Kevyet ja kantavat puurakenteet
MÄÄRITTELE TARVITTAVA PALONKESTOAIKA Vaikka puu luokitellaan palavaksi materiaaliksi, oikein suunniteltu puurakenne selviää suhteellisen hyvin tulipaloista. Kevyet puurakenteet suojataan yleensä palamattomilla materiaaleilla, kun taas massiivipuurakenteet kestävät luonnostaan tulta, sillä niiden pinnalle muodostuu hiilikerros, joka hidastaa lämmön etenemistä. Kun massiivipuurakenne altistuu palolle, puun ulkokerros saavuttaa syttymispisteensä noin 300 C lämpötilassa, jonka jälkeen se syttyy ja palaa nopeasti. Palaneen puun pinnalle muodostuu hiilikerros, joka menettää lujuutensa, mutta eristää puun sisäosan estäen sen liiallisen kuumenemisen. Hiiltymänopeus on pitkälti vakio. Se riippuu puun tiheydestä, kosteuspitoisuudesta ja paloaltistuksesta. Rakennuksen palonkestävyysvaatimukset määritellään rakennuksen paloluokan sekä palokuorman perusteella ja ilmaistaan minuuteissa (15, 30, 45, 60, 75, 90 tai 120 minuuttia). Tarvittavat palonkestoajat löytyvät rakennusmääräyksistä ja riippuvat mm. rakennuksen korkeudesta, tyypistä sekä asukkaiden määrästä. Käytännössä vaatimus tarkoittaa sitä, että rakennuksen rungon on säilytettävä kantavuutensa koko palon keston ajan (ml. hiipumisvaihe). Suunnitteluinsinöörin vastuulla on määrittää kunkin rakenteen käyttö- ja murtorajalämpötilat soveltuvien määräysten perusteella esim. EN 1992 Eurokoodi 5 (Puurakenteiden suunnittelu). Materiaalit testataan yleensä todellista palonkehitystä mallintavan standardipalokäyrän mukaisesti. Standardipalokäyrän mukaisessa tulipalossa lämpötila nousee aluksi melko nopeasti ja jatkaa sitten nousuaan äärettömiin. Todelli suudessa palo alkaa hiipua, kun kaikki palava materiaali on palanut, joten on erittäin epätodennäköistä, että 60 minuutin palotestin läpäisseet rakenteet sortuisivat tunnin palon jälkeen. Palonkestävyyskokeen tulokset ilmaistaan aikana, jonka rakenteet kestävät ennen kuin yksi tai useampi kolmesta ominaisuudesta pettää. Ominaisuuksia ovat: Kantavuus (R) Tiiviys (kuumien kaasujen/liekkien läpäisevyys) (E) Eristävyys (lämpötilan nousu) (I) Palkeille ja pilareille asetetaan vain luokan R mukaisia kantavuusvaatimuksia. Osastoiville seinille ja vaakarakenteille voidaan asettaa myös REI mukaisia kantavuusvaatimuksia. Jotta palonkestävyystestejä ei tarvitsisi suorittaa jokaiselle rakennustuotteelle erikseen, auttavat laskentamenetelmät selvittä mään lämmön aiheuttamat mekaaniset rasitukset ja siten arvioimaan betonista, teräksestä, betonin ja teräksen yhdistelmästä, puusta, tiilestä ja alumiinista valmistettujen rakenteiden palonkestävyyttä. Näitä laskentamenetelmiä on esitettynä Eurokoodien palokäyttäytymistä käsittelevässä osiossa. MÄÄRITTELE SUOJAUSTAPA Puurakenteiden palonkestävyyttä voidaan lisätä tehollisen poikkileikkauksen menetelmällä tai suojaamalla rakenteet palamattomilla materiaaleilla kokonaan tai osaksi palonkestoaikaa 1. SUOJAAMATON PUU MASSIIVIPUURAKENTEET