POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1. JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUE... 3 2.1 Kartta ja koordinaatit... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 6 5 TULOSTEN TARKASTELU... 12 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 14 7 LÄHTEET... 15 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Verkkokohtaiset koekalastustulokset Iänmääritystä varten valikoitujen ahventen tiedot Iänmääritystä varten valikoitujen särkien tiedot Iänmääritystä varten valikoitujen lahnojen, kiiskien, haukien ja suutarin tiedot 1
1. JOHDANTO Aloitimme Polvijärven tilan tutkimukset kevättalvella 2008, jolloin tutkimme järven vedenlaadun, pohjaeläimistön sekä pohjasedimentin määrän ja laadun. Keväällä 2008 tutkimme Polvijärveen tulevan kuormituksen. Syksyllä 2008 tutkimme järven kalastorakenteen. Pyrimme selvittämään järven keskimääräisen kalastorakenteen ja eri kalalajien kasvunopeuden. Teimme tutkimuksen maastotyöt (verkkokoekalastukset) 8.- 11.9.2008. Työmme toimeksiantaja oli Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Tutkimuksen toteutti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian kurssi AYNS07T. Työtä oli ohjaamassa ja osaltaan myös tekemässä päätoiminen tuntiopettaja, limnologi Tarmo Tossavainen. Koekalastukseen saatiin kalustoapua paikallisilta asukkailta Pentti Mustoselta ja Markku Mutaselta. Heille tahdomme lausua kiitokset työn etenemisen kannalta välttämättömästä kalusto- ja tukikohta-avusta. 2
2 TUTKIMUSALUE 2.1 Kartta ja koordinaatit Kuva 1. Polvijärven koekalastuksen yleiskatsausverkkojen (1-15) sijainti 8. 11.9.2008 3
3 AINEISTO JA MENETELMÄT Polvijärven koekalastus tehtiin 8. - 11.9.2008. Verkot laskettiin järveen päivällä ja nostettiin seuraavana aamuna ylös. Tällöin kunkin verkon pyyntiajaksi tuli 14-18 tuntia. Koekalastuksessa käytettiin Nordic-yleiskatsausverkkoja, joissa on 12 silmäkokoa välillä 5-55 mm. Verkkojen korkeus on 1,5 m ja pituus 30 m. Verkojen sijainnit valittiin satunnaisesti ja ne laskettiin pääsääntöisesti pohjaan järven mataluuden vuoksi. Syvänteeseen laskettiin sekä pinta- että pohjaverkko. Saadut kalat punnittiin verkoittain. Jokaisesta kalalajista otettiin satunnainen otos yksilöitä, joista mitattiin pituus ja paino. Näistä kaloista otettiin myös suomunäytteet iänmääritystä varten. Kalojen iät määritettiin myöhemmin laboratorioissa käyttämällä mikrolukulaitetta, joilla suomuista määritettiin kalan vuosirenkaat. Kuva 2. Koekalastusta Polvijärvellä 11.9.2008 4
Taulukko 1. Polvijärven koekalastuksen Nordic-tutkimusverkkojen sijaintipaikkojen koordinaatit (YKJ) 8-11.9.2008. Päivämäärä Verkko (nro) I-koordinaatti P-koordinaatti Vesisyvyys Verkon sijainti (pinta/pohja) 8. - 9.9.2008 1 3619492 6973574 1,8 m pinta 8. - 9.9.2008 2 3619571 6973502 2,5 m pohja 8. - 9.9.2008 3 3619510 6973260 1,8 m pohja 8. - 9.9.2008 4 3619685 6972863 2,4 m pohja 8. - 9.9.2008 5 3619566 6972619 3,5 m pohja 9. - 10.9.2008 6 3619601 6972536 2,5 m pohja 9. - 10.9.2008 7 3619619 6972677 2,5 m pohja 9. - 10.9.2008 8 3619497 6973362 2,2 m pohja 9. - 10.9.2008 9 3619392 6973564 2,3 m pohja 9. - 10.9.2008 10 3619614 6973455 4,3 m pohja 10. - 11.9.2008 11 3619547 6972973 1,8 m pohja 10. - 11.9.2008 12 3619551 6973040 3,8 m pohja 10. - 11.9.2008 13 3619495 6973414 3,0 m pohja 10. - 11.9.2008 14 3619664 6973486 5,5 m pinta 10. - 11.9.2008 15 3619642 6973492 5,5 m pohja 5
