visio kesäkuu skol 2012 Toimialakatsaus Innovaatioilla tulevaisuuteen 8 Suunnittelun jalostusarvo ja kehityspanos kasvussa 4 Kunnissa miljardien strategiset valinnat 10 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry
Matti Mannonen SKOLin toimitusjohtajaksi Diplomi-insinööri Matti Mannonen on nimitetty SKOLin toimitusjohtajaksi ja Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttialan johtajaksi. Hän aloittaa toimessaan 1.9.2012. Nykyinen toimitusjohtaja Timo Myllys jatkaa työtään liittojen palveluksessa osa-aikaisena runsaan vuoden. Matti Mannosella on erittäin vahva kokemus suunnittelu- ja konsulttialalta. Hän on toiminut viimeiset 15 vuotta toimitusjohtajana konsultti toi mistoissa työnantajinaan WSP Finland, JP-Transplan ja Finnroad. Hän on ollut vahvasti vaikuttamassa SKOLin toimintaan jo vuosia, viimeksi 4 vuotta liiton hallituksessa, joista kaksi vuotta varapuheenjohtajana. SKOLin puheenjohtaja Kimmo Fischer katsoo, että Matti Mannosella on erinomaiset edellytykset edistää liittojen tavoitteita. Kokemustaustansa ja ominaisuuksiensa johdosta hän on erinomainen valinta SKOLin johtoon. Uskon, että hän tulee toimillaan ja linjauksillaan merkittävästi kehittämään sekä Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin että Teknologiateollisuuden toimintaa. SKOLilla ja sen jäsenyrityksillä on monia haasteita edessään. Lähim pänä ovat talouden epävarmuudesta johtuvat tekijät, uuden strategian linjaaminen sekä Teknologiateollisuusyhteistyön ja verkostojen hyödyn täminen ja kehittäminen tavoitteena suomalaisen osaamisen globaalin kilpailukyvyn parantaminen. Muita ajankohtaisia asioita ovat kansainväistymiseen liittyvät kysymyk set, korkeatasoisen suunnitteluosaamisen ja -koulutuksen säilyttäminen Suomessa, sidosryhmiin ja alan tilaajiin vaikuttaminen, laadun korostaminen suunnitteluhankinnoissa, alan edistäminen, vahva viestintä sekä alan ja SKOLin profiilin nosto. Aino Huovio Sisältö SKOLin hallitus 2012 Pääkirjoitus... 3 Suunnittelun jalostusarvo ja kehityspanos kasvussa... 4 Tietomallinnuksen täysimittainen hyödyntäminen rakennushankkeissa ja kiinteistönpidossa lisää työmäärää, mutta tuo suuria etuja. Kokonaisenergiatarkastelussa talotekniikan rooli korostuu... 6 Heinäkuun alussa rakennusten energiamääräykset kiristyvät mutta samalla keinovalikoima vaatimusten täyttämiseen kasvaa oleellisesti. Innovaatioilla tulevaisuuteen... 8 Innovaatiot ja huippu osaaminen nähtiin tulevaisuuden menestystekijöinä SKOLin Konsulttipäivässä. Kunnissa miljardien strategiset valinnat...10 Kuntien yhteensä 42 miljardin euron budjettikakku on menossa uuteen muottiin toimintaympäristön muutosten myötä. Menestystä muotoilulla ja käytettäv yydellä...13 Huipputason teollinen muotoilu luo parempaa tuottavuutta sekä asiakkaalle että valmistavalle yritykselle. Kumppanuudella maailmalle...14 Väestönkasvu, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä globaaleista mega trendeistä, joiden seurauksena maailmalla on huutava tarve kestävän kehityksen mukaiselle konsulttiosaamiselle. Kotimaassa kasvua, vientityöt vähenevät...16 Suunnittelu- ja konsulttialan laskutus kasvoi vuonna 2011 viisi prosenttia edellisvuodesta. Puheenjohtaja Kimmo Fischer Sito Varapuheenjohtajat Petri Laurikka A-Insinöörit Mika Laurilehto Deltamarin Jäsenet Jaakko Anttila LInk design and development Kari Harsunen SWECO Industry Pekka Metsi Granlund Markku Moilanen Ramboll Finland Reijo Riekkola Saanio & Riekkola Jani Saarinen Pasi Tolppanen Pöyry Finland SKOLin toimisto Toimitusjohtaja Timo Myllys (09) 192 3300 / 040 506 6066 Toimitusjohtaja Matti Mannonen 1.9.2012 alkaen 040 544 7047 Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen (09) 192 3299, / 0400 717 130 Assistentti Hilve Nurminen (09) 192 3298 / 040 128 4101 Työsuhdeasiain päivystys (09) 192 3222 Puhelinvaihde (09) 192 231 faksi (09) 624 462 2 visio kesäkuu 2012
Innovaatiot ja osaaminen tekevät tulevaisuuden Innovaatiot ja osaaminen sekä niihin panostaminen ovat tänä päivänä ajankohtaisempia ja merkittävämpiä kuin koskaan. Erityisesti nyt kun oma yhteiskuntamme, koko Eurooppa ja maailma laajemminkin ovat suurten rakenteellisten mullistusten kohteena. Kaikki vaikuttajatahot valtiovaltaa myöten, ovat ymmärtäneet ja näkevät, että Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisintensiiviselle palveluyhteiskunnalle. Se on myös meidän mahdollisuutemme menestyä tulevaisuuden globaalissa kilpailussa. Voisi jopa sanoa, että se on meille tulevaisuutemme ratkaisevin kysymys. Suunnittelu- ja konsulttiala on aivan tämän asian ytimessä. Mikään muu asiantuntija-ala ei ole yhtä työintensiivinen eikä edellytä yhtäläisesti monialaista osaamista kuin suunnittelusektori. Suunnitteluala tarjoaa mahdollisuuden rakentaa Suomen hyvinvointia. Asiantuntijapalvelujen hankintamenettelyjä kehittämällä voidaan lisätä innovatiivisuutta ja kehitykseen panostamista ja luoda siten edellytyksiä myös osaamisen kehittämiselle. Valitettavasti markkinat käytännössä toimivat merkittävältä osaltaan toisin ja korostavat halvimman tarjouksen merkitystä suunnittelijan valinnassa. Hankintamenettelyt on saatava tukemaan osaamisen kehittämistä. Onneksi osa julkisista tilaajista, kuten esimerkiksi Liikennevirasto, on lähtenyt kehittämään hankintamenettelyjään innovatiivisempaan suuntaan. Haluankin uskoa, että osaamisen kehittämisen näkökulma tulee jatkossa huomioon otetuksi olennaisesti aikaisempaa paremmin. Innovaatiot syntyvät osaamisesta. Oikopolkuja ei ole. Suomessa on vahva suunnitteluosaaminen. Sen varmistamiseksi meidän tulee vahvasti tukea jatkossakin koulutettujen nuorten työllistämistä sekä suunnitteluun liittyvän koulutuksen jatkumista eri alojen opetusohjelmissa. Meillä ei ole varaa menettää nuoria ammattilaisia, kuten 1990-luvun taantumassa kävi. Rakentamisen ja suunnittelun laadun parantaminen edellyttää myös alan koulutuksen laadullista kehittämistä. Tämä edellyttää niin oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä kuin myös yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Koulutus ja osaaminen mahdollistavat myös innovatiivisuuden, jos sitä tuetaan ja sille annetaan mahdollisuus. Innovaatiotoimintaa on Suomessa tuettu valtiovallan toimesta pääosin Tekesin kautta. Tekesin rahoitusvaltuudet ovat tähän asti kasvaneet, mutta ovat tänä vuonna kääntyneet laskuun. Vaikka kaikki ymmärtävät kestävyysvajeen aiheuttamat haasteet valtion budjettirahoitukselle, toivoa sopii, ettei tämä jatku. Innovaatiotoiminnan tukemisen supistaminen on väärä tie. Siten ei tulevaisuuttamme rakenneta. Haasteellinen on myös Sitran rahoitusasema tämän hetkisen