Hypertonian lääkehoito Seminaari 2014, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio

Samankaltaiset tiedostot
Hypertonian lääkehoito Seminaari 2015, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Tyypin 2 diabetes sairautena

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Iäkkään sydämen vajaatoiminta käypänen hoito. Risto Vesalainen Dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Terveystalo Pulssi Turku

Tietoa eteisvärinästä

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Diabeteksen hoito perusterveydenhuollossa

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Onko testosteronihoito turvallista?

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

SÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI

ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Lääkityksen arviointi raportti

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Diabetes (sokeritauti)

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto

Pioglitazone Actavis

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Julkisen yhteenvedon osiot

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet?

Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta. Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous Karri Helin

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

Miten tästä eteenpäin?

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana

Käypä hoito -suositus

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS

Farmakologia & toksikologia Välitentti 1

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä

Tieteelliset johtopäätökset

Vaikean verenpainetaudin hoito

Rajattu lääkkeenmäärääminen

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

Feokromosytoomapotilaan anestesia

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

VERENPAINEEN OMAHOIDON KARTOITUS

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

VALMISTEYHTEENVETO. Titrausvaiheen aikana tai sen jälkeen voi esiintyä tilapäistä sydämen vajaatoiminnan pahenemista, hypotensiota tai bradykardiaa.

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

Transkriptio:

Hypertonian lääkehoito Seminaari 2014, L4k 6.5.2014 Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio

Kliinisen farmakologian seminaarit Ilmoittautuminen Weboodissa (300013) Hypertonian lääkehoito 6.5. klo 13-14:30 BM ls 2 Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet 7.5. klo 8:15-12 Hammasklinikan ls 1 Akuutit myrkytykset 8.5. klo 8.15-12 BM ls 2 Luentomateriaalia saatavilla DiKK:ssä (osin etukäteen)

Oppimistavoitteet Verenpainelääkkeen valinta eri verenpainelääkeryhmien ominaisuudet muiden sairauksien vaikutus lääkkeiden yhdistäminen Verenpainelääkityksen aloittaminen aloituskriteerit, seuranta

Mikä lääke / Mitkä lääkkeet? Hypertension lääkehoito: Paras teho usein jo pienehköllä lääkeannoksella (50 % maksimista) Tämän jälkeen haitat lisääntyvät selvästi tehoa enemmän -> Pienten annosten kombinaatio usein hyvä ratkaisu Liitännäissairauksien hoito/sekundaaripreventio: Esim. sydämen vajaatoiminta: Pyritään käyttämään ACE:n estäjän / ATR-salpaajan ja beetasalpaajan suurinta siedettyä annosta (paras vaikutus kuolleisuuden estämisessä) Lääkkeen/lääkkeiden valinta yksilöllisesti Muut sairaudet Onko lääkkeellä osoitettu vaikutus kliinisiin päätetapahtumiin Hinta (ts. onko rinnakkaisvalmisteita)

Verenpainelääkkeiden yhdistelmäkäyttö ACE:n estäjä / ATR-salpaaja Diureetti Ca-salpaaja (vasodilatoiva) Beetasalpaaja ACE:n estäjä / ATR-salpaaja - 1) ++ ++ ± 2) Diureetti ++ ++ 3) + ± / - Ca-salpaaja (vasodilatoiva) ++ + + 1) ACE:n estäjä ja ATR-salpaaja: Käyttöä voidaan harkita erityistapauksissa (proteinuria-tasoinen nefropatia), muuten ei suositella. 2) ACE:n estäjä / ATR-salpaaja ja beetasalpaaja: Hyvä teho esim. sydämen vajaatoiminnan hoidossa ja sydäninfarktin sekundaaripreventiossa, mutta hypertension hoidossa heikompi teho kuin monella muulla yhdistelmällä. 3) Tiatsididiureetin ja kaliumia säästävän diureetin (esim. amiloridi, triamtereeni) yhdistelmävalmiste.

Kohonnut verenpaine käypä hoito

Tapaus 1 Tarvitseeko potilas lääkehoitoa? Mieti myös muut indikaatiot kuin kohonnut verenpaine. Suunnittele tarvittaessa lääkityksen aloitus, seuranta ym. Muu lääkehoito?

