ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA ASUKASTILAISUUS 20.4.2017 RAVINTOLA WERSTAS, LAHTI OSMO NIIRANEN MARJO VALTANEN
RADANVARREN TULEVA MAANKÄYTTÖ
KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN HUOMIOMINEN HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELUSSA Työssä huomioitu ja tarkasteltu: Anttilanmäki, Paskurinojan ympäristö Launeelle saakka, Kerinkallio sekä kaava-alueen pohjoispuolisia alueita
RADANVARREN OSAVALUMA-ALUEET & ASKO II ALUE
PASKURINOJA
ASKO II VALUMA-ALUEEN NYKYTILANNE Osmo lisää kuvan nykyisistä vesireiteistä
MITEN ASKO II VALUMA-ALUE JA OHJAUTUMINEN MUUTTUU Valuntakerroin ei kokonaisuudessaan kaava-alueella muutu -> hulevesien määrät eivät kasva Hulevesien reitit muuttuvat
MITEN VIRTAAMAT MUUTTUVAT Ala nykyinen valuntakerroin valunta uusi valuntakerroin uusi valunt a Valunnan lisäys koko valumaalue 30 ha 0,3 9 0,3 9 0 läntinen kaavaalue 1,5 ha 0,2 0,3 0,3 0,45 0,15 Summa 9,3 9,45 0,15 Muutos 2 %
HULEVESIENHALLINNAN KEINOT KAAVA-ALUEEN SISÄLLÄ Tonttikohtainen hulevesien hallinta: Biosuodatus, viherkatot, hulevesihörpöt, viivytyskasetit Yleiset alueet - Hulevesien viivytys viherkaistojen ja mahdollisesti imeytystaskujen avulla Tulvareitti - Vettä tehostetusti keräävät ratkaisut
HULEVESIEN HALLINTAKEINOT RAKENNETTAVILLA ALUEILLA
HULEVESIMERKINNÄT KAAVAMÄÄRÄYKSIIN Radan etelä- ja pohjoispuolta ei pystytä kaavoittamaan samanaikaisesti, mutta hulevesien osalta on tarkasteltava molempia alueita samanaikaisesti. Täydennykset kaavamääräyksiin : Tonttikohtaiset hulevesien viivytysjärjestelmät tulee mitoittaa vastaamaan 1 m 3 viivytyskapasiteettia 100 m 2 läpäisemätöntä tontin pintaa kohden viheralueiden / imeyttävän alueen minimimäärä Mikäli hulevedet johdetaan läpäisemättömille pinnoille, on 5 % tontin pinta-alasta oltava imeyttävää pinta-alaa. Mikäli vettä imeyttävät alueet toimivat vain hulevesien muodostuminen ehkäisemisessä, määritetään imeyttävä pinta-alan määrä viherkerrointyökalun minimitason mukaan.
TOTEUTETTUJA HULEVESIEN HALLINTATOIMENPITEITÄ RADAN ETELÄPUOLELLA
MITEN VIRTAAMAT JA TULVARISKIT MUUTTUVAT Virtaamia viivytetään viivytysaltailla sekä virtaamia hidastavilla uomarakenteilla ja padoilla -> viivytysaltat vähentävät myös kiintoainemuotoista haitta-ainekuormaa! Hulevesireitit (Vihdinpolun harvinaisten sateiden tulvareittiä lukuun ottamatta) suunnitellaan niin, että Askon alue eristetään Anttilanmäestä omaksi valumaalueekseen: o Vesien johtaminen radan alitse avo-ojiin, altaisiin ja putkiin sekä lopulta Paskurinojaan, jolloin virtaamat ovat tasaantuneet huomattavasti Hv 1000, rak 2003 Uusi valuma-alueen raja
HULEVESIEN HALLINTA KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA HULEVESIREITILLÄ Uusi hulevesireitti Renorin tontin alueelle - Radan alittava hulevesiviemäri halk 800 Kapasiteettia varattu riittävästi Avouomaan viivyttäviä rakenteita - Hulevesialtaat 2 kpl - Kaupunki ylläpitää hulevesien teknisiä järjestelmiä - Maisemointi : Renor yhdessä Muotoilusäätion kanssa
Kuva: blogs.aalto.fi/virma Kuva: gosaimaa.fi
PASKURINOJAN VEDEN LAATU Maankäytön muutokset itsessään eivät lisää haitta-ainekuormia Tiheän asutusalueen hulevesien haitta-aineita: kiintoaines ja ravinteet, jotkin metallit, tavella mahdollisesti suola (samoja kuin nykyiselläkin maankäyttömuodolla poisluettuna raskaan liikenteen päästöt). Haitta-ainesta valtaosa voidaan laskeuttaa altaisiin Liukoisten aineiden (kloridi ja typpi) kulkeutusmista alajuoksulle vältetään tiesuolauksen ja turhan lannoittamisen myötä valuma-alueella Rakentamisen aikaiset toimenpiteet nostavat kuormitusta ja pahentavat veden laatua hetkekesi -> allasjärjestelmät rakennataan ennen rakentamisen aloittamista.
HULEVESIEN HALLINTAMENETELMIEN TURVALLISUUS Altaat ovat yleensä loivamuotoisia ja turvallisia ja vastaavia on sovellettu puistoissa, talojen pihoilla ja jopa lasten leikkipaikkojen läheisyydessä. Tarvittaessa voidaan aidata, mikäli maastonmuotojen takia tulee jyrkempiä kohtia tai suuria virtausnopeuksia. Kuva: uuttahelsinkia.fi Kuva: uuttahelsinkia.fi
KIITOS!