sijoitusmaailman turbulenttisuuden myötä. SKOLin strategiassa osaamisen kehittäminen on tärkeä osa, mutta erityisen tärkeää on uudistumisen ja kasvun tukeminen ja ennakointi. Nämä näkökulmat voi myös korvata yhdellä sanalla, jos asian haluaa niin nähdä ja tulkita. Se sana on innovaatiot. Kimmo Fischer SKOLin puheenjohtaja TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, konsultti- ja suunnitteluyritysten yrittäjäjärjestö ja samalla alan toimialayhdistys Teknologiateollisuudessa. SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu 206 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa lähes 14 200 asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti yli 50 000 henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli 1,2 miljardia euroa. Noin viidennes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa erikokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin missiona on jäsenyritysten liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen ja toimialan kehittäminen. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry PL 10 (Eteläranta 10) 00131 HELSINKI www.skolry.fi skolry@teknologiateollisuus.fi SKOL Visio ISSN 1457-9073 Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Sampsa Heilä Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino visio kesäkuu 2012 3
Suunnittelun jalostusarvo ja kehityspanos kasvussa Rakenteellisuus ja esteettisyys yhdistyvät hienolla tavalla Tampereen läntisen kehätien ylittävässä Malminmäen puisessa kevyen liikenteen sillassa Ylöjärvellä. Tietomallinnuksen täysimittainen hyödyntäminen rakennushankkeissa ja kiinteistönpidossa lisää rakennesuunnittelun työmäärää merkittävästi, mutta tuo suuria etuja hankkeen muille osapuolille. A-Insinöörien vuosittain teettämät lähes 20 opinnäytetyötä ja osallistuminen perustutkimukseen kertovat konsulttialan murroksesta ja sen vaatiman kehityspanoksen kasvusta. on kyettävä tietomallinnuksen kaltaisten uusien työkalujen ja jatkuvan kehitystoiminnan avulla tarjoamaan asiakkaille entistä enemmän lisäarvoa. Aktiivinen toi- Konsulttialan mintamallien, osaamisen ja teknologioiden kehittäminen kohottaa myös kansainvälistä kilpailukykyämme ja avaa mahdollisuuksia suomalaisen suunnitteluosaamisen viennin kasvattamiseen, A-Insinöörit Oy:n toimitusjohtaja Petri Laurikka sanoo. Olemme teettäneet viimeisten viiden vuoden aikana lähes 80 opinnäytetyötä syventääksemme omaa osaamistamme. Osallistumme myös perustutkimukseen esimerkiksi koekuormittamalla TTY:llä betonipilareita, joiden mitoitusmenetelmiä pyrimme optimoimaan asiakkaidemme hyödyksi, Laurikka kertoo esimerkkejä kehitystyöstä. A-Insinöörit on teettänyt yksinomaan eurokoodien käyttöön ottoon liittyen yli 15 opinnäytetyötä ja on mukana SKOLin eurokoodien laskentapohjien kehityshankkeessa. 4 visio kesäkuu 2012
sampsa heilä Alan suuri haaste ja mahdollisuus on tietomallinnuksen hyödyntäminen täysimittaisesti kaikissa rakennushankkeissa, A-Insinöörit Oy:n toimitusjohtaja Petri Laurikka (keskellä) sanoo. Vieressä Juhani Karhu ja Seppo Raiski. Jorma Rajamäki Panostus tietomallinnukseen tulee moninkertaisesti takaisin. strateginen työkalu Alan suuri haaste ja mahdollisuus on tietomallinnuksen hyödyntäminen täysimittaisesti kaikissa rakennushankkeissa. Panostus tietomallinnukseen tulee moninkertaisesti takaisin hyötyinä hankkeen toteutuksessa ja rakennuksen ylläpidossa sekä myöhemmissä peruskorjauksissa, Laurikka sanoo. Hän muistuttaa, että vasta muutamat suurista rakennusliikkeistä käyttävät tietomallinnusta tehokkaasti työkaluna ja näkevät sen tärkeänä osana strategista kilpailukykynsä kehittämistä. Myös Senaatti-Kiinteistöjen kaltaiset valistuneet rakennuttajat, jotka edellyttävät tietomallinnusta kaikilta osapuolilta hankkeissaan, ovat vielä harvinaisia. Laurikan mukaan A-Insinööreissä nähdään uusimpien suunnittelu- ja mallinnusohjelmien käyttö sekä henkilöstön jatkuva osaamisen kehittäminen tärkeinä keinoina parantaa hankkeiden sujuvuutta ja osapuolten yhteistyötä sekä nostaa rakentamisen tuottavuutta ja laatua. Kun teemme esimerkiksi voimalaitosten teräsrunkojen suunnittelua eri puolille maailmaa, tietomallinnus mahdollistaa nopean reagoinnin prosessisuunnittelussa usein vielä hankkeen aikana tuleviin muutoksiin. Uutta teknologiaa edustavat suuret ja vaativat hankkeet voidaan tietomallinnusta hyödyntäen viedä läpi tiukassa aikataulussa niin, että paikalliset normit ja olosuhteet kuten maanjäristyskuormitus otetaan huomioon kaikessa mihin ne vaikuttavat, Petri Laurikka sanoo. mallikas musiikkitalo Vuoden 2010 rakennuttajakonsultiksi valittu Juhani Karhu, joka toimii A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n aluejohtajana Espoon toimistossa, korostaa tietomallinnuksella saavutettavia suuria hyötyjä koko rakennusprosessille ja kiinteistön elinkaarelle. Musiikkitalo oli tietomallinnuksen pioneerihanke, ja monille mukana olleille vielä opettelua, mutta silti siinä saavutettiin niin huomattavia etuja rakennushankkeen sujuvuudelle ja laadukkaalle toteutukselle, että panostus mallintamiseen ehdottomasti kannatti. Rakennuksessa on paljon eri suunnittelualoille jakautuvia rakenteita ja teknisiä järjestelmiä, joiden sovittamista toistensa lomaan tietomallinnus helpotti niin että asennustyö sujui jouhevasti, projektijohtajana Musiikkitalon rakennuttamista ja tietomallinnusta vetänyt Juhani Karhu sanoo. Musiikkitalon mallinnus oli hänen mukaansa kaikilla Consulting suunnittelualoilla huipputasoa. Suunnittelu käynnistyi 2005 ja valmistui 2011. Hankkeen onnistumisesta kertovat myös lukuisat palkinnot Vuoden työmaapalkinnosta lähtien. Jokainen rakennus on ainutlaatuisen suunnittelu- ja kehitystyön innovatiivinen tulos. Tietomallinnus helpottaa huomattavasti erilaisten vaihtoehtojen vertailua, havainnollistamista ja simulointeja suunnitteluvaiheessa sekä edistää monin tavoin käyttäjien tarpeita mahdollisimman hyvin palvelevien, terveellisten ja turvallisten rakennusten toteutusta ja ylläpitoa elinkaaritaloudellisesti ja laadukkaasti, Karhu sanoo. Suunnitteluvaiheen tietomallinnus helpottaa oleellisesti urakoitsijoiden määrä- ja kustannuslaskentaa, kun määrät saadaan suoraan mallista. Muissakin vaiheissa jää paljon turhaa päällekkäistä työtä pois ja samalla virheiden riski ja virhekustannukset pienenevät, A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Raiski sanoo. RAKENNE SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, noin 130 yritystä, toimii talonrakennussektorilla, joka työllistää yli 4500 henkeä. Talosektorin suunnittelijoista miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2011 yhteensä 152 miljoonaa euroa. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli 65 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus on viime vuosina vähentynyt, vuonna 2011 vientilaskutuksen osuus oli 9 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet erityisesti kotimarkkinoilta edellisvuotta enemmän uusia töitä ja tilauskanta on kasvussa. Rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen paranevan sekä kotimaassa että viennissä. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 65 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on noin neljä prosenttia. SUURIMMAT GEO- JA KALLIO- Toimiala Kokonaislaskutus TEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT 2011 Yht. M Vienti M Pöyry Finland Oy 13,4 0,7 150,0 Ramboll Finland Oy 11,5 1,6 88,9 Saanio & Riekkola Oy 4,8 0,5 5,1 Sito Oy 4,2 26,5 WSP Finland Oy 3,5 27,0 FCG Finnish Consulting Group Oy 3,2 49,6 Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd 2,8 2,8 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 2,1 2,7 Geopalvelu Oy 2,0 2,6 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 1,7 30,8 Vahanen -yhtiöt 1,7 33,1 Geotek Oy 1,6 2,4 SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN Toimiala Kokonaislaskutus SUUNNITTELIJAT 2011 Yht. M Vienti M Finnmap Consulting Oy 35,1 4,6 40,5 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 12,5 0,6 30,8 Pöyry Finland Oy 12,3 1,6 150,0 Ramboll Finland Oy 11,8 1,1 88,9 Vahanen -yhtiöt 8,2 33,1 Aaro Kohonen Oy 7,3 0,2 7,9 WSP Finland Oy 7,1 2,7 27,0 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 5,6 5,8 Narmaplan Oy 4,7 4,7 Optiplan Oy 3,2 10,3 Ins.tsto Lauri Mehto Oy 2,4 2,4 Ins.tsto SRT Oy 1,9 2,0 Contria Oy 1,8 2,7 Pontek Oy 1,3 2,7 Ins.tsto R J Heiskanen Oy 1,1 1,1 Päijät-Suunnittelu Oy 1,1 1,1 Controlteam Oy 1,0 2,0 Ins.tsto Tanskanen Oy 0,9 1,0 KCC Kouvolan konsulttikeskus Oy 0,9 1,0 JS-Suunnittelu Oy 0,8 0,8 Finnmap Infra Oy 1,2 3,5 0 3 6 9 12 toimiala yht vienti visio kesäkuu 2012 5
Kokonaisenergiatarkastelussa talo Makkaratalona tunnetun Helsingin City-Centerin uudesta toimisto-osasta tehtiin IDA-ice -malli kokonaisvaltaista sisäilmaston ja energiatalouden laskentaa sekä taloteknisten järjestelmien mitoitusta varten. alussa energiamääräykset kiristyvät jälleen noin 20 prosenttia, mutta siirtyminen rakenteiden U-arvovaati- Heinäkuun muksista rakennuksen kokonaisenergiatarkasteluun ja E- luvun laskentaan on alalle paljon suurempi muutos, koska keinot vaaditun E-luvun saavuttamiseksi voidaan valita suunnitteluvaiheessa hyvin vapaasti, taloteknistä suunnittelua ja konsultointia noin 40 hengen voimin tekevän Hepacon Oy:n toimitusjohtaja Matti Remes sanoo. Hänen mukaansa rakennuksen kokonaisenergiatarkastelu edellyttää arkkitehti-, rakenne- ja taloteknisiltä suunnittelijoilta entistä tiiviimpää yhteistyötä sekä erilaisten vaihtoehtojen tarkastelua ja vertailulaskelmia jo luonnossuunnitteluvaiheessa. Samalla taloteknisen suunnittelun painoarvo kasvaa. Monissa energiasimuloinneissa olemme havainneet, että esimerkiksi valitsemalla kymmenen prosenttia kalliimmat ikkunat voidaan ikkunoiden energiatehokkuutta parantaa noin kaksinkertaiseksi standardi-ikkunoihin verrattuna. Talotekniikkasuunnittelijan käyttämillä energiankulutuksen laskentaohjelmistoilla saadaan tärkeää tietoa arkkitehdin ja rakennuttajan päätöksenteon tueksi, koska muun muassa ikkunoiden suuntaus ja ikkunatyyppi sekä rakennuksen muoto vaikuttavat paljon energiankulutukseen vaipan lämmöneristävyyden ja tiiveyden sekä taloteknisten laitteiden ohella, Remes sanoo. Jos rakennuksessa on suuria etelään suunnattuja ikkunapintoja, ne edistävät auringon ilmaisenergian hyödyntämistä lämmityksessä, mutta voivat kesäkaudella johtaa suureen jäähdytystarpeeseen. Heinäkuun alussa tapahtuu historiallinen muutos, kun rakennusten energiamääräykset kiristyvät mutta samalla keinovalikoima vaatimusten täyttämiseen kasvaa kokonaisenergiatarkastelun myötä oleellisesti. Suunnittelijoilta vaaditaan entistä tiiviimpää ja varhaisempaa yhteistyötä. Taloteknisen suunnittelijan rooli vaihtoehtojen vertailussa ja E-luvun laskennassa korostuu. 6 visio kesäkuu 2012
tekniikan rooli korostuu Talotekniikassa kannattaa yleensä panostaa tehokkaaseen lämmön talteenottoon ja järjestelmien tarpeen mukaiseen ohjaukseen energiankulutuksen pienentämiseksi", Hepacon Oy:n toimitusjohtaja Matti Remes (oikealla) sanoo. Vieressä Olli Mäentaka. Adactive tuntitason laskenta helpottaa vertailuja Uudet määräykset edellyttävät siirtymistä tuntitason laskentaan, jolloin myös ikkunoiden lämmönläpäisyä säätelevien kalvojen ja muiden aurinkosuojausten vaikutukset kokonaisenergiankulutukseen voidaan laskea koko vuoden ajalta, energialaskentaan erikoistunut automaatiosuunnittelija Olli Mäentaka Hepaconista sanoo. Myös rakennustyypin vaikutus tulee huomioiduksi energialaskelmissa ja simuloinneissa muun muassa sisäisten lämpökuormien kautta. Toimistorakennuksissa on enemmän ihmisiä ja laitteita, jolloin jäähdytystarve nousee usein määrääväksi toisin kuin asuinrakennuksissa, joissa auringosta saatavaa ilmaisenergiaa kannattaa hyödyntää pidemmälle lämmityksessä. Suurin muutos uusissa energiamääräyksissä on eri energiamuodoille asetettavat kertoimet, joilla rakennuksen kokonaisenergiankulutus kerrotaan laskettaessa rakennuksen E-lukua. Esimerkiksi yhden kilowattitunnin sähköenergiaa katsotaan kuluttavan luontoa 1,7 kwh:n edestä, kun taas kaukolämmön kerroin on vain 0,7 ja kaukokylmän 0,4, Mäentaka sanoo. E-luvulle asetetaan uusissa määräyksissä rakennustyyppikohtainen yläraja neliömetriä kohti. Esimerkiksi toimistorakennuksissa E-luvun suurin sallittu arvo on 170 kwh/m 2, ja alle 120 neliömetrin pientaloissa 204 kwh/m 2. sampsa heilä kiinteistöautomaation merkitys kasvaa Talotekniikassa kannattaa yleensä panostaa tehokkaaseen lämmön talteenottoon ja järjestelmien tarpeen mukaiseen ohjaukseen. Etenkin kaukolämpöverkon ulkopuolella uusien energiamääräysten vaatimusten toteuttaminen edellyttää usein uusiutuvien energiamuotojen kuten aurinkoenergian tai esimerkiksi pellettien käyttöä. Vaipan hyvä ilmatiiveys, joka voidaan osoittaa mittauksin, on myös hyvin tehokas tapa energiankulutuksen ja E-luvun pienentämiseen, Matti Remes sanoo. Kiinteistöautomaatiojärjestelmän merkitys kasvaa entistä suuremmaksi, kun uusiutuvia energiamuotoja käytetään muiden lämmitysmuotojen rinnalla, ja järjestelmän on osattava hyödyntää kullakin hetkellä edullisinta energiamuotoa. Sähkön hinta voi muuttua jopa tunnin välein niin että se on kalleinta kulutushuippujen aikaan ja vaihtelee sähköpörssin heilahteluiden mukaan. Sähkön