Mikäli massiivinen puurakenne on altistettava palolle osittain tai kokonaan ja eristemateriaalit eivät pysty tarjoamaan tarvittavaa palosuojaa, voidaan puurakenteista tehdä palonkestäviä suunnittelemalla niihin uhrattava puuosuus lisäämällä puurakenteen leveyttä ja/tai syvyyttä. Muulle poikkileikkaukselle käytetään normaalilämpötilan lujuus- ja jäykkyysarvoja (tehollinen poikkileikkaus). Standardi EN1995-1-2 (2004) sisältää yksinkertaisia laskentatapoja, joilla voidaan määrittää erityyppisten puukappaleiden hiiltymänopeus ja -syvyys. Hiiltymänopeus β: pehmeän puun hiiltymäsyvyyden d char (mm/min) ja paloajan t suhde. Pehmeän puun hiiltymäsyvyys on esim. 0,7 0,8 mm/ min. β = d char t Esimerkki: mikäli pehmeästä puusta valmistettu pilari altistuu palolle kaikilta sivuiltaan 30 minuutin ajan, sen leveys ja syvyys vaativat 2 30 min 0,8 mm/min = 48 mm uhrattavaa puuta. 2. PALOLTASUOJATTU PUU Suojaamalla puurakenteet palolta joko koko palonkestoajaksi tai vain osaksi palonkestoaikaa, viivästetään puussa tapahtuvan hiiltymisen alkamisaikaa t ch. Suojalevyjen välisten rakojen ollessa suurempia kuin 2 mm, tulee rakojen kautta tapahtuva hiiltyminen ottaa huomioon mitoituksessa. Yksidimensionaalinen hiiltyminen; hiiltymänopeus β 0 d char,0 d char,n d char,0 puulaatta Nimellinen hiiltyminen; hiiltymänopeus β n Eurokoodi 5 antaa taulukoidut hiiltymänopeuden mitoitusarvot pehmeille puulaaduille lajista ja tiheydestä riippumatta. Hiiltymissäännöt ovat suhteellisen riittävät yhdeltä sivulta palolle altistuville puulaatoille ja kolmelta tai neljältä sivulta altistuville suorakaidepoikkileikkauksille. d char,0 puupalkki 2
3. HIILTYMÄMITOITUS + PALOSUOJAUS Tässä menetelmässä puun hiiltyminen lasketaan osaksi erillistä palosuojausta. Mitoituksessa tulee tällöin huomioida puun erilaiset hiiltymänopeudet paloaltistuksen eri vaiheissa. Kun puu on suojattu verhouksella, hiiltyminen viivästyy. Mikäli verhous putoaa pois, hiiltymisen oletetaan tapahtuvan kaksinkertaisella nopeudella (verrattuna alun perin suojaamattoman pinnan hiiltymiseen) siihen asti, että puun hiiltymäsyvyys on 25 mm (k 3 = 2). Tämän hiiltymäsyvyyden jälkeen hiiltyminen jatkuu suojaamattoman puun hiiltymänopeudella. Mikäli suojaus pysyy paikallaan, mutta hiiltyminen alkaa suojaavan levyn takana lämpötilan nousun seurauksena (esim. tyypin F kipsilevyllä tehdyssä suojauksessa) tapahtuu hiiltyminen taulukkoarvoja hitaammin (k 2 < 1). Puun palosuojaus voi pettää kahdella tavalla: suojaukseen käytetyt levyt voivat murtua tai suojausta paikallaan pitävät kiinnikkeet irrota suojauksen takana olevan puun hiillyttyä. Kiinnikkeiden irtoamisen välttämiseksi kiinnikkeiden tulee upota vähintään 10 mm hiiltymättömään puuhun. Hiiltymäsyvyys d char,0 tai d char,n (mm) 40 30 20 10 1 2a 0 t ch = t f suojausaika Aika (t) ei hiiltymistä 2b 25 mm β (vaihe 2b) = β β (vaihe 2a) = 2 β KIVIVILLALLA SUOJATUN PUUN HIILTYMÄNOPEUDET Hiiltyminen