16.6.2016 hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro
Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 1.1 Kärkihankkeen vaikutus työllisyyteen, maahanmuuttoon, julkisen talouden sopeuttamiseen ja digitalisaatioon... 5 1.2 Osatyökykyisyyden määritelmä... 5 2 Kärkihankkeen sisältö... 5 2.1 Kustannuksia, joiden vähentämiseen kärkihanke vaikuttaa... 7 2.2 Hankkeen tavoitteet... 7 2.2.1 Vaikuttavuustavoitteet... 8 2.2.2 Esimerkkejä kärkihankkeen vaikutuksista ja hyödyistä työnantajan, osatyökykyisen ja järjestelmän näkökulmasta... 9 2.2.3 Sidosryhmät ja roolit... 9 2.3 Riippuvuudet... 11 3 Toteutus... 11 3.1 Kärkihankkeen toimeenpanon organisointi, projektien lyhyt esittely sekä vastuutahot... 11 3.2 Aikataulu... 17 3.3 Hankkeen yhteiset tehtävät... 17 3.3.1 Hankesalkkuvälineen käyttö... 17 3.3.2 Viestintä... 18 4 Resurssit ja kustannukset... 19 5 Organisointi ja hankehallinta... 20 5.1 Riskit ja niihin varautuminen... 22 Liitteet... 23 Liite 1. Kärkihankkeen ohjausryhmän kokoonpano... 23 Liite 2. Kärkihankkeen virkamiesverkoston kokoonpano... 24 Liite 3. Kärkihankkeen keskeisten termien määrittelyt hankkeen näkökulmasta... 25 Liite 4. Kärkihankkeen projektit... 26
1 Tausta Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Tämä on merkittävä osa suomalaisista työikäisistä henkilöistä. Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 200 000 henkilöä ja vuosittain työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyy noin 20 000 henkilöä. Suurimmat syyt sekä täydelle työkyvyttömyydelle että osatyökyvyttömyydelle ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Kansantalouden kannalta katsottuna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on liian suuri - kustannukset ovat vuositasolla korkeat. Kustannuksia syntyy sekä julkiselle sektorille, työnantajasektorille että yksityisille talouksille. Yksilön näkökulmasta katsottuna työkyvyttömyys on myös mm. köyhyysriski. Työelämän ulkopuolelle joutuneet henkilöt pääsevät heikosti takaisin työelämään. Osatyökykyisillä on myös muita suurempi riski jäädä työttömäksi. Vamma tai pitkäaikaissairaus estää liian usein työhön paluun tai kokonaan työelämään pääsyn. Työn vastaanottaminen voi estyä myös sen vuoksi, että henkilö ei välttämättä pysty ennakolta tarkalleen arvioimaan, miten työstä saatava ansioiden määrä vaikuttaa hänen tai hänen perheensä taloudelliseen tilanteeseen ja mahdollisesti hänelle tai hänen perheelleen maksettaviin sosiaalietuuksiin. Kannustinloukkuihin tulee puuttua, sillä työn on aina oltava kannattavaa. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi, on otettava käyttöön keinoja, joilla työmarkkinoiden kysyntään ja tarjontaan vaikutetaan siten, että osatyökykyiset pysyvät töissä tai työllistyvät nykyistä huomattavasti paremmin. Osatyökykyisten työssä jatkamiseksi ja työllistymiseksi on jo olemassa suuri määrä mm. palvelujärjestelmän keinoja, mutta niitä käytetään hajanaisesti ja toisistaan irrallaan. Palvelujärjestelmä on laaja ja monimutkainen ja monitahoinen; mm. palvelujen joustamattomuus on todettu ongelmaksi monin paikoin. Ammattilaisten 1 tietojen ja taitojen ohella laadukkaat ja tuloksekkaat palvelut vaativat toimivaa yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Käytännössä yhteistyö toteutuu vaihtelevasti toimijasta ja alueesta riippuen. Palvelujärjestelmän käytön tehostamisessa kärkihankkeessa hyödynnetään Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa (2013-2015) kerättyä tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia. Ohjelma tuotti suosituksia jatkotoimenpiteiksi ja nämä toimenpiteet ovat osa kärkihankkeen toteuttamista. Yhtenä keinona osatyökykyisten aseman muuttamiseksi toteutetaan kärkihankkeessa laaja työkykykoordinaattoreiden koulutus alueellisesti kattavasti. Koulutus on prosessi, jossa tietojen ja taitojen päivittäminen, ratkaisukeskeisen työotteen omaksuminen ja hyvän yhteistyön rakentaminen toimijoiden verkostossa tapahtuvat rinnakkain. Yleinen tapa järjestää osatyökykyisten työelämäosallisuus on työtoiminta. Kunnallinen sosiaalihuolto järjestää työtoimintaa sekä vammaisille että niille pitkäaikaistyöttömille henkilöille, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut. Työtoiminta kuitenkin johtaa vain harvoissa tapauksissa työllistymiseen työ- tai virkasuhteiseen työhön. Kärkihankkeessa uudistetaan lainsäädäntöä ja otetaan käyttöön toimintamallit, jotka nykyistä tehokkaammin 1 Keskeiset termit on määritelty liitteessä 3.
tukevat osatyökykyisiä henkilöitä joko työllistymään tai antamaan muutoin oman panoksensa yhteiskunnan käyttöön. Toimintamallit pilotoidaan käytännössä. Terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, TE-palveluissa tai työpaikoilla ei aina tunnisteta ajoissa heikentynyttä työ- ja toimintakykyä. Työttömät osatyökykyiset henkilöt eivät myöskään välttämättä pääse tai eivät hakeudu tarvitsemiensa palveluiden piiriin, mistä johtuen he päätyvät yhä kauemmaksi työmarkkinoista. Työttömyys, heikkenevä terveys ja työkyvyn aleneminen vahvistavat toinen toisiaan ja lisäävät huono-osaisuuden kierrettä. Tämä lisää kustannuksia niin julkiselle sektorille kuin yksityistalouksillekin. Tarvitaan lisää selkeää ja jäsenneltyä tietoa mahdollisuuksista toimia ja tukea henkilöä työkyvyn aletessa. Kärkihankkeessa rakennetaan toimintamalli hoitoon ja kuntoutukseen ohjaukseen sekä työkyvyn tykeen. Toimintamallissa kuvataan ohjaamiseen ja työkyvyn tukeen toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia, oikeaaikaisia ja toimivia. Toimenpiteet tukevat työhön paluuta ja työllistymistä. Toimintamalli työstetään yhdessä laajan toimijaverkoston kanssa ml. terveydenhuollon toimijat, vakuutuslaitokset, kuntoutuslaitokset, tutkimuslaitokset. Kärkihankkeessa toteutetaan myös kokeilut, joissa toimintamalli muokataan ja juurrutetaan siten, että alueen tarpeet huomioiden palvelut toimivat saumattomasti ja oikea-aikaisesti. Yrittäjyys on osatyökykyiselle yksi työllistymisvaihtoehto. Yrittäjyys ei kuitenkaan voi olla ainoa tai viimesijainen vaihtoehto osatyökykyisen työllistymiseksi, vaan edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle tulee olla olemassa työkyvyn mahdollisista rajoitteista huolimatta. Osatyökykyisillä ei ole riittävästi tietoa yrittäjyyteen liittyvistä palveluista ja taloudellisista tuista. Toisaalta TE-toimistoilla ja muilla yrityspalvelujen tarjoajilla ei ole riittävästi tietoa vammaisten yrittäjyyden erityispiirteistä eivätkä em. tahot osaa käyttää vammaisjärjestöjen asiantuntemusta. Vammaisyrittäjyydestä ilmiönä puuttuu systemaattista tilasto- ja tutkimustietoa, jota olisi syytä kerätä lisää. Kärkihankkeessa tämä tilanne tullaan korjaamaan. Muutos vammaisyrittäjyyden lisäämisessä edellyttää perusteellista tutkimustyötä, jonka pohjalta käytännön toimet niin yritystasolla, TE-toimiston tasolla kuin muissakin yrityspalveluissa ja julkisen sektorin palveluissa voidaan toteuttaa. Tämän kärkihankeen osa tehdään yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Työnantajien mahdollisuudet löytää työntekijöitä ovat suhdannemielessä parantuneet viimeisten muutaman vuoden aikana. Samaan aikaan työpaikkojen avoinna olon keskimääräinen kesto on kuitenkin pidentynyt. Olemme tilanteessa, jossa työmarkkinoiden toimivuus on heikentynyt yhteensopivuusongelmien vuoksi. Huolimatta siitä, että jokaista avointa työpaikkaa kohti on yhä enemmän TE-toimistoihin rekisteröityneitä työttömiä työnhakijoita, on työnantajien ollut yhä vaikeampaa löytää heidän joukostaan sopivia työntekijöitä. Kun työmarkkinoiden kyky tuottaa uusia työsuhteita on näin yleisellä tasolla heikentynyt, syntyy väistämättä pelko, että ongelma työnhakijoiden näkökulmasta kasautuu erityisryhmien, erityisesti osatyökykyisten, kannettavaksi. Vaikka erilaisia selvityksiä työnantajien käsityksistä näiden harkitessa rekrytointia osatyökykyisten ryhmästä onkin tehty, puuttuu edelleen kokonaiskuva niistä mahdollisista keinoista, millä voitaisiin parantaa osatyökykyisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi. Kärkihanke osallistuu Pirkanmaan ELY:n rahoittaman tutkimuksen hankintaan rekrytointikynnyksen madaltamiseen liittyen. Tutkimuksella selvitetään työnantajien näkemyksiä osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksista ja esteistä. Tämän jälkeen toteutetaan kärkihankkeessa ne toimenpiteet, jotka tutkimuksessa suositellaan tehtäväksi muutoksen aikaansaamiseksi. Myös tämä kärkihankkeen osa toteutetaan yhteistyössä TEM:n kanssa.
