Oma Häme ohjausryhmän kokous Aika: maanantai 22.5. klo 12.00 14.30 Paikka: Riihimäen kaupunki, Uramon koulu Kokoukseen kutsuttuna ohjausryhmän jäsenten lisäksi maakuntahallituksen jäsenet Käsitellyt asiat: I Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12.00. Osallistujalista on muistion liitteenä 1. II Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Päätös: Ohjausryhmä hyväksyi muistion edellisestä kokouksesta 27.3.2016. III Ajankohtaiskatsaus sote- ja maakuntavalmistelusta Katsaus maakunnan valmistelutilanteeseen ja yhtenäisyyteen, maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen Maakuntajohtajan yhtenä roolina on huolehtia maakunnan yhtenäisyydestä ja seutujen tasapuolisuudesta. Tästä näkökulmasta Forssan seudun yhteisyritysvalmistelu on jakamassa maakuntaa myös Forssan seudun sisällä. Jakaantuminen on huolestuttavaa esim. yhteisen kehittämistahdon kannalta. Maakunnan näkökulmasta yhteisyrityksen valmistelun keskeyttäminen olisi perusteltua, koska uusi lainsäädäntö muuttaa merkittävästi sitä toimintaympäristöä, johon yhteisyrityksen palvelusopimus on tehty. Maakunta ei ole saanut mahdollisuutta sopimuksen riskianalyysiin. Lisäksi yhteisyrityksen osakassopimus ja yhtiöjärjestys on kirjoitettu maakuntaa vastaan. Kunnilla on itsehallinto, mutta niiden päätökset vaikuttavat myös toisiin kuntiin ja maakuntaan. Keskustelussa tuli esiin seuraavia näkökulmia: - Oma Hämeen viestinnässä tulisi näkyä selkeämmin, kuka esimerkiksi uutiskirjeinä lähetettävät tiedotteet ja niiden kannanotot on laatinut. Kuntalaisille voi olla epäselvää, kuka Oma Häme on, ja Forssan seudulta valmistelussa mukana olevat henkilöt, jotka kannattavat yhteisyrityksen perustamista, ovat hankalassa
tilanteessa. - Oma Häme on valmisteluverkosto, jossa asioista keskustellaan ja asioita pyritään viemään yhdessä eteenpäin. On joka tapauksessa tärkeää kertoa, kuka verkoston jäsenistä milloinkin viestii. Maakuntauudistuksen valmistelutilanne ja neuvottelutulos väliaikaisesta valmistelutoimielimestä, muutosjohtaja Matti Lipsanen (esitys muistion liitteenä) Aikataulu Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti sekä valinnanvapauslainsäädäntö ovat eduskunnan käsittelyssä. Kokonaisuuteen liittyy keskeisesti myös mm. aluekehitys- ja kasvupalvelulaki. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallituksen esittämä aikataulu ei eduskunnan käsittelyprosessin eri vaiheista johtuen toteudu ja maakuntien väliaikaishallinto aloittaisi vasta syys- tai lokakuussa. Oma Häme valmistelun kannalta aikataulumuutos merkitsee pidempää esivalmisteluvaihetta. Oma Häme -hankkeen talousarvio ja työsopimukset on kuitenkin tehty kesäkuun loppuun. Välivaiheen rahoitus pyritään järjestämään. Valtion rahoituksesta ei ole vielä päätöksiä, mutta rahoitusta on tulossa. Kunnat eivät rahoita valmistelua heinäkuusta lähtien. Maakunnan väliaikaishallinnon käynnistyminen Neuvottelutulos väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta saatiin 28.4. Kokoonpanoksi on sovittu 13 edustajaa varaedustajineen sekä kolme henkilöstön edustajaa läsnäolo- ja puheoikeudella. Jäsenistössä on monipuolista osaamista. Valmistelutoimielin kokoontuu epävirallisesti 30.5. keskustelemaan valmistelun suunnasta ja erityisesti valmisteluhenkilöstöstä ja akuuteista tukipalvelukysymyksistä (ICT sekä talous- ja henkilöstöhallinto). Väliaikainen valmistelutoimielin päättää ja ohjaa valmistelua, jota ns. maakuntatoimiston henkilöstö toteuttaa. Alustavasti on ajateltu, että maakuntatoimistossa työskentelisi noin 20 henkilöä. Uusina asiantuntijoina tarvitaan mm. hallinnon, talouden, henkilöstöasioiden, tietohallinnon sekä sopimus-, kiinteistö- ja tukipalveluasioiden osaajia. Valmistelun talousarvio ja valtiolta tulossa oleva rahoitus näyttäisi täsmäävän melko hyvin. Maakuntauudistuksen palvelukokonaisuudet Palvelukokonaisuuksien vastuuvalmistelijat on nimetty seuraavasti:
