Valtionavustuskelpoisuushakemuksia arvioidaan seuraavien hakukriteerien perusteella Kriteeri 1: Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö Hakija valitsee hakemuksessa oman organisaationsa hallinnointitavan. Arvioidaan, täyttääkö hakijan työpajatoiminta valtioneuvoston asetuksen 211/2017 vaatimuksen. Hakemus hylätään, jos hakijan organisaatiomuoto on jokin muu kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittu. Keuruun kaupunki Kriteeri 2: Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Hakija seuraa toimintansa tuloksia. Arvioidaan, parantaako hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun? Todennetaan samalla, seuraako hakija toimintansa tuloksia. Nuorten työpajatoiminnan tehtävän toteutumista arvioidaan hakemuksen kysymyksellä vuonna 2016 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson jälkeen. Hakija ilmoittaa koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneiden nuorten määrän ja nuorten kokonaismäärän. Verrataan koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneiden nuorten määrää nuorten kokonaismäärään. Arvioidaan asteikolla 0 pistettä = 0 24 % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan 2 pistettä = 25 49 % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan 4 pistettä = 50 74 % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan 6 pistettä = yli 74 % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan Vuonna 2016 työpajalla yhteensä 44 asiakasta. Työpajalla olleista on sijoittunut 29 hlö: koulutukseen (4), työelämään (9) ja muuhun ohjattuun toimintoon (16) työpajan jälkeen. (44 >< 29 =66 %) Kriteeri 3: Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja, edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuuttaan yhteiskuntaa. Arvioidaan, parantaako hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuoren elämänhallintataitoja ja edistääkö se hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan? Nuorten työpajatoiminnan tarkoituksen toteutumista arvioidaan nuorten antaman asiakaspalautteen perusteella. Kysymys: millaista nuorten antama asiakaspalaute on ollut vuoden 2016 aikana keskimäärin. Arvioidaan asteikolla 0 = emme käytä mitään asiakaspalaute järjestelmää 2 = nuorten antama asiakaspalaute keskimäärin tyydyttävää 4 = nuorten antama asiakaspalaute on keskimäärin hyvää tai kiitettävää Asiakaspalaute on ollut positiivista, sitä on kerätty kirjallisesti pajajakson jälkeen. mm. kiitetty tuesta ja ohjauksesta, ei ole tiedetty kenelle muulle soittaa, olen oppinut uusia juttuja, voisin suositella kaverillekin ja olen tykännyt olla tosi paljon. Asiakkailta kerätty vapaamuotoista kirjallista palautetta sekä jatkossa kerätään myös Webpropol-työkalun kautta palautetta, webpropol on tullut käyttöön 2017.
Kriteeri 4: Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Arvioidaan, voiko nuori valmentautua hakijan toteuttamalla työpajalla tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan? Nuorten työpajatoiminnan tehtävän toteutumista arvioidaan työpajan valmennusmenetelmien riittävyydellä. Hakija valitsee hakulomakkeessa olevasta taulukosta työpajalla käytössä olevat menetelmät. Kysymys: millaisia valmennusmenetelmillä nuori voi työpajallanne valmentautua? Arvioidaan asteikolla 0 = työpajalla ei ole mitään valmennusmenetelmää käytössä 1 = työpajalla on yksi valmennusmenetelmiä käytössä 2 = työpajalla on kaksi tai useampi valmennusmenetelmä käytössä Vastausvaihtoehdot monivalintaikkunan takana, jonka saa auki vasta vastaamalla kyselyyn. Vastataan sen mukaan mitä menetelmä vaihtoehtoja taulukosta löytyy, Keuruulla tarjolla mm. yksilövalmennus, starttipaja, pajajaksot, tutustuminen