hintaan vaikuttaa muun muassa Norjan ja Ruotsin tuntureiden sulamisvesitilanne, Remes sanoo. Matti Remes muistuttaa, että rakennusten käyttäjillä ja huoltohenkilöstöllä on suuri vaikutus kiinteistön energiatehokkuuteen ammattitaitoisen suunnittelijan ja urakoitsijan ohella. Käyttöliittymät kehittyvät koko ajan havainnollisemmiksi, mutta laitteiden ja järjestelmien käytön helppouteen sekä käyttäjien ja huoltohenkilöstön koulutukseen tulisi kiinnittää vielä selvästi nykyistä enemmän huomiota. Huoltoyhtiön valinnassa kannattaa painottaa halvimman hinnan sijaan ammattitaitoa ja osaamista, jolloin järjestelmät saadaan toimimaan energiatehokkaasti suunnitellulla tavalla kiinteistön koko elinkaaren ajan. TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Lähes 100 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta laskutusta kertyi vuonna 2011 yhteensä 127 miljoonaa euroa. Kotimaan talotekniikkatöistä 36 prosenttia kohdistuu korjausrakentamiseen. Toimialat ovat LVI-tekniikka, laskutus vuonna 2011 yhteensä 70 M, sähkö- ja teletekniikka 50 M ja rakennusautomaatio 7 M. Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on vakaa ja kapasiteetti täyskäytössä. Talotekniikkatoimistoista 17 prosenttia odottaa kotimarkkinoiden kasvavan, mutta viennin uskotaan hieman vähenevän. Kokonaislaskutus SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN Toimiala Kokonaislaskutus SUUNNITTELIJAT 2011 Yht. M Vienti M Ins.tsto Olof Granlund Oy 29,7 1,1 32,8 Airix Talotekniikka Oy 11,6 0,4 11,6 Projectus Team Oy 7,8 0,4 7,8 Optiplan Oy 4,5 10,3 Ins.tsto Kontermo Oy 4,0 4,1 Hepacon Oy 3,9 3,9 Vahanen -yhtiöt 3,6 33,1 Yhtyneet Insinöörit Oy 2,7 2,7 Ins.tsto Lausamo Oy 2,7 0,5 2,8 Ramboll Finland Oy 2,5 88,9 Suomen Talokeskus Oy 2,5 13,0 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 2,4 1,5 Ins.tsto Äyräväinen Oy 2,2 0,1 2,2 Ins.tsto Tauno Nissinen Oy 2,0 2,0 AX-Konsultit Oy 2,0 6,0 Rejlers Oy 1,9 21,7 Avecon Oy Ab 1,9 1,9 Sähköins.tsto Matti Leppä Oy 1,6 1,6 Ins.tsto J. Markkanen Oy 1,5 1,5 SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT 2011 Toimiala Yht. Vienti Vahanen -yhtiöt 10,7 0,2 33,1 ISS Proko Oy 7,8 0,1 15,2 Pöyry Finland Oy 5,0 150,0 Ramboll Finland Oy 3,6 88,9 Rakennuttajatoimisto HTJ Oy 3,6 5,9 FCG Finnish Consulting Group Oy 2,5 49,6 KVA Arkkitehdit Oy 2,4 0,7 2,4 Sito Oy 2,1 26,5 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 2,0 2,0 Aihio Arkkitehdit Oy 1,9 2,2 Optiplan Oy 1,9 10,3 Inter-Arch Architecture Oy 1,5 1,5 SWECO PAATELA Architects Oy 1,4 1,4 SWECO PM Oy 1,3 8,2 0 2 4 6 8 10 toimiala yht vienti visio kesäkuu 2012 7
Innovaatioilla tulevaisuuteen Innovaatiot ja huippu osaaminen nähtiin tulevaisuuden menestystekijöinä SKOLin Konsulttipäivässä. Innovaatiot ja osaaminen ovat SKOLin puheenjohtaja, Sito Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Fischerin mukaan ajankohtaisempia teemoja kuin koskaan, kun yhteiskuntamme ja koko Eurooppa ja maailma ovat suurten rakenteellisten mullistusten kohteena. Kaikki vaikuttajatahot valtiovaltaa myöten näkevät, että meidän mahdollisuutemme menestyä tulevaisuuden globaalissa kilpailussa rakentuu osaamisintensiiviselle palveluyhteiskunnalle. Mikään muu ala ei ole yhtä työintensiivinen eikä edellytä yhtä monialaista osaamista kun suunnittelu- ja konsulttisektori, joten meillä on mahdollisuus olla yksi avainaloista joille Suomen hyvinvointi rakentuu, Kimmo Fischer sanoi huhtikuussa Helsingissä Katajanokan kasinolla pidetyn Konsulttipäivän avauspuheenvuorossaan. Hän muistutti, että SKOL:n strategiassa osaamisen kehittäminen on tärkeä osa, mutta erityisen tärkeää on uudistumisen ja kasvun tukeminen ja ennakointi. Nämä näkökulmat voi myös korvata yhdellä sanalla, jos asian haluaa niin nähdä ja tulkita. Se sana on innovaatiot, Fischer sanoi. Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara käsitteli esityksessään innovaatioita Suomen menestystekijänä. Hänen mukaansa Suomen kansantuotteen kasvu pitkällä aikavälillä OECD-maita paremmin ja maamme sijoittuminen maailman kärkimaiden joukkoon erilaisissa innovaatiokyvykkyysvertailuissa kertovat innovaatiotoimintamme ja politiikkamme onnistumisesta. Tuottavuuskasvuun johtava uudistuminen edellyttää onnistuneita innovaatioita. Uudistuminen on nyt entistäkin tärkeämpää, kun akuutti taloustaantuma ja globaali työnjaon rakennemuutos iskevät yhtä aikaa, Saarnivaara sanoi. yrittäjyys nousussa Tänä vuonna tutkimus- ja kehityspanoksemme alenevat merkittävästi eikä linja voi Saarnivaaran mukaan olla pitkällä tähtäimellä kestävä, mutta hänen mukaansa rakennemuutokseen ja siihen liittyvään luovaan tuhoon sisältyy myös paljon mahdollisuuksia. Asenteet yrittäjyyteen ja riskinottoon ovat muuttuneet Suomessa hyvin voimakkaasti positiivisemmiksi, ja nimenomaan uskoa omaan osaamiseen me tarvitsemme jatkossa pärjätäksemme kansainvälisessä kilpailussa. Uskoa vaadittiin myös Tekesiltä, ennen kuin esimerkiksi peliyritys Rovio kykeni huikeaan maailmanvalloitukseen linnuillaan. Alkuvaiheessa yritys tuotti vuodessa puolen miljoonan euron liikevaihdolla 700000 euron tappion, ja Tekes rahoitti yhtiötä noin puolella miljoonalla eurolla vuodessa. Tekes on ollut mukana lähes poikkeuksetta rahoittajana Suomen nopeimmin kasvaneissa teknologiayrityksissä ja Euroopan kuumimpien start-up yritysten listoille päässeissä suomalaisyrityksissä. Tekesin rahoituksen osuus yliopistojen tutkimuksesta on noin kahdeksan prosenttia, mutta tieteellistä läpimurtoa edellyttävissä innovaatioissa Tekesin rahoituksen merkitys on ollut suuri lähes 90 prosentissa. Dekaani, professori Helena Hyvönen Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta toi esille Aaltoyliopiston perustamisen takana olevaa ajatusta monialaisuuden aidosta hyödyntämisestä. Meillä tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. innovointia yhdessä Suuri osa innovaatioista syntyy nykyisin eri alojen rajapinnoissa. Aalto-yliopiston missiona onkin muuttaa maailmaa kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen, monitieteisen yhteistyön, edellä käyvän opetuksen, rajojen rohkean ylittämisen ja uusiutumisen keinoin. Kehitämme yhteistä opetusalustaa ja yhteistyön lisäämistä edistävää professuuria insinöörien ja arkkitehtien välille. 8 visio kesäkuu 2012