1.1 Kärkihankkeen vaikutus työllisyyteen, maahanmuuttoon, julkisen talouden sopeuttamiseen ja digitalisaatioon 1. työllisyys Kärkihankeen ydinajatus ja tavoite ovat osatyökykyisten työssä pysyminen ja työllistyminen. Siten työllistyminen on kiinteä osa koko kärkihankkeen ja jokaisen sen kahdeksan osaprojektin toimintaa. 2. maahanmuutto Maahanmuuttajat lisäävät erityisesti palvelujen tuottajien ja palvelujärjestelmässä toimivien ammattilaisten osaamisen vaatimuksia niin kulttuurin kuin kielenkin näkökulmasta. Kärkihankkeessa huomioidaan maahanmuuttajat tasavertaisesti muiden kohderyhmän edustajien kanssa. Kärkihankkeen työkykykoordinaattorimalli varmistaa omalta osaltaan kunkin asiakkaan tarpeen mukaiset palvelut. Tästä hyötyvät myös maahanmuuttajat. 3. julkisen talouden sopeuttaminen Palvelujärjestelmän toiminnan tehostaminen vaikuttaa julkisen talouden säästöihin mm. siten, että palveluissa nyt vallitsevat kalliit viiveet ja päällekkäisyydet saadaan vähenemään ja osatyökykyiset ohjautuvat nykyistä nopeammin ja tehokkaammin tarvitsemansa hoidon ja tuen piiriin. Kannustinloukkujen vähentämisen voi arvioida lisäävän työllisten määrää. Kärkihanke omalta osaltaan vaikuttaa mm. siihen, että työllisten määrä kasvaa, työkyvyttömyysmenot vähenevät ja työttömyyden sekä työstä poissaolojen kustannukset vähenevät. 4. digitalisaatio Kärkihankkeen osana toteutetaan kattavuudeltaan ja rakenteeltaan laaja verkkopalvelu, joka on osa digitalisaatiota ja tuo palvelut jokaisen saataville helposti ja ajantasaisesti. Verkkopalvelu lisää tasavertaisuutta ja esteettömyyttä. 1.2 Osatyökykyisyyden määritelmä Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyttä on monenlaista; esim. vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet ja ne pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden kuten pitkään jatkuneen työttömyyden takia. Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa. Osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Jos terveys ja muut yksilölliset tekijät ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa, henkilö ei ole osatyökykyinen, vaan työkykyinen. Kaiken kaikkiaan osatyökykyiset ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen ryhmä. 2 Kärkihankkeen sisältö Kärkihanke muuttaa osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla. Tämä saavutetaan tehostamalla palvelujärjestelmän toimintaa osatyökykyisten työllistymistä tukevaksi, toteuttamalla ammattilaisten osaamisen nostaminen laajalla koulutuksella ja yhteistyön lisäämisellä, ottamalla työkykykoordinaattorimalli laajasti käyttöön ja varmistamalla myös pk - yritysten mahdollisuudet hyödyntää työkykykoordinaattoria, rakentamalla toimintamalli hoitoon ja kuntoutukseen ohjaukseen sekä työkyvyn tukeen, ottamalla käyttöön uudet toimintamallit
työttömien osatyökykyisten työllistymiseen ja osallisuuteen, lisäämällä vammaisten yrittäjyyttä, madaltamalla osatyökykyisten rekrytointikynnystä sekä parantamalla työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista. Kärkihankkeen osana tuotetaan tutkimustietoa, jota hyödynnetään käytännön tason parhaita ratkaisuja etsittäessä. Kärkihanke sisältää myös kuntakokeiluja ja pilotteja. Kärkihankkeen tuloksena osatyökykyisten asema työmarkkinoilla vahvistuu siten, että osatyökykyiset joko pysyvät työelämässä tai työllistyvät nykyistä huomattavasti paremmin. Tämä lisää osatyökykyisten yhdenvertaisuutta ja elämänlaatua sekä vähentää valtion kustannuksia. Kustannuksia vähentää myös palvelujärjestelmän tehokas ja tuloksellinen toiminta, sekä osallisuutta tukevat ja syrjäytymistä ehkäisevät toimet. Kärkihanke toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita. Hanke on poikkihallinnollinen ja edellyttää monialaista asiantuntija- ja toimijayhteistyötä. Hankkeen tulokset saatetaan näkyviksi ja toiminta alueellisesti tasavertaisesti. Kärkihanke koostuu kahdesta osahankkeesta, jotka jakautuvat yhteensä kahdeksaan projektiin. Jokaiselle projektille on olemassa oma erillinen projektisuunnitelmansa. Hanke 1. Uudistus palvelujärjestelmässä ja työpaikoilla osatyökykyisten työllistymiseksi. Hankkeen 1 tarkoituksena on vaikuttaa palvelujärjestelmään siten, että järjestelmästä tulee nykyistä tehokkaampi ja tuloksellisempi osatyökykyisten työllistymisen näkökulmasta katsottuna. Suurimmat kipupisteet palvelujärjestelmään liittyen ovat seuraavat: Palvelujärjestelmä on siiloutunut ja jäykkä; yhteistyön mahdollisuuksia ei käytetä Keinovalikoima on pirstaleinen; kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa Palveluketjut katkeilevat ja ovat päällekkäisiä Ratkaisuprosessit ovat hitaita Virheelliset käsitykset vallitsevat osatyökykyisyydestä ja osatyökyvyn käytön mahdollisuuksista Asiakaslähtöisyydessä ja ratkaisukeskeisyydessä on puutteita. Henkilöitä jää tukitoimien ulkopuolelle palvelutarpeesta huolimatta Eniten tukea tarvitsevien palvelut ovat heikoimmin kehittyneitä Merkittävä osa osatyökykyisistä henkilöistä ei saa tukea työllistymiseen tai saa sitä riittämättömästi Siirtymät tärkeissä nivelvaiheissa eivät toteudu Ammattilaisten osaamistasossa on puutteita Työnantajille ei ole riittäviä kannustimia osatyökykyisten palkkaamiseen Työpaikat eivät saa riittävää tukea työn sopeutuksen ratkaisujen tekemiseen. Kaikkiin näihin kipupisteisiin pyritään vaikuttamaan hankkeen 1 toimenpiteillä. Hanke 1 koostuu seitsemästä projektista. Projektit ovat seuraavat: 1. OSKU-ohjelman suositukset 2. Koulutuksella muutokseen 3. Vammaisten yrittäjyys 4. Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen 5. Rekrytointikynnyksen madaltaminen 6. Tieto helposti verkosta 7. Polut hoitoon ja kuntoutukseen
Hanke 2. Työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkujen vähentäminen Hankkeen 2 tarkoituksena on vähentää työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuja. Hankkeessa selvitetään kolmikantaisesti toteuttamisvaihtoehdot työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkujen vähentämisestä sekä kustannukset. Tutkitaan myös työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista ns. lineaarisen mallin mukaisesti. Lineaarinen malli tarkoittaisi työansion ja työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamisen tapaa, jossa työansio pienentää maksussa olevaa eläkettä portaattomasti. Hankkeen tuloksena työtulon lisäys kasvattaisi aina kokonaistulon määrää, eikä johtaisi kannustinloukkuihin. Hankkeessa 2 on yksi projekti: 8. Kannustinloukut 2.1 Kustannuksia, joiden vähentämiseen kärkihanke vaikuttaa Vuonna 2014 maksettiin työkyvyttömyyseläkkeitä työeläkejärjestelmästä 2 166 miljoonaa ja kansaneläkejärjestelmästä 744 miljoonaa. Lisäksi tulevat rekrytointikustannukset työkyvyttömän tilalle (hankinta, kouluttaminen, tuottavuusvaje alussa): tuhansia tapauksittain vaihdellen. Yhden nuoren syrjäytyminen pysyvästi työmarkkinoilta aiheuttaa yhteiskunnalle n. 1 miljoonan euron kustannukset 60 ikävuoteen mennessä. Työstä poissaolojen kustannukset (menetetyn työpanoksen kustannukset) ovat vuositasolla kaikkiaan yhteensä noin 25 miljardia euroa (STM:n laskemat). Lisäksi on kustannuksia, joita tiedämme syntyvän, mutta joille rahallisen arvon laskeminen on vaikeaa; kasvavat terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset työelämän ulkopuolella olevien osalta elämänlaadun heiketessä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän työtehtävien lopettaminen/jako muille työntekijöille. 