Nordic SWC käyttäjän opas

Samankaltaiset tiedostot
Nordic SWC käyttäjän opas

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

LLF-alue-ennusteen (low level forecast) käyttäjäopas

Lentosääennusteet ja -varoitukset

Lentosäähavaintoja. Ilmailijoiden sääilta Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos

Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

SWC kartta Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

Kesäkonvektio. Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Sään erityistilanteet. Timo Erkkilä meteorologi Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassää Helsinki

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Kertausvinkkejä lentokauden alkaessa

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

Lentosääpalvelut Suomessa

Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA

Susanna Viljanen

DEE Tuulivoiman perusteet

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)

Lentosääoppia harrasteilmailijoille lisämateriaalia. Lentosääpalvelut Suomessa- opas ja säähaitari

Käytännön lentosää. Turvallisuusseminaari Lentoon! Terhi Nikkanen

Pro gradu -tutkielma Meteorologia. Ari Sarpila. Ohjaaja: Prof. Hannu Savijärvi. Tarkastajat: FM Tero Lassila, Prof.

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Onnettomuusriskit eri keleillä Suomessa

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen

Tapahtumia Maassa ja taivaalla

Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta

Vesilläliild<ujan saaopas

Erkki Haapanen Tuulitaito

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä.

TARKKA -palvelun käyttöohjeita

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus Räyskälä

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, /20

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

OPMET ja Ilmailusaa.fi. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Hernesataman kaavoitus, tuulisuus

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

SERA NEFAB laajuinen harmonisointi ja käyttöönotto

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

HIIHTOSUUNNISTUSKARTAN KUVAUSOHJEET

Parhalahden tuulivoimapuisto

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

Luotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Myrskyjen bongaus Suomessa. Jari Ylioja

Merenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia

Essity Engagement Survey 2018

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Rannikkomerenkulkuoppi

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste

Marjahavaintojen tallennus Marjahavainnot.fi järjestelmään

Transkriptio:

Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan pohjois-eteläsuunnassa. NSWC on suunnattu lähinnä kaupallisen ammatti-ilmailun käyttöön mutta sitä voidaan hyödyntää tarpeen mukaan myös yleisilmailussa. NSWC:n julkaisee lennonvalvontakeskus (MWO) joko Tukholmasta (SMHI:n toimesta) tai Helsingistä (IL:n toimesta). NSWC antaa merkittävää lisäarvoa ilmailijoille Skandinaviassa verrattuna muihin merkitsevän sään karttoihin (SW-kartta), esimerkiksi World Area Forecast Centerin (WAFC) julkaisemiin karttoihin. Tähän on useita syitä, joista tässä merkittävimmät: 1. NSWC julkaistaan 4 tuntia ennen kartalla kuvattavaa voimassaoloaikaa verrattuna WAFC SigWx-karttaan, joka julkaistaan 15-24 tuntia ennen voimassaoloaikaa. NSWC:n sisältämä tieto on siis tuoreempaa havaintojen ja malliennusteiden osalta kuin WAFC-kartoissa esitettävä tieto. 2. Kartan alue on NSWC:ssä huomattavasti pienempi mikä mahdollistaa tarkempien yksityiskohtien esittämisen kartalla. 3. NSWC:tä valvotaan jatkuvasti ja odottamattomien sääilmiöiden esiintyessä tuotetta korjataan ja tuorein mahdollinen tieto voidaan toimittaa asiakkaille. NSWC on yhdistelmä ala-, keski- ja yläilmakehän SW-karttoja. NSWC:tä voisi kuvata voimassaolevien lentosääsanomien (mm. SIGMET, GAMET, AIRMET, TAF) ja muun merkittävän säätiedon graafiseksi esitykseksi maanpinnalta lentopinnalle 450 saakka. NSWC on valvottu tuote ja jos tarpeen, korjausennuste (AMD) julkaistaan. Korjausennuste julkaistaan jos kartan alueella ilmenee merkittävä sääilmiö jota ei ole ennustettu. Sisällöltään NSWC noudattaa ICAO Annex 3:n vaatimuksia ja suosituksia. 1