Innovaatiot syntyvät osaamisesta SKOLin puheenjohtaja Kimmo Fischer Asenteet yrittäjyyteen ja riskinottoon ovat muuttuneet Suomessa hyvin voimakkaasti positiivisemmiksi. Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Aalto Center for Entrepreneurship (ACE) toimii linkkinä liike-elämän ja tutkimuksen välillä, ja sen tavoitteena on edistää monitieteisten keksintöjen ja yritysten syntyä Aaltoyliopistossa. Stanfordin yliopisto on Aalto-yliopiston kumppanina yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämisessä. TEKES on mukana tukemassa kumppanuutta, jonka tavoitteena on luoda uusia innovaatioita, työpaikkoja ja yrityksiä sekä rakentaa samalla Aalto-yliopistosta Euroopan johtava yrittäjyyttä kehittävä yliopisto. Johtaja Marco Steinberg Sitrasta esitteli Jätkäsaareen kohoavaa hiiliniukan suunnittelun ja rakentamisen korttelia malliesimerkkinä hankkeesta, jossa perinteinen tapa suunnitella asioita paljolti peräkkäisinä vaiheina ei toimi, vaan koko prosessia on uudistettava enemmän yhdessä innovoimiseksi. Hiiliniukka rakentaminen on hyvä osoitus siitä, että maailma ja suunnittelutehtävät muuttuvat yhä kompleksisemmiksi. Ekotehokkaassa rakentamisessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja siksi suunnittelu on tiivistä ryhmätyötä, yhtä paljon mitä jos kysymysten esittämistä kuin ratkaisujen hakemista niihin yhdessä, Steinberg sanoi. Meiltä puuttuu Suomesta suunnittelukulttuuri, koska meillä on vallinnut toteuttamisen kulttuuri, hän kärjisti. Olen itse koulutukseltani arkkitehti, ja arkkitehti voi joko toteuttaa rakennuttajan määrittelemät tavoitteet, tai lähteä ensin kyseenalaistamaan onko hankkeen alkuvaiheessa esitetty oikeita kysymyksiä. Jos eri suunnittelijat pääsevät esittämään enemmän kysymyksiä ennen kuin hankkeen suunnittelu aloitetaan, lopputuloksesta on mahdollista tulla paljon parempi kuin perinteisellä tavalla suunniteltuna. kiinan elvytysruiske Johtaja Jussi Mustonen Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta tarkasteli esityksessään maailmantalouden kehitystä. Hän katsoi Suomen palautuneen yllättävän nopeasti finanssi- ja talouskriisistä muun muassa siksi, että tärkeiden vientimaidemme Saksan ja Ruotsin talouskehitys on ollut suotuisaa. Hän muistutti kuitenkin, että rikkaiden maiden velkasuhde eli julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on nousemassa korkeimmilleen toisen maailmansodan jälkeen, ja että edessä on parhaimmillaankin niukan kasvun tie. Kun velkasuhde nousee noin 90 prosenttiin, se itsessään alkaa hidastaa talouskasvua, Mustonen sanoi. Maailmantalouden kasvu on Jussi Mustosen mukaan finanssikriisin ja sen paisuttaman julkisen velan painolastista huolimatta kohtalaista, mutta kasvu painottuu voimakkaasti kehittyviin markkinoihin. Euroopassa on viimeisten kolmen vuoden aikana tuettu pankkeja tuhannella miljardilla eurolla, mutta maailman suurin elvytysruiske on käynnissä Kiinan taloudessa. Deltamarin Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurilehto tarkasteli suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuutta peilaamalla viittä keskeistä megatrendiä SKOLin ja YTN:n suunnittelualan tulevaisuushankkeen tuloksiin. Megatrendit muuttavat maailmaa, ja luovat samalla tarvetta ja kysyntää uudenlaisille suunnittelu- ja konsulttipalveluille. Luonnonvarojen rajallisuus pakottaa löytämään ratkaisuja, joilla vähemmästä saadaan enemmän. Väestön ikääntyminen, nopeana jatkuva kaupungistuminen ja lisääntyvä liikkuvuus yhdistettynä mobiili- ja digitaalitekniikan tuomiin uusiin mahdollisuuksiin ovat esimerkkejä megatrendeistä, jotka yhdessä luovat tarpeita ja maailmanlaajuisen markkinapotentiaalin uusille innovatiivisille ja entistä henkilökohtaisemmin personoitaville tuotteille ja palveluille. Nousevien toimialojen löytäminen Suomen teollisuuden vanhojen veturialojen rinnalle on elinehto. Mahdollisuuksia ovat esimerkiksi cleantech-, bio- ja ympäristöosaamiseen liittyvät tuotteet ja palvelut, Laurilehto sanoi. Kehitämme yhteistä opetusalustaa ja yhteistyön lisäämistä edistävää professuuria insinöörien ja arkkitehtien välille dekaani Helena Hyvönen Aalto-yliopistosta Hiiliniukka rakentaminen on hyvä osoitus siitä, että maailma ja suunnittelutehtävät muuttuvat yhä kompleksisemmiksi Sitran johtaja Marco Steinberg Maailman suurin elvytysruiske on käynnissä Kiinan taloudessa Jussi Mustonen johtaja, EK Nousevien toimialojen löytäminen Suomen teollisuuden vanhojen veturialojen rinnalle on elinehto, Deltamarin Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurilehto sampsa heilä visio kesäkuu 2012 9
Ville Suorsa/ FCG:n kuva-arkisto Konsultit apuna historiallisessa muutoksessa Kunnissa miljardien strategiset valinnat Kuntien yhteensä 42 miljardin euron budjettikakku on menossa uuteen muottiin kiristyvän taloustilanteen, tulevan kuntauudistuksen ja muiden toimintaympäristön muutosten myötä. Konsulttien apua tarvitaan, kun vähemmällä rahalla pitäisi saada enemmän aikaan. voi toteutuessaan olla historiallisen suuri, mutta kunnat eivät ole pysähtyneet odottamaan rakenneuudistusta ja valtionhallinnon Kuntauudistus uusia rahoituslinjauksia, vaan ne kehittävät koko ajan voimakkaasti toimintaansa ja hyödyntävät siinä myös meidän ja muiden konsulttien asiantuntemusta, FCG Finnish Consulting Groupin toimitusjohtaja Ari Kolehmainen sanoo. Kuntasektorin osuus suunnittelukonsernin kotimaisesta asiakaskunnasta on kolme neljännestä. FCG:n palvelut keskittyvät infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnitteluun, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä kansainväliseen kehityskonsultointiin Kun lasketaan kuntien budjetit yhteen ja verrataan sitä yritykseen, puhutaan 42 miljardin euron liikevaihdosta. Kunnista on tulossa entistä enemmän tilaajia, sillä kuntien palveluiden osto on viimeisten viiden vuoden aikana kaksinkertaistunut, Kolehmainen sanoo. Viime vuonna kunnat ostivat terveys-, rakennus-, siivous-, konsultti- ja muita palveluita jo lähes seitsemällä miljardilla eurolla, kun palveluiden, investointien ja tavarahankintojen kokonaisvolyymi oli noin 15 miljardia euroa. Kuntien 430000 työntekijästä jää seitsemän vuoden kuluessa eläkkeelle noin 10 visio kesäkuu 2012
