PURUVEDEN SAVONLAHDEN KALASTON JA POHJAN TILAN SELVITYS Tarmo Tossavainen, Karelia-ammattikorkeakoulu Esitysversio, laadittu

Transkriptio

1 PURUVEDEN SAVONLAHDEN KALASTON JA POHJAN TILAN SELVITYS Tarmo Tossavainen, Karelia-ammattikorkeakoulu Esitysversio, laadittu PURUVESI-SEMINAARI diaa 1

2 Puruveden Savonlahden ja sen edustan kalastorakenne loppukesällä 2016 sekä alustavat kalastonhoidon suositukset 2

3 Kuonanjoen valuma-alue (Pro Puruvesi 2017) 3

4 Puruvesi osavaluma-alueineen, Savonlahteen laskeva Kuonanjoen osavaluma-alue merkittynä punaisella (Pro Puruvesi 2017) 4

5 5

6 Tarvittava verkkoöiden kokonaismäärä järven pinta-alan ja syvyysvyöhykkeiden määrän mukaan. Jos järvessä on vain yksi syvyysvyöhyke (< 3 m), ohjeelliset verkkomäärät löytyvät sarakkeesta I, kahden syvyysvyöhykkeen (< 3 ja 3-10 m) järvelle sarakkeesta II, kolmen syvyysvyöhykkeen järvelle (< 3, 3-10 ja m) sarakkeesta III ja neljän vyöhykkeen järvelle sarakkeesta IV (< 3, 3-10, ja > 20 m). (Olin ym. 2014). 6

7 Puruveden Savonlahden ja sen edustan Nordic-tutkimusverkkojen 1-27 satunnaistettu sijainti Noin kolmannes verkkojen sijainneista arvottiin rantamatala-alueelle ja loput pelagiaalialueelle. 7

8 8

9 9

10 10

11 11

12 Savonlahden kalan kokonaisbiomassa (keskimääräinen yksikkösaalis 2,9 kg) on suurehko ja kuormitetuille järville tyypillinen Kalojen yksilömäärä (218 kpl/keskimääräinen yksikkösaalis, josta särkikaloja 153 kpl) on erittäin suuri ja ylittää kuormitettujen järven aineiston (Tammi ym. 2006) ylärajan 12

13 Savonlahden (punainen katkoviiva) ja sen edustan ulappa-alueen (vihreä katkoviiva) keskimääräisen yksikkösaaliin sijoittuminen Tammen ym. (2006, 15) aineistoon. 13

14 Petokalojen (hauki, kuha ja yli 15 cm:n ahven) osuus keskimääräisestä yksikkösaaliista (biomassasta 8,5 % ja kappalemäärästä 1,3 %) on erittäin alhainen ja täysin riittämätön hyvinvoivan kalaston ylläpitämiseksi. Aine ja energia eivät kierrä riittävän tehokkaasti Savonlahden ekosysteemissä, vaan siellä tapahtuu rehevöityneille ekosysteemeille tyypillistä aineen ja energian kasautumista. Tämä ilmenee vesialueen liettymisenä, ylenpalttisena vesi- ja rantamakrofyyttien kasvustona, leväkukintoina ja sisäisenä kuormituksena ja ylitiheinä, heikosti kasvavina kalapopulaatioina. Suomunäytteistä tehtyihin iänmäärityksiin perustuvat arvioidut kasvunopeudet ilmentävät petokalojen enimmäkseen kohtalaisen hyvää ja särkikalojen sekä pikkuahvenen (pituus < 15 cm) pääosin heikkoa ravintotilannetta. 14

15 Puruveden Savonlahden särkikalojen osuus (merkitty punaisella katkoviivalla) ja edustan ulappa-alueen vastaavat arvot (merkitty vihreällä katkoviivalla) verrattuna Tammen ym. (2006, 17) aineistoon. 15

16 Puruveden Savonlahden (merkitty punaisella katkoviivalla) pedoksi luokiteltavan ahvenen (pituus yli 15 cm; vasen kuva) ja kuhan sekä kaikkien ahventen + kuhan biomassan osuus keskimääräisestä yksikkösaaliista. Savonlahden edustan ulappa-alueen vastaavat tunnusluvut on merkitty vihreällä katkoviivalla. Alkuperäinen kuva: Tammi ym. 2006,

17 Särkikalojen ja pikkuahvenen ylitiheiden populaatioiden tehopyynti on suositeltavaa Savonlahdella. Se voisi osaltaan vähentää kalojen mahdollisesti aiheuttamaa sedimentin ravinteiden mobilisaatiota. Tämä voisi osaltaan lievittää sisäisen kuormituksen ja siitä aiheutuvien leväkukintojen ja veden samentumisen riskiä. Savonlahden petokalakantojen vahventaminen olisi erittäin tärkeää. Niiden rooli ravintoverkon aineiden ja energian kierrossa olisi oleellisen tärkeä Savonlahden matalavetisessä ekosysteemissä. Savonlahden veden happipitoisuuden, raskasmetallien, ravinteiden ja sameusarvojen suhteellinen voimakas heilahtelu ilmentää valumaalueelta tulevan ulkoisen kuormituksen ja Savonlahden sedimentistä vapautuvan sisäisen kuormituksen ongelmaa, jota ylitiheä kalakanta on omiaan kärjistämään. 17