2.2 Hankkeen tavoitteet Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Tavoitellut muutokset: Työkyvyn alenema ei johda enää kokonaan työelämän ulkopuolelle ja työhön paluu on mahdollista Osatyökykyisyyden tueksi tarkoitettua palvelujärjestelmän keinovalikoimaa osataan käyttää tehokkaasti ja tuloksellisesti: palveluketjut toimivat saumattomasti ja oikeaaikaisesti, ratkaisut nopeutuvat, päällekkäiset toiminnot vähenevät ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun Asenteet ja ennakkoluulot osatyökykyisiä kohtaan ovat muuttuneet On otettu käyttöön keinoja, joilla parannetaan osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia antaa oma panoksensa yhteiskunnan käyttöön. Kannustinloukkuja on purettu
Oikeus työhön ja osallisuuteen on toteutunut 2.2.1 Vaikuttavuustavoitteet Työllisten määrä on kasvanut, työkyvyttömyysmenot ovat vähentyneet ja työttömyyden sekä työstä poissaolojen kustannukset ovat vähentyneet. Indikaattorit - tarkentuvat vielä hankkeen edetessä Indikaattori/mittari Lähtötaso 2014 Tavoitetaso 2019 Lähde Kelan kuntoutusrahan saajat 56 731 50 000 Kela (kela tietokantnasta - Kelasto) Työeläke-kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet (koskee työeläkejärjestelmää) Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (koskee työeläkejärjestelmää) Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (työ- ja /tai kansaneläkejärjestelmästä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet) 8 674 9 600 ETK (pyydetty erikseen) 4 842 5 200 ETK (pyydetty erikseen) 16 405 16 000 ETK (pyydetty erikseen) Aikasarjat taustatiedoksi indikaattoreiden määrittämiselle: 2012 2013 2014 2015 2016 arvio 2017 arvio Kelan kuntoutusrahan saajat 53 127 55 521 56 731 57 292 47 100 48 800 Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa 6 911 8 440 8 674 8 647 8 907 9 177 saaneet Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 4 149 5 157 4 842 4 837 4 900 5 000 Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 18 429 17 803 16 405 16 063 16 300 16 200
2.2.2 Esimerkkejä kärkihankkeen vaikutuksista ja hyödyistä työnantajan, osatyökykyisen ja järjestelmän näkökulmasta Työnantaja työn tarjonta lisääntyy saa käyttöönsä hyviksi todettuja malleja, joiden avulla osatyökykyisten työn tekeminen helpottuu ja osatyökykyisten työllistämiskynnys laskee saa tietoa osatyökykyisyydestä työelämässä ennakkoluulot osatyökykyisitä kohtaan vähenevät Osatyökykyinen pääsee palkkatyöhön nykyistä useammin saa tarvitsemansa tuen työllistymiseen, työhön paluuseen ja työssä pysymiseen saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, saumattomasti ja tarpeen mukaisesti toimeentulo paranee yhdenvertaisuus, osallisuus ja hyvinvointi lisääntyvät Järjestelmä palvelujärjestelmä toimii tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti eri tahojen/sektoreiden välinen yhteistyö toimii tuloksellisesti ja resursseja säästäen työelämän ulkopuolelle jäämisestä ja osattomuudesta johtuvat kustannukset vähenevät eriarvoisuus vähenee 2.2.3 Sidosryhmät ja roolit Sidosryhmä TEM Muut ministeriöt ja mm. Pirkanmaan ELY-keskus THL, TTL, Kuntoutussäätiöt Tutkimuslaitokset, yliopistot Tavoite Kiinteästi mukana kärkihankkeessa sen jokaisessa vaiheessa. Mukana kärkihankkeen tavoitteiden saavuttamisessa omalla toiminnallaan ja omalla vastuualueellaan. Kiinteästi mukana toteuttamassa kärkihankkeen projekteja tai projektien osia mm. kuntakokeiluissa, piloteissa ja koulutuksen toteuttamisessa. Kärkihankkeeseen liittyvien erillisten tutkimusten ja selvitysten toteuttajina mukana. Mukana myös tuottamassa
taustatietoja kärkihankkeen substanssiin liittyen. Kolmannen sektorin toimijat Osatyökykyiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt Työnantajat, yrittäjät, yrittäjäjärjestöt Työpaikat Työmarkkinajärjestöt Kunnat, kuntayhtymät TE-toimistot, TYPit (työvoiman palvelukeskukset) Kela ETK Työkykykoordinaattorit Oppilaitokset Mukana vahvoina kumppaneina ja keskustelun käyjinä sekä yhteistyön osana. Kiinteästi mukana työkykykoordinaattorien koulutuksessa, ja hankkeen kokeiluissa ja piloteissa sekä toteuttajina että osallistujina. Mukana vahvoina kumppaneina koko kärkihankkeen ajan. Mukana kärkihankkeen tavoitteiden saavuttamisessa ja muutoksen toteuttamisessa työelämässä: mm. rekrytointikynnyksen madaltamisessa, asenteiden muokkaamisessa ja oikean tiedon välittämissä osatyökykyisistä työelämässä. Pk-yritykset mukana työkykykoordinaattoritoiminnassa. Kärkihankkeen yhtenä muutoksen kohteena ja yhteistyökumppanina tavoitteiden saavuttamiseksi. Edistävät hankkeen tavoitteita ja käytännön toimia omalta osaltaan. Kannustavat pitämään aihetta esillä omissa viestintäkanavissaan. Sitoutuvat kuntapilotteihin. Jakavat tietoa uusista toimintamalleista osatyökykyisten työllistymiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi. Kehittävät palveluitaan siten, että kärkihankkeen tavoitteet toteutuvat. Toimivat koulutuksessa ja kuntapiloteissa yhteistyössä kärkihankkeen kanssa. Kärkihankkeen toiminnan tuloksena jokaisessa TEtoimistossa on työkykykoordinaattori, TE-palvelut soveltuvat nykyistä paremmin osatyökykyisille henkilöille ja yhteistyön muodot sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen kanssa ovat syventyneet. Mukana kiinteästi yhteistyökumppanina koko kärkihankkeen ajan ja jokaisessa hankkeen projektissa. Mukana kiinteästi yhteistyökumppanina koko kärkihankkeen ajan mm. tiedon tuottajana. Jakavat kärkihankkeen koulutuksessa saamaansa osaamista omissa työyhteisöissään ja verkostoissaan. Lisäävät osaamistaan ja tietotasoaan osatyökykyisyydestä; asenteiden muuttaminen, erilaisen oppimisen