Kasvupalvelut: Pekka Voutilainen, Hämeen TE-toimisto Maatalous ja elintarviketuotannon palvelut: Kari Kivikko, Hämeen ELY-keskus Ympäristöterveyden palvelut: Leena Haimi, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Vesi- ja kalatalouden palvelut: Jorma Kirjavainen, Pohjois-Savon ELY Pelastus- ja turvallisuuspalvelut: Petri Talikka, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Kotoutumispalvelut: Elina Sorvari, Hämeen TE-toimisto Vesien ja merenhoidon palvelut: Harri Mäkelä/Timo Virola, Hämeen ELY-keskus Alueiden kehittämispalvelut: Osmo Väistö, Hämeen liitto Maaseudun kehittämispalvelut: Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Alueidenkäytön palvelut: Heikki Pusa, Hämeen liitto Liikennepalvelut: Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus Luonnonsuojelupalvelut: Harri Mäkelä, Hämeen ELY-keskus Sote-uudistuksen valmistelutilanne, muutosjohtaja Jukka Lindberg Siirryttäessä esivalmisteluvaiheesta väliaikaishallintoon tarkastellaan uudelleen myös valmistelun työryhmärakennetta. Painopiste siirtyy sisällöllisestä kehittämisestä maakunnan ns. tekniseen valmisteluun, joka kootaan maakunnan marssioppaaseen. Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti sekä valinnanvapauslainsäädäntö ovat eduskunnan käsittelyssä, ja kokonaiskuva lainsäädännöstä alkaa muodostua. Valinnanvapauslainsäädäntö on merkittävä osa kokonaisuutta ja sen haltuun ottaminen vie aikaa. Tarkkaa rajausta ei ole vielä esimerkiksi siitä, mitkä palvelut sijoittuvat liikelaitoksiin ja mitkä yhtiöihin. Valinnanvapauslakiesityksen pohjalta voidaan kuitenkin alkaa valmistella maakunnan organisaatiomallin vaihtoehtoja. Oma Häme on käynyt neuvotteluja yhteistyöalueella Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa. Yhteistyöalueella on asioita, joista on pakko sopia ja asioita joista on hyödyllistä sopia, kuten sosiaalialan osaamiskeskuksen tulevaisuus. Yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa organisaatiomallivaihtoehtojen suunnittelemiseksi ei toteudu. Yhteistyömahdollisuuksia on tiedusteltu alustavasti Vaasan yliopistosta. Keskustelussa tuli esiin seuraavia näkökulmia: - Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä ministeriöiden ohjaus riippuu asiasta. Toisaalta ministeriöstä tuetaan maakuntia, toisaalta maakunnat antavat paljon myös ministeriöiden suuntaan. Yhteistyön henki on hyvä. Muutosjohtajat tapaavat säännöllisesti. Muutos tehdään joka tapauksessa maakunnassa.
- Ministeriöt valmistelevat maakuntien tueksi ns. järjestäjän käsikirjaa - Korkeakoulukumppania voisi etsiä myös HAMK:n ja sen tanskalaisen yliopistokumppanin kautta. HAMK:n kanssa on tehty yhteistyösopimus, ja seuraava askel on konkretisoida yhteistyötä. Yhteistyön alueita ovat mm. tiedolla johtaminen ja aluekehittäminen. Yksi maakunnan edunvalvontakysymys on vaikuttaa siihen, ettei oppilaitosyhteistyötä kehittämistoiminnassa estetä valmisteilla olevassa aluekehitys- ja kasvupalvelulaissa. Päätös: Ohjausryhmä päätti merkitä ajankohtaiskatsaukset tiedoksi. IV Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valinnanvapauspilotit, muutosjohtaja Jukka Lindberg Valinnanvapauslakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa toivottiin resursseja sekä lisäaikaa ja vaiheistusta valinnanvapauteen valmistautumiseen. Hallitus vastasi osin näihin toiveisiin sekä lainsäädännön arviointineuvoston kritiikkiin ehdotuksella maakunnallisista piloteista. Piloteille