kivivillaeristeen takana alkaa arvon t ch ilmoittamana aikana tavallista hitaammin suojauksen ollessa vielä paikallaan. Tämä aika saadaan selville kertomalla Eurokoodi 5 hiiltymisnopeuden mitoitusarvot kertoimella k 2. Jos puurakenne on suojattu vähintään 20 mm paksuilla kivivillalevyillä, (tiheys vähintään 26 kg/m 3 ja lämpötilankesto 1000 C), k 2 voidaan ottaa suoraan Eurokoodin 5 taulukosta. Muilla paksuuksilla voidaan käyttää lineaarista interpolointia. Paksuus h ins (mm) k 2 20 1 45 0,6 (h ins = eristysmateriaalin paksuus) Suojauksen pettämistä seuraavassa vaiheessa hiiltymisnopeuden mitoitusarvot kerrotaan arvolla k 3 = 2. Kivivillalevyillä suojattujen puupalkkien ja -pylväiden hiiltymisen alkamisaika t ch lasketaankaavalla t ch : t ch = 0,07 (h ins 20) r ins t ch = hiiltymisen alkamisaika (min) h ins = kivivillakerroksen paksuus (mm) r ins = kivivillan tiheys (kg/m³) PALOTURVALLINEN PUURAKENNE ULKOSEINÄT Puurakenteiset ulkoseinät tehdään yleensä puurungosta ja sen molemmille puolille kiinnitetystä verhouksesta (levyistä, paneloinneista tai pinnoituksista). Runkotolppien välit voivat olla tyhjiä tai ne voidaan täyttää osittain tai kokonaan eristeellä. Puurunko tulee suojata molemminpuoliselta palorasitukselta. Puukerrostalojen ulkoseinissä on käytettävä vähintään A2-s1, d0 -paloluokan eristeitä. Palamattomat kivivillaeristeet kuuluvat paloluokkaan A1, joka on rakennusmateriaalien parhain mahdollinen paloluokitus. Kivivilla kestää tulta erittäin hyvin, joten se suojaa runkotolppia palon aikana rungon eristetyiltä sivuilta. Näin ollen hiiltymistä tapahtuu ainoastaan runkotolpan palolle alttiina olevalla kapealla sivulla. Puurungon paloaltistus (a), puurakenteen todellinen hiiltymä (b) ja vastaavamitoituksessa käytettävä nimellinen jäännöspoikkileikkaus(c). (a) b (b) h d char,n b (c) 3
REI60/Tuulettuva kantava ulkoseinä (korkeus enintään 3000 mm) Ulkoverhouslaudoitus 23 120 mm Tuuletusrako 22 mm Tuulensuojaeriste PAROC Cortex 30 mm (tai 9 mm tuulensuojakipsilevy, Knauf KXT9, Gyproc GTS9 Puurunko 48 148 k600, lujuusluokka C24 + eriste PAROC extra 150 mm Höyrynsulku Kipsilevy 13 mm (tyyppi A, normaali) Jatkuva kuorma seinälle: 5,4 kn/runkotolppa (9 kn/m) VTT:n lausunnon VTT-S-03737-14 mukaan lähes kaikki tämän rakenteen muunnokset täyttävät REI60-vaatimuksen, jos ne eristetään Paroc-kivivillalla. Paloluokitus pätee sekä ulko- että sisä puolista paloa vastaan. Lisää REI60- rakenteita on esitettynä Parocin CAD-kuvissa. Luokitus palotestin perusteella REI60 Ulkoverhouslaudoitus 28 mm Pystykoolaus 32 100 mm k600, palokatkot kerroksittain/tuuletusrako Tuulensuojaeriste PAROC Cortex One 220 mm CLT (Cross Laminated Timber, ristiinlaminoitu massiivipuulevy) -levy 90 120 mm, kantava rakenne Kipsilevy 13 mm, toimii myös palosuojana Luokitus laskennan perusteella Laskelmien mukaan lähes kaikki tämän rakenteen muunnokset täyttävät REI60- vaatimuksen, jos ne eristetään Paroc-kivi villalla. Paloluokitus