hyväksyminen. Media, ml. ammatti- ja järjestölehdet Mukana kärkihankkeen tiedotustilaisuuksissa ja tiedotteiden jakelussa. 2.3 Riippuvuudet 3 Toteutus Hanke tekee yhteistyötä muiden STM:n vastuulla olevien kärkihankkeiden kanssa erityisesti silloin kun yhteistyöllä on saavutettavissa synergiaetuja ja aina kun on mahdollista välttää päällekkäistä tekemistä. Kärkihanke tekee tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ml.työvoimahallinnon uudistaminen ja osallistavan sosiaaliturvan kärkihanke. Hanke seuraa kiinteästi SOTE-uudistusta ja aluehallinnon uudistusta. Kärkihanke seuraa myös Työelämä 2020:sen toimenpiteitä ja toteutusta ja etsii mahdollisia yhtymäkohtia näiden kahden hankkeen välillä. Myös hallitusohjelmassa mainittu kuntoutuksen kokonaisuudistus on lähellä tätä kärkihanketta. Työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkujen vähentäminen saattaa edellyttää tulorekisterin käyttämistä, jos muutosesitys perustuu ansiotulojen seurantaan. Tulorekisterin on arvioitu olevan osittain käytössä aikaisintaan vuonna 2019. 3.1 Kärkihankkeen toimeenpanon organisointi, projektien lyhyt esittely sekä vastuutahot Projekti 1. Osku-ohjelman suositukset: STM Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa (OSKU-ohjelma) tuotettiin toimivia, käytännössä testattuja toimintamalleja. Erityisesti OSKU -ohjelman 12 pilottiorganisaatiota rakensivat rohkeasti uusia tapoja toimia ja ratkaista onnistuneesti osatyökykyisten työssä pysyminen tai työllistyminen. Pilottityöpaikat kokeilivat mm. työkykykoordinaattorimallia, yhteistyöverkoston toimivuutta ja laajennusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia toimia osatyökykyisten työssä jatkamisen ja työllistymisen tukena erilaisissa organisaatioissa.
OSKU -ohjelman laaja tutkimusosio tuotti monipuolista tietoa uusista toimintamalleista, osatyökykyisten ratkaisuista työpaikoilla, työllistymistä ja työssä jatkamista estävistä ja edistävistä tekijöistä sekä toimintamallien ja ratkaisujen taloudellisista vaikutuksista. Tähän linkittyivät myös palvelujärjestelmän toimivuuden tarkastelu ja yhteistyön tekeminen osatyökykyisten palveluiden osalta. OSKU-ohjelmassa tuotetut toimintamallit ja esimerkit ovat hyödyllisiä kaikille osatyökykyisten työllistymisen kentällä toimiville ammattilaisille. Löydetyt ratkaisut tehostavat palvelujärjestelmän toimintaa, säästävät työpaikkojen kustannuksia ja edistävät selkeästi osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä. Projekti toimii tausta-projektina/pohja-projektina ja sisällöntuottajana kärkihankkeen Osatyökykyisille tie työelämään kaikille muille projekteille. OSKU -ohjelmassa (2013-2015) kokeilujen ja laajan kehittämistyön tuloksia on koottu suosituksiksi, jotka levitetään kaikkien käyttöön tämän kärkihankkeen aikana. Suositukset on kirjoitettu OSKU -ohjelman tutkimusraporttiin ja loppuraporttiin ja ne löytyvät myös projektin 1. projektisuunnitelmasta. Suositukset toteutetaan kärkihankkeessa joko sellaisenaan, tai muiden kärkihankkeen projektien osana. Esimerkiksi, työkykykoordinaattorimallin levittäminen valtakunnallisesti on oma projektinsa kärkihankkeessa, mutta työkykykoordinaattorimallin levittäminen myös pk-yritysten käyttöön on osa muita kärkihankkeen projekteja. Projektin tavoitteena on saada OSKU-ohjelman suositukset toteutettua osana käytäntöä niin työpaikoilla kuin TE-toimistoissakin ja näin edistää osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä erityisesti avoimille työmarkkinoille. Työnantajien näkökulmasta osatyökykyisten rekrytointi helpottuu, osaavaa työvoimaa on tarjolla, tieto osatyökykyisistä työelämässä lisääntyy ja työkykykoordinaattorin kautta työnantajilla on ammattilaisia apunaan. Osatyökykyisen kannalta työhön paluu, työhön pääseminen ja työssä jatkaminen helpottuvat, käytännön ratkaisuja löytyy osatyökykyisten työllistymiseen, toimeentulo paranee ja elämänlaatu nousee. Yhteiskunnan kannalta palvelujärjestelmän toiminnan tehostuminen laskee kustannuksia ja osatyökykyisten työllistyminen vähentää työkyvyttömyyden ja työttömyyden kustannuksia. Vastuuhenkilö: Projektipäällikkö Raija Tiainen, TSO. Projekti 2. Koulutuksella muutokseen: STM, yhdessä TEM kanssa Projekti koostuu työkykykoordinaattoreiden koulutuksesta, seminaareista, tiedotustilaisuuksista sekä tiedon ja hyvien toimintamallien jakamista palvelujärjestelmässä toimiville ammattilaisille, esimiehille ja työnantajille. Projektissa toteutetaan työkykykoordinaattorikoulutus alueellisesti kattavasti ja juurrutetaan työkykykoordinaattorimalli laajasti käyttöön. Alueellisia seminaarikiertueita toteutetaan yhteistyönä kärkihankkeen muiden projektien kanssa. Projektin konkreettiset tavoitteet: 1. Päällekkäiset toiminnot vähenevät, ratkaisut nopeutuvat, palveluketjut toimivat saumattomasti ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun. 2. Työkykykoordinaattorimalli otetaan laajasti käyttöön erilaisissa organisaatioissa, työttömien osalta TE-toimistoissa. Työtehtävä ja osatyökykyinen saadaan parhaiten kohtaamaan osaavan henkilökohtaisen tuen avulla. 3. Työkykykoordinaattorit koulutetaan käyttämään keinovalikoimaa. Koulutus on täydennyskoulutus, se on pilotoitu ja sen vaikuttavuus on arvioitu. Koordinaattorit
keskittyvät osatyökykyisen osaamiseen, mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin. Tämä on uusi lähestymistapa. 4. Työkykykoordinaattorikoulutukset toteutetaan alueellisesti kattavasti, 15-18 koulutusta. Projektin tuloksena työnantaja saa käyttöönsä hyviksi todettuja toimintamalleja, joiden avulla osatyökykyisten työn tekeminen helpottuu ja osatyökykyisten työllistämisen kynnys laskee. Lisäksi työnantajat saavat tietoa osatyökykyisyydestä työelämässä sekä työkykykoordinaattorin osaamisesta ja roolista työpaikalla. Osatyökykyisen kannalta työkykykoordinaattori tuo tarvittavaa tukea sekä työssä oleville, että töihin pyrkiville osatyökykyisille. Järjestelmän kannalta projekti tuo tehokkuutta yhteistyöhön eri toimijoiden kesken ja palvelujärjestelmän toiminnan tehostuessa säästyy resursseja niin työnantajan, osatyökykyisen kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Vastuuhenkilö: Projektipäällikkö Raija Tiainen, TSO. Projekti 3. Vammaisten yrittäjyys: TEM Vammaiset henkilöt ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Työttömyys on vammaisten joukossa selvästi muuta väestöä yleisempää. Yrittäjyys on vammaisella ja osatyökykyiselle yksi työllistymisvaihtoehto. Yrittäjyys ei kuitenkaan voi olla ainoa tai viimesijainen vaihtoehto osatyökykyisen työllistymiseksi, vaan edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle tulee olla olemassa työkyvyn mahdollisista rajoitteista huolimatta. Osatyökykyisillä ei ole riittävästi tietoa yrittäjyyteen liittyvistä palveluista ja taloudellisista tuista. Toisaalta TE-toimistoilla ja muilla yrityspalvelujen tarjoajilla ei ole riittävästi tietoa vammaisten yrittäjyyden erityispiirteistä eivätkä em. tahot osaa käyttää vammaisjärjestöjen asiantuntemusta. Vammaisyrittäjyydestä ilmiönä puuttuu kuitenkin systemaattista tilasto- ja tutkimustietoa, jota olisi syytä kerätä lisää. Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu ja kokeilu ja sitä kautta mahdollisten säädösmuutosten toteuttaminen, tulee pohjautua tämän projektin ensimmäisessä vaiheessa tehtävän tutkimuksen tuottamaan tietoon. Projektin tavoitteena on etsiä vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyttä estävät ja edistävät tekijät. Tämä tehdään projektin ensimmäisen vaiheen selvitystyönä. Osana selvitystä voidaan pilotoida uudenlaista vammaisia henkilöitä tukevaa toimintamallia. Selvitystyön tulosten perusteella suunnitellaan ja toteutetaan seuraavissa vaiheissa konkreettiset toimenpiteet, joilla vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyttä voidaan lisätä. Projektin tuloksena työllisten määrä on kasvanut, työkyvyttömyysmenot ovat vähentyneet ja työttömyyden sekä työstä poissaolojen kustannukset ovat vähentyneet. Vastuuhenkilö: ylitarkastaja Patrik Tötterman, TEM Projekti 4. Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen: STM (TEM mukana erikseen sovituissa vaiheissa) Projektin tavoitteena on uudistaa palveluiden toimintamalleja ja -kulttuuria siten, että ne nykyistä paremmin tukevat osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta. Samalla selkeytetään lainsäädäntöä ja eri toimijoiden vastuunjakoa siten, että osatyökykyiset pääsisivät tarpeensa mukaisiin palveluihin nykyistä tehokkaammin. Projektin konkreettiset tavoitteet ovat: 1. Tukea työtoiminnassa, erityisesti nk. avotyössä olevia osatyökykyisiä henkilöitä työllistymään työ- tai virkasuhteiseen työhön
2. Varmistaa TE-palveluiden soveltuvuus ja vastaanottavuus osatyökykyisille; arvioida mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet. Lisätä näyttöön perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen oikea-aikaista käyttöä TE-palveluissa; selvittää nk. pitkäkestoisen tuen sisältö, järjestämistapa ja -taho. 3. Varmistaa että yhteistyö ja palveluohjaus TE-hallinnon, sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan sekä muiden tarvittavien tahojen välillä toteutuu 4. Luoda toimintamalli ammatillisten oppilaitosten, TE-toimistojen ja muiden tarvittavien tahojen väliseen yhteistyöhön, jotta vammaisten nuorten työhön siirtyminen helpottuisi 5. Järjestää aktiivista osallisuutta edistävää toimintaa henkilöille, jotka tarvitsevat työllistymistä edistävien toimien sijaan tai ohella osallisuutta ja toimintakykyä tukevaa toimintaa joko pysyvästi tai ennen siirtymistä työllistymistä edistävien palveluiden piiriin 6. Uudistaa sosiaalihuollon lainsäädäntöä sekä lakia julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Projektin tuloksena yhä useampi osatyökykyinen henkilö etenee työllistymispolullaan: pääsee työ- tai virkasuhteiseen työhön tai tarpeen mukaisesti koulutukseen, työllistymistä edistäviin palveluihin tai työ- ja toimintakykyä edistävään kuntoutukseen. Työtoiminnan järjestämisen sijaan työsuhteiseen työhön kykeneviä osatyökykyisiä henkilöitä tuetaan työllistymään avoimille työmarkkinoille. Lisäksi aktiivinen osallisuus ja toimintakyvyn parantuminen/ylläpito on mahdollista niille henkilöille, joilla ei (vielä tai pysyvästi) ole mahdollisuuksia työllistyä tai osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Tämä koskee sekä vammattomia että vammaisia henkilöitä yhdenvertaisesti. Osatyökykyiset henkilöt pääsevät myös palvelutarpeensa mukaisiin palveluihin - palveluiden turha käyttö vähenee, oikea-aikaisuus ja kustannustehokkuus lisääntyvät. Yhteistyö osatyökykyisiä tukevien tahojen kesken vahvistuu ja palveluja sovitetaan yhteen nykyistä joustavammin ja palveluohjaus on tehostunut. Projektin tavoitteet 1-5 toimeenpannaan 3-5 alueellisessa pilotissa, jossa ovat mukana TEtoimisto, kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto, erityishuoltopiirit, Kela ja ammatilliset erityisoppilaitokset sekä muut tarvittavat tahot. Osatyökykyiset henkilöt osallistuvat kokemusasiantuntijoina pilotteihin. Pilotteja koordinoidaan, tuetaan ja arvioidaan kehittävän arvioinnin menetelmällä ulkopuolisen asiantuntijatahon toimesta. Pilottien rinnalla uudistetaan lainsäädäntöä osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta paremmin tukevaksi. Vastuuhenkilö: sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen, HTO. Projekti 5. Rekrytointikynnyksen madaltaminen: TEM Vaikka työnantajien mahdollisuudet löytää työntekijöitä ovat suhdannemielessä parantuneet viimeisten muutaman vuoden aikana, on samaan aikaan työpaikkojen avoinna olon keskimääräinen kesto pidentynyt (TEM työvoimatilastot). Olemme tilanteessa, jossa työmarkkinoiden toimivuus on heikentynyt yhteensopivuusongelmien vuoksi (ks. esim. Valtioneuvoston kanslia, 2015). Huolimatta siitä, että jokaista avointa työpaikkaa kohti on yhä
enemmän TE-toimistoihin rekisteröityneitä työttömiä työnhakijoita, on työnantajien ollut hankalampaa löytää heidän joukostaan sopivia työntekijöitä. Kun työmarkkinoiden kyky tuottaa uusia työsuhteita on näin yleisellä tasolla heikentynyt, syntyy väistämättä pelko, että ongelma työnhakijoiden näkökulmasta kasautuu erityisryhmien, erityisesti osatyökykyisten, kannettavaksi. Yhteensopivuusongelmien taustalla on voimakas rakennemuutos, jossa uudet työpaikat syntyvät eri aloille kuin mistä niitä tuhoutui. Uuden työpaikan täyttämisessä työnantajan keskeisin odotus on aina, että yrityksen henkilöstön osaaminen vastaa työn asettamia vaatimuksia ja pystytäänkö tämä osaaminen hyödyntämään tuottavasti. Osatyökykyisen työnhakijan kohdalla on siis ratkaisevaa, näyttäytyvätkö he työnantajien näkökulmasta sekä osaavina että tuottavina työntekijöinä rekrytoitaessa uusia työntekijöitä vai ovatko he myös tältä osin työvoiman marginaalissa. Vaikka erilaisia selvityksiä työnantajien käsityksistä näiden harkitessa rekrytointia osatyökykyisten ryhmästä onkin tehty, puuttuu edelleen kokonaiskuva niistä mahdollisista keinoista, millä voitaisiin parantaa osatyökykyisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi. Projektin tavoitteena on luoda tutkimuksen kautta kokonaiskuva osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksista ja esteistä kysyntänäkökulmasta. Projektin ensimmäisessä vaiheessa osallistutaan Pirkanmaan ELY:n rahoittaman tutkimuksen hankintaan. Tutkimuksella selvitetään työnantajien näkemyksiä osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksista ja esteistä Projektin toisessa vaiheessa toteutetaan toimenpiteet tutkimusten suositusten mukaisesti. Toisessa vaiheessa myös jaetaan työnantajille tietoa ja esimerkkejä toimivista ratkaisuista ja malleista mm. alueellisten koulutusten muodossa