18 saalistavoitteen voi alustavasti arvioida veden fosforipitoisuuden perusteella (Sammalkorpi ja Horppila 2005, 178). Jos kunnostuksen vaikutuksen on tarkoitus näkyä veden laadussa 1 2 vuoden kuluessa, järkevä saalistavoite on vähintään kg/ha vuodessa Etelä- ja Keski-Suomen rehevissä järvissä, joiden veden fosforipitoisuus on alle 50 µg/l (Sammalkorpi ja Horppila 2005, 179). Savonlahden veden kokonaisfosforin pitoisuutta on seurattu vuosina 2012 ja Nykytilanteen varmentamiseksi lahdesta tulisi selvittää tilavuuspainotettu keskipitoisuus ainakin talvi- ja kesäkerrosteisuuden aikana. Vuosien 2012 ja 2015 havaintojen keskiarvon (noin 17,3 µg kok. P/l) perusteella Savonlahdesta olisi poistettava noin 74 kg/ha kalaa vuodessa (kuva 17). Savonlahdelle tämä merkitsee noin neljän tonnin vuotuista tehokalastussaalista. Mikäli ulkoinen kuormitus on liian korkea, muutos ei ole pysyvä, koska kalasto palautuu nopeasti ilman jatkuvaa tehokasta kalastusta ja erittäin vahvaa petokalakantaa 18

19 Edellä mainitun tehopyynnin olisi kestettävä 3 4 vuotta, jotta kaikki toiminnan alkaessa järvessä olevat särkikalojen ikäluokat tulevat pyynnin kohteeksi (Kairesalo, Keto ja Sammalkorpi 1990, 316). Ensimmäisen voimakkaan kalastusjakson jälkeen usein syntyvä nuorempien vuosiluokkien toinen aalto on aina varauduttava poistamaan kunnostushankkeen toisena tai kolmantena vuotena. Muussa tapauksessa järvi täyttyy nopeasti uusilla särkikalojen vuosiluokilla. Tiedetään tapauksia, joissa eläinplanktoniin kohdistuva saalistus on kasvanut lyhytkestoisen tehokalastuksen jälkeen (Sammalkorpi ja Horppila 2005, 180). 19

20 Savonlahden edustan ulappa-alueen kalastorakenne on monin tavoin varsin terve. Petokalapopulaatiot ovat vahvoja. Yksikkösaaliin biomassa on kuitenkin hiukan kohonneella tasolla ja nimenomaan särkikalakantojen aktiivinen pyynti on suositeltavaa. 20

21 Eräiden Pohjois-Karjalassa tehtyjen kalastotutkimusten yksikkösaaliita (Tossavainen 2011, 2014a, 2014b, 2015a, 2015b, Turunen 1990). Järvi (koekalastusvuosi) Vesiala Rehevyystaso veden kokonaisfosforin ja Keskimääräinen (ha) kokonaistypen pitoisuuksien perusteella yksikkösaalis (kg) Puruveden Savonlahti (2016) 50 mesotrofia 2,9 Puruveden Savonlahden edustan 75 oligotrofia lievä mesotrofia 1,7 ulappa-alue (2016) Puruveden Mehtolanlahti (2015) 200 Oligo-mesotrofinen 1,8 Puruveden Ristilahti (2014) 250 Mesotrofinen 2,8 Jukajärvi (2012) 218 Mesotrofinen 0,6 Jukajärvi (1990) 218 1,1 Purnulampi, Lieksa (2010) 3,1 mesotrofinen, erittäin vaikea happitilanne 0,4 Kuohattijärvi, Nurmes (1996) 1100 oligotrofinen 0,9 Tohmajärvi (2008) 1300 mesotrofinen 1,5 Polvijärvi (2008) 20 eutrofinen 1,7 Kiteenjärvi (2009) 1200 mesotrofinen 1,9 Kalattomanlampi, Outokumpu (2005) 6 meso-eutrofinen 4,5 Vuonisjärvi, Lieksa (2013) 64 (meso- ) eutrofinen 2,4 21

