksi, koska dieselajoneuvojen ominaisenergiankulutus on bensiinikäyttöisiä ajoneuvoja pienempi Suomen henkilöautokannasta hieman alle kolmannes on dieselkäyttöisiä, joten dieselajoneuvojen mahdollisista käyttökielloista aiheutuisi suurta haittaa sähkö- ja kaasubussien julkisten hankintojen tuki on tärkeä toimi paikallisen ilman laadun parantamisessa 11
Dieselien osuus henkilöautokannasta ja ensirekisteröinneistä % 70 60 50 40 30 20 dieselautojen osuus ensirekisteröinneistä on vähentynyt 2010-luvulla vuoden 2008 huippuvuodesta noin kolmannes uusista henkilöautoista oli vuonna 2016 dieselkäyttöisiä dieselautojen osuus autokannasta kasvaa edelleen tasaisesti käytettynä maahantuoduissa autoissa dieselin osuus on edelleen kasvanut 10 0 1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Uutena ensirekisteröidyt henkilöautot Liikennekäytössä olevat henkilöautot*) Käytettynä maahantuodut henkilöautot Lähde: Trafi, Tilastokeskus *) Vuosien 1990-2006 tilasto kuvaa osuutta rekisterissä olevista henkilöautoista ja vuosien 2007-2016 luvut osuutta liikennekäytössä olevista henkilöautoista. 4
Autojen kierrättäminen osana kiertotaloutta autokannan ikääntyminen on jatkunut viime vuosien aikana matalien ensirekisteröintimäärien takia kierrätysjärjestelmän kautta kulkevien autojen kierrätysaste korkea romuajoneuvojen materiaaleista kierrätetään ja hyötykäytetään Suomessa nykyisin 97 % kierrätys ja uudelleen käyttö ilman hyötykäyttöä (esim. energiaksi polttaminen) on 83 % vain noin puolet iäkkäistä autoista päätyy kierrätysjärjestelmään suuri osa kuluttajista poistaa ikääntyneen ajoneuvonsa liikennekäytöstä, mutta ei toimita sitä viralliseen kierrätysjärjestelmään, jolloin autoa ei virallisesti romuteta romualalla on paljon harmaata taloutta, joka ei kierrätä materiaaleja asianmukaisesti eikä hoida ympäristövelvoitteitaan ja taloudellisia velvoitteitaan romutuskampanja lisäsi selvästi kuluttajien tietoisuutta autojen kierrätysjärjestelmästä Suomessa kierrätykseen päätyvien autojen määrä on metallien maailmanmarkkinahintojen alenemisen vuoksi vähentynyt romutuspalkkiokampanjalla voidaan nopeuttaa ikääntyneiden autojen poistumista kannasta EUROSTAT, End-of-life vehicles: Reuse, recycling and recovery 13
Romutuspoistojen määrän kehitys Romutuspoistettujen henkilöautojen määrä 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Henkilöautot romutuspalkkion tuoma lisäys Romutuspoistettujen pakettiautojen ja muiden ajoneuvojen määrä 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pakettiautot Muut ajoneuvoluokat Trafi virallisen kierrätysjärjestelmän kautta romutettiin vuonna 2016 noin 59 000 ajoneuvoa romutuspoistojen määrä on tällä vuosikymmenellä vähenevä romutusten vähenemiseen on vaikuttanut ensisijaisesti metallien maailmanmarkkinahinnan aleneva kehitys vuonna 2015 romutuspalkkiokokeilu lisäsi selvästi romutusten määrää kokeilu lisäsi romutettujen autojen määrää yli 6 000 henkilöautolla pakettiautojen romutusmäärä aleni samaan aikaan 4 % edelliseen vuoteen nähden vuonna 2016 romutusten määrä on palannut laskevalle trendille liikennekäytöstä poistosta on muodostunut yhä useammin vaihtoehto auton romuttamiselle virallisen kierrätysjärjestelmän kautta 13
12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 3/10 6/10 9/10 12/10 3/11 6/11 9/11 12/11 3/12 6/12 9/12 12/12 3/13 6/13 9/13 12/13 3/14 6/14 9/14 12/14 3/15 6/15 9/15 12/15 3/16 6/16 9/16 12/16 Liikennekäytöstä poistettujen autojen määrä Liikennekäytöstä poistettujen ajoneuvojen määrä 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot joulukuu 2016 +11 % edelliseen vuoteen nähden liikennekäytöstä poistettujen autojen määrä on kasvanut tasaisesti kaikissa ajoneuvoryhmissä liikennekäytöstä poistettuja henkilöautoja oli vuoden lopussa noin 693 000 määrä on kasvanut vuodessa noin 71 000 autolla liikennekäytöstä poistosta on tullut vaihtoehto vanhan auton romuttamiselle, sillä kuluttajat tyytyvät usein vanhan auton vikaantuessa lopullisesti poistamaan sen liikennekäytöstä, mutta autolle ei tehdä romutuspoistoa romuttamatta olevien haamuautojen arvo on arviolta 200-300 miljoonaa euroa määrä kasvaa noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa haamuautojen ongelman poistaisi liikennekäytöstä poistetuille autoille määritettävä pieni ajoneuvoveron perusvero Tilastokeskus, Trafi 15