Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / historia Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten. Jari Aalto Puheenjohtaja Eero Kitunen Lukioryhmän puheenjohtaja
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Historian opetussuunnitelma / ehdotus Tammikuu 2015 Historia antaa opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausia ja kulttuureja, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa ja tulevaisuutta. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. Opetuksessa korostetaan ilmiöiden moniulotteisuutta ja niiden kriittistä pohdintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään historiatietoisuuden rakentumiseen: menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiin riippuvuussuhteisiin. Historia kehittää opiskelijan kykyjä hankkia ja omaksua laajoja tietokokonaisuuksia sekä erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta. Opiskelija saa työkaluja nykypäivän ongelmien ja ilmiöiden analysointiin sekä tulevaisuuden ennakointiin. Historiallinen lähdekritiikki kehittää myös opiskelijan mediakriittistä lukutaitoa. Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja historiallisen tiedon muodostumisen perusteet. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos, jatkuvuus sekä syy- ja seuraussuhteet. Arviointi Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kursseilla monipuolisten näyttöjen perusteella.
HI1 Ihmisen jalanjäljet. Maailman talous-, sosiaali- ja ympäristöhistoria Opiskelija hahmottaa maailmanhistorian kronologian pääpiirteissään. Opiskelija tuntee taloudellisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden muutoksia sekä niihin vaikuttavia ympäristökysymyksiä. Hän osaa soveltaa tietojaan nykypäivän ja tulevaisuuden väestö-, talous- ja ympäristöhaasteiden analysointiin ja kykenee näkemään niihin liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Opiskelija ymmärtää historiallisen tiedon luonteen, ymmärtää historian tulkinnallisuuden ja kykenee analyyttiseen historialliseen ajatteluun. Talous-, väestö- ja sosiaalihistoria esihistoriasta nykypäivään Resurssien hyödyntäminen ja jakaminen: elinkeinot ja talous Menneisyyden yhteiskuntien rakenteet ja niiden muutokset Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus Historia tieteenalana menetelmät, lähteiden käyttö, historiantutkimus Pyyntikulttuureista maatalousyhteiskuntaan keräily- ja pyyntikulttuurit jokilaaksokulttuurit antiikin ajan yhteiskunnat ja talous keskiajan maatalousyhteiskunta, feodalismi Kaupankäynti muuttaa maailmaa kauppa ja kaupungit keskiajalta uudelle ajalle löytöretket kansallisvaltioiden synty Teollinen yhteiskunta valistuksen aika ja teollistumisen edellytykset teollistumisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset Globaali maailma taloudellisten valtasuhteiden muuttuminen ja maailmantalous kulutusyhteiskunta ja ympäristövaikutukset maailman väestöhistorian käännekohdat
HI2 Konfliktit ja yhteistyö. Kansainväliset suhteet Opiskelija hahmottaa kansainvälisen politiikan keskeiset rakenteet ja niissä tapahtuneet muutokset 1800-luvun lopulta nykypäivään. Hän osaa eritellä kansainvälisen politiikan syy- ja seuraussuhteita kriittisesti erilaisista näkökulmista ja kykenee arvioimaan eri toimijoiden tavoitteita. Opiskelija ymmärtää vallankäytön erilaiset muodot kansainvälisissä suhteissa. Opiskelija osaa analysoida tämän päivän kansainvälisiä ilmiöitä ja arvioida konfliktien syitä ja ratkaisumalleja. Kansainväliset suhteet 1800-luvun lopulta nykypäivään Poliittiset ideologiat ja niiden vaikutukset Sodat, konfliktit ja rauhanpyrkimykset Kansainvälisten suhteiden toimijat Historia vallankäytön välineenä Maailmansotien aika imperialismin ja nationalismin vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ensimmäisen maailmansodan seuraukset ja demokratian kriisi toisen maailmansodan syttyminen ja sodan seuraukset Kahtiajakautunut maailma kylmän sodan ideologiat, keskeiset vaiheet ja päättyminen dekolonisaatio seurauksineen Epävarmuuden aika kaksinapaisen maailman hajoamisen seuraukset Lähi-itä kansainvälisessä politiikassa kansainvälisen politiikan keskeiset toimijat: suurvallat ja kansainväliset järjestöt ihmisoikeuskysymykset ja kansanmurhat osana kansainvälistä politiikkaa
