VANHEMMALLE Opas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto
Huostaanotto valmistellaan yhteistyössä perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. 2 - OPAS VANHEMMILLE
HUOSTAANOTTO JA SIJOITTAMINEN KODIN ULKOPUOLELLE Milloin lapsi on otettava huostaan? Huostaanotto ja lapsen sijaishuoltoon sijoittaminen perustuvat lastensuojelulakiin. Tilanteet, joissa lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto ovat jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa kehitystään ja terveyttään. Huostaanottoon sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia, taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Huostaanottotarpeen arviointi Eräs vaikeimmin ratkaistava kysymys lastensuojelussa on, milloin huostaanottoon tulee ryhtyä ja miten huostaanoton tarvetta arvioidaan. Ei ole mahdollista laatia yksityiskohtaista mallia, jossa tarkasti ennalta määriteltyjen kriteerien avulla pystyttäisiin paikantamaan huostaanoton tarve. Lapsen edun arviointi on aina yksilökohtaista. On arvioitava lapsen etua, kasvuolosuhteita, avohuollon tukitoimien riittävyyttä ja lapsen elämäntavan vahingollisuutta. Huostaanotto pitää aina perustella. Lapsella sekä vanhemmalla on oikeus tietää perustelut. Heillä on myös oikeus nähdä lasta koskevat asiakirjat. Huostaanottoa varten sosiaalityöntekijät usein pyytävät yhteistyökumppaneilta (esim. koulu, terapiapalvelut) lausuntoja. Perhe voi myös itse pyytää selvityksiä ja toimittaa ne sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä arvioi viimekädessä lausuntojen merkityksen harkitessaan huostaanottoa. OPAS VANHEMMILLE - 3
Kiireellinen sijoitus Jos lapsi on lastensuojelulain 40 :ssä mainituista syistä (Finlex) välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan, ja tämä välittömästi vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Kiireellinen sijoitus kestää 30 vuorokautta ja sen aikana arvioidaan lapsen tilanne. Sijoituksen aikana sosiaalityöntekijä päättää lapsen kotiinpaluusta ja mahdollisista tukitoimista, tai aloittaa huostaanoton valmistelun. Kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa toiset 30 vuorokautta, jos aika ei ole riittävä tilanteen selvittämiseksi. Kuuleminen Vanhemmat ja lapsi saavat ilmaista mielipiteensä asioista ja päätöksistä asian eri vaiheissa ja myös virallisesti; tätä varten varataan kuulemistilaisuus. Ennen huostaanottopäätöstä kuullaan aina 12 vuotta täyttänyttä lasta, biologisia vanhempia sekä henkilöitä, joiden hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Myös alle 12-vuotiaan lapsen mielipide selvitetään. Kuulemisesta lähetetään kuultaville kirjallinen kutsu. Mikäli kuultava ei pääse kuulemiseen, on hänellä velvollisuus ilmoittaa esteestä. Mikäli kuultava ei saavu kuulemiseen, voidaan huostaanotosta tehdä päätös ilman hänen kuulemistaan. Kuultava voi käyttää avustajaa tai asiamiestä apunaan. Kuulemistilaisuudessa on nähtävillä huostaanottopäätöksen perusteena olevat asiakirjat. Kuulemistilaisuudessa kerrotaan huostaanotosta, sen perusteista, kestosta ja huostaanoton oikeusvaikutuksista sekä sijaishuoltopaikasta. Kuulemisessa kysytään kuultavalta, vastustavatko vai hyväksyvätkö he huostaanoton ja suunnitellun sijaishuoltopaikan. Vinkki vanhemmalle: Sinulla on oikeus ottaa kantaa kaikkiin asiakirjoihin, mahdollisiin lisäselvityksiin ja kertoa kaikki muut asiat, joilla voi olla vaikutusta huostaanottopäätöksessä. Mielipiteelläsi on merkitystä! 4 - OPAS VANHEMMILLE