Tapaus 1 63-vuotias nainen. 160 cm, 60 kg, ei tupakoi. Lääkärintarkastuksessa RR 160/105, pulssi 64/min, oireeton. Terveyskeskuksessa seurataan verenpainearvoja puolen vuoden ajan, RR tasolla 160-170/100-110. Verikokeissa Kol 5.0, fp-gluk 4.7, elektrolyytit ja krea normaalit. Potilaan 84-vuotiaat vanhemmat elossa eikä heillä tiettävästi sydän- tai aivoinfarkteja.

Tapaus 1 Riskitekijät? BMI 23,4 Suku Ei tupakoi Score-laskuri 4.2% riski

Tarvitaanko verenpainelääkettä? Sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskin arviointi Kohde-elinvauriot lähtötilanteessa LVH, ateroskleroosi, munuaiset... RR-taso ja muut muokattavat riskitekijät Sukurasite, sukupuoli, ikä ym. Jos yksi erittäin merkittävä riskitekijä -> Lääkehoito aloitetaan herkemmin kuin laskurien perusteella estimoitu kokonaisriski osoittaa. Riittäisivätkö elintapamuutokset? Suola (Na+), alkoholi, lakritsi/salmiakki Liikunta, laihduttaminen Tupakka

(Käypä hoito 2009)

(Käypä hoito 2009)

SCORE-taulukko Valtimotautikuoleman vaara 10 vuodessa suuren sairastuvuuden alueilla (mm. Suomi) Sic! Monia vaaratekijöitä ei oteta huomioon! (Käypä hoito 2009)

Sepelvaltimotaudin vaara 10 vuodessa Suomessa henkilöillä, joilla ei ole ateroskleroottista sairautta

Toimenpiteet? Kyseessä on matalan riskin potilas (score 4.2%) verenpainetaso kuitenkin sellainen että lääkitys tarpeen hoitotavoite vähintään 140/85 mmhg pelkillä elintapamuutoksilla tähän tuskin päästään? Kun verenpainelääkkeen valinnalle ei erityisindikaatiota, kannattaa keskittyä haittavaikutusten ja pitkäaikaishaittojen välttämiseen ACE-estäjä (tai suoraan AT-salpaaja), Ca-salpaaja beetasalpaajan ennustevaikutus/metaboliset haitat? diureetti ainakin pienellä annoksella yhdistelmähoidossa hyvä valinta

Verenpainelääkeryhmät

ACE-estäjä / ATR-salpaaja Valintaa puoltaa Hyvä tutkimusnäyttö useissa potilasryhmissä Vähentävät kliinisiä päätetapahtumia Ensijaislääke useissa potilasryhmissä Helppo yhdistää muihin lääkkeisiin (etenkin Ca-salpaaja ja/tai tiatsididiureetti) ACE-estäjät: Yleensä edullinen hinta 0,05 0,20 /vrk. Vasta-aiheita / varoituksia Renovaskulaarinen hypertensio Vaikea munuaisten vajaatoiminta (ESH) ACE ja ATR -yhdistelmä vain jos nefrologinen erityisindikaatio (/ vaikea sydämen vajaatoiminta) (ESH) Haittoja Hyperkalemia, P-Krea suurenee Kuiva yskä, angioedeema (varsinkin ACE-estäjillä) ATR-salpaajat: Yleensä kalliimpia 0,20 0,90 /vrk (nykyään myös geneerisiä valmisteita saatavilla)

ACE-estäjä / ATR-salpaaja Ennen aloitusta: Kliininen nestetasapaino, P-krea, P-K, P-Na Ei aloiteta hypovolemiassa (vaarana hypotensio) -> Diureetti tauolle tarvittaessa Aloitus yleensä titraten (ks. lääkekohtaiset ohjeet esim. Pharmacasta) P-Krea ja elektrolyytit n. 4 viikkoa aloituksen ja annosmuutosten jälkeen (1-2 vkon kohdalla jos potilaalla munuaisten vajaatoiminta) Jos sydämen tai munuaisten vajaatoiminta niin erityisen varovainen aloitus Jos yskää ACE-estäjästä (ad 20% potilaista), vaihto ATsalpaajaan Cave! NSAID ja ACE-estäjä / ATR-salpaaja -> Munuaisperfuusio heikkenee voimakkaasti

