Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen

Samankaltaiset tiedostot
I. Ruostesieni Ug99 vyöryttää kuinka vehnää pelastetaan perinnejalostuksella?

Ruostesieni Ug99 vyöryttää kuinka vehnää pelastetaan perinnejalostuksella

Ruoka ja geenit 5. Ruostesieni Ug99 vyöryttää kuinka vehnää pelastetaan perinnejalostuksella?

Onko ruokatuotannon geenimuuntelu terveydelle vaarallista?

Geenitekniikka, luulot ja luomu

Perinnöllisyyden perusteita

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Ruoka ja geenit, luentokalvot /J.Tammisola (1.) Kasvit ja ravinto

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

MaitoManagement Risteytysopas

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Uusi jalostus on paljon hallitumpaa

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Geeniruokaa? Mistä ruoka tulee?

III Perinnöllisyystieteen perusteita

Geenimuuntelu Pellolta globaaliin maatalouspolitiikkaan

1. Kasvit, kasvintuhoojat ja ravitsemus. 2. Viljelykasvien kehittäminen

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

III Perinnöllisyystieteen perusteita

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen

Esitelmä Lääkäriliiton seminaarissa. Jussi Tammisola, dos.

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen

Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

Eläinjalostus. Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet.

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Periytyvyys ja sen matematiikka

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

Jalostusesimerkkejä Jussi Tammisola, MMT, FL kasvinjalostuksen dosentti (HY)

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ

DNA testit sukututkimuksessa

Geenitekniikan perusmenetelmät

Parempia kasvilajikkeita kehitysmaille - miksi ja miten?

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Bioteknologian perustyökaluja

Sukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Positional cloning. Pedigreessä etenevä ominaisuus kartoitetaan ensin karkeasti ja sitten tehdään yhä tarkempaa työtä molekyylimarkkereilla.

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

Etunimi: Henkilötunnus:

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Geenitekniikkaa ja kasvinjalostusta koskevat osiot*

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

DNA sukututkimuksen tukena

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Koiran periytyvä persoonallisuus

Perinnöllisyyden perusteita

S Laskennallinen systeemibiologia

BIOTEKNIIKKA ON VÄLINE

Francis Crick ja James D. Watson

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm

Helsingin yliopisto , maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Geenimuuntelu Pellolta globaaliin maatalouspolitiikkaan

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä

Sukupuolijutut 2 Kärpänen ja ihminen

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Genetiikan perusteet. Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin.

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ

VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Luku 20. Biotekniikka

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Haastattelussa: Millennium-teknologiapalkinnon 2016 voittaja

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: luokka, lukio

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

Ruoka ja geenit 6b. Geenimuuntelun uusia sovelluksia II

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Transkriptio:

Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen Ruosteenkestävät ja lyhytkortiset vehnälajikkeet...toivat "vihreän kumouksen" vehnän viljelyyn 60-luvulla: Peltonen-Sainio P. Vihreä vallankumous, Tiede 22.8.2005 Tautisienen evoluutio iskee vihdoin takaisin: Mustaruosteen (Puccinia graminis) tuhoisa uusi rotu (Ug99) leviää nyt Afrikasta Aasian kautta maailman vehnäalueille...ja vehnäsadot uhkaavat romahtaa kaikkialla Maailman tuhannet tärkeät vehnälajikkeet on siksi jalostettava nopeasti uudelleen, kestäviksi tälle tuhoisalle tautirodulle Kunnollisia kestävyysgeenejä sitä vastaan ei löydy vehnäaineistoista Villiheinistä kestävyysgeenejä on kuitenkin löydetty, ja niitä ollaan siirtämässä leipävehnään... perinteisillä kromosomimutaatioilla, kuten translokaatioilla. Jussi Tammisola, Jalostuksen turvallisuus 4.10.2012 1

juolavehnien kromosominpaloilla 1(5) Leipävehnä ja juolavehnän sukulainen pakkoristeytetään keskenään* hybridisiemen pidetään hengissä keskoshoidolla (alkionpelastus) Leipävehnä (Triticum aestivum) kestävyysgeeni Juolavehnä (Thinopyrum sp.) * Sama prosessi toistetaan kenties viiden eri villilajin kanssa, jotta vehnään kertyisi riittävästi eri kestävyysgeenejä Ug99-rotua vastaan Jussi Tammisola, Jalostuksen turvallisuus 4.10.2012 2