4 TULOKSET Taulukko 2. Polvijärven koekalastussaaliin kaikkien kalojen kappalejakauma 8. 11.9.2008. Koekalastuksen kokonaissaalis (yhteensä 15 yleiskatsausverkkoa) Laji Määrä (kpl) Massa (kg) ahven 49 3,06 lahna 29 8,01 särki 314 5,24 kiiski 4 0,14 hauki 3 8,19 suutari 1 1,13 yhteensä 400 25,77 Kaikkien verkkojen (15 kpl) keskimääräinen yksikkösaalis (jokaisen päivän ja jokaisen verkon kalasaalis) oli 1,7 kg. Yksityiskohtaiset yksikkösaalistiedot löytyvät liitteestä 2. 6
Kuva 3. Koekalastuksen saalista 10.9.2008 7
Polvijärven koekalastuksessa 2008 saatujen kalojen prosenttiosuudet lajeittain (kpl- määrän mukaan). lahna; 7,1 kiiski; 1,1 ahven; 12,4 hauki; 0,7 suutari; 0,4 ahven hauki suutari särki kiiski lahna särki; 78,3 Kuvio 1. Polvijärven koekalastuksen kokonaissaaliin kappalemääräjakauma lajeittain 8-11.9.2008. Polvijärven koekalastuksessa 2008 saatujen kalojen prosenttiosuudet lajeittain (massan mukaan). Suutari; 4,4 Kiiski; 0,5 Ahven; 11,8 Särki; 20,4 Hauki; 31,8 Ahven Hauki Lahna Särki Kiiski Suutari Lahna; 31,1 Kuvio 2. Polvijärven koekalastuksen kokonaissaaliin massajakauma lajeittain 8. - 11.9.2008. 8
Ahven: Pituuden riippuvuus iästä R 2 = 0,76 35 30 25 pituus (cm) 20 15 10 5 0 0 2 4 6 8 10 12 ikä (v) Kuvio 3. Polvijärven koekalastussaaliin 8. - 11.9.2008 eräiden ahvenyksilöiden (n = 21) iän ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. Ahven: Painon riippuvuus iästä R 2 = 0,53 350 300 250 massa (g) 200 150 100 50 0 0 2 4 6 8 10 12 ikä (v) Kuvio 4. Polvijärven koekalastussaaliin 8. - 11.9.2008 eräiden ahvenyksilöiden (n = 21) massan ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. Ahvenen ikä selittää korkeintaan 76 % pituuden muutoksesta ja painosta vastaavasti 53 %. 9
Lahna: Pituuden riippuvuus iästä R 2 = 0,33 40 35 30 pituus (cm) 25 20 15 10 5 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ikä (v) Kuvio 5. Polvijärven koekalastussaaliin 8. - 11.9.2008 eräiden lahnayksilöiden (n = 12) iän ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. Lahna: Painon riippuvuus iästä R 2 = 0,32 450 400 350 300 massa (g) 250 200 150 100 50 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ikä (v) Kuvio 6. Polvijärven koekalastussaaliin 8. - 11.9.2008 eräiden lahnayksilöiden (n = 12) massan ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. Lahnan ikä selittää korkeintaan 33 % pituuden muutoksesta ja painosta vastaavasti 32 %. 10
30 Särki: Pituuden riippuvuus iästä R 2 = 0,83 25 pituus (cm) 20 15 10 5 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ikä (v) Kuvio 7. Polvijärven koekalastussaaliin 8. - 11.9.2008 eräiden särkiyksilöiden (n = 26) iän ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. 160 Särki: Painon riippivuus iästä R 2 = 0,77 massa (g) 140 120 100 80 60 40 20 0 0 1 2 3 4 5 ikä (v) 6 7 8 9 10 Kuvio 8. Polvijärven koekalastussaaliin 8. - 11.9.2008 eräiden särkiyksilöiden (n = 26) massan ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. Särjen ikä selittää korkeintaan 83 % pituuden muutoksesta ja painosta vastaavasti 77 %. 11