Diureetit (tiatsidit) Valintaa puoltaa Hyvä tutkimusnäyttö Vähentävät kliinisiä päätetapahtumia Sydämen vajaatoiminta Turvotustaipumus Osteoporoosi (vähentää kalsiumin eritystä virtsaan) Helppo annostella, helppo yhdistää muihin lääkkeisiin (etenkin ACE-estäjä, ATRsalpaaja, Ca-salpaaja) Yleensä edullinen hinta 0,05 0,20 /vrk. Varoituksia Ei tehoa munuaisten vajaatoiminnassa Suurilla annoksilla: Diabetogeenisyys, etenkin beetasalpaajan kanssa Kihti Estävät litiumin eritystä munuaisissa Haittoja (annosriippuvaisia) Hypokalemia, hyponatremia Hyperurikemia

Diureetit (tiatsidit) Ennen aloitusta ja 1-2 kk kuluttua: Kliininen nestetasapaino, P-krea, P-K, P-Na, (uraatti). Jos egfr alle ~40 ml/min niin huono teho Pieni annos riittää Hydroklooritiatsidi 12,5 (-25) mg/vrk Kombinoi herkästi kaliumia säästävään lääkkeeseen (ACE-estäjä, ATR-salpaaja tai kaliumia säästävä diureetti) Kannattaa ottaa aamulla eikä illalla... Erns & Moser. N Engl J Med 2009;361:2153-64.

Furosemidi (loop-diureetti) Muita diureetteja Nesteretention hoitoon (laskee myös verenpainetta) sydämen ja/tai munuaisten vajaatoiminnassa Hypokalemia, hyponatremia Spironolaktoni (aldosteroniantagonisti) Sydämen systolisen vajaatoiminnan hoidon osana Poikkeustapauksissa hypertension hoitoon lisälääkkeenä (pieni annos 12,5 50 mg/vrk) Hyperkalemia, gynekomastia Kaliumia säästävät diureetit (amiloridi, triamtereeni) Markkinoilla useita yhdistelmävalmisteita tiatsidin kanssa Ehkäisee tiatsidin hypokalemiaa, käyttö varoen muiden hyperkalemiaa aiheuttavien lääkkeiden kanssa (mm. ACE-estäjät)!

Vasodilatoivat kalsiumkanavan salpaajat (dihydropyridiinit) Valintaa puoltaa Angina pectoris Astma Perifeerinen verenkiertohäiriö Helppo annostella, helppo yhdistää muihin verenpainelääkkeisiin Eivät vaadi laboratorioseurantaa (Joillain) edullinen hinta: amlodipiini 0,05-0,10 /vrk. Vasta-aiheita ja varoituksia (Oireinen) sydämen vajaatoiminta Alttiita yhteisvaikutuksille (CYP3A4) Huom! Ca-salpaajien väliset erot farmakokinetiikassa Hyötyosuus, T ½, alttius yhteisvaikutuksille Erot kliinisesti merkittäviä Haittoja (yleensä annosriippuvaisia) Nilkkaturvotus Päänsärky (vasodilataatio) Takykardia (etenkin jos lyhyt T ½ ) Ienhyperplasia

Vasodilatoivat kalsiumkanavan salpaajat (dihydropyridiinit) Ei tarvita seurantakokeita Yleisimmät haittavaikutukset annosriippuvaisia Amlodipiini 5 mg x1/vrk yleensä hyvä annos (max. 10 mg x1) Kalsiumkanavan salpaaja ja ACE-estäjä on hyvä yhdistelmä Jos toteutetaan erillisvalmisteilla myös halpa.

Diltiatseemi ja verapamiili Vanhoja lääkeaineita, käyttö vähenemässä Negatiivinen inotropia ja kronotropia Varsinkin verapamiililla Kumpaakaan ei pidä (yleensä) käyttää beetasalpaajan kanssa Ei potilaalle jolla sydämen vajaatoiminta tai bradykardiataipumus Lyhyt puoliintumisaika Kerran vrk:ssa annostelu onnistuu vain joillain depotvalmisteilla CYP3A4:n substraatteja ja inhibiittoreita Interaktioiden vaara, esim. simvastatiini ja atorvastatiini Haittavaikutuksia: Bradykardia, johtumishäiriöt, ummetus, pahoinvointi...