koulutukseen ja työelämään, monialainen verkosto (mm. terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, fysioterapeutti, suuhygienisti). Kriteeri 5: Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Arvioidaan, tehdäänkö hakijan toteuttamalla työpajalla yhdessä nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma työpajajaksolle? Toteutumista arvioidaan kysymyksellä, tehdäänkö työpajalla nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma työpajajaksolle? Hakija vastaa kyllä tai ei. Kyllä, toimintoihin ohjautuville nuorille mietitään pajajakson alussa tavoitteet joiden pohjalta toimintaa suunnitellaan. Nuori osallistuu itse omien tavoitteiden ja suunnitelmien tekemiseen. Jokaiselle valmentautujalle tehdään palvelutarvearvio ja suunnitelma. Valmentautujalla itsellään on merkittävä rooli palvelutarvearvioita ja suunnitelmaa tehtäessä ja omien tavoitteiden asettamisessa, yksilövalmentaja ja työpajaohjaaja yhteistyössä työllisyyspalvelujen palveluohjaajan kanssa auttavat ja neuvovat. Suunnitelmaa kirjattaessa hyödynnetään muodostunutta monialaista verkostoa Kriteeri 6: Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. Arvioidaan, onko hakijan toteuttaman nuorten työpajan valmennushenkilöstöllä riittävästi nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista? Osaamisen arviointi tehdään valmennushenkilöstön koulutustaustan ja työkokemuksen perusteella. Hakemuksessa kysymykset 1. työ- ja yksilövalmentajien määrä ja 2. työ- ja yksilövalmentajien koulutustausta ja valmennukseen liittyvän työkokemuksen pituus. Arviointi: Riittävä koulutustausta on vähintään 2.asteen ammatillinen tutkinto tai vastaava koulutus. Riittävä valmennuksen työkokemus on vähintään 1 vuosi. Tehdään kokonaisarviointi: koulutustausta ja valmennuksen työkokemus on riittävää 1. yksi työpajaohjaaja sekä yksi yksilövalmentaja, kelpoisuusvaatimus tehtävää täytettäessä: Sosiaalialalle soveltuva korkeakoulututkinto tai alempi opistotasoinen tutkinto
2. Yksilövalmentaja: kuntoutuksen ohjaaja AMK, työkokemus 2v. 3kk. Työpajaohjaaja: artenomi, taiteen maisteri, työkokemus 9v. Kriteeri 7: Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Arvioidaan, edistääkö hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Työpajatoiminta tukee nuorten elinikäistä oppimista. Nuoret valmentautujat ohjautuvat työpajalle yhteistyötahojen toimesta tai oma-aloitteisesti itse ottaen yhteyttä työpajan työntekijöihin tai työllisyyspalvelujen palveluohjaajaan. Työpajatyössä hyödynnetään varhaisen puuttumisen periaatteita ja motivoivaa työotetta. Jokaiselle valmentautujalle tehdään henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma henkilökohtaisten ja /tai moniammatillisten keskustelujen kautta. Valmentautujalla itsellään on merkittävä rooli suunnitelman laatimisessa ja omien tavoitteiden asettamisessa, työpajaohjaaja ja yksilövalmentaja auttavat ja neuvovat. Yksilövalmentaja auttaa nuorta suunnitelman toteuttamisessa. Valmennukseen kuuluvat tavoitteelliset yksilökeskustelut, joita järjestetään prosessin aikana. Pajatoiminnan sisällössä kiinnitetään huomiota arjen hallinnan ja elämäntaitojen kehittymiseen (oman elämän osallisuus ja hallinta, ajankäyttö, talous ja toimeentulo, ruuanlaitto, tekstiilihuolto, sosiaalinen vahvistuminen, hyvinvointi ja terveys yms.) ja ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön. Tärkeimpiä yhteistyötahoja työpajalle ovat kaupungin sosiaali-, terveys-, ja työllisyyspalvelut, TEpalvelut, erityispalveluyksikkö, 2.asteen nivelvaiheen opinto-ohjaaja joka vastaa Keuruun kaupungin etsivästä nuorisotyöstä sekä lähiseudun oppilaitosten