MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Samankaltaiset tiedostot
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 4: Taso- ja avaruuskäyrät

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 6: Vektorikentän viivaintegraali

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida:

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Tasokäyrän kaarevuus LUKU 1

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä Olkoot γ : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

= ( F dx F dy F dz).

5 Differentiaalilaskentaa

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

Täydellisyysaksiooman kertaus

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

1 Supremum ja infimum

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Yleisiä integroimissääntöjä

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

1 sup- ja inf-esimerkkejä

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Matematiikan tukikurssi

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

Toisen asteen käyrien ja pintojen geometriaa Ympyrän ja pallon ominaisuuksia

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 TFM Laskuharjoitus 2L

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

Ympyrä 1/6 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kulma, piste, suora

Jonot. Lukujonolla tarkoitetaan ääretöntä jonoa reaalilukuja a n R, kun indeksi n N. Merkitään. (a n ) n N = (a n ) n=1 = (a 1, a 2, a 3,... ).

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (1 piste/kohta)

LUKU 7. Perusmuodot Ensimmäinen perusmuoto. Funktiot E, F ja G ovat tilkun ϕ ensimmäisen perusmuodon kertoimet ja neliömuoto

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Sisältö Sisältö 14.Useamman muuttujan funktioiden integrointi

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

Transkriptio:

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 2016 1 Perustuu Antti Rasilan luentomonisteeseen vuodelta 2015. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 1 / 19

Motivaatio Tutustutaan taso- ja avaruuskäyriin sekä lasketaan kaarenpituuksia. Tyypillinen käyrä voi olla esimerkiksi kappaleen liikerata tasossa tai avaruudessa. Käyrä ei tee hyppyjä, mutta se voi villiintyä muutoin! Käyrä esitetään usein parametrisoidussa muodossa: kappaleen liikerata ajan funktiona. Käyrä voi olla differentiaaliyhtälön ratkaisu: planeettojen radat, Keplerin lait Newtonin mekaniikasta. Käyriä tarvitaan myös esimerkiksi parametrien optimointiin liittyvissä ongelmissa, missä käyrän pisteet liittyvät optimoitavien parametrien välisiin riippuvuuksiin. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 2 / 19

Esimerkki modernista sovellutuksesta 3D printterin (Ultimaker Original) printtauspää kulkee Newtonin mekaniikan mukaisesti erästä käyrää pitkin. Tehtävänä estimoida tämä käyrä mahdollisimman tarkasti perustuen kiihtyvyysanturidataan (srate = 3 khz) sekä LEDien paikan sisältävään synkronoituun kameradataan (srate = 400 Hz). Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 3 / 19

Peruskäsitteitä: käyrän parametrisointi Muodollisesti käyrällä tarkoitetaan (parametrisoitua) joukkoa C R n, n 2, joka voidaan esittää muodossa C = {r(t) : t I } = r(i ) = r:n arvojoukko, missä I R on väli, ja funktio r : I R n on jatkuva. Vektoriarvoisen funktion r : I R n jatkuvuudella tarkoitetaan sen koordinaattifunktioiden jatkuvuutta (missä tahansa kantaesityksessä). Tässä r = r(t) on käyrän C eräs parametrisointi ja I on parametrisointia vastaava parametriväli. Parametriväli I voi olla avoin (a, b), suljettu [a, b], tai jopa puoliavoin (a, b], [a, b). Fysikaalisesti mielenkiintoisimpia ovat tapaukset n = 2 (tasoliike), n = 3 (Newtonin mekaniikka) ja n = 4 (suhteellisuusteoria), mutta yleiset periaatteet ovat pitkälti samoja kun n 5. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 4 / 19

Koordinaattifunktiot 1/2 Avaruuskäyrän (eli n = 3) parametrisointi voidaan antaa muodossa r(t) = (x(t), y(t), z(t)) R 3 kun t I = [a, b]. Parametrisointi voidaan kirjoittaa myös koordinaattimuodossa x = x(t), y = y(t), t I. z = z(t), Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jopa vektorimuotoa r(t) = x(t)i + y(t)j + z(t)k kun t I, jossa i = (1, 0, 0), j = (0, 1, 0), ja k = (0, 0, 1) ovat R 3 :n luonnolliset kantavektorit. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 5 / 19

Koordinaattifunktiot 2/2 Edellä x, y, z ovat koordinaattifunktioita, ja jatkuvuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että nämä ovat jatkuvia funktioita välillä I. Tapauksessa n = 2 kyseessä on tasokäyrä, joten z-koordinaatti jää pois: { x = x(t), kun t I. y = y(t), Huom. Samalla käyrällä on useita eri parametrisointeja. Miksi? Kuinka pääset yhdestä parametrisoinnista toiseen? Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 6 / 19