pätee sekä ulko- että sisäpuolista paloa vastaan. Lisää REI60- rakenteita on esitettynä Parocin CAD-kuvissa. YLÄPOHJAT Yläpohjien palomitoituksessa kantavat yläpohjarakenteet (kattoristikot ja -palkit) on suojattava kyljistään/ sivuiltaan. Palosuojaus alapuolista paloa vastaan koostuu normaalisti useista eri materiaalikerroksista, mutta yläpuolisen palon tilanteessa pääroolissa on palamaton eristysmateriaali. Yläpohja kattoristikoista REI60/ tuuletettu ullakko Normaali naulalevyristikko kestää paloa alle 10 minuuttia johtuen liitosten heikosta palonkestävyydestä. Jos yläpohjarakenteelle asetetaan kantavuusvaatimus (R30 R120), ristikon alapaarre suunnitellaan kantavaksi palkiksi. PAROC extra -eristyslevyt täyttävät Eurokoodin 5 vaatimukset ja suojaavat kattopalkkien sivu- ja yläosia hiiltymiseltä. Alin eristyskerros tehdään kivivillalevyillä (paksuuden on vastattava vähintään kattopalkin/ alapaarteen korkeutta). Huonetilan puolella tapahtuvassa palossa kattopalkkien väliset kivivillalevyt pysyvät paikoillaan alapuolisen koolauksen/harvalaudoituksen tukemana vaikka sisäkaton suojaavat kipsilevyt murtuisivat. Palkkien puuinfo.fi yläpuolinen eristyskerros voidaan tehdä levyillä tai puhallusvillalla. Kattoristikoiden alapaarteiden näkyvät osat saavat suojan esim. normaaleista kipsilevyistä. Sisäverhouslevyillä voidaan tarpeen vaatiessa toteuttaa koko yläpohjan palosuojaus tai niiden vaikutus voidaan ottaa huomioon osana palonkestoaikaa. Puhallusvilla on irtonaista ja putoaa paikoiltaan ilman alapuolista tukea. Tämän johdosta palkkien sivuosien palosuojauksessa käytetään vain levyeristeitä. puuinfo.fi Koska kattoristikoiden alapaarteisiin kiinnitetty harvalaudoitus on oleellinen osa palkkien palonsuojausta, täytyy laudoituksen mitoituksessa huomioida rakenteelle asetettu palonkestovaatimus. Palolta suojaavat eristeet voidaan tukea paikoilleen myös muilla keinoin esim. metalliverkolla. Palot leviävät tuulettuvissa yläpohjan onteloissa erittäin herkästi. Kerrostaloissa yläpohja muodostaa tavallisesti oman palo-osastonsa. Tällöin vesikattorakenteet voivat palaa kokonaan vaikuttamatta alla oleviin huoneistoihin. 4
Kerrostaloissa yläpohjien kantavat rakenteet tehdäänkin usein betonista ja vesikaterakenteet puusta. Rivitaloissa jokainen asunto on eroteltava omaksi palo-osastokseen yläpohjaa myöten. Ullakko-/ylä pohjatiloissa tämä tarkoittaa (R)EI30-paloluokan seinän/rakenteen rakentamista huoneistojen välisten osastoivien seinien päälle. Helpoin tapa toteuttaa yläpohjan osastointi on käyttää EI30-paloluoki teltuja kivivillatuotteita joko kattoristikon toiselle puolelle asennettuna (EI30- rakenne) tai kahden kattoristikon väliin asennettuna (REI30-rakenne). (SBA Interior) max 4000 max 2400 Osastoiva ristikkorakenne on tehtävä tiiviisti vesikatteen alapintaan asti, jottei palo pääse leviämään aukkojen ja rakojen kautta. Koska yläpohjatila/ullakko tuulettuu avoimien räystäiden