Kunnat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana ryhtyneet painottamaan selvästi aiempaa enemmän laatua konsultin valinnassa, FCG:n toimitusjohtaja Ari Kolehmainen (oikealla) sanoo. Vasemmalla Timo Lempinen ja keskellä Kim Jolkkonen. «Tuulivoima, uudet kaivoshankkeet ja korjausrakentamisen osuuden kasvu työllistävät suunnittelijoita ja edellyttävät läheistä yhteistyötä kuntien kanssa kaavoituksesta lähtien. 130000. Tämä voi lisätä entisestään ostopalveluiden hankintaa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen lisää myös kilpailua rekrytoinneissa julkisen ja yksityisen sektorin välillä, Kolehmainen sanoo. Toisaalta kunnat ovat itsekin perustaneet yrityksiä jotka tarjoavat palveluita myös ulos ja kilpailevat osittain samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. tehostamisen osaamista Toimintaympäristön nopeat muutokset ovat luoneet kunnissa suuren tarpeen muun muassa johdon strategiselle konsultoinnille sekä hankintaosaamisen kehittämiselle ja koulutukselle ja kuntien yhteisille kehityshankkeille, joissa olemme laajalla rintamalla mukana, Kolehmainen sanoo. Kunnista on tulossa entistä enemmän tilaajia. Liiketoimintajohtaja Kim Jolkkonen Suunnittelu ja tekniikka yksiköstä muistuttaa, että kunnat ovat hyvin merkittäviä kiinteistöomistajia, ja tämän kymmenien miljardien eurojen arvoisen yhteisen omaisuusmassan ylläpidon ja peruskorjausten kehittämiseen tarvitaan paljon konsulttien työpanosta. Rakennusten ja infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen asettavat kunnille mittavia haasteita, koska kuntien taloustilanne on vaikeutumassa samaan aikaan kun korjausvelan kasvu pitäisi saada kuriin ja kiinteistöjen energiatehokkuutta täytyy energiatehokkuusdirektiivin myötä ryhtyä parantamaan myös peruskorjausten yhteydessä, Jolkkonen sanoo. Kunnat ovat sitoutuneet myös energiatehokkuussopimuksilla pienentämään energiankulutustaan ja osallistumaan siten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Osaavalla taloteknisellä suunnittelulla ja järjestelmien uusimisella voidaan usein pienentää kiinteistöjen energiankulutusta ja parantaa samalla sisäilman olosuhteita investoinneilla, joilla on vain muutaman sampsa heilä vuoden takaisinmaksuaika. Tämän jälkeen ne tuovat säästöä joka vuosi kunnan käyttömenoihin. Energiansäästön lisäksi ilmastonmuutosta voidaan hidastaa korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla. Johtaja Timo Lempinen Ympäristö ja energia liiketoimintayksiköstä uskoo esimerkiksi tuulivoiman hyödyntämisen lähtevän vihdoin kasvuun, kun syöttötariffit on Suomessakin otettu käyttöön yhtenä viimeisistä Euroopan maista ja vuodesta 2011 lähtien tuulienergiasta on maksettu takuuhintaa. laajempia kokonaisuuksia Tuulivoima, uudet kaivoshankkeet ja korjausrakentamisen osuuden kasvu työllistävät suunnittelijoita ja edellyttävät läheistä yhteistyötä kuntien kanssa kaavoituksesta lähtien. Hankekehityksen, laajojen aluekokonaisuuksien suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin kysynnän kasvu lisäävät konsulttien työmäärää, Lempinen sanoo. Hänen mukaansa kunnat ovat heränneet energiatehokkaaseen kaavoitukseen, koska rakennusten ja eri toimintojen sijainnilla on liikennemäärien kautta suuri vaikutus ilmastopäästöihin rakennusten energiankulutusta pienentävien toimenpiteiden rinnalla. Myös alueellisten hulevesiselvitysten ja tulvasuojeluun liittyvän suunnittelun kysyntä on kasvanut merkittävästi, Lempinen sanoo. Vaikka monilla suunnittelun alueilla on positiivisia näkymiä kysynnän kasvusta, on väylähankkeiden rahoituksen voimakas lasku painanut infrasuunnittelun kokonaiskysyntää alaspäin ja kiristänyt hintakilpailun osittain epäterveelle tasolle. Hinta on konsulttien valinnassa edelleen painavin valintaperuste, mutta onneksi laadun merkitys on kasvanut. Osaavalla suunnittelulla voidaan saavuttaa hankkeissa huomattavasti suurempia hyötyjä kuin koko suunnittelu maksaa, Timo Lempinen sanoo. Kunnat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana ryhtyneet painottamaan selvästi aiempaa enemmän laatua konsultin valinnassa, Ari Kolehmainen sanoo. YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntasektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2011 oli yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa, viennin osuus oli 15 prosenttia. SKO- Lin jäsenyritysten henkilöstöstä neljännes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat tie-, katu- ja aluetekniikka, vuonna 2011 laskutus 53 M, geotekniikka ja kalliorakennustekniikka 51 M, ympäristö- ja maisemasuunnittelu 48 M, vesihuoltotekniikka 30 M sekä mittaus- ja kartoitustekniikka 28 M. Yhdyskuntasektorin palveluksessa on noin 3600 henkeä ja tilauskanta on hieman laskenut, kotimarkkinoiden arvioidaan edelleen hieman heikkenevän, mutta vientihankkeiden uskotaan lisääntyvän. SUURIMMAT VÄYLÄ- Toimiala Kokonaislaskutus SUUNNITTELIJAT 2011 Yht. M Vienti M Ramboll Finland Oy 24,8 0,6 88,9 Sito Oy 14,6 0,1 26,5 WSP Finland Oy 9,9 1,5 27,0 Pöyry Finland Oy 3,8 0,1 150,0 FCG Finnish Consulting Group Oy 3,6 49,6 Finnmap Consulting Oy 3,6 40,5 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3,6 30,8 YSP Oy 2,9 1,3 3,7 Roadscanners Oy 2,4 1,6 2,5 Airix ympäristö Oy 2,3 6,4 Plaana Oy 2,2 0,4 2,5 Finnmap Infra Oy 2,0 0,1 3,5 Strafica Oy 1,5 1,5 Ramboll Liikennejärjestelmät Oy 1,4 1,4 Ins.tsto Pontek Oy 1,4 2,7 Rejlers Oy 1,2 21,7 Traficon Oy 1,1 0,1 1,1 Ins.tsto Ponvia Oy 1,0 1,6 Linea Konsultit Oy 0,7 0,7 Geotek Oy 0,3 2,4 SUURIMMAT YMPÄRISTÖ- Toimiala Kokonaislaskutus SUUNNITTELIJAT 2011 Yht. M Vienti M Ramboll Finland Oy 22,1 2,8 88,9 FCG Finnish Consulting Group Oy 19,6 5,4 49,6 Pöyry Finland Oy 12,8 1,4 150,0 Sito Oy 2,9 26,5 WSP Finland Oy 2,6 0,1 27,0 Niras Finland Oy 2,0 2,0 6,9 Airix ympäristö Oy 1,9 6,4 Ahma insinöörit Oy 1,2 11,1 Maveplan Oy 1,1 2,6 Ins.tsto Ponvia Oy 0,6 1,6 Geobotnia Oy 0,3 1,5 AIP-Mittaus Oy 0,3 1,1 Optiplan Oy 0,2 10,3 Ins.tsto Arcus Oy 0,2 1,0 Geopalvelu Oy 0,2 2,6 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 0,2 2,7 toimiala yht vienti visio kesäkuu 2012 11
Menestystä ja käytettäv Ponssen metsäkoneet, Koneen hissit ja Metso Paperin paperianalysaattorit. Globaalissa kilpailussa menestyvän korkean teknologian teollisuusyrityksen strategiassa maailmanluokan teknologiaosaamiseen yhdistyy usein huipputason teollinen muotoilu. Se on paljon muutakin kuin houkuttelevaa designia käytettävyyttä, turvallisuutta, huollettavuutta ja parempaa tuottavuutta sekä asiakkaalle että valmistavalle yritykselle. on hyvin korkeaa insinööritieteiden ja teollisen muotoilun osaamista ja koulutusta, mutta näiden osaamisten yhdistämisessä on vielä valtavasti Suomessa potentiaalia uusien menestystuotteiden ja -konseptien rakentamiseen. Onneksi monissa teollisuusyrityksissä on ymmärretty muotoilun keskeinen merkitys kilpailutekijänä, kun tuotteiden tekniset ominaisuudet alkavat olla kilpailijoilla usein varsin lähellä toisiaan, Link Design and Development Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Anttila sanoo. Yritys on Suomen suurin teollisen muotoilun toimisto, mutta Anttilan mukaan ennen kaikkea 35 ammattilaisen osaamista yhdistävä tuotekehitys- ja tuotteistustoimisto, jossa mekaniikka- ja käyttöliittymäsuunnittelijoilla on yhtä tärkeä tehtävä huipputuotteiden ja palveluiden kehittämisessä asiakkaan ydinosaamisen tukena kuin teollisilla muotoilijoilla. Asiakasyritystemme ydinosaaminen on useimmiten maailman kärkeä edustavaa teknologista osaamista. Heidän kumppaninaan me voimme omalla käytettävyyteen painottuvalla tuotteistusprosessin osaamisellamme auttaa heitä kehittämään ylivertaisen käyttäjäkokemuksen tarjoavia ja entistä haluttavampia tuotteita ja palveluja, Anttila sanoo. heavy design, helppo käyttää Kun metsäkoneurakoitsija valitsee eri merkkien joukosta uutta satojen tuhansien eurojen hintaista työkonetta, kilowattien ja ulottuvuuksien kaltaisten teknisten lukujen ohi menee helposti valintaperusteena se miten hyvä koneella on työskennellä ja miltä kone kokonaisuutena tuntuu ja näyttää. Muotoilu on aina keino erottua 12 visio kesäkuu 2012