Beetasalpaajat Valintaa puoltaa Sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminta (stabiili) Takyarytmiat Raskaus (labetaloli) Hinnat vaihtelevat, esim.: bisoprololi 0,10-0,20 /vrk metoprololi 0,10-0,30 /vrk karvediloli 0,10-0,20 /vrk nebivololi 0,40 /vrk Vasta-aiheita ja varoituksia Astma Bradykardia Johtumishäiriöt Perifeeriset verenkiertohäiriöt Kuntourheilijoille huono valinta Diabetogeenisyys Voivat peittää hypoglykemian oireet Insuliini, sulfonyyliureat! psyyken ja unen häiriöt Haittoja (yleensä annosriippuvaisia) Bradykardia, johtumishäiriöt ß1-selektiiviset yleensä paremmin siedettyjä

Beetasalpaajien ominaisuuksia Ripley & Saseen Ann. Pharmacother. 2014

Beetasalpaajan valinta Valmisteet ja annostus Erittäin selektiiviset valmisteet ovat parhaiten siedettyjä eivätkä vaikuta lipideihin. Bisoprololi 5 10 mg 1 Betaksololi 10 20 mg 1 Selektiivisten siedettävyys ja teho ovat paremmat kuin eiselektiivisten. Metoprololi 100 200 mg/vrk Seliprololi 200 400 mg/vrk (omaa myös vasodilatoivaa vaikutusta) Nebivololi 5 mg/vrk (omaa myös vasodilatoivaa vaikutusta) Alfa- ja beetareseptoreiden salpaajat (vasodilatoiva vaikutus) Karvediloli 25 mg 1 Labetaloli 200 800 mg/vrk Lääkärin käsikirja: kohonneen verenpaineen lääkehoito

Beetasalpaajan valinta Sydän- ja verisuonitautien hoidossa käytetään yleensä β 1 -selektiivisiä salpaajia Erityisesti atenololin vaikutus ennusteeseen on kiistanalainen -> ei suositella nykyisin Joskus vasodilatoiva beetasalpaaja (esim. klaudikaatio) Raskaus tai hypertensiivinen kriisi: labetaloli Sydämen systolinen vajaatoiminta: bisoprololi / karvediloli / metoprololi / nebivololi

Beetasalpaajien käyttö Aloitetaan ja lopetetaan annosta hitaasti muuttaen! Sydämen vajaatoiminnan hoidossa aloitus erityisen hitaasti ja varovasti Sepelvaltimotautia sairastavilla lopettaminen voi provosoida AP-oireen Ks. lääkeainekohtaiset ohjeet PF:sta

Muita verenpainelääkkeitä Reniininestäjät (aliskireeni) Onko hyötyä ACE-estäjiin ja ATR-salpaajiin verrattuna? Ei yhteiskäytössä ACE-estäjien tai ATR-salpaajien kanssa (lisääntyneet haittavaikutukset) Hyötyosuus vain 1-3 % P-glykoproteiinin (P-gp) substraatti P-gp inhibiittorit ja induktorit voivat aiheuttaa kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia Hedelmämehut (greippi-, omena-, appelsiinimehu) vähentävät altistusta n. 60 % Kallis (0,8-1,60 /vrk)

Muita verenpainelääkkeitä Sentraalisesti vaikuttavat Moksonidiini Imidatsolireseptorin agonisti (ja heikompi alfa-2 agonisti) sympaattisen hermoston aktiivisuus Lisää kuolleisuutta potilailla, joilla sydämen vajaatoiminta! Vasta-aiheita: Bradykardia, AV-johtumishäiriöt, SSS Haittoja: Suun kuivuminen, väsymys, unihäiriöt. Depressio? Klonidiini Imidatsolireseptorin agonisti (ja alfa-2 agonisti) Käytetään lähinnä hypertensiivisen kriisin alkuhoidossa (i.m. valmiste) Vasta-aiheet kuten moksonidiinilla, haittavaikutukset yleisempiä Pratsosiini Alfa 1 -reseptorin salpaaja Laajentaa perifeerisiä verisuonia Ortostaattinen hypotensio Vanha lääke, käyttö vähäistä nykyisin

Esimerkkejä ensisijaisista lääkevalinnoista (Käypä hoito 2009)

Tapaukset 2-5 Tarvitseeko potilas lääkehoitoa? Mieti myös muut indikaatiot kuin kohonnut verenpaine. Suunnittele tarvittaessa lääkityksen aloitus, seuranta ym. Muu lääkehoito?