juolavehnien kromosominpaloilla 2(5) Lajiristeytymää pommitetaan säteilyllä kromosomien katkomiseksi vehnän jonkin kromosomin osa häviää ja tilalle tarttuu juolavehnän kromosomin osa V2 J3 Tr(V2,J3) translokaatiokromosomi Jussi Tammisola, Jalostuksen turvallisuus 4.10.2012 3

juolavehnien kromosominpaloilla 3(5) Lajihybridiä risteytetään takaisin vehnään 5 10 sukupolven ajan* turhien villikromosomien karsimiseksi ja lopuksi tuotetaan homotsygoottinen kasvilinja itsepölytyksillä tai kaksoishaploiditekniikalla Tr(V2,J3) Tuloksena vehnälinja, johon on ympätty juolavehnän kromosomin osa *Dna-määritysten tukemana, sillä 5 polven päästä vielä yli puolet jälkeläisistä sisältää juolavehnän kromosomeja Jussi Tammisola, Jalostuksen turvallisuus 4.10.2012 4

juolavehnien kromosominpaloilla 4(5) Tämä 1900-luvun puolivälin retro menetelmä, perinteinen kromosomimanipulaatio, tuo ongelmia: Irronneessa kromosomin osassa vehnästä voi kadota pysyvästi jopa tuhansia vehnän geenejä...joista moni saattaa olla korvaamaton vehnän laadulle, satoisuudelle ja viljeltävyydelle Tilalle tarttuvassa käsivarren pätkässä vehnän perimään saapuu pysyvästi ja tarpeettomasti jopa tuhansia, tuntemattomia villiheinän geenejä Monet näistä primitiivisistä geeneistä voivat olla vahingoksi vehnän vuosituhansia parannetuille ominaisuuksille Kromosomimuutosten tuloksena vehnän jalostuspopulaatio jakautuu erilaisiin kromosomirotuihin, joiden välisiä risteytyksiä kiusaa heikompi jyväsato (sillä translokaatioheterotsygootin sukusolujen muodostuksessa on häiriöitä)...mikä vaikeuttaa lajikkeiden jalostamista perinteisillä risteytyksillä. Jussi Tammisola, Jalostuksen turvallisuus 4.10.2012 5

juolavehnien kromosominpaloilla 5(5) Saadun kromosominpalan (tulokas)geeneissä ei ole lainkaan geneettistä vaihtelua sitä syntyy vasta mutaatioiden tuloksena, evoluution aikaskaalassa Kromosominpalan tarttumakohtaan saattaa muodostua fuusiogeeni*: tässä esimerkissä sulautuma vehnän ja villilajin kahdesta eri geenistä Fuusioituneet kasvin geenit saattavat inaktivoitua, tai fuusiogeeni ei ehkä aina toimi kasvin tai sadon kannalta tarkoituksenmukaisesti* jolloin huono kasvilinja karsitaan pois valinnalla Toimivien ja vaiennettujen geenien kirjo voi lajiristeytyksen eri jälkeläislinjoissa muuttua oleellisesti...mikä heikentää jalostuksen ennakoitavuutta: Tuloksena kirjavia muutoksia (jotka eivät ole ihmisen ohjauksessa); esimerkkinä pukinpartalajien risteytymän (Tragopogon dubius x T. pratensis) nopea evoluutio Amerikassa Lajikkeiston ominaisuudet voivat muuttua siis tästäkin syystä arvaamattomasti viljelykasvissa perinteisen lajiristeytyksen jälkeen Uusi jalostus täsmämuuntelulla on joka suhteessa monin verroin hallitumpaa (kuten oli jo klassillinen geenimuuntelu). *Moni leukemialle altistava geenivirhe ihmisen perimässä (esim. BCR-ABL1) on peräisin ihmisen luontaisissa translokaatioissa tapahtuneista geenifuusioista Jussi Tammisola, Jalostuksen turvallisuus 4.10.2012 6