5 TULOSTEN TARKASTELU Koekalastuksen perusteella voidaan todeta, että särki on Polvijärven yleisin kalalaji. Koekalastuksessa särjen osuus kokonaiskappalemäärästä oli 78 %. Särjen osuus kokonaismassasta oli 20 %. Särjen ikä selittää korkeintaan 70 % pituuden muutoksesta ja painosta vastaavasti 64 %. Tutkimamme 5-vuotiaat särjet (5 kpl) olivat keskimäärin 14 cm pituisia. Huonoissa ravinto-olosuhteissa 5 -vuotias särki on pituudeltaan 10-14 cm, joten särkien kasvunopeus on pääsääntöisesti hidasta. Rehevien vesien ylitiheät särkikannat kärsivät ravintokilpailusta ja kasvavat verkkaisesti. (Lehtonen 2003, 120, 22) Toiseksi eniten kappalemäärältään oli ahvenia (12 %). Ahvenet ovat 3 vuoden iässä pituudeltaan keskimäärin 12 15 cm (Lehtonen 2003, 22.), kun taas tutkimamme 3- vuotiaat ahvenet (3 kpl) olivat keskimäärin 10 cm:n mittaisia. Ahvenen poikasten ravintona on eläinplankton. 1 2 -vuotiaiden ahventen pääasiallinen ravinto on pohjaeläimet. (Lehtonen 2003, 226.). Polvijärven niukka pohjaeläinmäärä lienee osasyy ahventen hidaskasvuisuuteen. Lahnan osuus oli 7 % koekalastuksen saaliista kappalemäärän mukaan. Lahnojen kasvu on keskimääräistä hieman nopeampaa. Imukykynsä johdosta lahnat pystyvät sieppaamaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa kymmenen senttimetrin syvyydestä.(lehtonen 2003, 22, 153.) Kevään 2008 sedimenttitutkimustemme perusteella järven pohjassa on runsaasti orgaanista lietettä, jota lahna pystyy hyödyntämään ravintonaan imukykynsä ansiosta. Kalabiomassasta hauen osuus oli suurin, 32 %, vaikka yksilöitä oli vain kolme. Lahnaa oli toiseksi eniten 31 %, särkeä 20 % ja ahventa 12 %. 12
13
6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Polvijärven koekalastuksessa 2008 tavattiin kuusi eri kalalajia. Yleisin kalalaji oli särki. Keskimääräinen yksikkösaalis 8. 11.9.2008 oli 1,7 kg, mikä ilmentää rehevöityneen järven kohonnutta kalamäärää. Hauen osuus yksikkösaaliin keskimassasta on suurehko, lähes 32 %. Mikäli yksikkösaalis olisi yli 2 kg ja petokalojen osuus vähemmän kuin 20 %, olisi hoitokalastus perusteltua (Ulvi & Lakso 2005, 183). Näin ollen Polvijärvellä ei ole tarvetta hoitokalastukseen, koska haukikanta on riittävän suuri. Polvijärven heikosta mikrobiologisesta tilasta johtuen järven kaloja ei käytetä ihmisravinnoksi. Jätevedet tullaan mahdollisesti lähivuosina johtamaan Joensuuhun Kuhasalon jätevedenpuhdistamoon, joka tulee parantamaan järven mikrobiologista tilaa ja siten muuttamaan kalojen elinolosuhteita positiiviseen suuntaan. Myös hapettimen käyttö kohentaisi järven happitilannetta, mikä puolestaan parantaisi mm. ahvenen menestymistä. 14
7 LÄHTEET Lehtonen, H 2003 Iso kalakirja, Helsinki, WSOY. Ulvi, T. & Lakso E (toim.) 2005, Järvien kunn ostus, Helsinki, Edita Prima Oy. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu AYNS06, 2007, Tohmajärven kalastorakenteen tutkimus syksyllä 2007. 15