Huostaanoton ja sijoituksen hyväksyminen tai vastustaminen Jos kukaan kuultavista ei vastusta huostaanottoa eikä sijoituspaikkaa, voidaan päätös huostaanotosta tehdä. Päätöksen tekee johtava viranhaltija (johtava sosiaalityöntekijä). Jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei hyväksy huostaanottoa, lähetetään hakemus kaikkine asiakirjoineen ja mielipiteineen hallinto-oikeuteen, joka ratkaisee asian. Hallinto-oikeus voi järjestää asiassa suullisen käsittelyn. Sosiaalityöntekijä tiedottaa asianosaisia hakemuksen vaiheista, ja huoltaja saa kopion hakemuksesta. Huoltajalla on mahdollisuus antaa oma vastineensa hallinto-oikeudelle asiassa. Vinkki vanhemmalle: Jos koet tulleeksi väärinymmärretyksi tai -kohdelluksi asian jossain vaiheessa, ja haluat lisätietoa omista oikeuksistasi, keskustele ensisijaisesti asiaa hoitavan sosiaalityöntekijän kanssa toiveistasi. Tarvittaessa voit olla yhteydessä sosiaalityöntekijän esimieheen. Jos tilanne ei helpotu, on sinulla mahdollisuus ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen tai oikeusaputoimistoon. Huostaanottopäätös Huostaanottopäätös sisältää: 1. päätöksen huostaanotosta 2. päätöksen sijoittamisesta sijaishuoltoon. Saat päätöksen postitse tai suoraan sosiaalityöntekijältä. Voit hakea johtavan viranhaltijan tekemään huostaanottopäätökseen muutosta hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi tehdä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vinkki vanhemmalle: Pidä päätökset tallessa, voit tarvita niitä myöhemmin! OPAS VANHEMMILLE - 5
Huostaanotto on kriisi sekä sinulle että lapselle. 6 - OPAS VANHEMMILLE
HUOSTAANOTTO ON KRIISI Vanhemmat tarvitsevat apua ja tukea lapsensa sijoituksen yhteydessä kokemassaan kriisissä. Apua tarvitaan menetyksestä aiheutuvien tunteiden käsittelyyn, uuteen tilanteeseen sopeutumiseen, oman elämän uudelleenjärjestämiseen sekä etävanhempana toimimiseen. Kriisi etenee vaiheittain, ja siitä selviytyminen edellyttää asioiden läpikäymistä. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on ohjata vanhempi tuen piiriin. Vanhempi voi itse hakea tukea tilanteeseensa terveyspalveluista, seurakunnasta tai järjestöistä (katso kohdat muistilista vanhemmalle sekä tärkeitä yhteystietoja). Kriisin vaiheet Sokkivaihe Sokkivaihe syntyy tyypillisesti heti traumatapahtuman jälkeen, ja se voi kestää useita vuorokausia. Sokkivaiheessa tyypillisiä tunteita ovat tyrmistys, epäusko, hätä ja tuska. Sokkivaiheessa kaikki voi tuntua epätodelliselta, painajaismaiselta ja on vaikea ymmärtää tapahtunutta. Tunteet voivat vaihdella äärilaidasta toiseen. Joku voi tulla vihaiseksi, joku itkee, joku on puhumaton ja joku voi mennä paniikkiin. Usein sokkivaiheesta ei muista jälkeenpäin mitään, ja silloin annetut tiedot saattavat unohtua täysin. Psyykkinen sokki suojaa mieltä sellaiselta tiedolta ja kokemukselta, jota se ei pysty vastaanottamaan. Sokkivaiheessa on tärkeää, että joku huolehtii, kuuntelee ja on lähellä. Reaktiovaihe Reaktiovaiheessa ihminen alkaa ymmärtää sen, mitä on tapahtunut ja reagoi siihen. Reaktiovaihe on usein tunteiden myllerrystä; itkua, surua, syyllisyyttä ja epätoivoa. Jotkut ihmiset keskittyvät syyllisten etsimiseen, ja silloin keskeisinä tunteita on viha ja aggressio, jotka kohdistuvat ulkopuoliseen ihmiseen tai tahoon. Syyttäminen ovat