on varattu rahaa yhteensä 100 miljoonaa euroa. Rahoituksessa ei olisi omarahoitusosuutta. Pilotissa tulisi olla mukana 80 prosenttia maakunnan väestöstä. Kysymys on järjestämisen pilotoinnista, joten esim. ulkoistukset eivät välttämättä estäisi pilottiin osallistumista. Pilotti olisi aloitettava viimeistään 30.6.2018. Tarkemmat valinnanvapauspilottien osallistumiskriteerit julkaistaan 22.5. Lakiesityksen mukaan maakunnan on joka tapauksessa päätettävä valinnanvapauden toteuttamissuunnitelmasta 30.9.2018 mennessä. Suun terveydenhuollon valinnanvapaus sekä asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti tulee järjestää 1.1.2019 alkaen. Valinnanvapauden piirissä olevat palvelut tulee yhtiöittää. Pilotissa yhtiö perustettaisiin etuajassa esimerkiksi osaksi jotakin nykyorganisaatiota, ja yhtiö siirtyisi maakunnalle vuoden 2019 alussa. Hallitus on antanut pilotin lisäksi kolme polkua valinnanvapauteen siirtymiseen: A) Nopea vaihtoehto, jossa täydenpalvelun sote-keskukset aloittavat 1.7.2019, B) Hidas vaihtoehto, jossa aloitetaan suppealla sote-keskusmallilla ja keskuksia laajennetaan vuoden 2021 loppuun mennessä täyteen valikkoon ja C) Poikkeuslupamenettely, jonka edellytykset tuskin Kanta- Hämeessä täyttyvät. Pilotissa keskukset aloittaisivat vuotta aikaisemmin ja laajentamiselle saataisiin vuosi lisäaikaa. Korvausmallina olisi lakiesityksen mukaan ns. painotettu kapitaatio. Toimivan kapitaatiomallin rakentaminen on yksi keskeinen kysymys. Sopeuttamistarpeiden kannalta on huomioitavaa, että valinnanvapauden piirissä olevissa suoran valinnan palveluissa markkinoiden muodostuminen
tapahtuu lakiesityksen 11 :n perusteella nopeasti. Asiakkaat eivät ole ensisijaisesti julkisen palveluntuottajan listoilla, vaan maakunnan velvollisuus on listata asiakkaat fyysisesti lähimpään sote-keskukseen. Oma Hämeen sote-muutosryhmä on näyttänyt vihreää valoa pilottiin hakeutumisen valmistelun jatkamiselle. Työryhmä 5 on käynyt asiasta alustavia keskusteluja ja sen alla toimivaa rukkasryhmää on laajennettu pilotin suunnittelemiseksi. Hämeenlinnan kaupungin valinnanvapauskokeilu antaisi hyvän lähtökohdan laajempaan pilottiin hakeutumiselle. Maakunnassa noin 10 prosentilla asukkaista on jo nyt valinnanvapaus. Huonoja puolia pilotissa olisivat mm. valmistelun pikainen aikataulu ja hankkeen monimutkaisuus. Henkilöstön näkökulmasta pilotin rahoitus antaisi aikaa sopeutumiselle. Käytännössä pilottiin hakeutumisen valmistelua koordinoitaisiin Oma Häme valmistelun sateenvarjon alla, ja jokin nykyorganisaatio ottaisi valmistelun ja hankkeen isäntävastuun. Esimerkiksi Riihimäen kaupunki ja Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymä ovat olleet kiinnostuneita isännän roolista. Yhteistyötä tehtäisiin Hämeenlinnan kaupungin pilotin kanssa. Kuntien ja kuntayhtymien tulisi tehdä yhdenmukaiset päätökset pilottiin hakemisesta elokuun ensimmäisellä puoliskolla. Hankehakemuksen kirjoittaminen pitäisi aloittaa jo kesäkuussa. Keskustelussa tuli esiin seuraavia näkökulmia: Päätöksenteko kunnissa ja kuntayhtymissä - jatkovalmistelua varten olisi saatava pikaisesti tieto siitä, saadaanko mukaan riittävä määrä kuntia vai sanoutuuko yli 20 prosentin väestöosuuden verran kuntia ulos jo valmistelun aloittamisesta - lopullista päätöksentekoa varten kuntiin tarvitaan esitys pilottiin hakeutumisesta (ts. alustava hankesuunnitelma) - päätöksenteon pohjaksi pilotin hyvistä ja huonoista puolista tulee tehdä huolelliset riskiarviot sekä laatia alustava suunnitelma aikataulusta ja toteutuksesta - päätöksentekoa varten tulee arvioida myös pilotin henkilöstövaikutuksia ja tukipalveluihin liittyviä vaikutuksia sekä kirjata vaikutukset näkyviin jo päätöksentekovaiheessa - hankesuunnitelmassa tulisi olla selkeä ehdotus siitä, missä pilotin kotipesä on Pilottiin hakeutumisen hyviä ja huonoja puolia - mikäli pilottiin ei osallistuta, on maakunnan joka tapauksessa edettävä ainakin vaihtoehto B:n mukaisesti, mikä tarkoittaa suppean valikoiman valinnan aloittamista 1.7.2019; pilotti aikaistaisi valinnanvapauteen siirtymistä vuodella, mutta antaisi loppupäässä vuoden lisäaikaa - Hämeenlinnan kaupungin kokeilusta tähän mennessä kertynyt tieto kannattaa hyödyntää