opintoohjaajat. Nuorta opastetaan ottamaan vastuuta asioiden hoitamisessa osana yhteiskuntaa sekä ohjataan terveiden elämätapojen sekä niitä edesauttavien harrastusten pariin työpajaryhmissä toimimisen kautta. Kriteeri 8: Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Arvioidaan, tukeeko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Nuoria ohjataan ja valmennetaan pajajakson aikana ja/tai niiden ulkopuolella yksilöllisesti kohti koulutusta, työtä tai sellaista palvelua tai toimenpidettä, josta hänelle itselleen on eniten hyötyä. Tärkeässä asemassa ovat työkokeilut, palkkatukityö, työ avoimilla markkinoilla, kuntouttava työtoiminta sekä yritys- ja oppilaitosyhteistyö. Työpaja on matalan kynnyksen työpajatoimintaa, jonka tavoitteena on osallistujien sosiaalisen toimintakyvyn lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen. Kiinteänä osana toimintaa on työ- ja toimintakyvyn arviointi ja sitä kautta tarvittaviin palveluihin saattaminen. Tarkoituksena on että pajajakson loppuessa nuoren
elämäntilanne olisi parantunut ja siirtyminen eteenpäin voitaisiin tehdä asteittain, nuoren toimintakunnon mukaisesti. Työpajatoiminnassa Navikka Toimintakeskuksen eri pajojen mahdollisuudet harjoittaa kädentaitoja ovat käytettävissä ja nuorta innostetaan kokeilemaan eri vaihtoehtoja esim. puu-, metalli, tekstiili- palvelu-, keittiö- tai luovan pajan toiminnoissa. Pajoilla pyritään antamaan nuorelle onnistumisen ja työn valmiiksi saattamisen kokemuksia. Toiminnallisuuden, tekemällä oppimisen ja elämysten kautta nuorilla on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia, jotka kasvattavat itsetuntoa ja antavat tukea ja voimaa arkeen. Ohjattu ja tuettu työnteko, pajatyöskentely ja yksilöllinen polku koulutukseen, työelämään tai kuntoutukseen motivoivat nuorta ottamaan seuraavan askeleen tulevaisuuteen sekä auttavat huomaamaan omat vahvuudet. Kriteeri 9: Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Arvioidaan, tukeeko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta tukee nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Työpajalla pyritään tukemaan ja harjoittelemaan arjenhallinnan taitoja mielekkään ja motivoivan tekemisen kautta. Alueen liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin tutustutaan ja resurssien puitteissa varataan ja vuokrataan pelivuoroja ja harrastetaan yhdessä. Pajalla tuetaan ja rohkaistaan valmentamalla osallistujia asettamaan tavoitteita itselleen ja olemaan osallinen omassa elämässään ja aktiivinen toimija itselleen merkityksellisissä verkostoissa. Kriteeri 10: Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. Arvioidaan, edistääkö hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa sekä oikeuksien toteutumista. Ohjattu ja tuettu työnteko, pajatyöskentely, yksilövalmennus ja yksilöllinen polku koulutukseen, työelämään tai kuntoutukseen motivoivat nuorta ottamaan seuraavan askeleen tulevaisuuteen sekä auttavat huomaamaan omat vahvuudet. Nuorella on lain mukaan oikeus päästä palveluihin joilla edistetään hänen pyrkimyksiään löytää paikkansa yhteiskunnassa ja saada siihen tarvitsemansa palvelut joihin Keuruun nuorten työpajan työpajaohjaaja, yksilövalmentaja sekä työllisyyspalvelut yhteistyöllä tähtää. Työpaja ryhmien aloittaessa kiinnitetään huomiota hyvään ryhmäytymiseen ja sitä tuetaan. Työpajan ryhmätyöskentely opettaa nuorta ottamaan huomioon toiset ja huomamaan oman merkityksensä erilaisten työpajan prosessien valmiiksi saamisessa. Kriteeri 11: Nuorten työpajatoiminta parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Arvioidaan, parantaako hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten kasvu- ja elinoloja? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Työpajatoiminnassa huomioidaan kestävä kehitys, ympäristökasvatus ja tasa-arvoinen toiminta yhteiskunnassa. Pajatoiminnan sisällössä erityistä huomiota kiinnitetään arjen hallinnan ja elämäntaitojen kehittymiseen (oman elämän osallisuus ja hallinta, ajankäyttö, talous ja toimeentulo, ruuanlaitto, tekstiilihuolto, sosiaalinen vahvistuminen, hyvinvointi ja terveys yms.) ja ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön. Pajajaksojen kesto ja sisältö vaihtelee asiakkaasta riippuen. Pajajaksoja suunnitellessa voidaan paremmin huomioida nuorten erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet. Yksilöllisillä pajajaksoilla pystytään myös paremmin vastaamaan nuorten erilaisiin ohjaus-, valmennus- ja palvelutarpeisiin. Näin nuori saa eväitä elämässä eteenpäin. Työpajan ohjausryhmä ohjaa ja valvoo työpajatoiminnan kehittämistä, ohjausryhmän puheenjohtajana toimii nuorisotoimen nuortenvaltuutettu. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja työpajaohjaaja ja yksilövalmentaja raportoivat toiminnan kehittymisestä ohjausryhmän kokouksissa. Kriteeri 12: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. Arvioidaan, miten hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. Työpajatoiminnassa huomioidaan kestävä kehitys, ympäristökasvatus ja tasa-arvoinen toiminta yhteiskunnassa, palveluita tarjotaan myös peruskoulun jälkeisille koulupudokkaille sekä Keuruulle asumaan jääneille maahanmuuttajataustaisille nuorille. Nuoret valmentautujat ohjautuvat työpajalle yhteistyötahojen toimesta esimerkiksi nuorisotoimen nuorisotyön tai sivistystoimen etsivän nuorisotyöntekijän, Te-palveluiden, sosiaalitoimen, työllisyyspalvelujen myötä tai oma-aloitteisesti itse ottaen yhteyttä. Alaikäisten nuorten kohdalla myös aktiiviset vanhemmat ja esimerkiksi nuorisotoimi voivat ohjata nuoria hankkeeseen. Hankkeessa selvitetään tarvittaessa kuntarajojen yli tehtävää yhteistyötä esim. paikkakunnalle tai paikkakunnalta muuttavien nuorien saattaen vaihtamiseksi. Ryhmiin tulevat nuoret ovat tasavertaisessa asemassa riippumatta kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustastaan. Kansainvälisyys näkyy eri maiden kulttuurien tuntemuksen lisäämisenä esim. erilaisten ruokakulttuurien tuntemuksen lisäämisenä tai erilaisten kulttuurien tuntemusta lisäävien esitelmien myötä, joita ryhmäläiset valmistavat toisilleen. Kriteeri 13: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Arvioidaan, miten hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevia monipuolisia käytänteitä
terveyspalveluiden piiriin ohjaamisessa sekä pyritään madaltamaan yhteydenoton kynnystä nuoren osalta. Työpajatoiminnoissa kehitetään fyysistä kuntoa liikunnallisilla elementeillä kuten kuntosaliharjoittelulla ja ulkoilma-aktiviteeteilla, hyötyliikuntaa unohtamatta. Nuoret voivat myös tutustua erilaisiin liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Liikunta antaa tukea myös psyykkisen terveyden ylläpitämiseen. Opetellaan liikkumaan luonnossa ja löydetään nuorelle terveitä ja edullisia harrastuksia. Terveydenhoitajan tarkastuksia ja yhteistyölääkärin vastaanottoaikoja käytetään tarvittaessa. Työpajaohjauksessa kulkee mukana ehkäisevä- ja korjaava päihdetyö. Päihde- ja mielenterveysongelmaiset nuoret, joilla on heikentynyt pohdinta- ja päätöksentekokyky vaativat tiiviimpää ohjausta ja neuvontaa. Ongelmia pyritään kartoittamaan toiminnan avulla, keskusteluin sekä lomakekyselyillä, kuten toimintakykymittarilla. Työpajatyöskentelyssä tehdään matalalla kynnyksellä yhteistyötä erikoispalveluyksikön depressio- ja päihdehoitajien kanssa, jolloin toimintaan integroituu vahvemmin päihde- ja mielenterveystyö. Kriteeri 14: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtaa monialainen yhteistyö. Arvioidaan, miten hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtaa monialainen yhteistyö. Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia monialainen yhteistyö. Tärkeimpiä yhteistyötahoja työpajalle ovat kaupungin sosiaali-, terveys-, ja työllisyyspalvelut, TE-palvelut, Kela, erityispalveluyksikkö (mielenterveys- ja päihdepalvelut), 2.asteen nivelvaiheen opinto-ohjaaja joka vastaa myös Keuruun kaupungin etsivästä nuorisotyöstä sekä lähiseudun oppilaitosten opinto-ohjaajat, alueen yhdistykset, seurakunnan nuorisotyö ja alueen yritykset. Nuorten työpajatoiminta on mukana monialaisesti tehdyissä Keuruun kaupungin toimenpideohjelmissa kuten: nuorisosuunnitelmassa, Lasten ja nuorten Keuruu ohjelmassa sekä Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmassa. Nuorten työpajan ohjausryhmässä on nuorisovaltuuston edustaja puheenjohtajana, muut jäsenet ovat sivistystoimen etsivä nuorisotyöntekijä, nuoriso-ohjaaja, aikuiskoulutuspäällikkö, sosiaalitoimen nuorten palveluista vastaava, Seututerveyskeskuksen päihde- ja mielenterveyspalveluista edustaja, perusturvajohtaja, työllisyyspalveluista nuorten palveluohjaaja ja työllisyyspäällikkö. Edellä mainittujen tahojen kanssa tehdään yhteistyötä nuoren valmennussuunnitelman mukaan ja kehitetään jatkuvasti nuorten palveluja. Valmentautujalla itsellään on merkittävä rooli suunnitelman laatimisessa ja omien tavoitteiden asettamisessa, työpajaohjaaja ja yksilövalmentaja auttavat ja neuvovat. Työpaja osallistuu nuorisotoimen tapahtumiin jakaen informaatiota toiminnasta, lisäksi järjestetään Starttiohjaamo-tapahtumaa joka kevät ja syksy yhteishakuun liittyen, jossa oppilaitokset ja TE-palvelujen edustaja esittelevät toimintaansa. Kriteeri 15: Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista. Arvioidaan, onko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista? Hakija vastaa kysymykseen, onko työpajallanne hyväksytty toimintasuunnitelma vuodelle 2017? Arvioidaan vastauksen perusteella. On. Työnalla-hanke 2016-2017 perusturvalautakunta 136 17.11.2015 ja NUOSKAhanke 2017-2018 perusturvalautakunta 133 15.11.2016.
Kriteeri 16: Nuorten työpajatoiminnan taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin. Arvioidaan, onko hakijan toteuttaman nuorten työpajatoiminnan taloutta ja hallintoa hoidettu hyvin? Kunta/kuntayhtymä -taustaiset hakijat vastaavat kysymyksiin, mitkä olivat työpajan kustannuspaikan tulot vuosina 2014, 2015 ja 2016, ja mitkä olivat työpajan kustannuspaikan kulut vuosina 2014, 2015 ja 2016? Osakeyhtiö/osuuskunta/yhdistys /säätiö -taustaiset hakijat vastaavat kysymyksiin, mitkä olivat organisaation taseen loppusummat vuosina 2014, 2015 ja 2016, ja mitkä olivat sen taseen ylijäämä /alijäämä vuosina 2014, 2015 ja 2016? Arviointiasteikko: 0 = ei ole hoidettu hyvin, 1 = on hoidettu hyvin Kulut eivät sisällä ollenkaan tilamenoja, sillä ne maksetaan työllisyyspalvelujen yhteisistä menoista: 2014 avustus 60 000, kulut 71 109,20 2015 avustus 60 000, kulut 76 948,41 2016 avustus 60 000, kulut arvio 77 000, hanke päättyy 31.7.2017. toteuma 4/2017 kulut 41 689,07. hankeaikaa jäljellä vielä 3 kuukautta. Kriteeri 17: Nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen. Arvioidaan, onko hakijan toteuttamalla nuorten työpajalla riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen? Hakija kuvaa, miten hakijan työpajan valmennushenkilöstön riittävyys ja tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen vastaavat nuorten, sidosryhmien ja toimintaympäristön tarpeisiin. Nuorten työpajalla ohjaajina toimivat työpajaohjaaja ja yksilövalmentaja. Työpajaohjaajalla on artesaanin tutkinnon lisäksi taiteiden maisterin tutkinto ja opetuksen/ohjauksen työkokemusta. Yksilövalmentaja on kuntoutuksen ohjaaja AMK, toiminut ohjaus/valmennustehtävissä. Tiivistä yhteistyötä nuorten työpajan kanssa tekevät työllisyyspalvelujen palveluohjaajat joilla on vastuu nuoren toimenpiteiden ja monialaisten palvelujen kirjaamisesta. Kaupungin sosiaalitoimisto tekee tiivistä yhteistyötä pajaohjaajien kanssa oikeiden palvelujen saamiseksi nuorelle. Navikka toimintakeskuksen ohjaajat osallistuvat nuorten ohjaamiseen työpajan eri pajojen ohjauksessa. Nuorten työpajatoiminta sijoittuu Keuruulla perusturvapalvelujen alle ja työllisyyspalvelut ovat luoneet monialaisen palveluverkoston joka nuorten työpajalla on käytettävissä. Tiivis yhteistyö sidosryhmässä perusturvapalvelut, sivistystoimi (koulutus sekä nuorisotyö), TE-palvelut, Kela, erityispalveluyksikkö (MTT- ja päihdepalvelut), 2.asteen nivelvaiheen opinto-ohjaaja, joka on myös etsivä nuorisotyöntekijä sekä lähiseudun oppilaitosten opinto-ohjaajat, alueen yhdistykset, seurakunnan nuorisotyö ja alueen yritykset tukee nuorten työpajan tavoitteita ja toimintaa. Kriteeri 18: Nuorten työpajatoiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan. Arvioidaan, soveltuuko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan. Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminnan tilat ja varustus soveltuvat ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan mm. toimintaanko ympärivuotisesti, mitä valmennusyksiköitä on käytössä, millainen on niiden varustus, miten työturvallisuus huomioitu, miten riittävät tilat ovat suhteessa valmennukseen.
Nuorten työpajalla on omat toimitilat (94,1 m2, josta yhteistä tilaa Kehitysvammaisten päivätoiminnan kanssa 37,2 m2). Kivilouhoksentie 3:ssa. Tiloissa toimi aiemmin ryhmäperhepäivähoito. Nuorten pajana huoneisto, jossa on iso olohuone joka toimii myös ATK pajana, sosiaalitilat, yksilövalmentajan ja työpajaohjaajan toimistotila, jossa voi tavata ohjaajaa käydä yksilövalmennuskeskusteluja tms. kodinhoitohuone jossa mahdollisuus vaatehuoltoon sekä päivätoiminnan kanssa yhteiskäytössä oleva iso ruokailuhuone/keittiö, joka mahdollistaa ruoan valmistuksen ja / tai ryhmätyöt. Lisäksi Nuorten työpaja käyttää Navikka Toimintakeskuksen eri pajojen mahdollisuudet harjoittaa kädentaitoja ja innostaa nuorta kokeilemaan eri vaihtoehtoja esim. puu-, metalli, tekstiili- palvelu-, keittiö- tai luovan pajan toiminnoissa. Navikka Toimintakeskuksessa on tarjolla myös tuunausta ja polkupyörien kunnostusta. Toiminta on mahdollista toteuttaa ympärivuotisesti, koska tilat ovat työllisyyspalvelujen omat. Tilat ovat asianmukaisesti varustetut, työturvallisuus sekä koneiden ja laitteiden kunto on kartoitettu mm. työturvallisuuspäällikön, AVI:n ja työterveyden määräaikaistarkistuksissa. Kriteeri 19: Nuorten työpajatoiminnan järjestäjällä toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset. Arvioidaan, onko työpajatoiminnan järjestäjällä toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset. Hakija nimeää, mikä arviointijärjestelmä on käytössä? Party ja Parent. Esteitä valtionavustuskelpoisuuden hyväksymiselle Hakemukset pisteytetään. Maksimi pistemäärä on 27 pistettä. Hakijan on täytettävä kriteerien edellytykset. Hakemus hylätään myös jos se saapuu määräajan jälkeen tai hakijan organisaatiotausta on jokin muu kuin valtioneuvoston asetuksessa 211/2017 mainittu organisaatio.