Taulukko 1. Polvijärven koekalastussaalis 8.-11.9.2008. Koekalastus tehtiin viidellä Nordic-yleiskatsausverkolla kolmen pyyntivuorokauden aikana Verkon nro Saalis Ahven Hauki Lahna Särki Kiiski Suutari Yht. 1 kpl 6.... 30.... 36 g 195.... 320.... 515 2 kpl...... 5 1.. 6...... 70 65.. 135 3 kpl 7.. 2 51.... 60 g 955.. 195 840.... 1990 4 kpl 5.. 5 42.... 52 g 110.. 1615 915.... 2640 5 kpl 9.. 7 34.... 50 g 585.. 2195 480.... 3260 6 kpl 5.... 26.... 31 g 80.... 515.... 595 7 kpl 6.. 1 10.... 17 g 315.. 130 285.... 730 8 kpl 1.. 1 2.... 4 g 25.. 385 28.... 438 9 kpl 3.. 4 20.... 27 g 130.. 1065 245.... 1440 10 kpl.. 1 2 42.... 45 g.. 2660 175 510.... 3345 11 kpl 1 1 3 19 3 1 28 g 40 2500 805 320 75 1130 4870 12 kpl.. 1 1 5.... 7 g.. 3030 355 165.... 3550 13 kpl 1.. 2 10.... 13 g 200.. 690 95.... 985 14 kpl 3.. 1 5.... 9 g 380.. 400 120.... 900 15 kpl 2.... 13.... 15 g 40.... 335.... 375 yhteensä kpl 49 3 29 314 4 1 400 g 3055 8190 8010 5243 140 1130 25768 keskimäärin/verkko kpl 3,3 0,2 1,9 20,9 0,3 0,1 26,7 (keskimääräinen yksikkösaalis) osuus keskimääräisen % 12,4 0,7 7,1 78,3 1,1 0,4 100,0 yksikkösaaliin kokonaiskappalemäärästä keskimääräisen yksikkösaaliin g 203,7 546 534 349,5 9,3 75,3 1717,9 jakauma osuus keskimääräisen % 11,8 31,8 31,1 20,4 0,5 4,4 100,0 yksikkösaaliin kokonaismassasta 16
Taulukko 2. Polvijärven koekalastussaaliin valittujen ahventen ikä, syyskuu 2008. Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta 11,5 15 4+ Hidas 10 5 4+ Hidas 30 325 9+ Nopea 16 30 6+ Hidas 11 10 3+ Hidas 14,5 30 5+ Hidas 9 5 2+ Kohtalainen 8 10 3+ Hidas 25 155 10+ Hidas 17 50 8+ Hidas 9 5 3+ Hidas 22 105 8+ Hidas 12 15 5+ Hidas 12 25 7+ Hidas 13 15 4+ Hidas 12 20 4+ Hidas 11 10 4+ Hidas 14 30 7+ Hidas 12 25 5+ Hidas 12 10 4+ Hidas 12 15 5+ Hidas 17
Taulukko 3. Polvijärven koekalastussaaliin valittujen särkien ikä, syyskuu 2008. Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta 14 15 5+ Hidas 11 10 4+ Hidas 11 8 5+ Hidas 20 70 6+ Kohtalainen 10 10 4+ Hidas 14 20 5+ Hidas 10 10 3+ Hidas 10 10 3+ Hidas 10 15 3+ Hidas 12,5 20 4+ Hidas 19 80 6+ Kohtalainen 16 40 7+ Hidas 19 65 7+ Hidas 24 150 9+ Nopea 17 35 5+ Nopea 9,5 10 3+ Hidas 10 6 3+ Hidas 13 20 4+ Hidas 12 10 4+ Hidas 10 6 4+ Hidas 11 15 4+ Hidas 9 10 4+ Hidas 12 10 4+ Hidas 10 6 3+ Hidas 11,5 15 4+ Hidas 14 35 5+ Hidas 18
Taulukko 4. Polvijärven koekalastussaaliin valittujen lahnojen ikä, syyskuu 2008. Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta 23 115 6+ Kohtalainen 34 346 7+ Nopea 32 330 9+ Hidas 33 380 8+ Nopea 23 125 7+ Hidas 23 105 6+ Kohtalainen 28 220 6+ Kohtalainen 34 405 8+ Nopea 33 350 7+ Nopea 22 90 4+ Nopea 33 385 5+ Nopea 32 340 8+ Kohtalainen Taulukko 5. Polvijärven koekalastussaaliin haukien ikä, syyskuu 2008. Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta 80 2660 9+ Nopea 79 3030 9+ Nopea Taulukko 6. Polvijärven koekalastussaaliin kiiskien ikä, syyskuu 2008. Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta 15 35 5+ Nopea 14 10 4+ Nopea 11 10 4+ Nopea Taulukko 7. Polvijärven koekalastussaaliin suutariyksilön ikä, syyskuu 2008. Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta 43 1130 12+ Hidas 19