jatkovalmistelussa; kokeilu on kuitenkin suppeampi ja esimerkiksi kapitaatiokorvausmalli on erilainen - pilotti antaisi tietoa valinnanvapauden vaikutuksista maakunnassa palveluverkon näkökulmasta: ennakkoarvio on, että valinnanvapauden myötä palveluverkko tiivistyy esimerkiksi pienissä kunnissa - pilotti antaisi lisäresursseja valinnanvapauteen siirtymiseen ja siihen liittyvien pulmien ratkaisemiseen; ilman lisäresurssia valmistelun tekee nykyorganisaatioiden henkilöstö - käytännössä liikkumavara on maakunnissa melko pieni; uuteen toimintaympäristöön tulee joka tapauksessa valmistautua - tähän mennessä Oma Häme valmistelussa on edetty rauhallisesti ja tähdätty maakunnan toimintojen aloittamiseen vuoden 2019 alussa; pilotti muuttaisi yhdessä tehtyjä suunnitelmia ja riskinä olisi se, että ne kunnat, joissa ei tehtäisi myönteistä päätöstä pilottiin hakeutumisesta, jäisivät ulkopuolisiksi - toimintasuunnitelmia pitää pystyä myös muuttamaan, kun toimintaympäristö muuttuu - valmisteluaikataulu on pikainen; onko esimerkiksi ICT-järjestelmiä mahdollista saada kuntoon annetussa aikataulussa - yhtiöittämisvaatimus on merkittävä asia, ja tarkoittaa käytännössä suurta työmäärää - kapitaatiokorvausmallin valmistelu on yksi merkittävä kysymys - pilottiin hakeutumisen valmistelu vaatii resursseja, jotka ovat esimerkiksi kunnissa tiukilla - miten pilottiin vaikuttaisi se, jos uuden lainsäädännön eteneminen pysähtyisi Henkilöstövaikutukset - henkilöstön kannalta yhtiöittämiseen liittyy useita valmisteltavia asioita; nopea yhtiöittäminen olisi valmisteltava kuitenkin hyvin - henkilöstön asema yhtiössä tulisi neuvotella siten, ettei henkilöstölle tule kahta siirtymää, ensin pilotissa perustettavaan yhtiöön, sitten maakunnalle siirtyvään yhtiöön - myös nykyisen valinnanvapauden vaikutukset henkilöstöön tulisi ottaa huomioon henkilöstövaikutusten arvioinnissa - kysymyksessä on niin merkittävä muutos, että henkilöstönvaikutusten arviointi on vaikeaa, eikä asiantuntijoita tahdo löytyä Päätös: Ohjausryhmä päätti, 1. merkitä saadut selvitykset tiedoksi, sekä 2. ottaa myönteisen kannan pilotin jatkovalmistelun puolesta todeten kuitenkin, että lopulliset päätökset asiasta tehdään kunnissa ja kuntayhtymissä, sekä 3. velvoittaa Oma Häme valmisteluorganisaatiota laatimaan kunnille ja kuntayhtymille lähetekeskustelun pohjaksi kuvauksen pilottihankkeesta sekä arvion pilottiin lähtemisen hyvistä ja huonoista puolista toukokuun viimeisellä viikolla, jotta kunnat ja kuntayhtymät voivat käydä lähetekeskustelun ja ottaa
alustavasti kantaa pilotin jatkovalmistelemiseksi kesäkuun aikana, sekä 4. velvoittaa Oma Häme valmisteluorganisaatiota tekemään uuden harkinnan pilottiin hakeutumisen valmistelun jatkamisesta kuntien ja kuntayhtymien palautteen jälkeen, sekä 5. mikäli harkinnan perusteella päädytään jatkamaan pilottiin hakeutumisen valmistelua, velvoittaa Oma Häme valmisteluorganisaatiota valmistelemaan kuntiin ja kuntayhtymiin lopullisen päätösesityksen käsiteltäväksi elokuun alkupuolella. V Sairaalasuunnittelun tilannekatsaus, muutosjohtaja Jukka Lindberg (Hannu Juvonen estynyt) Kanta-Hämeen uuden keskussairaalan suunnittelu etenee, ja se on maakunnan palveluverkon kannalta yksi keskeinen asia. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kiinteistöt siirtyvät muutoksessa maakuntien tilakeskukselle, joka hoitaa jatkossa uudet investoinnit sekä suunnittelu- ja rakennuttamisprosessit. Uuden keskussairaalan suunnittelu asettuu kuitenkin välivaiheeseen, jossa käynnissä oleville isoille investoinneille ei ole valmista prosessia. Siksi on tärkeää, että sairaalahanke on yhteistyöalueen investointisuunnitelmassa sekä STM:n, Kanta-Hämeen maakuntavalmistelun ja maakuntien tilakeskuksen tiedossa. Sairaalahanketta käsitellään tarkemmin ohjausryhmän seuraavassa kokouksessa. VI Maakunnan muutosvision valmistelu, muutosjohtaja Matti Lipsanen Muutosvision laatiminen kuuluu maakuntauudistuksen esiselvityksen tehtäviin. Muutosvisio siirtää viestikapulan perustettavalle maakunnalle ja väliaikaishallinnolle. Noin puolet 18 maakunnasta on tähän mennessä laatinut muutosvisionsa. Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen maakunta 2023 -vision mukaan uusissa maakunnissa asukkaiden palvelutarve on palvelujen lähtökohta ja sote-palvelut ovat integroituja asiakaslähtöisesti. Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat. Uuden maakunnan pitää tarjota asukkaille sosiaalisen osallisuuden kokemus. Oma Hämeen valmistelutyön arvoja ovat asukaslähtöisyys, yhteistyöhakuisuus, tietoon perustuminen, läpinäkyvyys ja luottamus. Hämeen liiton arvotyön tuloksena on vuonna 2014 koottu samansuuntaisia arvoja. Kanta-Hämeen muutosvisio tiivistyy lauseeseen: Maakunta olemme me. Yhdentoista kunnan, viiden kuntayhtymän ja valtion aluehallinnon palveluista syntyy yhtenäinen maakunta, joka tuottaa palveluita kaikille maakunnan asukkaille. Maakuntaa palveluineen ei tuoda ulkoa vaan sen tehdään itse. Maakunta on yhteinen ja palvelee meitä, nykyisiä ja tulevia hämäläisiä. Maakunta valmistellaan yhdessä meille, hämäläisille. Maakunta olemme
me: hämäläiset asukkaat, henkilöstö, päättäjät ja valmistelijat. Keskustelussa tuli esiin seuraavia näkökulmia: - visiossa esitetään tyypillisesti selkeä, haastava ja innostava tavoitetila, joka tässä tapauksessa voisi liittyä myös esimerkiksi siihen, miten saavutamme kilpailuetua suhteessa muihin maakuntiin - visioon voitaisiin kiteyttää mitattavissa olevia asioita - esitetyssä visiossa korostuu hämäläisyys; tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä kuplaa Kanta- Hämeelle VII Muut asiat Päätös: Ohjausryhmä hyväksyi Kanta-Hämeen muutosvision Maakunta olemme me. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä on lausuntokierroksella 16.6. saakka, johtajaylilääkäri Seppo Ranta Sairaanhoitopiiri antaa lausunnon asetusluonnoksesta. Asetus liittyy jo voimassa olevaan terveydenhuoltolain muutokseen. Luonnoksessa esitetään tiettyjä erikoissairaanhoidon tehtäviä keskitettäväksi tiettyihin yliopistosairaaloihin sekä tiettyjä tehtäviä keskitettäväksi kaikkiin viiteen yliopistosairaalaan (esim. lastenpsykiatriseen hoitoon liittyviä tehtäviä). Tavoitteena on tehtävien keskittäminen riittävän suuriin yksiköihin. Edelleen luonnoksessa esitetään keskitettäväksi tiettyjä leikkaustoimintoja, mutta keskittäminen ei perustu jakoon ns. laajan tai suppean toimintojen sairaaloihin, vaan leikkaustoimintojen lukumääriin. Ervaalueella on sovittu, että toimintoja ei keskitetä ainoastaan Pirkanmaalle, vaan myös muihin suuntiin. Päätös: Asia merkittiin tiedoksi. Seuraava kokous Ohjausryhmän seuraava kokous on ma 21.8. klo 12 Hämeenlinnassa. Kokoukseen kutsutaan kuntien uudet luottamushenkilöt. VIII Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.24.