Esimerkki 1 (suora tasossa) Olkoot P 0 = (x 0, y 0 ) ja P 1 = (x 1, y 1 ) kaksi annettua pistettä xy-tasossa R 2. Pisteiden P 0 ja P 1 kautta kulkeva suora voidaan parametrisoida { x(t) = (1 t)x 0 + tx 1, r(t) = y(t) = (1 t)y 0 + ty 1, kun t I = (, ). Hetkellä t = 0 saadaan r(t) = r(0) = (x 0, y 0 ) ja vastaavasti r(1) = (x 1, y 1 ). Asettamalla parametrisointiväliksi I = [0, 1], saadaan pisteitä P 0 ja P 1 yhdistävä jana. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 7 / 19

Esimerkki 2 (reaalifunktion kuvaaja) Funktion f : [a, b] R kuvaajaa y = f (x) voidaan ajatella xy-tason käyränä. Tämä käyrä voidaan parametrisoida { x(t) = t, r(t) = y(t) = f (t), missä t [a, b]. Vektorimuodossa voidaan kirjoittaa r(t) = ti + f (t)j. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 8 / 19

Esimerkki 3 (Helix-käyrä eli kierrejousi) Helix-käyrä eli kierrejousi voidaan parametrisoida x(t) = a cos(t), r(t) = y(t) = a sin(t), t I z(t) = bt, missä a, b > 0 ovat parametreja. Vaihtoehtoisesti voidaan jälleen käyttää vektorimuotoa r(t) = x(t)i + y(t)j + z(t)k = a cos(t)i + a sin(t)j + btk. Parametri a on jousen säde. Voidaan ajatella, että parametri b kertoo kuinka paljon jousta on venytetty. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 9 / 19

Peruskäsitteitä: suunnistus Usein parametriväli on suljettu väli I = [a, b]. On mahdollista, että a < b tai b < a. Parametrisointi määrää käyrälle positiivisen suunnan, jolloin r(a) on käyrän alkupiste ja r(b) sen päätepiste. Käyrää, jonka alku- ja päätepiste ovat samoja, kutsutaan suljetuksi. Voidaan muodostaa myös vastakkainen parametrisointi, jossa käyrä pysyy samana, mutta sen kulkusuunta vaihtuu. Tällöin myös parametrisointiin liittyvät alku- ja päätepiste vaihtuvat toisikseen. Tapauksessa r : [0, 1] C vastakkainen parametrisointi r saadaan helposti kaavalla r (t) = r(1 t), t [0, 1]. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 10 / 19

Esimerkki 4 (ympyrän kehä tasossa) Olkoon P 0 = (x 0, y 0 ) ja r 0 > 0. Parametrisoidaan P 0 -keskisen ja r 0 -säteisen ympyrän kehä. Saadaan r(t) = { x(t) = x 0 + r 0 cos(t), y(t) = y 0 + r 0 sin(t). Parametrisointiväliksi voidaan valita esim. [0, 2π] tai [ π, π], jos halutaan parametrisoida koko kehä. Käyrä on suljettu, koska r(0) = r(2π) = (x 0 + r 0, 0) ja r( π) = r(π) = (x 0 r 0, 0). Ympyrän kaari voidaan parametrisoida valitsemalla parametriväli sopivasti. Suunnistus voidaan vaihtaa päinvastaiseksi korvaamalla t t parametrisoinnissa. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 11 / 19

Peruskäsitteitä: implisiittinen muoto Tasokäyrän yhtälö voidaan usein ilmaista myös implisiittisessä muodossa F (x, y) = 0, missä F on jokin kahden muuttujan lauseke. Konkreettisia esimerkkejä ovat funktion kuvaaja y = f (x), joka voidaan määritellä muodossa F (x, y) = y f (x) = 0, ja R-säteinen ympyrä x 2 + y 2 R 2 = 0. Huomaa, että yhtälön F (x, y) = 0 määräämä tasojoukko ole läheskään aina tasokäyrä. Esimerkki: Jos A R 2 on mikä tahansa suljettu tasojoukko (reunapisteet kuuluvat joukkoon), niin funktio F (x, y) = pisteen (x, y) pienin etäisyys joukosta A on jatkuva, mutta yhtälö F (x, y) = 0 esittää koko alkuperäistä joukkoa A. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 12 / 19