kautta, ulko- ja / huoneistopalojen liekit voivat helposti levitä ullakkoon julkisivuista räystäiden kautta aiheuttaen tuhoisia ullakkopaloja. Palon leviäminen yläpohjan onteloihin räystäiden kautta saadaan estettyä käyttämällä EI30-rakenteita räystäissä. Räystäiden suojaaminen on erityisen tärkeää silloin, kun julkisivuissa on käytetty palavia materiaaleja. Kivivilla b 200 mm (R)EI30 puuinfo.fi puuinfo.fi puuinfo.fi VÄLIPOHJAT Välipohjien kantavat palkkirakenteet suojataan samoin periaattein kuin yläpohjan palkkirakenteet. Palkkien väleissä käytettävä PAROC extra -eriste on tuettava alapuoleltaan riittävän kokoisella koolauksella tai metalliverkolla. puuinfo.fi VÄLISEINÄT Kevyet väliseinät runkotolppien väliset ontelot täytetään kokonaan tai osittain Paroc extra -kivivillaeristeellä. Opastavat suunnitteluohjeet kokonaan eristetyille kantaville seinärakenteille annetaan Eurokoodin 5 liitteessä C. Laskennallisesti määritelty eristysaika riippuu rakenteissa käytettyjen materiaalikerrosten palokäyttäytymisestä, sijainnista rakenteessa sekä liitoksista. Yksinkertaisimmillaan rakenteen palonkestoajan voi selvittää laskemalla yhteen kerrosten vaikutukset palonkestävyyteen ottaen huomioon eri lämmönsiirtoreitit. EI60 13 mm kipsilevy (normaali) 66 mm:n puuranka, k600 + PAROC extra 66 mm 13 mm kipsilevy, (normaali) 5
LÄPIVIENNIT Osastoivien puurakenteiden läpiviennit eivät saa heikentää rakenteiden palon kestävyyttä. Näin ollen on suositeltavaa soveltaa läpivienteihin samaa palonkestovaatimusta kuin niitä ympäröiviin rakenteisiin. 250 mm Silikaattiliima Sika Firestop, paksuus 15 mm EI30-läpiviennit Kun esimerkiksi ilmakanava viedään väliseinän, katon tai lattian läpi, rakenteen palonkestävyys voidaan säilyttää käyttämällä paloluokiteltuja läpivientiratkaisuja. Esimerkiksi pyöreät kanavat (läpimitta 250 mm ja teräksen paksuus 0,5 mm) voidaan eristää PAROC Hvac AirCoat 50 mm eristeellä. Rakenteeseen tehtävän asennusaukon tulee olla enintään 30 mm kanavan läpimittaa suurempi. Läpivienti tiivistetään PAROC Pro Loose Mat 80 -kivivillalla ja silikaattiliimalla VTT-C-11685-16 liitteen A2 mukaisesti. Kanava tuetaan osastoivaan rakenteeseen teräksisillä L-profiileilla. SUOJAVERHOUKSET K 2 Palavia puupintoja ja -rakenteita voidaan suojata palolta suojaverhouksella. Suojaverhous suojaa puupintaa hiiltymiseltä 10, 30 tai 60 minuuttia. Suojaverhousten luokat esitetään merkinnöillä K 2 10, K 2 30 and K 2 60. Viereisessä taulukossa on esitettynä EN 14135 standardin mukaisesti testattujen Paroc-kivivillalevyjen suojaverhousluokitukset. Kivivillaeristys Paksuus Luokitus PAROC WAS 25t 30 mm K 2 10 PAROC Cortex pro (tai WAS 35) PAROC Cortex One PAROC FPS 17 50 mm 80 mm 50 mm K 2 30 PAROC FPS 17 60 mm K 2 60 Läpäistäkseen testin, tuotteen on täytettävä seuraavat kriteerit halutun suojaverhousajan: Keskimääräinen lämpötilan nousu rakenteen vastakkaisella puolella tulee olla alle 250 C alkulämpötilaan