Tapaus 2 60-vuotias mies. 174 cm, 75 kg. Ei tupakoi. Tyypin 2 diabetes todettu 5 vuotta sitten. Lääkityksenä vain glimepiridi 2 mg aamulla. fp-gluk 7-10 mmol/l, B-HbA1C 66 mmol/mol (viitealue 20-42. Vastaa B-GHb-A1c 8,2 % (viite 4-6%)) fp-kol 6.2 mmol/l, fp-kol-ldl 3.6 mmol/l, fp- Kol-HDL 1.0 mmol/l, fp-trigly 3.5 mmol/l P-krea 110 mikromol/l, P-K 5.1 mmol/l, nu-alb 35 mikrog/min (mikroalbuminuria = 20-200 µg/min) RR kolmisen vuotta tasolla 150/95, pulssi 72/min.

Tapaus 3 64-vuotias mies. Ei tupakoi. 178 cm, 80 kg. Ei säännöllistä lääkitystä. Seurannassa todettu parin vuoden aikana kohonneita verenpainearvoja ad 150/95. Nyt kontrollikäynnillä todetaan EKG:ssa eteisvärinä syketaajuudella 100/min. Tykyttelylutuntemuksia ollut parin kuukauden aikana ajoittain. fp-kol 4.8 mmol/l, fp-gluk 5.1 mmol/l, elektrolyytit ja krea normaalit.

Tapaus 4 40-vuotias miesopettaja. 180 cm, 84 kg. Tupakoi n. 10 savuketta/vrk, alkoholia 2-4 annosta iltaisin, viikonvaihteessa joskus enemmänkin. Ei säännöllistä lääkitystä. Käsikauppalääkkeitä ajoittain aamupäänsärkyyn. Työterveyshuollossa ikäkausitarkastuksessa RR 175-180/100, pulssi 66-70/min, vointi hyvä. fp-kol 7.0 mmol/l, fp-kol-ldl 4.2 mmol/l, fp- Kol-HDL 1.3, fp-trigly 2.5, B-HbA1C 32 mmol/mol (5.2 %). Elektrolyytit ja krea viitealueella (egfr >60 ml/min) RR ollut kymmenkunta vuotta sitten 150/95.

Tapaus 5 76-vuotias nainen, jolla 3 kk seurannassa RR 150-170/95-100, pulssi 70-85/min. Lievä sydämen systolinen vajaatoiminta (NYHA I-II), nilkoissa hieman pitting-tyyppistä turvotusta. Sydämen UÄ:ssä todettu LVH. Plasman elektrolyytit, krea, lipidit, glukoosi viitealueella. Käyttää ibuprofeenia 400 mg x 2-3/vrk polvien artroosiin ja Tenox (tematsepaami) 10 mg iltaisin unilääkkeeksi.

Tapaus 2 60-vuotias mies. 174 cm, 75 kg. Ei tupakoi. Tyypin 2 diabetes todettu 5 vuotta sitten. Lääkityksenä vain glimepiridi 2 mg aamulla. fp-gluk 7-10 mmol/l, B-HbA1C 66 mmol/mol (viitealue 20-42. Vastaa B-GHb-A1c 8,2 % (viite 4-6%)) fp-kol 6.2 mmol/l, fp-kol-ldl 3.6 mmol/l, fp- Kol-HDL 1.0 mmol/l, fp-trigly 3.5 mmol/l P-krea 110 mikromol/l, P-K 5.1 mmol/l, nu-alb 35 mikrog/min (mikroalbuminuria = 20-200 µg/min) RR kolmisen vuotta tasolla 150/95, pulssi 72/min.