"Maailmalla on valtava kysyntäpotentiaali sellaisille tuotteille, joissa huipputason insinööriosaaminen yhdistyy ylivertaiseen käyttäjäkokemukseen ja muotoiluun", Link Design and Development Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Anttila sanoo. muotoilulla yydellä Muoto, konstruktio ja äly on yhdistettävä mahdollisimman hyvin käyttäjää palvelevaksi kokonaisuudeksi. positiivisesti jo ensi silmäyksellä kuten autokaupassakin, mutta työkoneissa hyvä muotoilu merkitsee ennen kaikkea helppoa käytettävyyttä ja laitteiden hallintaa, sekä turvallisuutta ja huollettavuutta. Metsäkoneen kuljettaja työskentelee mielellään mageen ja liukkaan näköisessä työkoneessa, jossa kaikki laitteet ja ergonomia on suunniteltu niin, että hän saa koneella mahdollisimman hyviä työsuorituksia aikaan ja viihtyy ja jaksaa työssään, Anttila sanoo. Link Design suunnitteli äskettäin Ponsse Oy:n kanssa yhteistyössä metsäkoneisiin uudet hallintalaitteet. Mittava kehityshanke käynnistyi tarkoilla tutkimuksilla siitä, miten koneen ohjaaja käyttää hallintalaitteita ja minne hän eri työvaiheissa katsoo. Suunnittelussa on yhdistettävä muoto, konstruktio ja äly mahdollisimman hyvin käyttäjää palvelevaksi kokonaisuudeksi. Aivan samoin kuin kuluttajat ovat kyllästyneet olemaan liian monimutkaisen tekniikan koekaniineina ja siksi heidän valintansa ratkaisee entistä useammin matkapuhelimen tai muun teknisen laitteen helppokäyttöisyys ja selkeys, myös koneurakoitsijat arvostavat erittäin paljon hyvää käyttöliittymää, jolla koneen ja sen kaikkien laitteiden ohjaus on mahdollisimman vaivatonta ja sujuvaa, Jaakko Anttila sanoo. Muotoilupalkinnon voittaneen Metso Paperille kehitetyn paperianalysaattorin idea puolestaan lähti liikkeelle koko analysointiprosessin yksinkertaistamisesta. Mietimme asiakkaan kanssa, voisiko analysoinnin tehdä paperikoneen vieressä sen sijaan että paperinäytteitä lähetetään eri puolille laboratorioihin tutkittaviksi, Anttila sanoo. maailmalle uusilla menestystuotteilla Roclan työntömastotrukkien kehityshankkeen alkuvaiheen käyttäjätutkimuksissa havaittiin, ettei pelkällä tehojen, kiihtyvyyksien ja nostokorkeuksien lisäämisellä tai kääntösäteen pienentämisellä voida kehittää entistä parempiin työsuorituksiin kykeneviä trukkeja. Kun panostimme siihen että kaiken kokoisilla kuljettajilla oli hyvä työergonomia, hallintalaitteiden käyttö helppoa ja näkyvyys eri suuntiin hyvä, käytettävyys ja työsuoritukset paranivat selvästi. Samalla myös huonosta näkyvyydestä johtuvat törmäykset ja tavaroiden rikkoutumiset vähenivät. ABB Marinen rigilaitteiden kehitystyössä Link Designilla on seitsemän henkeä, jotka työskentelevät asiakkaan tiloissa tehden heidän asiantuntijoidensa kanssa jatkuvaa tiivistä yhteistyötä. Koska työskentelemme kaikissa hankkeissa asiakkaidemme kehityspartnereina rakentaen omalla osaamisellamme selkeää lisäarvoa heidän tuotteisiinsa ja palveluihinsa, meidän ei ole tarvinnut mennä monien konsulttien tavoin äärimmäiseen hintakilpailuun, jossa tehdään minimituntihinnalla minimityöpanosta, Jaakko Anttila sanoo. Uskon että voimme olla SKOLin jäsenenä yhdessä muiden teollisen muotoilun yritysten kanssa edistämässä tällaisen strategisen kumppanuusajattelun leviämistä ja pyrkiä vauhdittamaan suomalaisen teollisuuden menestystä globaaleilla markkinoilla. Maailmalla on valtava kysyntäpotentiaali sellaisille tuotteille, joissa huipputason insinööriosaaminen yhdistyy ylivertaiseen käyttäjäkokemukseen ja muotoiluun. TEOLLISUUSSUUNNITTELU Teollisuussektorin suunnittelu on suurin SKOLin päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus vuonna 2011 oli 430 miljoonaa euroa, noin 36 prosenttia koko SKOLin jäsenkunnan laskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 280 miljoonalla ja vientitöitä 150 miljoonalla eurolla. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat prosessitekniikka, laskutus vuonna 2011 yhteensä 102 M, energiatekniikka 66 M, puunjalostustekniikka 46 M, laiva- ja meritekniikka 37 M, koneenrakennustekniikka 36 M, valvonta ja tarkastus 29 M sekä tehdas ja laitossuunnittelu 36 M. Teollisuussektorin palveluksessa on yli 6000 henkeä. Kotimaisten investointien ja vientitilausten väheneminen pienensi alan tilauskantaa lähes 40 prosenttia. Kevään kyselyssä jäsenyritykset uskovat kotimaan markkinoiden huononevan, mutta viennin paranevan. SUURIMMAT TEOLLISUUS- Toimiala Kokonaislaskutus SUUNNITTELIJAT 2011 Yht. M Vienti M Pöyry Finland Oy 75,8 33,1 150,0 Etteplan Oyj 68,9 9,6 68,9 Neste Jacobs Oy 64,2 10,9 64,2 Elomatic Oy 38,0 15,5 38,0 SWECO Industry Oy 34,0 12,6 34,0 Citec Engineering Oy 27,7 24,7 27,7 DEKRA Industrial Oy 22,2 0,9 22,2 Deltamarin Oy 21,0 17,2 21,0 ÅF-Consult Oy 18,6 8,7 18,6 Rejlers Oy 15,2 2,0 21,7 CTS Engtec Oy 13,1 4,0 13,1 Airix Teollisuus Oy 8,5 1,9 8,5 Protacon Oy 7,2 0,3 8,6 Omnitele Ab 5,6 2,0 6,1 AX-Konsultit Oy 4,0 0,1 6,0 Ramboll Finland Oy 3,4 0,7 88,9 Golder Associates Oy 3,3 0,2 5,8 Ahma insinöörit Oy 3,1 0,1 11,1 Citec Engineering Vehicles Oy 2,8 0,2 2,8 TSS GROUP OY 2,7 1,2 3,9 Hifab Oy 2,5 2,5 2,5 FCG Finnish Consulting Group Oy 2,4 1,6 49,6 LINK design and development Oy 2,1 2,2 Focusplan Oy 2,0 2,0 Entop Oy 2,0 2,0 toimiala yht vienti visio kesäkuu 2012 13