Projektin tuloksena yhä useampi osatyökykyinen henkilö työllistyy ja yhä useampi yritys rekrytoi osatyökykyisen henkilön. Vastuuhenkilö: ylitarkastaja Patrik Tötterman, TEM Projekti 6. Tieto helposti verkosta, STM Osatyökykyisten työllistymiseksi tai työssä jatkamiseksi on olemassa suuri määrä keinoja, jotka voidaan jakaa kuuteen pääryhmään: työpaikan keinot, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, kuntoutus, koulutus, työvoimapalvelut sekä sosiaaliturva. Keinovalikoimasta on osattava tarvittaessa räätälöidä osatyökykyiselle tarkoituksenmukainen ja eheä kokonaisuus mm. työkykykoordinaattorin avulla. Tieto osatyökykyisten työllistymistä edistävistä keinoista on tällä hetkellä hajallaan eikä keinojen ja toimenpiteiden yhdistelylle ole saatavissa tarpeellista tietoa. Tätä ongelmaa poistamaan luodaan kärkihankkeen osana verkkopalvelu, joka sisältää ajantasaista tietoa osatyökykyisyyteen liittyvistä palveluista, etuuksista, keinojen vaikuttavuudesta, tutkimuksesta ja ajantasaisesta lainsäädännöstä. Palvelun kohderyhmänä ovat mm. osatyökykyiset itse, työkykykoordinaattorit sekä kaikki ammattilaiset ja työnantajat, jotka tarvitsevat tietoa osatyökykyisyyteen ja osatyökykyisten työllistymiseen liittyen. Projektin tavoitteena on rakentaa helppokäyttöinen ja toimiva verkkopalvelu, jonka alan ammattilaiset ja osatyökykyiset tuntevat. Verkkopalvelu tarjoaa aina ajantasaista tietoa. Tarkoituksena on saada verkkopalvelulle mahdollisimman paljon käyttäjiä. Työnantajan ja osatyökykyisen kannalta projektin tulokset näkyvät siten, että aina ajantasainen tieto on helposti saatavilla yhdestä paikasta osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Näin tiedon hankinnan kustannukset vähenevät merkittävästi. Yhteiskunnan kannalta tämä lisää
palvelujärjestelmän tehokasta käyttöä ja osatyökykyisten määrää työelämässä ja vähentää sekä työkyvyttömyydestä, että työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Verkkopalvelu toteutetaan yhdessä Kuntoutussäätiön, Vakuutuskuntoutuksen ja Vates-säätiön kanssa. Vastuuhenkilöt: projektipäällikkö Raija Tiainen, TSO ja hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiron kanssa, TSO. Projekti 7. Polut hoitoon ja kuntoutukseen: STM Projektin tarkoituksena on toimeenpanna /toteuttaa osatyökykyisten asiakaslähtöinen hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen ja varhainen tuki toimintamallin avulla. Malli on suunniteltu palvelemaan työssä olevia ja työttömiä osatyökykyisiä, joille tarvitaan hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamiseen sekä työkyvyn tukeen polut. Poluissa kuvataan ohjaamisen ja työkyvyn tuen toimenpiteet mm. työpaikan ja TE-toimiston palveluiden osalta. Tavoitteena on, että hoitoon ja kuntoutukseen pääsy on parantunut nykyiseen verrattuna ja osatyökykyiselle suunnitellut työkyvyn tukitoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia, oikea-aikaisia ja toimivia siten, että ne tukevat paremmin työhön paluuta ja työllistymistä nykyiseen verrattuna. Projektin lähtökohtana on, että hoidon, tuen ja kuntoutuksen saatavuutta, ajoitusta ja monialaista yhteistyötä parannetaan. Toimintamallissa korostetaan yhteistyötä. Yhteistyöverkosto mahdollistaa moniammatillisen osaamisen. Projektissa toteutetaan kokeilut, joissa toimintamalli hoitoon ja kuntoutukseen ohjaukseen ja työkyvyn varhaiseen tukeen juurrutetaan siten, että palvelut toimivat saumattomasti ja oikeaaikaisesti. Kokeiluilla ei muuteta palvelujärjestelmän rakenteita. Kokeilut toteutetaan siten, että toimintamalli muokataan kokeilujen aikana käytännössä toimiviksi alueen tarpeet huomioiden. Kokeiluissa sovitaan ja rakennetaan alueen konkreettiset hoito- ja kuntoutusprosessit, toimintakäytännöt ja yhteistyö. Kokeilualueita voivat olla kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit. Vastuuhenkilö: ylitarkastaja on Ritva Partinen, HTO. Projekti 8. Kannustinloukut: STM Projektin tavoitteena on vähentää työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuja. Projektiin on nimetty työryhmä, joka selvittää toteuttamisvaihtoehtoja ja vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkujen vähentämiseksi. Työryhmässä selvitetään yhtenä vaihtoehtona ns. lineaarista mallia. Lineaarinen malli tarkoittaa työansion ja eläkkeen yhteensovittamisen tapaa, jossa työansio pienentää maksussa olevaa eläkettä portaattomasti. Muita selvitettäviä asioita on mm. seuraavat 1. työkyvyn arvioinnin periaatteiden muuttaminen 2. ansioilla vähennettyjen eläkkeiden suhde muihin sosiaalietuuksiin 3. lepäämään jättämisen tarve ja mahdollisuudet 4. valvonnassa käytettävien tietojen yhdenmukaisuus 5. takaisinperintään liittyvät kysymykset. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle keväällä 2018 ja lait tulevat voimaan 1.1.2020. Projektin tuloksena työtulon lisäys kasvattaa kokonaistulon määrää, eikä johda kannustinloukkuihin. Tulokset vaikuttavat siten, että työnantajien näkökulmasta työvoimaa on aiempaa enemmän ja joustavammin tarjolla. Työntekijän näkökulmasta poistuu esteitä tehdä
työtä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla ja täten toimeentulo paranee. Yhteiskunnan näkökulmasta työtulon kokonaismäärä lisääntyy. Vastuuhenkilö: neuvotteleva virkamies Pirjo Moilanen, VAO. 3.2 Aikataulu Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke käynnistyy vuoden 2016 alussa ja päättyy vuoden 2018 lopussa. Kunkin projektien aikataulut on esitetty seuraavassa kuvassa. Projektit on vaiheistettu ja aikataulutettu tarkemmin omassa projektisuunnitelmassaan. Projekti tammikuu 2016 kesäkuu 2016 joulukuu 2016 tammikuu 2017 kesäkuu 2017 joulukuu 2017 tammikuu 2018 kesäkuu 2018 joulukuu 2018 2019 1. Osku -ohjelman suositukset 2. Koulutuksella muutokseen 3. Vammaisten yrittäjyys T 4. Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen 5. Rekrytointikynnyksen madaltaminen 6. Tieto helposti verkosta 7. Polut hoitoon ja kuntoutukseen 8. Kannustinloukut 3.3 Hankkeen yhteiset tehtävät Hankkeen yhteisillä tehtävillä tarkoitetaan sellaisia kaikkia tai useita kärkihankkeen projekteja koskevia tehtäviä, jotka tehdään yhdessä hanketasolla. Osatyökykyisille tie työelämään - kärkihankkeen yhteisiä tehtäviä ovat hankehallinta sekä viestintä. 3.3.1 Hankesalkkuvälineen käyttö Tavoite: Tehtävät: Kärkihanketta ohjaavat yhteisesti sovitut tavoitteet ja suunnitelmat. Hankkeen eri projektien ja vaiheiden etenemistä ja toteutumista pystytään seuraamaan kokonaisuutena. Mahdolliset tarpeet poiketa suunnitelmista tai haasteet projektien toteuttamisessa nousevat selkeästi ja riittävissä ajoin päätöksentekoon. Päätöksenteko ja muutosten hallinta tukee kärkihankkeen tehokasta ja vaikuttavaa toteutusta.