Tapaus 2 BMI 24,8 Diabetes / kolesteroli, hoitotavoite? P-krea 110 µmol/l -> egfr 59 ml/min (MDRD kaavalla), (lievä) mikroalbuminuria kehittymässä oleva diabeettinen nefropatia Score 10 v riski 7.5% huom! diabetes

Verenpaineen lääkehoito Hoitotavoite <130/80 mmhg (diabetes) Lääkevaihtoehdot ACE-estäjä/AT-salpaaja ensisijainen (diabeettisen nefropatian etenemisen ehkäisy) munuaisten toiminnan ja kaliumin seuranta! riittääkö yksi lääke? Seuranta P-Krea, P-K, P-Na 1(-2) viikon kuluttua jos krea nousee tai hyperkalemiaa, annosreduktio tai lääkkeen tauotus; yleensä pienemmällä annoksella hitaasti titraten siedetty

Muu lääkehoito Verensokeri metformiini, aloitus jos ei vasta-aiheita Lipidit statiinihoito, LDL tavoite vähintään <2.5 mmol/l ASA? Hoitomyöntyvyyden ja haittavaikutuksien seurannan kannalta kaikkien lääkkeiden aloittaminen kerralla ei välttämättä kannata lääkehoidon titraaminen vaatii alkuvaiheessa joka tapauksessa tarkkaa seurantaa

Tapaus 3 64-vuotias mies. Ei tupakoi. 178 cm, 80 kg. Ei säännöllistä lääkitystä. Seurannassa todettu parin vuoden aikana kohonneita verenpainearvoja ad 150/95. Nyt kontrollikäynnillä todetaan EKG:ssa eteisvärinä syketaajuudella 100/min. Tykyttelylutuntemuksia ollut parin kuukauden aikana ajoittain. fp-kol 4.8 mmol/l, fp-gluk 5.1 mmol/l, elektrolyytit ja krea normaalit.

Verenpaineen lääkehoito Score 10 v riski 8.2 % Lääkkeen valinta beetasalpaaja hidastamaan eteisvärinän syketaajuutta (kardioversiota ei akuuttitilanteessa voida tehdä) paroksysmaalisessa flimmerissä beetasalpaaja ehkäisee eteisvärinäkohtauksia verenpainepotilaalla ACE-estäjä/AT-salpaajaa ehkäisee eteisvärinäkohtauksia

Muu lääkehoito

Muu lääkehoito CHA 2 DS 2 -VASc-riskipisteitä: 1 verenpaineesta -> keskisuuren riskin potilas ikä jatkossa Antikoagulaatiohoito aiheellinen Pyritäänkö rytmin- vai sykkeenhallintaan? Huom! verenpaine on hoidettavissa oleva riskitekijä

Tapaus 4 40-vuotias miesopettaja. 180 cm, 84 kg. Tupakoi n. 10 savuketta/vrk, alkoholia 2-4 annosta iltaisin, viikonvaihteessa joskus enemmänkin. Ei säännöllistä lääkitystä. Käsikauppalääkkeitä ajoittain aamupäänsärkyyn. Työterveyshuollossa ikäkausitarkastuksessa RR 175-180/100, pulssi 66-70/min, vointi hyvä. fp-kol 7.0 mmol/l, fp-kol-ldl 4.2 mmol/l, fp- Kol-HDL 1.3, fp-trigly 2.5, B-HbA1C 32 mmol/mol (5.2 %). Elektrolyytit ja krea viitealueella (egfr >60 ml/min) RR ollut kymmenkunta vuotta sitten 150/95.

Tapaus 4 BMI 25,9 Eri riskitekijöiden hoito? tupakointi alkoholi verenpaine lipidit Yhdenkin riskitekijän eliminointi vaikuttaa merkittävästi potilaan ennusteeseen

Tapaus 5 76-vuotias nainen, jolla 3 kk seurannassa RR 150-170/95-100, pulssi 70-85/min. Lievä sydämen systolinen vajaatoiminta (NYHA I-II), nilkoissa hieman pitting-tyyppistä turvotusta. Sydämen UÄ:ssä todettu LVH. Plasman elektrolyytit, krea, lipidit, glukoosi viitealueella. Käyttää ibuprofeenia 400 mg x 2-3/vrk polvien artroosiin ja Tenox (tematsepaami) 10 mg iltaisin unilääkkeeksi.