Konseptisuunnittelussa kasvumahdollisuuksia Kumppanuudella maailmalle Väestönkasvu, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä globaaleista megatrendeistä, joiden seurauksena maailmalla on lähitulevaisuudessa huutava tarve kestävän kehityksen mukaiselle ympäristö-, liikenne- ja energiasuunnittelulle sekä muulle korkean tason konsulttiosaamiselle. Yhdistämällä voimia Suomesta voidaan viedä korkean jalostusarvon konseptisuunnittelua jopa suuriin megahankkeisiin, kuten uusien kaupunkien rakentamiseen kehittyviin maihin. Meillä on Suomessa pitkä kokemus ja vahvaa osaamista kaupunkialueiden infra-, liikenneja ympäristösuunnittelusta, Ramboll Finland Oy:n toimitusjohtaja Markku Moilanen sanoo. on hyvin korkeatasoista suunnitteluosaamista, jolle on suuret kasvumahdollisuudet kehittyvillä markkinoilla kuten Kiinassa, Venäjällä ja Intiassa. Tekemällä Suomessa korkean jalostusasteen konseptisuunnittelu Suomessa tarvittaessa yritysten osaamista ja voimia yhdistämällä voidaan kilpailla hyvinkin menestyksekkäästi, kuten esimerkiksi Kiinaan DigiEco- City-konseptilla täysin tyhjästä rakennettavat kaupungit osoittavat, Ramboll Finland Oy:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Markku Moilanen sanoo. Ramboll on ollut ympäristö- ja liikennekonsulttina DigiEcoCity Finland Oy:ssä, jossa suomalainen konsortio suunnittelee Kiinaan yli sadan tuhannen hengen kaupunkeja kestävän kehityksen periaattein. Kaupungit tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat, ja niissä hyödynnetään digitaalitekniikan uusimpia innovaatioita. Arkkitehtitoimisto Mauri Tommila Oy:n toimitusjohtaja Mauri Tommilan rohkeasti suomalaisella sisulla kiinalaisille ideoimassa hankkeessa ovat mukana muun muassa ÅF-Consult Oy energiakonsulttina ja Nokia Siemens Networks Oy digitaalitekniikan osaajana. Meillä on Suomessa pitkä kokemus ja sellaista vahvaa osaamista kaupunkialueiden infra-, liikenne- ja ympäristösuunnittelusta sekä kotimaassa että vientikohteissa, jota kehittyvissä maissa ei vielä ole. Maapallon väestönkasvu ja voimakas kaupungistuminen yhdistettynä ilmastonmuutoksen tuomaan ympäristönäkökulman ja energiatehokkuusvaatimusten kasvuun lisäävät oleellisesti kestävän kehityksen mukaisten kaupunkiympäristöjen kokonaissuunnittelun tarvetta, Markku Moilanen sanoo. Esimerkiksi Kiinassa voimakkaan talouskasvun jatkumista halutaan edesauttaa rakentamalla uusia kaupunkeja teollisuus- ja asuinalueineen ja palveluineen, joille väestön vaurastuminen luo kysyntää. Kehitysmaissa puolestaan Maailmanpankki ja monet muut kansainväliset rahoituslaitokset rahoittavat sekä kaupunkialuei- 14 visio kesäkuu 2012
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälisessä konsernissa paikallinen osaaminen yhdistyy globaaliin huippuosaamiseen esimerkiksi rakenteellisesti vaativien pilvenpiirtäjien suunnittelusta. den että maaseudun infrastruktuurin kehitystä tukevia hankkeita. EU:n sisällä EU tukee monien uusien jäsenmaiden suuria infrastruktuurin kehityshankkeita, joihin tarvitaan paljon ulkomaisten konsulttitoimistojen asiantuntemusta. paikallinen kumppani, globaalia osaamista Hyvä osoitus suomalaisen osaamisen tasosta on ympäristölaboratoriomme, jonne Suomalaiset suunnittelevat Kiinaan yli sadan tuhannen hengen kaupunkeja kestävän kehityksen periaattein. tulee näytteitä Ramboll-konsernin eri maista, koska laatu ja osaaminen on meillä todettu korkeimmaksi. Vastaavasti voimme tuoda hankkeisiin mukaan globaalia erityisosaamista. Esimerkiksi Helsingin korkean rakentamisen ohjeistuksen valmistelussa oli mukana Rambollin pilvenpiirtäjien suunnittelun kokeneita huippuasiantuntijoita Iso-Britannista, Moilanen sanoo. Samalla tavalla suomalaisille huippuosaajille avautuu kansainvälisessä konsernissa mahdollisuus osallistua kansainvälisiin kärkihankkeisiin. Suomessa toimii myös monia omalla alallaan maailman johtavia yrityksiä kuten Wärtsilä, Metso ja Ruukki, joiden hankkeiden suunnitteluun eri puolilla maailmaa ja heidän kumppaneinaan yhteistyössä toteutettavaan konseptikehitykseen voi Rambollissa päästä mukaan. Lisäksi voimme palvella globaalisti Microsoftin, Oraclen ja IBM:n kaltaisia ulkomaisia yrityksiä. harjoittelijoista kasvaa huippuammattilaisia Ramboll viettää Suomessa 50-vuotisjuhlavuotta. Viatek on perustettu 1962, mutta juuremme ovat vieläkin syvemmällä suomalaisessa maaperässä. Rambolliin on liittynyt lukuisten yrityskauppojen myötä paljon vahvaa ja perinteikästä osaamista, muun muassa Magnus Malmberg Oy, joka on perustettu vuonna 1935. Varmistaakseen osaltaan suomalaisen suunnitteluosaamisen sekä koulutettujen nuorten työllistymisen ja kehittymisen Ramboll on ottanut yhtenä alan suurimmista toimijoista urheilumaailmasta tutun kasvattajaseura-roolin. Palkkaamme nuoria osaajia jo suoraan koulunpenkiltä harjoittelemaan, tarjoamme heille lopputyöpaikan ja edelleen työpaikan, jossa jatkamme koulutusta työn ohella. Markku Moilanen korostaa, että suomalaisen suunnittelualan suuri mahdollisuus on pyrkiä tuottamaan korkeatasoisella osaamisella entistä enemmän lisäarvoa asiakkaille. Kun eräs yritys pyysi meitä suunnittelemaan kaatopaikan prosessissa syntyvälle tuhkalle, kehitimme heille ratkaisun jolla tuhkaa pystytään hyödyntämään maarakentamisessa. Näin ongelmasta tulikin hyödyke, ja samalla säästetään sekä rahaa että luonnonvaroja. SKOLin jäsenyritysten toiminnasta vajaa neljännes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista runsas 62 prosenttia on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille ja 38 prosenttia on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat suomalaisyritysten rakennushankkeisiin tai puunjalostusja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet. Vuonna 2011 vientiprojektien laskutus oli 230 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 143 miljoonaa euroa. Vientilaskutuksesta 65 prosenttia tuli teollisuussektorilta, 9 prosenttia talonrakentamisesta ja 19 prosenttia infrasektorilta. Loput, noin 7 prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta, koostui erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon, opetustoimen ja metsäsektorin kehittämiseen. Vientitöistä suuntautui Euroopan maihin 46 prosenttia ja loput kauemmas, Aasiaan ja Amerikan maihin. EU-sisämarkkinoiden osuus viennistä oli 32 prosenttia. Muun Euroopan osuus, 14 prosenttia, koostui pääosin Venäjän ja Norjan viennistä. Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2011 noin 22 miljoonan euron arvosta eli 9 prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET 2011 VIENTI- LASK. M VIENNIN OSUUS % KOKONAIS- LASK. M Pöyry Finland Oy 38,2 25,5 % 150,0 Oy Citec Engineering Ab 24,7 89,3 % 27,7 Deltamarin Oy 17,2 82,0 % 21,0 Elomatic Oy 15,5 40,8 % 38,0 FM-International Oy 14,0 90,0 % 15,5 SWECO Industry Oy 12,6 37,1 % 34,0 Neste Jacobs Oy 10,9 17,0 % 64,2 Etteplan Oyj 9,6 13,9 % 68,9 FCG Finnish Consulting Group Oy 9,3 18,6 % 49,6 ÅF-Consult Oy 8,7 46,6 % 18,6 Indufor Oy 7,2 92,4 % 7,8 Ramboll Finland Oy 7,0 7,8 % 88,9 Niras Finland Oy 6,8 99,0 % 6,9 Finnmap Consulting Oy 4,6 11,3 % 40,5 WSP Finland Oy 4,3 15,9 % 27,0 CTS Engtec Oy 4,0 30,8 % 13,1 Destia Oy 3,0 10,0 % 30,0 Oy Omnitele Ab 2,5 40,5 % 6,1 Hifab Oy 2,5 98,4 % 2,5 Rejlers Oy 2,0 9,2 % 21,7 vientilaskutus visio kesäkuu 2012 15