NSWC:n sisältö Merkitsevä sää Laaja-alaiset, merkittävät sadeilmiöt Vesi-, lumi, räntäsade Kuurosateet (vesi, lumi, räntä) Jäätävä sade, jäätävä tihku Ukkonen, rakeet Tihku, lumijyväset Merkitsevän sään rajaus Merkitsevän sään rajaus: simpukkaviiva Laaja-alaiset, merkittävät sateet, OCNL/FRQ/EMBD/OBSC CB/TCU pilvet ja kohtalainen tai kova jäätäminen rajataan simpukkaviivalla. Laaja-alaiset näkyvyyttä heikentävät ilmiöt Utu, sumu, jäätävä sumu Auer, savu, lumituisku Laaja-alaiset näkyvyyttä heikentävät ilmiöt rajataan yleensä IMC-olosuhteita kuvaavalla viivalla, kts. seuraava kohta. Matalat pilvet ja huono näkyvyys IMC-olosuhteet (mittarisää-olosuhteet) eli laaja-alaiset matalan pilvikorkeuden ja huonon näkyvyyden alueet rajataan karttaan keltaisella katkoviivalla, jonka poikittaiset hakaset osoittavat IMC-alueen sisäpuolelle. 2

IMC-alue rajatataan mikäli: Näkyvyys < 5000 m ja/tai pilvikorkeus (BKN/OVC pilven alaraja) < 1000 ft Laaja-alaisen IMC-alueen rajaus : keltainen katkoviiva hakasilla IMC-alueeseen ei oteta kantaa vuoristoisilla alueilla (karttapohjassa harmaalla varjostettu alue). Pilvet Pilven määrä (muiden kuin CB- ja TCU-pilvien osalta) kuvataan taivaankannen kahdeksasosina. Toisin sanoen kerrotaan, kuinka suuren osan taivaasta maanpinnalla oleva havaitsija näkisi olevan pilvien peitossa. Pilven määrä on siten joko FEW (few, 1-2/8), SCT (scattered, 3-4/8), BKN (broken, 5-7/8), OVC (overcast, 8/8), tai SKC (sky clear, 0/8). Pilvisukua ei yksilöidä, poikkeuksena TCU ja CB. Lyhennettä LYR voidaan käyttää kuvaamaan erillisinä kerroksina esiintyvää pilvisyyttä (kun pilvikerrosten välissä on vähintään ~2000-3000 ft paksuinen selkeä kerros/selkeitä kerroksia). Pilven ala- ja ylärajan (base ja top) korkeus ilmaistaan lentopinnan FL050 alapuolella satoina jalkoina ja yläpuolella lentopintoina. Korkeudet ilmoitetaan kolmella numerolla (esim. 005 = 500ft, 120 = FL120) erikseen ala- ja ylärajalle. Sekä ala- että ylärajalle voidaan käyttää vaihteluväliä. Yleensä ala- ja ylärajat ilmoitetaan 100 ft tarkkuudella kuvailtaessa alle 1500 ft korkeudella esiintyvää pilvisyyttä. Ylempänä, 1500 ft ja FL100 välillä, tarkkuus on 500 ft ja FL100 yläpuolella 1000 ft. Merkitsevistä pilvistä (joiden esiintymisalue rajataan vihreällä simpukkaviivalla) on kysymys, jos pilven määrä on vähintään BKN (ml. SCT/BKN) ja pilviin liittyy kohtalaista tai kovaa jäätämistä, ja/tai merkitsevää säätä (merkittävä sadeilmiö) Pilvien alaraja alueella vaihtelee arvojen base1 ja base2 välillä. Vastaavasti ylärajan vaihtelu on arvojen top1 ja top2 välillä. CB- ja TCU-pilvet (Cumulonimbus eli kuuro- ja ukkospilvi sekä Towering Cumulus eli tornimainen korkeaksi kasvanut kumpupilvi) ISOL CB/TCU (isolated), yksittäisiä pilviä, kattavuus alle 50% alueesta OCNL CB/TCU (occasional), toisistaan erottuvia pilviä, kattavuus enintään 50-75% alueesta 3