Tapaus 5 Sydämen vajaatoimintapotilaalla ensisijaisesti ennustetta parantavat verenpainelääkkeet korkeimmalla siedetyllä annoksella ongelma usein hoidon seurauksena ja taudin edetessä ennemminkin hypotensio (ortostatismi, huimaus) ACE-estäjä/AT-salpaaja + beetasalpaaja (+ diureetti = oirelääke) asteittainen annoksien nosto, tiheä seuranta mikäli em. lääkkeiden maksimaalisilla siedetyillä annoksilla verenpaine ei ole hoitotavoitteessa, voi casalpaajista amlodipiinia ja felodipiinia käyttää lisälääkkeenä

Muu lääkehoito? tulehduskipulääkkeen käyttö altistava tekijä sydämen vajaatoiminnalle pahenemisvaiheille (munuaisperfuusion heikentyminen) NSAID:in lopetus, tilalle muu kipulääke

Verenpainelääkkeet: SV-korvattavuus Lääkkeiden erityiskorvattavuuden kriteerit (alempi erityiskorvaus, 65%) eivät ole samat kuin lääkehoidon aloittamisen kriteerit. Kela: 205 Krooninen verenpainetauti: (Hypertonia chronica; I10 I13, I15, I27.0) Lääkkeillä on muuten peruskorvattavuus 35% [paitsi uusilla, juuri markkinoille tulleilla lääkkeillä] Yleislääkärin tekemä lausunto (yleensä) riittää RR ja painon seuranta, tarkat merkinnät Lääkkeettömän hoidon toteuttaminen Verenpainekortti, johon myös paino Kohde-elinstatus, lab. kokeet Erityistutkimukset (esim. sydämen UÄ) Muut riskitekijät / liitännäissairaudet

Verenpainelääkkeet: SV-korvattavuus 1. RRsyst 200 mmhg TAI RRdiast 105 mmhg - Toistuvasti 6 kk seurannan ja lääkkeettömän hoidon aikana. - Tämän jälkeen 6 kk lääkehoito, sitten korvattavuushakemus 2. RRdiast 95-104 mmhg JA nuori tai suuren riskin potilas - Alle 50-v mies tai alle 40-v nainen - Usealla lähisukulaisella vakavia sydän/verisuonisairauksia alle 55-vuotiaana (esim. fataali tai ei-fataali sydän- tai aivoinfarkti) - Diabetes, tai dyslipidemia joka hoitosuositusten mukaan edellyttäisi yleensä lääkehoitoa -RRsyst seurannassa toistuvasti 180 mmhg 3. RRdiast 95-104 mmhg JA kohde-elinvaurioita - LVH (selvät kliiniset ja EKG/UÄ-löydökset) - Sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkierron häiriö, munuaisvaurio, silmän verkkokalvon verenpurkaumat tms. 4. Erityistapaukset: (diabeettinen) munuaissairaus, valtimoaneurysma tai krooninen verenvuototauti - Tämä kriteeri vaatii erikoislääkärin lausunnon

Yhteenveto / verenpainelääkkeen valinta Jos ei liitännäissairauksia, kaikki lääkeryhmät käyttökelpoisia beetasalpaaja silloin jos sille erityinen indikaatio ACE-estäjä/AT-salpaaja useissa liitännäissairauksissa ensisijainen valmiste onko tälle indikaatiota (tai vasta-aiheita)? Kahden lääkkeen yhdistelmä tehokkaampi kuin yksi maksimiannoksella (vähemmän haittoja) yhdistelmät kts. Kohonnut verenpaine Käypä hoito -kuva

Suosituksia ja muita linkkejä Kohonnut verenpaine. Käypä hoito suositus 23.11.2009. www.kaypahoito.fi Reappraisal of European guidelines on hypertension management: A European Society of Hypertension Task Force document. Journal of Hypertension 2009; 27(11):2121-2158 Hypertension: clinical management of primary hypertension in adults (2011). http://guidance.nice.org.uk/cg127 Tikkanen I. Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Duodecim 2010;126:891 896 Lääkkeiden ominaisuudet: Kliininen farmakologia ja lääkehoito, 2. painos, Kanditaattikustannus 2011: Hypertensio (s. 191-210)