Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1030/2006 vp Seutukuntajaon muutosten epäjohdonmukaisuus Eduskunnan puhemiehelle Seutakuntajako alueellisen kehityksen ja kehittämistarpeiden seurannan tilastollisena perusjakona otettiin käyttöön vuonna 1994 Suomen valmistautuessa liittymään jäseneksi Euroopan unioniin. Ensimmäisessä alueiden kehittämisestä annetussa laissa todettiin, että aluejakojen perustana käytetään seutakuntajakoa, joka perustuu lähinnä työssäkäyntiin ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Voimassa olevan alueiden kehittämislain (602/2002) 38 :n mukaan "Alueiden kehittämistä koskevien tukitoimenpiteiden kohdentamista ja porrastamista varten määrätään kehitysalue. Kehitysalueen määräämisen perustana käytetään seutukuntajakoa, joka perustuu kuntajakoon. Seutukuntajakoa määrättäessä otetaan huomioon ainakin työssäkäynti, asiointi, kuntien välinen yhteistyö ja liikenneyhteydet. Seutakuntajaon vahvistaa sisäasiainministeriö sen jälkeen, kun se on kuullut niitä kuntia ja maakunnan liittoja, joita asia koskee." Seutukunnat muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, ja seutukunnan kunnat kuuluvat yleensä samaan työmarkkina-alueeseen. Seutukuntien merkitys on myös se, että kuntien yhteistyö on pääosin organisoitunut tai organisoitumassa seutukuntajaon mukaisesti. Yhteistyö on laajenemassa elinkeinopolitiikasta palvelujen tuottamiseen. Alueiden kehittämislain uudistamisen yhtenä lähtökohtana onkin kehittää ja kohdentaa alueiden kehittämistoimia niin, että nykyistä paremmin otetaan huomioon erityppisten seutukuntien ongelmat, kehittämistarpeet ja mahdollisuudet. Sisäasiainministeriö päätti 19 päivänä joulukuuta 2006 koko Manner-Suomen seutukuntajaosta. Päätös koskee erityisesti niitä 14:ää kuntaa, joiden kuntajaotuksen muutokset tulivat voimaan vuoden 2007 alussa kuntien lakkauttamisten, uusien kuntien perustamisen tai kuntaliitosten seurauksena. Sen lisäksi Lapuan kaupungin seutukunta vaihtoi Seinäjoen seutukuntaan Härmänmaan seutukunnasta. Varsinais-Suomessa sekä Taivassalon että Auran seutukunnat olisivat halukkaita vaihtamaan seutukuntaa; Taivassalo Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan ja Aura Loimaan seutukunnasta myös Turun seutukuntaan. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Taivassalo kuuluu Turun työssäkäyntialueeseen. Taivassalon kunnan ulkopuolella käyvästä työvoimasta yli 55 prosenttia käy töissä Turun seudulla. Pelkästään Turun kaupungissa käy päivittäin töissä 13 prosenttia taivassalolaisesta työvoimasta. Taivassalon asiointisuunta on Turun seutu. Julkiset liikenneyhteydet Taivassalossa Vakka-Suomen seutukunnan osalta ovat huonot: Taivassalosta on julkisia edestakaisia linja-autovuoroja esim. Uuteenkaupunkiin 12 kpl, kun niitä esim. Turkuun on 30 kpl. Sisäasiainministeriön vastaus Auran ja Taivassalon kuntien seutukuntamuutoshankkeisiin on ollut, että vain sellaiset seutuvaihdokset toteutetaan, jotka perustuvat kuntajakomuutoksiin. Lapuan vaihdos Seinäjoen seutukuntaan tapahtui Versio 2.0

kuitenkin ilman kuntarakennemuutoksia. Kaikkiin muihin ennen joulua 2006 hyväksyttyihin seutukunnan vaihdoksiin liittyi kunnan lakkauttaminen, uuden kunnan perustaminen tai kuntaliitos. On erittäin kyseenalaista antaa yhdelle kunnalle erityisoikeuksia, jos samalla muilta kunnilta kielletään hyvin perustellut sekä tarpeelliset seutukuntavaihdokset. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi hallitus on sallinut jollekin kunnalle oikeuden vaihtaa seutukuntaa ilman kuntarakennemuutoksia samalla, kun perustellut muutokset muilta kunnilta ilman kuntarakenteen muutosta kielletään? Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2007 Pertti Hemmilä /kok 2