FRQ CB/TCU (frequent), tiheästi esiintyviä tai yhtenäisiä pilviä, kattavuus yli 75% alueesta EMBD CB/TCU (embedded) käytetään lisämääreenä kun CB/TCU-pilvet ovat muun pilvimassan seassa OBSC CB/TCU (obscured) käytetään lisämääreenä kun CB/TCU-pilvet ovat autereen tai savun peittämiä tai pimeän vuoksi tunnistamattomissa Laaja-alaiset OCNL/FRQ/EMBD/OBSC CB/TCU -pilvialueet rajataan merkitsevän sään (SIGWX) simpukkaviivalla. Esiintyvän CB/TCU-pilvisyyden ala- ja ylärajat ilmoitetaan. Jäätäminen Kohtalainen tai kova jäätäminen ala- ja ylärajoineen Jäätämisen rajaus: vihreä merkitsevän sään simpukkaviiva; sinisellä pisteviivalla tarkennetaan jäätävien olosuhteiden vaihtelu merkitsevän sään alueen (eli SIGWX-alueen) sisällä INC (In Cloud, pilvessä) -merkintää voidaan käyttää määrittelemään jäätävien olosuhteiden esiintymiskorkeus Turbulenssi Kohtalainen tai kova turbulenssi, sekä CAT (Clear Air Turbulence) että rajakerroksen turbulenssi ala- ja ylärajoineen Rajakerroksen turbulenssin rajaus: violetti katkoviiva Yläilmakehän turbulenssin (CAT) rajaus: harmaa katkoviiva Vuoristoaallot Merkittävä vuoristoaaltojen esiintyminen merkitään symbolilla ennustettujen vuoristoaaltojen kohdalle (ei rajausta). 4

Suihkuvirtaukset Suihkuvirtauksen akseli (suihkuvirtauksen tuulen voimakkain kohta) merkitään karttaan kun suihkuvirtauksen nopeus on vähintään 80 solmua. Suihkuvirtauksen akselin korkeus ilmaistaan lentopintoina. Suihkuvirtauksen akseli katkaistaan kahdella kenoviivalla (//) kun nopeus muuttuu vähintään 20 solmua ja/tai suihkuvirtauksen akselin korkeus muuttuu vähintään 3000ft. Rintamat, solat ja puuskarintamat Rintamien, solien ja puuskarintamien paikka ilmoitetaan maanpinnan tasolla. Rintamien liikesuunta esitetään nuolella ja liikkeen nopeus solmuina (tai SLW= liikkuu hitaasti, STNR= paikallaanpysyvä). Kylmä rintama maanpinnalla Lämmin rintama maanpinnalla Okluusiorintama maanpinnalla Paikallaanpysyvä rintama maanpinnalla Konvergenssi/pintasola maanpinnalla Voimakas puuskarintama maanpinnalla Korkea- ja matalapaineet Korkea- (H) ja matalapaineen (M) keskusten sijainti maanpinnalla ja niiden ennustettu QNH-ilmanpaine (hpa) ilmoitetaan kartalla. Keskusten liikesuunta ilmoitetaan samalla tavoin kuin rintamien liike. Nollarajan korkeus 5

Nollarajan korkeus ilmaistaan alueellisesti ja/tai perustuen ilmamassan lämpötilaan. Mikäli nollarajoja on useita eri korkeuksilla, merkitään useita nollarajoja. Ensin ilmoitetaan ylin nollarajan korkeus ja sitten alin nollaraja sekä sen yläpuolella olevan pakkaskerroksen yläraja (kerroksen paksuus) (esim. 0 : FL050, <0 : 010-030). 0 : SFC tarkoittaa että nollaraja on maanpinnalla tai vain muutama sata jalkaa maanpinnan yläpuolella tai että lämpötila on pakkasella koko troposfäärissä (ei lainkaan nollarajaa). Laaja-alainen kova pintatuuli Laaja-alainen kova pintatuuli ilmoitetaan kartalla punaisella vinoneliöllä, mikäli keskituuli on yli 30 solmua (ei rajausta). Ilmoitettu tuulennopeus on keskituuli eli puuskat voivat olla merkittävästi voimakkaampia. Meren pintalämpötila ja aallokko Keskimääräinen meren pintalämpötila ( C) ja aallonkorkeuden indeksi ilmoitetaan kartalla tärkeimmille merialueille. Aallonkorkeuden indeksi ja vastaava aallonkorkeuden vastaavuus on esitetty alla olevassa taulukossa. Merkitsevä aallonkorkeus (m) Aallonkorkeuden indeksi 0 0,1 0/1 0,2 0,5 2 0,6 1,2 3 1,3 2,5 4 2,6 4 5 4 6 6 6 9 7 9 14 8 > 14 9 6