22 PURUVEDEN SAVONLAHDEN POHJAN TILAN TUTKIMUS KEVÄTTALVELLA

23 23

24 24

25 Havaintopaikka Savonlahden vedenlaadun havainnot ja Kok.syv. (m) Näkösyv. (m) Näytesyv. (m) Lt. ( C) O 2 (mg/l) O 2 (%) PO 4 3- (µg/l) NO 3 - (µg/l) NH 4 + (µg/l) Kuonanjoen yläjuoksu 030 0,50.. 0,30 2, Savonlahti 2 1,24.. 0,62 1,4 5, ,40 Savonlahti 5 2,28 0,82 1,28 1,7 5, ,48 Savonlahti 8 2,50 0,90 1,0 1,6 5, ,5 2,1 4, Savonlahti 11 2,26 0,72 1,0 1,7 5, ,52 1,26 1,5 5, Savonlahti 15 3,60 2,82 1,0 1,5 7,9 56 < ,6 1,5 8,0 56 < Savonlahti 16 6,33 3,35 1,0 1,5 7, ,33 1,9 6, Jää (m)

26 Savonlahden sekä Kuonanjoen vedenlaadun ja virtaamien havainnot Havaintopaikka Kuonanjoen yläjuoksu 030 Savonlahti 3 Kok.syv. (m) Näkösyv. (m) 0,6.. 1,18.. Näytesyv. (m) Lt. ( C) O 2 (mg/l) O 2 (%) PO 4 3- (µg/l) NO 3 - (µg/l) NH 4 + (µg/l) Q (l/s) q (l/s km 2 ) 0,3 4, ,4 9,1 Jää (m) 0,59 3,5 4, ,2 Savonlahti 8 2,61 1,12 1,0 3,8 5, ,4 1,61 3,9 4, Savonlahti 15 3,57 2,65 1,0 3,3 6, ,5 2,57 3,4 6, Savonlahti 19 11,7 2,61 1,0 3,1 7, ,5 10,7 3,6 4,

27 27

28 28

29 29

30 30

31 Kuonanjärvi, luusua 030, kokonaisfosforipitoisuus, ympäristöhallinnon mittaukset Havaintoajankohta Kok. P (µg/l)

32 Kuonanjärvi, luusua 030, kokonaistyppipitoisuus, ympäristöhallinnon mittaukset Havaintoajankohta Kok. N (µg/l)

33 Kuonanjärvi, luusua 030, kiintoainepitoisuus, ympäristöhallinnon mittaukset Ajankohta mg/l , ,

34 Tummanpuhuvan, ts. pikimustan, tummanruskean tai ruskehtavan mustan ja löyhän sedimentin kokonaismäärä vaihtelee varsin voimakkaasti Savonlahdessa, noin cm havaintopaikoilla 1-12 ja 22. Keskimäärin ainesta oli 2,96 metriä. 34

35 Puruveden Savonlahden mustanpuhuvan, puhtaan hopeanharmaan savikerroksen yläpuolisen löyhän pohjasedimentin eräitä karkeahkosti arvioituja perusominaisuuksia kenttä- (Karelia-amk/TaTo ja opiskelijat) ja laboratoriomittausten (näytteenotto/tato, analysointi Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen laboratorio, Tampere) perusteella Sedimentin ominaisuus Sedimentin kokonaismäärä (m 3 ) Sedimentin kokonaismassa (kg) Osuus kokonaismassasta (%) ,0 Veden osuus ,8 Kuiva-aineen osuus ,2 Mineraaliaineksen osuus Orgaanisen aineksen osuus , ,0 35

36 Puruveden Savonlahden (vesiala 50 hehtaaria) karkeahkosti arvioidut kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrät koko vesimassassa sekä väriltään tummassa, hopeisenharmaan saven yläpuolisessa sedimentissä. Kokonaisfosfori (kg) Kokonaistyppi (kg) pohjasedimentti vesi

37 Mineraaliaineksen yläpuolisen tumman sedimentin kokonaispaksuus (cm) Pintasedimentin (0-2 mm) hapetus-pelkistysaste [E h ] (yleissääntö; kun E h on vähintään +300 mv, niin fosfori pysyy vesistön pohjassa) Havaintopaikka, sijainnin luonnehdinta Vesisyvyys (m) Savonlahti 1, pohjoinen 1, mv ( ) Savonlahti 2, pohjoinen 1, mv ( ) Savonlahti 3, pohjoinen 0, Savonlahti 22, pohjoinen 1, Savonlahti 4, keskinen 1, Savonlahti 5, keskinen 2, mv ( ) Savonlahti 6, keskinen 1, Savonlahti 7, keskinen 2, Savonlahti 8, keskinen 2, mv ( ) Savonlahti 9, keskinen 2, mv ( ) Savonlahti 10, eteläinen 2, Savonlahti 11, eteläinen 2, mv ( ) Savonlahti 12, eteläinen 1, Savonlahti 13, salmi 2, Savonlahti 14, salmi 1, Savonlahti 15, ulappa 3, mv ( ) Savonlahti 16, ulappa 6, mv ( ) Savonlahti 17, ulappa 8, mv ( ) Savonlahti 18, ulappa 8, mv ( ) 37

38 38

39 39

40 40

41 41

42 42

43 43

44 44

45 45

46 46

47 47