Hankesuunnitelman ylläpito hankesalkkuvälineessä. Tiedon keruu vaiheiden edistymisestä, raportointi kärkihankkeessa ja STM:ssä. Päätösten valmistelu, esittely ja toimeenpano. Yhteistyö ja tiedonvaihto kärkihankkeen eri sidosryhmien sekä liittyvien hankkeiden kanssa. Taloushallinto yhteistyössä STM:n taloushallinnon kanssa. Aikataulu: Tehtävä on jatkuva. Organisointi ja työmäärät: Vastuuhenkilö hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro sekä jokaisen projektin osalta projektin vastuuhenkilö: Raija Tiainen, Eveliina Pöyhönen, Ritva Partinen, Pirjo Moilanen ja Patrik Tötterman. Seurantaan osallistuu koko kärkihankkeen virkamiestyöryhmä. Hankkeen talousyhdyshenkilö on Niina Kiviaho, TSO. Valtionavustusten tuki saadaan suunnittelu- ja kehittämisryhmästä (SUKE) ja koordinaatio- ja kehittämisryhmästä. Hankehallinnan tukihenkilö on Jukka Lähesmaa. Kustannukset: Tehdään STM:n sisäisenä työnä. Ei ulkoisia kustannuksia kärkihankkeelle. 3.3.2 Viestintä Tavoite: Viestinnän tavoitteena on kertoa kärkihankkeeseen liittyvistä tavoitteista, linjauksista, tapahtumista ja tuloksista oikea-aikaisesti oikeille sidosryhmille. Viestimme ymmärrettävästi ja selkeästi. Tehtävät: Viestintäsuunnitelman laatiminen kärkihankkeen alussa ja seuranta hankkeen edetessä. Tehdään yhdessä Minna Rantalan kanssa. Tuetaan kärkihankkeen ja sen projektien viestintää eri viestintätapoja ja -kanavia hyödyntäen. Raportoidaan toteutetusta viestinnästä ja sen onnistumisesta kohdejoukon tavoittamisessa. Aikataulu: Viestintä on jatkuva tehtävä, joka rytmittyy kärkihankkeen ja projektien etenemisen ja keskeisten tilaisuuksien mukaan. Organisointi ja työmäärät: Vastuuhenkilö hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro. Kärkihankkeen vastuuviestijä on Minna Rantala. Kustannukset: Ulkoiset viestinnän kustannukset arviolta 300 000 euroa.
4 Resurssit ja kustannukset Kärkihankkeelle on varattu 15 miljoonaa euroa vuosille 2016 2018. Seuraavassa taulukossa on alustava arvio kustannusten jakautumisesta hankkeen eri projekteille. Taulukko 1. Hankkeen kustannukset Projekti Kustannusarvio Projekti 1. OSKU-ohjelman suositukset 80 000 Projekti 2. Koulutuksella muutokseen 1 090 000 Projekti 3. Vammaisten yrittäjyys 500 000 Projekti 4. Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen 6 160 000 Projekti 5. Rekrytointikynnyksen madaltaminen 500 000 Projekti 6. Tieto helposti verkosta 831 758 Projekti 7. Polut hoitoon ja kuntoutukseen 5 000 000 Projekti 8. Kannustinloukut ei kustannuksia vuosien 2016-2018 aikana Viestintä 300 000 Kärkihankkeen matkakulut mm. kansainväliset seminaarit ja konferenssit, joissa kärkihanketta esitellään sekä muut yllättävät kustannukset. 538 242 Yhteensä 15 000 000 Kärkihankkeen keskitettyjen tehtävien hoitamiseen koordinoivissa organisaatioissa STM:ssä, TEM:ssä ja muissa kärkihanketta toteuttavissa organisaatioissa on varattu arviolta yhteensä 23,5 henkilötyövuotta hankkeen koko aikana. Organisaatiokohtaiset työmääräarviot on esitetty seuraavassa taulukossa. Hankkeen eri tilaisuuksiin, ryhmiin ja valtioavustushankkeisiin eri tahoilta kuluvaa työaikaa ei ole arvioitu tässä hankesuunnitelmassa. Taulukko 2. Hankkeen arvioidut työmäärät koko hankkeen ajalta Organisaatio ja htv, koko hankkeen ajalta STM, projekti 1: 0,3
projekti 2: 5,0 projekti 3: 0,05 projekti 4: 3,0 projekti 5: 0,05 projekti 6: 0,5 projekti 7: 1,5 projekti 8: 2,0 viestintä: 0,6 Yhteensä: 13 TEM, projekti 1: - projekti 2: - projekti 3: 0,5 projekti 4: 0,6 projekti 5: 0,5 projekti 6: - projekti 7: - projekti 8: - Yhteensä: 1,6 Muut, projekti 1: - projekti 2: 3,7 projekti 3: 1,0 projekti 4: 10,0 projekti 5: 1,0 projekti 6: 6,1 projekti 7: 10,0 projekti 8: 1,0 Yhteensä: 32,8 Kaikki yhteensä: 47,4 htv koko hankkeen ajalta 5 Organisointi ja hankehallinta Ohjausryhmän tavoitteena on tukea kärkihankkeen toimeenpanon suunnittelua ja toteutusta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kärkihankkeesta vastaava Sosiaali- ja terveysministeri. Ohjausryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä 1. Ohjausryhmän tehtävänä on:
esittää näkemyksensä kärkihankkeen toimeenpanon suunnitelmasta ja toteuttamisesta. ottaa kantaa kärkihankkeen voimavarojen käyttöön ja sen toteuttamisen kannalta tarvittaviin sisällöllisiin erilliskysymyksiin ja aikatauluihin. edistää kärkihankkeen toteutumista ja tulosten levittämistä sekä huolehtia yhteyden pidosta kärkihankkeen sidosryhmiin. Kärkihankkeen hankepäällikkö valmistelee ja esittelee ohjausryhmässä käsiteltävät asiat, huolehtii ja raportoi ohjausryhmälle sen päätösten toimeenpanosta sekä raportoi ohjausryhmälle hankkeen budjetin käytöstä. Kärkihankkeen hankepäällikkö huolehtii myös kärkihankkeessa kertyvän aineiston kokoamisesta ja järjestämisestä sekä vastaa kärkihankkeen raportoinnin valmistelusta. Hankepäällikkö päättää hankkeen operatiivisista asioista. Ohjausryhmä käsittelee ja päättää hankkeen suunnitelmista ja merkittävistä muutoksista. Kärkihanke sijaitsee STM:n työsuojeluosastolla (TSO:lla). TSO:n osastopäällikkö tiedottaa TSO:n johtoryhmässä kärkihankkeen etenemiseen liittyvistä asioista. Hankepäällikkö pitää osastopäällikön ja ohjausryhmän ajan tasalla hankkeen etenemisestä. TSO:lla kärkihankkeen valmistelijat kuuluvat toimintapolitiikkayksikön strategiseen suunnittelu - ryhmään. Hankepäällikkö ja projektipäällikkö ovat päätoimisia kärkihankkeen valmistelijoita ja keskittyvät kärkihankkeeseen ilman velvollisuutta osallistua ryhmän tai yksikön muuhun toimintaan. Kärkihankkeella on epävirallinen virkamiesverkosto, joka kokoontuu säännöllisesti. Virkamiesverkosto koostuu pääsääntöisesti henkilöistä, jotka vastaavat projekteista ja muutamasta asiantuntijasta. Verkoston kokoonpano on esitetty liitteessä 1. STM:n osastot (TSO, HTO, VAO ja STO) ja yksiköt huolehtivat kaikille kärkihankkeen valmistelijoille riittävät aikaresurssit kärkihankkeen toteuttamista varten. Hankepäällikkö kutsuu verkoston koolle ja johtaa verkoston toimintaa. Verkoston tehtävänä on toteuttaa kärkihankkeen toimenpiteitä yhteistyössä TEM:n ja sidosryhmien kanssa ja vastata toimenpiteiden suunnitellusta toteutumisesta ja seurata toimenpiteiden edistymistä. Verkosto kutsuu tarvittaessa kokouksiinsa asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia. Verkoston jäsenillä ei ole nimettyjä varajäseniä, kuitenkin sijaisen voi lähettää tilalleen verkoston kokoukseen.