Tropopaussin korkeus Tropopaussin korkeus lentopintoina merkitään kartalle neljälle alueelle (Pohjois-Ruotsi ja PohjoisSuomi, Etelä-Ruotsi, Etelä-Suomi sekä Viro/Latvia). Lisäksi mahdolliset tropopaussin minimit ja maksimit merkitään kartalle. Radioaktiiviset aineet Jos ilmakehään pääsee radioaktiivisia aineita, merkitään päästökohta kartalle RAD-symbolilla. Lisäksi kartan reunaan lisätään tekstilaatikko RAD-symbolilla jossa kerrotaan päästöajankohta, lähdepaikka koordinaatein sekä teksti tarkista SIGMET ja NOTAM-tiedot radioaktiivisesta pilvestä (englanniksi). Vulkaaninen tuhka Jos vulkaanista tuhkaa kulkeutuu kartan alueelle, lisätään kartan reunaan tekstilaatikko VA-symbolilla jossa kerrotaan purkauksen tiedot ja teksti tarkista SIGMET, tuhkatiedote, ASHTAM ja NOTAM vulkaanisen tuhkan osalta (englanniksi). Vallitsevan sään kuvaus 7

Kartan vasemmassa yläkulmassa kuvataan vallitseva sää lyhyesti englanniksi. Tekstissä voidaan esimerkiksi kiinnittää käyttäjän huomiota tiettyihin merkitseviin sääilmiöihin tai miten tilanteen odotetaan kehittyvän. Huomautuksia Ilmiöiden lisämääreinä voidaan käyttää myös lyhenteitä LCA (paikoin), MAR (merellä), COT (rannikolla), LAN (sisämaassa/mantereella), MON (vuoristossa) tai VAL (laaksoissa) ja tällöin kyseisen ilmiön kattamaa aluetta ei välttämättä rajata Ei-merkittäviä pilviä ei rajata, mutta niitä voidaan ilmaista kartalla lisätietona joko ala- ja ylärajoineen tai ilman Ilmiön laaja-alaisuus: laaja-alaisella tarkoitetaan suunnilleen vähintään 100*100 km aluetta NSWC:n korjauskriteerit Korjausennuste (AMD-teksti kartan otsikossa) julkaistaan kun jokin seuraavista ilmiöistä havaitaan mutta sitä ei ollut ennustettu (tai aiemmin ennustettua ilmiötä ei enää odoteta esiintyvän): SIGMET-kriteerien mukainen ilmiö Seuraavat laaja-alaiset ilmiöt o IMC-ilmiöt eli voimakkaasti näkyvyyttä heikentävät ilmiöt (esim. utu/sumu, kohtalainen tihku tai lumisade, voimakas vesisade, savu tai tuiskuava lumi) ja/tai matala pilvikorkeus (alle 1000ft) o Kohtalainen jäätäminen o Kohtalainen turbulenssi o OCNL/FRQ/EMBD/OBSC CB/TCU-pilvet, kun niitä ei ole enustettu Teknisen virheen tapauksissa (esim. kirjoitusvirhe), korjausennuste julkaistaan COR-lyhenteellä. Karttaa valvotaan mahdollisten korjausten varalta ja sen valvonta-aika on -4h +1,5h kartan voimassaoloajasta. NSWC esimerkkejä Kaksi esimerkkiä NSW-kartasta on seuraavilla sivuilla. 8

9

10