Ministerin vastaus KK 1030/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1030/2006 vp: Miksi hallitus on sallinut jollekin kunnalle oikeuden vaihtaa seutukuntaa ilman kuntarakennemuutoksia samalla, kun perustellut muutokset muilta kunnilta ilman kuntarakenteen muutosta kielletään? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sisäasiainministeriö teki 19.12.2006 päätöksen seutukuntajaosta. Alueiden kehittämislain 38 :n mukaan seutukuntajaon vahvistaa sisäasiainministeriö sen jälkeen, kun se on kuullut niitä kuntia ja maakunnan liittoja, joita asia koskee. Päätöksen valmistelua varten sisäasiainministeriö pyysi maakuntien liittoja selvittämään yhteistyössä kyseessä olevien kuntien kanssa seutukuntien tarkistamistarpeet, ja mitä muutoksia nykyiseen seutukuntajakoon on tarpeen tehdä ensisijaisesti vuoden 2007 alussa voimaan tulleiden valtioneuvoston tekemien kuntajaotuksen muuttamista koskevien päätösten seurauksena. Varsinainen seutukuntajaon kokonaistarkistus ajoittunee vuodelle 2008. Silloin valmisteluperusteina otetaan huomioon kuntalaisten työssäkäynnissä sekä kuntien palveluiden ja yhteistyön järjestämisessä tapahtuneet muutokset. Koko maan uusittu seutukuntajako tulisi voimaan vuoden 2009 alusta. Varsinais-Suomen liitto esitti lausunnossaan 20.11.2006, että vuoden 2007 alusta Varsinais- Suomen osalta seutukuntajako tarkistettaisiin siten, että uusi Mynämäen kunta siirtyisi kokonaisuudessaan Turun seutukuntaan. Sisäasiainministeriön ko. päätöksellä seutukuntajako Varsinais-Suomessa muutettiin maakunnan liiton ehdottamalla tavalla. Etelä-Pohjanmaan liiton 13.11.2006 antaman lausunnon mukaisesti samalla sisäasiainministeriön päätöksellä Lapuan kaupunki siirrettiin Härmänmaan seutukunnasta Seinäjoen seutukuntaan. Kysymyksessä viitattuja Auran ja Taivassalon kuntien seutukunnan muutoshankkeita ei Varsinais-Suomen liiton lausunnossa mainittu lainkaan. Lisäksi maakuntahallitus on 23.1.2006 käsitellyt Taivassalon esitystä seutukunnan vaihtamiseksi Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan. Maakuntahallitus päätti lausuntonaan Taivassalon kunnan esityksestä, että sisäasiainministeriön ei tulisi ennen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kuntarakennevaikutusten selviämistä tehdä Taivassalon kunnan esityksen mukaista seutukuntamuutosta. Mikäli kuntarakennemuutokset yhdistävät Taivassalon Turun seutukunnan suuntaan, seuraavat myös seutukuntajakoa koskevat muutokset automaattisesti perässä. Auran kunnan ehdotus seutukunnan muuttamiseksi Loimaan seutukunnasta Turun seutukuntaan on tullut tiedoksi sekä sisäasiainministeriölle että Varsinais-Suomen liitolle. Maakuntahallitus ei kuitenkaan ole asiaa käsitellyt. Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2007 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1030/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml: Varför har regeringen gett en del kommuner rätt att byta ekonomisk region utan att kommunstrukturen ändras medan andra förvägras motiverade byten om de inte ändrar kommunstrukturen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Inrikesministeriet fattade den 19 december 2006 ett beslut om indelningen i ekonomiska regioner. I 38 i regionutvecklingslagen sägs att inrikesministeriet fastställer indelningen i ekonomiska regioner efter att det har hört de kommuner och landskapsförbund som saken gäller. För beslutet bad inrikesministeriet att landskapsförbunden tillsammans med de berörda kommunerna utreder om de ekonomiska regionerna behöver ses över och vilka ändringar som behöver göras i den nuvarande indelningen i ekonomiska regioner, i första hand till följd av de beslut av statsrådet om ändring av kommunindelningen som trädde i kraft i början av 2007. Den egentliga helhetsöversynen av indelningen i ekonomiska regioner görs sannolikt 2008. Då beaktas förändringarna i kommuninvånarnas pendlande och hur kommunerna har ordnat tjänster och samarbete. Den nya indelningen i ekonomiska regioner för hela landet ska träda i kraft i början av 2009. Egentliga Finlands förbund föreslog i sitt utlåtande den 20 november 2006 att indelningen i ekonomiska regioner justeras för Egentliga Finland från början av 2007 så att nya Mynämäki kommun i sin helhet flyttar över till Åbo ekonomiska region. Genom inrikesministeriets beslut i saken ändrades indelningen i ekonomiska regioner i Egentliga Finland enligt landskapsförbundets förslag. I enlighet med Södra Österbottens förbunds utlåtande den 13 november 2006 flyttades Lappo stad genom samma beslut av inrikesministeriet från Härmänmaa ekonomiska region till Seinäjoki ekonomiska region. De tänkta ändringarna av den ekonomiska regionen i Aura och Tövsala kommuner som det hänvisas till i spörsmålet nämndes inte alls i utlåtandet från Egentliga Finlands förbund. Dessutom har landskapsstyrelsen den 23 januari 2006 behandlat Tövsalas förslag att få byta från Nystadsregionens ekonomiska region till Åbo ekonomiska region. Landskapsstyrelsen anförde som sitt utlåtande på framställning av Tövsala kommun att inrikesministeriet inte bör ändra den ekonomiska regionen utifrån Tövsala kommuns framställning förrän konsekvenserna av kommun- och servicestrukturreformen för kommunstrukturen har klarnat. Om ändringarna i kommunstrukturen leder till att Tövsala slås ihop med Åbo ekonomiska region följer ändringar i indelningen i ekonomiska regioner automatiskt efter. Både inrikesministeriet och Egentliga Finlands förbund har fått Aura kommuns förslag att byta Loimaa ekonomiska region mot Åbo ekonomis- 4

Ministerns svar KK 1030/2006 vp Pertti Hemmilä /kok ka region för kännedom. Men landskapsstyrelsen har inte behandlat frågan. Helsingfors den 23 januari 2007 Region- och kommunminister Hannes Manninen 5