Kuhunkin projektiin nimetty vastuuhenkilö huolehtii hankkeen etenemisestä ja raportoi siitä yleensä ja erityisesti poikkeamista ja riskeistä kärkihankkeen hankepäällikölle. Kärkihankkeen hankepäällikkö raportoi projektista kärkihankkeen ohjausryhmälle. Kärkihankkeen ohjausryhmä kuulee tarvittaessa projektin nimettyä vetäjää. Kaikki muutokset projektien suunnitelmiin hyväksytään kärkihankkeen ohjausryhmässä. Säännöllinen kärkihankkeen, projektien ja niiden vaiheiden ja tehtävien raportointi tehdään Hankesalkkuvälineellä (Improlity). Jokainen projektista vastaava virkamies on velvollinen täydentämään hankesalkkuvälineen tiedot ajantasaisesti. 5.1 Riskit ja niihin varautuminen Hankkeen riskeiksi on todettu mm. seuraavat asiat: saadaanko pysyvä muutos aikaiseksi miten varmistetaan vaikuttavien toimenpiteiden tekeminen kärkihankkeessa toteutuuko poikkihallinnollisuus vaikea työllisyystilanne - löytyykö työpaikkoja osatyökykyisille henkilöille asenteet: halutaanko osatyökykyisiä rekrytoida ja pidetäänkö heidän työllistymisen tukemistaan tärkeänä toimijakentän odotukset ja asennoituminen kärkihankkeeseen, sidosryhmien tuki - onnistuuko yhteistyö kentän ja sidosryhmien resurssien vähyys kentän muutoshaluttomuus resurssien riittävyys: taloudellinen ja henkilövuodet sekä yleinen taloudellinen tilanne virkamiesten mahdollisuus käyttää virka-aikaa kärkihankkeen tekemiseen - suuri työkuorma sote uudistus: viekö kentän voimavaroja rakenteiden kehittämiseen onko maa valmis uusiin joustaviin ratkaisuihin useiden uudistusten samanaikaisuus - onnistuuko synkronisointi.
Liitteet Liite 1. Kärkihankkeen ohjausryhmän kokoonpano Henkilö Rooli Puhelin ja sähköposti Pirkko Mattila, ministeri Ohjausryhmän puheenjohtaja pirkko.mattila@stm.fi Leo Suomaa, ylijohtaja Ohjausryhmän varapuheenjohtaja leo.suomaa@stm.fi 040 506 5450 Veli-Mikko Niemi, ylijohtaja Ohjausryhmän jäsen veli-mikko.niemi@stm.fi 044 6921 0285 Outi Antila, ylijohtaja Ohjausryhmän jäsen outi.antila@stm.fi 050 527 1011 Tuija Oivo, ylijohtaja Ohjausryhmän jäsen tuija.oivo@tem.fi 050 396 0168 Päivi Mattila-Wiro, neuvotteleva virkamies, hankepäällikkö Ohjausryhmän sihteeri paivi.mattila-wiro@stm.fi 050 5771767 Raija Tiainen, projektipäällikkö Ohjausryhmässä pysyvä asiantuntija raija.tiainen@stm.fi 050 5706570
Liite 2. Kärkihankkeen virkamiesverkoston kokoonpano Henkilö Päivi Mattila-Wiro neuvotteleva virkamies, hankepäällikkö, TSO Raija Tiainen projektipäällikkö, TSO Eveliina Pöyhönen sosiaalineuvos, HTO Ritva Partinen ylitarkastaja, HTO Milja Tiainen hallitussihteeri, VAO Pirjo Moilanen neuvotteleva virkamies, VAO Helena Vorma lääkintöneuvos, STO Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija, HSO Patrik Tötterman ylitarkastaja, TEM Aki Tetri ylitarkastaja, HTO Puhelin ja sähköposti paivi.mattila-wiro@stm.fi 050 5771767 raija.tiainen@stm.fi 050 5706570 eveliina.pöyhönen@stm.fi 050 5702186 ritva.partinen@stm.fi 050 3283915 milja.tiainen@stm.fi 050 3439131 pirjo.moilanen@stm.fi 050 524 5741 helena.vorma@stm.fi 050 4302439 jukka.lahesmaa@stm.fi 050 5273144 patrik.totterman@tem.fi 0503960174 aki.tetri@stm.fi 050 3085812
Liite 3. Kärkihankkeen keskeisten termien määrittelyt hankkeen näkökulmasta Palvelujärjestelmä Työ Tässä kärkihankkeessa työ tarkoittaa työllistymistä työsuhteeseen toisen palvelukseen kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti tai toimimista yrittäjänä. Työllistyminen Työllistyminen tarkoittaa siirtymistä joko työsuhteeseen toisen palvelukseen kokoaikaisesti tai osaaikaisesti tai toimimista yrittäjänä. Työllistymistä ei ole siirtyminen mm. avotyöhön. Muu työllistyminen mm. avotyö, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta on siirtymistä määräaikaiseen palveluun, jonka tarkoituksena on jatkopoluttaa henkilö työllistymisuralle. Työelämäosallisuus Työelämäosallisuus on osallisuutta työhön, josta saa palkkaa, tai toimimista yrittäjänä.
Kuntoutus Kuntoutus kattaa tässä kärkihankkeessa kaiken työikäisten kuntoutuksen: lääkinnällinen, sosiaalinen, ammatillinen ja muu kuntouttava palvelu. Kuntoutuksen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja siten työllistyminen ja työhön paluu. Ammattilainen Ammattilainen on palvelujärjestelmässä toimiva ammattilainen, joka on koulutettu tehtäväänsä. Toimintamalli: Toimintamalli on paikallisesta ratkaisusta/käytännöstä yleistetty malli, joka määrittelee käyttötarkoituksen, keskeisen idean ja osatekijät. Se voi myös olla suoraan kehitetty yleiseksi malliksi. Toimintamalli koostuu olettamuksista siitä miten tarkoitus voidaan saavuttaa. Toimintamalli voidaan viedä käytäntöön erilaisissa ympäristöissä, joissa se muokkautuu aina omanlaisekseen käytännöksi. Toimintamallia voidaan korjata paikallisissa kokeiluissa saatujen kokemusten perusteella. Liite 4. Kärkihankkeen projektit