suojamekanismi, joka suojaa omilta vaikeilta tunteilta. Reaktiovaiheeseen liittyy tyypillisesti myös pelkoa ja häpeää ihmisten kohtaamiseen traumaattisen kokemuksen jälkeen. Voimakkaat somaattiset oireet ovat myös mahdollisia, esimerkiksi pahoinvointi, rytmihäiriöt, väsymys. Reaktiovaihe kestää kahdesta neljään päivään, mutta se saattaa viedä useita kuukausiakin. Työstämis- ja käsittelyvaihe Reaktiovaihetta seuraa kriisin työstämis- ja käsittelyvaihe, jolloin ihminen käsittelee asiaa omassa mielessään joko tietoisesti tai tiedostamatta. Tälle vaiheelle tyypillisiä oireita ovat muisti- ja keskittymisvaikeudet. Tyypillistä on myös tavanomaisen joustokyvyn häviäminen, mikä voi johtaa siihen, että ihminen menettää malttinsa helposti OPAS VANHEMMILLE - 7
ja saa epätyypillisiä raivokohtauksia. Työstämis- ja käsittelyvaiheessa ihminen saattaa melkein kokonaan vetäytyä ihmissuhteista ja muista velvollisuuksistaan. Tavanomaista on, että ihminen on fyysisesti läsnä, muttei psyykkisesti. Kriisin työstämis- ja käsittelyvaihe kestää yleensä kauan, jopa vuoden tapahtumasta. Kriisireaktiot vähenevät hitaasti. Uudelleenorientoitumisvaihe Kriisin uudelleenorientoitumisen vaihe kestää koko elämän, ja tavoitteena on oppia elämään asian kanssa. Traumaattisesta kokemuksesta on tullut osa itseä ja omia kokemuksia. Tapahtuma ei kuitenkaan enää ole jatkuvasti mielessä ja täytä ajatuksia. Voidaan sanoa, että kriisin kokenut ihminen on työstänyt kokemuksensa läpi. Vinkki vanhemmalle: Erilaiset huostaan huostaanotettujen lasten vanhempien vertaisryhmät sekä huostaanotettujen lasten vertaisryhmät ovat osoittautuneet hyviksi tavoiksi käsitellä kriisiä yhdessä samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Espoossa toimii säännöllisesti Voikukkia-vertaistukiryhmät. Lisätietoa ryhmistä saat omalta sosiaalityöntekijältäsi tai osoitteessa www.voikukkia.fi. 8 - OPAS VANHEMMILLE
SIJAISHUOLLON AIKANA Sijaishuollon muodot Lapsi pyritään ensisijaisesti sijoittamaan perhehoitoon, tavalliseen perheeseen, jossa vanhemmat ovat saaneet koulutuksen tehtäväänsä. Myös läheisverkoston mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan selvitetään. Sijoituspaikka valitaan lapsen tarpeiden mukaan. Muita sijoitusvaihtoehtoja ovat ammatilliset perhekodit, lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit. Asiakassuunnitelma Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii lapselle sijaishuollon asiakassuunnitelman. Asiakassuunnitelma kirjataan asiakassuunnitelmaneuvottelussa, johon kutsutaan lapsen huoltajan lisäksi usein sijaishuoltopaikan edustajat. Asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, ja vanhempi sekä lapsi saavat sen myös kirjallisena. Asiakassuunnitelman tulee sisältää lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vaikuttamaan arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä sekä sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset. Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle erityisen tuen ja avun järjestäminen vanhemmille, huoltajille tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa käytännössä yhteydenpidosta joudutaan joskus sopimaan ennen kuin on ehditty tehdä asiakassuunnitelma, tai yhteydenpidosta sovitaan suunnitelmasta poikkeavalla tavalla ja suunnitelmaa tarkistetaan muodollisesti vasta tämän jälkeen jos yhteydenpidon määrästä tai sen toteuttamistavasta syntyy erimielisyyttä, on sosiaalityöntekijän tehtävä päätös yhteydenpidon rajoittamisesta OPAS VANHEMMILLE - 9