verrattuna. Suurin yksittäinen lämpötilan nousu rakenteen vastakkaiselle puolella saa olla enintään 270 C alkulämpötilaan verrattuna. Suojattavassa rakenteessa (lastulevy) ei saa esiintyä hiiltynyttä tai palanutta materiaalia ja siten alustan tulee olla silmämääräisesti kunnossa. Suojaverhouksen tulee pysyä paikoillaan koko altistusajan, eikä siitä saa pudota paloja/osia siten, että suojattava pinta altistuu suoraan palolle K 2 -luokitus ei vastaa EI -luokitusta. EI -luokituksen kriteerit ovat seuraavat: I = eristävyys. Aika, joka kuluu lämpötilan nousuun rakenteen kylmällä puolella (lämpötilan nousu keskimäärin enintään 140 C, yksittäinen lämpötilan nousu enintään 180 C). E = tiiviys. Aika, jonka rakenne säilyttää tiiviytensä liekkejä ja kuumia savukaasuja vastaan standardipalossa. EI -luokiteltua rakennetta voidaan käyttää palokuormia suojaavana kerroksena suojaverhouksen tapaan. EI -luokitellun rakenteen on oltava kokonaisuudessaan suojattavan puupinnan tai -rakenteen päällä. 6
Yksinkertaistettu laskentamenetelmä EI -palosuojarakenteelle (EN1995-1-2, liite E) Suojaava rakenne EI30 13 mm:n kipsilevy (EN520) 48 x 48 mm puuranka, k600 + PAROC extra 48 mm 13 mm:n kipsilevy (EN520) (Kipsilevyjen saumat sijoitetaan puurangan keskelle ja sauman leveys on alle 2 mm) puuinfo.fi Suojarakenne Kipsilevy t ins,0,1 18 min Kipsilevy, eriste k pos,1 0,8 Kipsilevyn sijainti rakenteessa k j,1 1,0 Kipsilevyn saumoihin perustuva kerroin Kivivilla t ins,0,2 0,2 h ins k dens (kaava soveltuu vain kivivillalle) 0,2 48 1 = 9,6 min t ins,0,2 9,6 min PAROC extra, eriste k pos,2 1,0 Eristyksen sijainti rakenteessa k j,2 1,0 Eristyslevyn liitoksiin perustuva kerroin Kipsilevy t ins,0,3 18 min Kipsilevy, eriste k pos,3 0,74 Kipsilevyn sijainti rakenteessa k j,3 1,0 Kipsilevyn liitoksiin perustuva kerroin t ins = t ins,0,1 k pos,1 k j,1 + t ins,0,2 k pos,2 k j,2 + t ins,0,3 k pos,3 k j,3 18 0,8 1,0 + 9,6 1,0 1,0 + 18 0,74 1,0 = 37,32 min Huomautus: Tämä laskentamenettely soveltuu vain seinärakenteille! ONTELOERISTYSMATERIAALIEN k dens -ARVOT Ontelon eriste materiaali ASENNUS Tiheys (kg/m 3 ) k dens * Kivivilla 26 1,0 50 1,1 * Välitiheyksien kohdalla voidaan soveltaa lineaarista interpolointia Alla olevassa taulukossa on esitetty muutamia laskennallisia paloeristysarvoja kivivillalle (t ins,0 ) seinärakenteissa. Arvot on annettu minuuteissa materiaalin paksuuden ja tiheyden perusteella. Kivivilla t ins,0 (min) eri paksuuksille eristys 50 mm 70 mm 100 mm 120 mm 150 mm 200 mm PAROC extra 10 14 20 24 30 40 PAROC extra pro 11 15 22 26 33 44 t ins,0,1 = viimeinen luku ilmaisee eristeen sijainnin rakenteessa Jos runkotolppien väliset ontelot täytetään kokonaan tai osittain kivivillalla, eristysaika määritetään kaavalla t ins,0,1 = 0,2 h ins k dens (h ins = eristyksen paksuus millimetreinä). Kevyempien/pehmeämpien kivivillaeristelevyjen asennus on erittäin helppoa. Kaikissa puurakenteissa eriste asennetaan tiiviisti