HI3 Suomen historian näkökulmia Opiskelija osaa analysoida Suomen keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja autonomian ajan loppupuolelta nykypäivään. Opiskelija käsittää Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja osaa sijoittaa ne kulloiseenkin historialliseen kontekstiin. Hän ymmärtää, mistä ja mihin tarkoituksiin erilaiset tulkinnat syntyvät. Keskeiset taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset kehityslinjat Suomen historian muuttuvat tulkinnat ja historian käyttö Suomen kehitys kansainvälisessä kontekstissa Autonomiasta itsenäisyyteen Ruotsin ja autonomian ajan merkitys kehittyvä yhteiskunta näkökulmia Suomen venäläistämiseen Suomen itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa näkökulmia vuoden 1918 tapahtumiin Tasavallan rakentaminen ja puolustaminen vastakkainasettelut ja eheytyminen Suomi osana kansainvälistä politiikkaa Suomi toisessa maailmansodassa sotien yhteiskunnalliset seuraukset ja uusi ulkopolitiikka Kohti nykyistä Suomea Suomen asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset Suomi globaalina toimijana ja Euroopan unionin jäsenenä
HI4 Tiede, taide ja maailmankuva Opiskelija hahmottaa Euroopan ja Suomen kulttuuriin vaikuttaneet tekijät. Hän ymmärtää tieteen saavutusten merkityksiä ja eri aikakausien maailmankuvia, osaa eritellä erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan. Opiskelija osaa analysoida kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa. Myyttiset, uskonnolliset ja tieteelliset maailmanselitykset antiikista nykypäivään Yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittyminen Taide ja tiede oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa ja Suomessa Eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä Antiikin kulttuuripiiri uskonnot, taide ja elämäntapa tieteen ensiaskeleet demokratian synty Keskiajan yhtenäiskulttuuri keskiaikainen maailmankuva uskonto ja kulttuuri, kulttuuripiirien vuorovaikutus Uuden ajan murros renessanssi ja reformaatio itsevaltiuden ajan kulttuuri luonnontieteellinen maailmankuva Aatteiden ja teollistumisen aika valistus ja sen vaikutukset keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset tiede uskonnon haastajana elämäntavan muutokset Monimuotoinen nykyaika massojen aika ja kulttuurin pirstoutuminen kulttuurin globalisoituminen ja kaupallistuminen tieteen kehitys
HI5 Ruotsin Itämaasta Suomeksi Opiskelija perehtyy Suomen kehitykseen autonomian ajalle. Opiskelija ymmärtää Suomen kehityksen osana Itämeren alueen historiaa. Kurssilla käsitellään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden välistä vuorovaikutusta ja ihmisten elämäntapaa historian eri vaiheissa. Ruotsin itämaasta Suomeksi: yhteiskunnallinen ja valtiollinen kehitys Väestö, elinkeinot, ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus Yhteisöjen ja yksilöiden välinen vuorovaikutus, sukupuoli ja arjen mikrohistoriaa Suomi lännen ja idän välissä, kulttuurinen kehitys Käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä esihistoriallisella ajalla Keskiaika Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri Uusi aika reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen sääty- ja maatalousyhteiskunta kehittyvä talous sivistys ja koulutus Ruotsista Venäjän osaksi Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty kansallinen herääminen Näkökulmia arkeen ja perhe-elämään eri aikoina lapset, naiset ja miehet perheessä ja kotitaloudessa elinympäristön muutokset väestökehitys
HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat Opiskelija perehtyy Euroopan ulkopuolisten alueiden historiaan niiden omista lähtökohdistaan käsin. Opiskelija oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa. Opiskelija ymmärtää, miten käsitykset ja stereotypiat vieraista kulttuureista ovat eri aikoina syntyneet ja miten kulttuurit ovat olleet vuorovaikutuksissa toisiinsa. Opiskelija osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa. Erilaisia tapoja jakaa maailma kulttuurialueisiin Kulttuurin tutkimuksen käsitteet Nykypäivään vaikuttavat kulttuurialueiden keskeiset historialliset vaiheet Kulttuurien ilmenemismuodot: arvot, arkikäytänteet, tavat ja sosiaaliset suhteet Kulttuurien väliset vuorovaikutus- ja konfliktitilanteet Kurssilla perehdytään valinnaisesti joihinkin seuraavien alueiden kulttuureista Amerikka Kaukoitä Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Intia Afrikka Alkuperäiskulttuurit