miten tietojen antaminen lapselle toteutetaan lapselle maksettavat käyttövarat miten otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Vanhemman asiakassuunnitelma Sijaishuollon rajoitustoimenpiteet Joskus sijaishuollossa voidaan joutua käyttämään rajoitustoimenpiteitä lapsen turvallisen kasvun ja kehityksen tueksi. Rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu lastensuojelulakiin, ja niiden käytön pitää olla perusteltua. Rajoitustoimenpiteitä ovat yhteydenpidon rajaaminen, aineiden ja esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus, omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen ja luovuttamatta jättäminen, kiinnipitäminen, liikkumisvapauden rajoittaminen, eristäminen ja erityinen huolenpito. Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan laitoshoidossa; perhehoidossa voidaan rajoittaa ainoastaan yhteydenpitoa. Yhteydenpidon rajoittamisesta täytyy olla kirjallinen päätös, mikäli asiasta ei ole päästy sopimukseen asiakassuunnitelmaneuvottelussa. 10 - OPAS VANHEMMILLE Vinkki vanhemmalle: Asiakassuunnitelmaneuvotteluihin kannattaa osallistua, vaikka asia tuntuisi vaikealta. Valmistaudu neuvotteluun etukäteen esim. laatimalla muistilista asioista, joista haluat keskustella. Neuvottelussa sovituista asioista on pidettävä kiinni. Huostaanotetun lapsen vanhemmille on lisäksi laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon, kuten aikuissosiaalityön tai päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa. Vinkki vanhemmalle: Mitä paremmin itse voit, sitä paremmin lapsesi voi. - Pidä huolta itsestäsi. Vinkki vanhemmalle: Tutustu sijaishuollossa käytettäviin rajoitustoimenpiteisiin ja kysy, jos et tiedä mitä ne tarkoittavat. Sosiaalityöntekijä ja sijaishuoltopaikka ovat velvollisia kertomaan ja selittämään vanhemmalle mitä ne tarkoittavat, ja miksi rajoitustoimenpiteitä on jouduttu tekemään.
Huostaanoton päättyminen Huostaanotto on tarkoitettu aina viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi ratkaisuksi. Huostaanoton purkamisen lähtökohtana on lapsen etu. Huostassapidon tarvetta arvioidaan asiakassuunnitelmaneuvotteluiden yhteydessä. Huostaanoton purkamista voivat hakea lapsi tai vanhemmat (vapaamuotoinen kirjallinen hakemus sosiaalityöntekijälle perusteluineen). Huostaanotto on purettava niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Huostaanoton purkamisen harkintaan vaikuttavat mm. sijoituksen kesto, lapsen suhde sijaisvanhempiin, sijoituksen tavoitteiden saavuttaminen, lapsen kehityksen edistyminen, vanhempien mahdollisuudet vastata lapsensa tarpeisiin, kasvuympäristön turvallisuus ja vakaus sekä huostaanoton purkamisen mahdolliset vaikutukset lapseen. Sosiaalityöntekijällä on velvollisuus kertoa, miten asioiden tulisi muuttua, jotta huostaanoton purkaminen olisi mahdollista. Huostaanotto päättyy viimeistään kun lapsi täyttää 18 vuotta. Vinkki vanhemmalle: Kun punnitaan perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuuksia ja lapsen palaamista kotiin, niin on löydettävä oikeudenmukainen tasapaino lapsen intressissä olevan huostaanoton ja vanhempien intressissä olevan huostassapidon lopettamisen välillä. Itsenäistymisvarat ja jälkihuolto Kodin ulkopuolisen sijoituksen aikana lapselle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvaroja kertyy kun kunta perii vanhemmilta etuuksia (esim. elatustuki, opintotuki, eläke) hoidon korvaukseksi kunnalle. Itsenäistymisvaroja kertyy saadusta etuudesta 40 % joka kuukausi. Itsenäistymisvaroja maksetaan suunnitellusti ja sovitusti lapsen tarpeiden mukaan hänen täytettyä 18 vuotta. Huostaanoton päättymisen jälkeen lapsella/nuorella on oikeus jälkihuoltoon 21-vuotiaaksi asti. Jälkihuolto tarkoittaa lastensuojelun tukitoimien tarjoamista; sosiaalityöntekijän tukea, sosiaaliohjausta, tukea opintoihin, työllistymiseen, asumiseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Jälkihuollon palvelut ovat vapaaehtoisia. Jälkihuollosta tehdään jälkihuoltosuunnitelma lapsen/nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan. OPAS VANHEMMILLE - 11
OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET SIJAISHUOLLON AIKANA Lapsen oikeudet sijaishuollon aikana Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun muassa hänen oikeutensa laadultaan hyvään sijaishuoltoon ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja. Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat sijoittajakunnan sosiaaliviranomaiset, sijaishuoltopaikka ja lapsen vanhemmat. Sosiaalitoimen hoidettavat asiat sijaishuollon aikana Kun lapsi ei asu kotona ja huostaanottopäätös on voimassa, sosiaalitoimi päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta ja valvonnasta, opetuksesta, terveydenhuollosta ja muusta huolenpidosta. Sosiaalitoimella on kuitenkin velvollisuus toimia laajasti yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa, ja ensisijaisesti on otettava huomioon lapsen etu. Sosiaalitoimi antaa suostumuksen lapsen passiin, ja ilmoittaa lapsen huostaanotosta väestötietojärjestelmään. Lapsen osoitteesta sosiaalitoimi, vanhemmat ja sijaishuoltopaikka voivat sopia keskenään. Huoltajan oikeudet ja tehtävät kun lapsi ei asu kotona On tärkeää muistaa, että vanhemmuutesi ei lopu huostaanottoon. Olet edelleen lapselle tärkeä isä tai äiti. Huoltajuuteen huostaanotto ei tuo muutoksia - olet edelleen lapsen huoltaja. Huoltajana sinulla säilyy tiedonsaantioikeus esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Vanhemmuus muuttuu erilaiseksi, mutta sinun ja lapsesi suhde on aina erityinen. Voit pyytää apua ja tukea tilanteeseen sosiaalityöntekijältä ja lapsen sijoituspaikasta. Sijoituksen jälkeen toimitte rinnakkaisina vanhempina sijaisvanhempien kanssa. Jokaisella vanhemmalla on oma tärkeä tehtävänsä. On tärkeää, että biologisten vanhempien ja sijaisvanhempien yhteistyö toimii. Keskustelu lapsen kasvatuksesta on merkityksellistä molemmille vanhemmille. Lapsen oloa helpottaa, jos annat hänelle luvan kiintyä sijaisvanhempiinsa. 12 - OPAS VANHEMMILLE
Sijaisvanhemmat tai sijaishuoltopaikan työntekijät päättävät lapsen päivittäisestä hoidosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta. OPAS VANHEMMILLE - 13
Huoltajana sinulla on oikeus päättää lapsen nimestä, kansallisuudesta ja uskonnosta. toimia lapsen edunvalvojana mm. taloudellisissa asioissa. osallistua lapsen asioita koskevaan päätöksentekoon mm. lapsen kouluopetuksen järjestämisestä tai terveydenhoidosta. lapsen huoltajalla on huostaanoton aikana oikeus saada tietoa lapsensa asioista sekä pitää yhteyttä lapseen sovitulla tavalla, mikäli se ei ole lapsen edun vastaista. Vinkki vanhemmalle: Kaikkien lapsen elämässä olevien aikuisten kunnioitus toisiaan kohtaan ja sen näyttäminen auttavat myös lasta. Hyvä yhteistyö lapsen vanhempien ja lapsen sijaishuoltopaikan aikuisten välillä luo turvaa lapselle. Puhu lapsen kuullen asiallisesti sijaisvanhemmista ja -paikasta sekä huostaanotosta, se ei vähennä arvoasi lapsen vanhempana. 14 - OPAS VANHEMMILLE