palkkien tai tolppien väliin. Pehmeiden kivivillalevyjen joustavuuden ansiosta erillistä saumojen tiivistämistä ei tarvitse tehdä. Vaakarakenteissa eristys voidaan tukea esim. runkojen/rankojen sisälle asennettavilla nauloilla tai ruuveilla, jotka auttavat pitämään eristyksen paikallaan palon aikana. Kivivillasta tehty palosuojaus on erittäin kestävä. Huolto on tarpeen ainoastaan iskuvaurioiden tapauksessa, jolloin vahingoittunut tuote on vaihdettava ehjään. Paroc FireSAFE -järjestelmää tulee käyttää sisätiloissa, joissa on normaali sisälämpötila ja -kosteus. 7
Paroc on yksi Euroopan johtavia energiatehokkaiden ja paloturvallisten eristeratkaisujen valmistajia. Lähes 80-vuotisen historiamme ajan olemme rakentaneet mainetta edistyksellisillä tuoteominaisuuksilla, teknisellä osaamisella ja kestävän kehityksen ratkaisuilla arkkitehdeille, urakoitsijoille, jälleenmyyjille sekä teollisten ja asuinrakennusten rakentajille. Toimintamme kulmakiviä ovat asiakas- ja henkilöstölähtöisyys, jatkuva innovaatio, kannattava kasvu sekä kestävä kehitys. Paroc-tuotteita ovat rakennuseristeet, tekniset eristeet, laivaeristeet ja akustointituotteet. Tuotteet valmistetaan Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa, Puolassa ja Venäjällä. Myyntitoimistoja ja edustustoja on 14 maassa Euroopassa. Rakennuseristeiden laaja tuote- ja sovellustarjonta soveltuu kaikkeen perinteiseen rakennusten eristämiseen. Rakennuseristeitä käytetään lähinnä ulkoseinien, kattojen, lattioiden ja alapohjien sekä väliseinien lämmön, palon ja äänen eristämiseen. Akustiikkatuotteiden valikoima sisältää ääntä absorboivat sisäkatot ja seinälevyt sekä teollisuuden meluntorjuntatuotteet akustiikkaolosuhteiden parantamiseen ja melun vaimentamiseen. Teknisiä eristeitä käytetään lämmön-, palo- ja ääneneristeinä talotekniikassa, prosessiteollisuuden putkistoissa ja laitteissa, laitevalmistuksessa sekä laivoissa. Tiedot tässä esitteessä ovat yksinomainen ja täydellinen kuvaus tuotteen ominaisuuksista. Kuvaus on voimassa tämän esitteen laatimishetkestä siihen saakka, kunnes se korvataan uudella sähköisellä tai painetulla kuvauksella. Kuvauksen viimeisin versio on aina nähtävillä Parocin verkkosivuilla. Esitemateriaalimme esittää tuoteratkaisut ja sovellukset, joihin tuotteidemme toiminnallisuus ja tekniset ominaisuudet on hyväksytty. Mitään tässä esitteessä esitettyä ei ole pidettävä takuun antamisena. Emme vastaa tuotteidemme käyttämisestä kolmansien osapuolien tuotteiden tai ratkaisuiden käytön tai asentamisen yhteydessä. Emme vastaa tuotteen soveltuvuudesta sellaiseen käyttötarkoitukseen, johon sitä ei ole tämän esitteen antamien tietojen mukaisesti tarkoitettu. Pidätämme oikeudet muokata tai muuttaa esitteitämme. PAROC on Paroc Groupin rekisteröity tavaramerkki. Maaliskuu 2017 Paroc Group 2017 2227BIFI0317 PAROC OY AB Rakennuseristeet PL 240,00181 Helsinki puh. +358 46 876 8000 www.paroc.com A MEMBER OF PAROC GROUP