Käyrän tangentti 1/3 Tarkastellaan 3-ulotteista parametrisointia r, joka on jatkuvasti derivoituva. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen koordinaattifunktion täytyy olla derivoituva ja derivaatan vielä lisäksi jatkuva. Parametriväliä [t, t + t] vastaava käyrän sekantti on vektori r = r(t + t) r(t). Kun t 0, niin r kääntyy yhä enemmän käyrän tangentin suuntaiseksi, mutta samalla sen pituus pienenee kohti nollaa. Piirrä kuva! Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 13 / 19

Käyrän tangentti 2/3 Skaalaamalla kertoimella t saadaan kuitenkin erotusosamäärää vastaava lauseke, josta nähdään, että raja-arvo on olemassa. r r (t) = lim t 0 t Se voidaan käytännössä laskea kaavalla r (t) = x (t)i + y (t)j + z (t)k. Perustelu: Vektorin r/ t ensimmäinen koordinaatti x(t + t) x(t) t x (t), kun t 0, ja samoin käy muissa koordinaateissa. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 14 / 19

Käyrän tangentti 3/3 Määritelmä Jos käyrällä C R 3 on jatkuvasti derivoituva parametrisointi r, niin pisteessä r(t), r (t) = x (t)i + y (t)j + z (t)k on käyrän tangenttivektori ja funktiot x, y, z ovat parametrisoinnin koordinaattifunktiot. Tason tapauksessa z-koordinaatti jää pois. Voidaan ajatella, että v(t) = r (t) on käyrää C pitkin liikkuvan kappaleen nopeus ja v(t) vauhti (hetkellä t). Huomautus: Tangenttivektorin määritelmästä saadaan hyödyllinen approksimaatio: Koska r (t) r/ t, niin r r (t) t kun t 0. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 15 / 19

Esimerkki 5 Sykloidin parametrisointi (kulman t avulla) on muotoa { x = a(t sin t), y = a(1 cos t). Piirrä tai katso wikipediasta animaatio! Lasketaan tangenttivektori r (t) = a(1 cos t)i + a sin tj, ja kiihtyvyys a(t) = r (t) = a sin ti + a cos tj. Saadaan a(t) = a = tasaisen pyörimisliikkeen kiihtyvyys. Huomaa, että r (2πn) = 0 eli hetkellinen nopeus on nolla. Tällöin käyrän suunta voi muuttua jyrkästi, vaikka käyrän parametrisointi onkin jatkuvasti derivoituva. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 16 / 19

Kaarenpituus Olkoon r : [a, b] R n käyrän C jatkuvasti derivoituva parametrisointi. Jos käyrää approksimoidaan sekanteista muodostetulla murtoviivalla ja annetaan approksimaation tihentyä, voidaan ajatella murtoviivan pituuden suppenevan kohti kaaren pituutta l(c). Kaarenpituus voidaan laskea integraalina l(c) = ˆ b a r (t) dt. Jos käyrän parametrisointi on ainostaan paloittain jatkuvasti derivoituva, saadaan koko käyrän kaarenpituus laskemalla osien kaarenpituudet yhteen. Vaikka käyrällä on aina äärettömän monta eri parametrisointia, voidaan kuitenkin osoittaa, ettei kaarenpituus riipu parametrisoinnin valinnasta eikä suunnasta. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 17 / 19

Esimerkki 6 Lasketaan Helix-käyrän r(t) = (cos t, sin t, t) kaarenpituuden parametrivälillä t [0, 2π]. Koska r (t) = sin ti + cos tj + k, niin r (t) = ( sin t) 2 + cos 2 t + 1 = 2. Kaarenpituudeksi saadaan l = ˆ 2π 0 r (t) dt = 2 2π. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 18 / 19

Esimerkki 7 Funktion kuvaajan y = f (x) kaarenpituudelle on välillä [a, b] olemassa jo ennestään tuttu kaava. Tämä voidaan johtaa myös asettamalla r(t) = ti + f (t)j, kun t [a, b]. Tällöin r (t) = i + f (t)j ja r (t) = 1 + f (t) 2, joten kaarenpituudeksi saadaan l = ˆ b a 1 + f (t) 2 dt. Huom. Kaarenpituutta voidaan tutkia myös sellaisille käyrille, joiden parametrisointi on muodostettu rajoittamattomalla välillä tai käyrä on rajoittamaton tai itsensä päälle laskostuva avoimen parametrivälinsä päätepisteen läheisyydessä. Anna esimerkkejä! Kaarenpituusintegraalista tulee tällöin epäoleellinen. Jos tämä integraali on suppeneva, niin käyrää sanotaan suoristuvaksi. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 19 / 19