MITEN TALOUDELLINEN TILANNE MUUTTUU KUN LAPSI EI ASU KOTONA Perittävät etuudet Lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle saattaa vaikuttaa perheesi taloudelliseen tilanteeseen. Lapsilisät maksetaan jatkossa sijoituspaikkaan, samoin mahdolliset elatus- ja vammaistuet. Useimmat lapsikorotukset lakkaavat tai ne maksetaan sijoittavalle taholle. Näistä muutoksista huolehtii sosiaalityöntekijä. Vaikka lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle, vanhempien elatusvelvollisuus ei lakkaa. Tulojen mukaan laskettava hoitokustannusten korvaus voidaan periä molemmilta vanhemmilta. Elatustukien tilanteen selvittämiseksi tukea saa lastenvalvojalta. Muista että sijoituksen aikana lapselle kertyy itsenäistymisvaroja perityistä etuuksista (ks. Kappale Itsenäistymisvarat ja jälkihuolto). Tapaamisten tukeminen Sijoituksen aikana vanhemman ja lapsen tapaamisia tulee tarvittaessa tukea rahallisesti. Tapaamisista aiheutuvien matkakulujen lisäksi voidaan lapsen kotona viettämältä ajalta maksaa luonapitokorvausta. Korvauksista neuvotellaan sosiaalityöntekijän kanssa esimerkiksi asiakassuunnitelman teon yhteydessä. Vanhemman taloudellinen tilanne Lapsen sijoituksen myötä muuttuu taloudessasi asuvien määrä. Tämä vaikuttaa asumis- ja toimeentulotukeesi. Asumis- ja toimeentulotukiasioiden päivittäminen on vanhemman vastuulla. Vanhempi saa tukea taloudellisen tilanteensa selvittelemiseen aikuissosiaalityöstä. Asumistuen muutos tulee tehdä Kela:ssa (yhteystiedot löytyy oppaan kappaleesta Tärkeitä yhteystietoja). Vinkki vanhemmalle: Ota selvää raha-asioista ja hyödynnä aikuissosiaalityön palveluita. Hoitamattomat raha-asiat saattavat tuoda ikäviä yllätyksiä myöhemmin. Sinulla on oikeus saada uudessa tilanteessasi neuvoa ja tukea. OPAS VANHEMMILLE - 15
MUISTILISTA VANHEMMALLE Pidä huoli omasta jaksamisestasi. Lastensuojelun tehtävänä on tukea lapsen lisäksi vanhempia. Hae apua ja kysy neuvoa rohkeasti. Tarjolla on monenlaista tukea ja ohjausta. Sosiaalityöntekijän velvollisuus on kertoa sinulle erilaisista vaihtoehdoista. Tuen muotoja ovat esimerkiksi Vanhemman asiakassuunnitelma ja sosiaaliohjaus. Aikuissosiaalityön tuki esim. taloudellisissa kysymyksissä. Vertaisryhmät. Terveydenhuollon tuki psyykkisen jaksamisen haasteissa. Päihdepalvelut. Seurakuntien, järjestöjen ja verkossa toimivien auttajatahojen tuki jne. Älä jää yksin. Kerro tilanteestasi jollekin luotettavalle läheiselle. Säilytä kaikki lapsen sijoitukseen liittyvät paperit. Hanki niille kansio. Merkitse kalenteriin kaikki tärkeät päivämäärät, kellonajat, lapsen tapaamiset ja henkilöiden nimet ja yhteystiedot. Pidä kiinni lapsesi kanssa sovituista tapaamisista. Lapsi odottaa tapaamisia ja yhteydenpitoasi. Olet aina lapsesi vanhempi ja lapsellesi tärkeä. Osallistu lasta koskeviin neuvotteluihin ja asiakassuunnitelman laatimiseen. Neuvotteluihin osallistumalla voit vaikuttaa asioihin, kysyä epäselviksi jääneitä asioita ja ilmaista mielipiteesi. Osallistuminen osoittaa kiinnostuksesi lapsesi asioihin. Jos osallistuminen tuntuu vaikealta, voit pyytää mukaasi tukihenkilön.
TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA Sosiaali- ja terveyspalvelut, Espoon kaupunki vaihde 09 81621 Sosiaali- ja kriisipäivystys 24h p. 09 816 2439 Tarkoitettu äkilliseen kriisitilanteeseen Laitoshoidon sosiaalityön yksikkö, Kamreerintie 7, 4. krs, 02770 Espoo Vastaa huostaanotettujen, lastensuojelulaitoksiin tai ammatillisiin perhekoteihin sijoitettujen lasten ja heidän vanhempiensa asioista lastensuojelun asiakkaina. Johtava sosiaalityöntekijä p. 046 877 3537 Päivystys arkisin p. 046 877 3604 Perhehoidon sosiaalityö, Kamreerintie 7, 4. krs, 02770 Espoo Lastensuojelun perhehoito on lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella sijaiskodissa. Johtava sosiaalityöntekijä p. 050 598 6982 Päivystys arkisin p. 046 877 2860 Aikuissosiaalityö, Komentajankatu 5 C, 02600 Espoo (Käynti Upseerinkadun puolelta) Neuvontapuhelin ti, to ja pe klo 8 10 (takaisinsoitto) p. 09 8164 5000 Palveluneuvonta toimistolla, avoinna arkisin klo 12 15 ilman ajanvarausta. Vuoronumeron palveluneuvontaan saat klo 11.45 14.45. Voit tarkistaa netissä poikkeukselliset aukioloajat: espoo.fi>sosiaali- ja terveyspalvelut>sosiaalityö ja toimeentulo>sosiaalityö Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Emppu, Kalaonnentie 8, 02230 Espoo Mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä tukea väkivalta-asioissa. Vastaanotolle voi tulla arkiaamuisin klo 8.30 10.30 ilman ajanvarausta Lisäksi on kuntoutuskursseja, tiedustele p. 046 877 2543 tai 09 8163 1300 Neuvonta ja ajanvarausnumero ma pe klo 9 16 p. 09 8163 1300 Omatila, Kamreerintintie 4, 02070 Espoo Apua ja tukea lähisuhde- ja perheväkivaltaan 24h vuorokaudessa. Matalankynnyksen neuvontaa ja ajanvarauksettomaan tukeen voi tulla myös nimettömästi ja päivystysaikaan. p. 043 825 0535 OPAS VANHEMMILLE - 17
Espoon talous- ja velkaneuvonta, Terveyskuja 2 A, 02770 Espoo Talous- ja velkaneuvonnasta ohjausta taloudellisista vaikeuksista selviämiseen Ajanvaraus ja neuvonta ma to klo 10 12 p. 08 009 3488 Oikeusapu, Itätuulentie 1 A, 4.krs, 02100 Espoo Espoon toimipaikka / Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimisto Oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Ajanvaraus ma pe klo 9 11 ja 12 15 p. 029 566 1820 Espoon sosiaali- ja potilasasiamies Puhelinaika ma, ti, ke ja to klo 10 12 p. 09 8165 1032 Vaihdenumeroon voi jättää viestin ja soittopyynnön. vaihde 09 81621 Lastenvalvojat, Kamreerintie 6 A, 4. kerros, Espoon keskus p. 09 816 27711 Neuvonta- ja ajanvarauspuhelin palvelee ti, ke ja to klo 12 13. Ajanvarauksen peruutukset tekstiviestillä 043 826 9555 Asiakaskäynnit lastenvalvojille vain ajanvarauksella. vaihde 09 81621 Muita auttavia tahoja, linkkejä ja lähteitä Ensi- ja turvakotienliiton neuvokeskus tukee erotilanteissa olevia lapsiperheitä. Neuvokeskuksessa on mahdollisuus osallistua ryhmiin ja siellä toimii neuvokahvila. Palkkatilankatu 3 K, 00240 Helsinki Lisää informaatiota löytyy www.neuvokeskus.fi sivuilta www.ensijaturvakotienliitto.fi/asiaa lastensuojelusta Suomen Kasper Kasvatus- ja perheneuvonta ry, Voikukkia-hankkeen sivuilta löytyy tietoa vertaistukiryhmistä, jotka ovat tarkoitettu vanhemmille, joiden lapsi on huostaanotettu tai sijoitettu kodin ulkopuolelle www.voikukkia.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Lastensuojelun käsikirja www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveystalo, nettipalvelu tarjoaa apua mielenterveys- ja päihdeasioissa www.mielenterveystalo.fi Valtakunnallinen kriisipuhelin p. 01 019 5202 Kirjallisuus Räty, Tapio. Lastensuojelulaki Käytäntö ja soveltaminen. Edita 2015. Saastamoinen, Kati. Lapsen asema sijaishuollossa. Käsikirja arjen toimintaan. Edita 2010. Oulun Diakonissalaitos, HOPE -palvelu. Yhdessä eteenpäin OPAS lapsen huostaanoton kokeneille. 2009. 18 - OPAS VANHEMMILLE
OPAS VANHEMMILLE - 19
Sosiaali- ja terveyspalvelut Espoon kaupunki 2017 vaihde 09 81621