PETRA -PROJEKTI RAY 2011 2014 Näin kun yhdess ollaan, niin tullaan tuttaviks II Väliraportti 2013 Kaarina Hauskala ja Ulla Oksanen Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.
Maantiellä Yksi tuli sieltä ja toinen tuli täältä, idästä, lännestä ja pohjan päältä. Yksi tuli hevosin ja välkkyvin valjain, toinen tuli kävellen ja kyynärpäin paljain. Eri oli matka ja eri oli määrä kellä oli oikea ja kellä oli väärä. Maantien varteen me yhdymme yössä; siinä oli toiset jo tulen teon työssä. Kohta me istuimme veljien lailla ympäri valkean, huolia vailla. Eino Leino
SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaalisen osallisuuden heikkeneminen... 1 1.2 Sosiaalinen pääoma... 1 1.3 Palvelut ja tuki sinne, missä tarvitsijatkin ovat... 2 1.4 Personal trainer / petraaja kannustaja... 2 1.5 Omaishoitajien alkuhaastattelut... 2 2 TAVOITTEET JA TOIMINTA... 3 2.1 Taloyhtiötoiminta - sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys... 3 2.1.1 Avoin toiminta... 4 2.2 Hyvinvointivalmennusprosessit... 6 2.2.1 Kaveriparitoiminta... 7 2.2.2 Hei Mennään -toiminta... 7 2.2.3 Yhdessä Iloa ja Hyvää Oloa -valmennus... 8 2.3 Omaishoitajuuden avaaminen... 8 2.4 Aito ja laadukas yhteistyö Petra projektien kesken... 9 3 HANKKEEN KESKEISET TULOKSET... 9 3.1 Taloyhtiötoiminta... 10 3.1.1 Yhteenveto kevään 2011 palautetilaisuuksista... 10 3.1.2 Kotiryhmä... 11 3.1.3 Kevään 2013 tulokset ja vaikutukset... 11 3.2 Hei Mennään ryhmän haastattelut ja palaute... 15 4 HANKKEEN KESKEISET VAIKUTUKSET... 17 4.1 Omaishoitajuuden avaaminen varhainen tarttuminen... 17 4.2 Yhteisöllisyyden herääminen... 18 4.3 Omaehtoisuuteen kasvaminen... 19 4.4 Näkyväksi/merkitykselliseksi tuleminen... 20 4.5 Tiedottaminen... 20 4.6 Konkreettiset vaikutukset osallistujien elämään... 20 5 ONGELMAT JA RATKAISUEHDOTUKSET... 21 5.1 Omaishoitajien haastattelut... 21 5.2 Kaveriparitoiminta... 23 5.3 Vaihtotoritoiminta / vapaaehtoistoiminta... 23 5.4 Omaishoitajien tavoittamattomuus... 24 5.5 Yhteisöllisyys... 24 5.6 Kotiryhmä / toiminta muualla kuin kerhohuoneessa... 25 5.7 Ongelmia henkilösuhteissa... 25 6 TULOSTEN JA LUPAAVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTUS... 25 6.1 Hyvinvointiopas... 26 7 LUPAAVIEN KÄYTÄNTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN... 26 8 HANKKEEN KESKEISIN ANTI... 27
LIITTEET: TALOYHTIÖN ALOITUSPROSESSI (LIITE 1) PETRA -ESITE HEI MENNÄÄN -ESITE PETRA-AVIISI
1 PROJEKTIN TAUSTAA Olkaa ystävällisiä ja työntäkää toisianne eteenpäin -ruuhkabussin kuljettaja- Petra-projektin tehtävänä on tukea omaishoitajien sosiaalista osallisuutta lisäämällä heidän sosiaalista pääomaansa lähellä olevan yhteisön ja kaveriparitoiminnan avulla. Omaishoitajat tarvitsevat muiden ihmisten tukea ja kannustusta voidakseen säilyttää tervettä itsekkyyttään. Yhteisöllisyys, yhteisössä osallistuminen ja harrastaminen tervehdyttävät. Me-henki lisää luottamusta ja vuorovaikutusta, joka synnyttää luonnollisia tuttavuus- ja kumppanuussuhteita. Nämä vahvistavat kaikkien osapuolten toimintakykyä, hyvinvointia ja merkityksellistä elämää. 1.1 Sosiaalisen osallisuuden heikkeneminen Projektin tavoitteena on vahvistaa omaishoitajien sosiaalista osallisuutta. Omaishoitotilanteet rajoittavat paljolti perheen kanssakäymistä niin kotona kuin kodin ulkopuolella ja sen seurauksena vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa supistuu. Myös sosiaalista elämää koskevat kulttuuriset säännöt eristävät omaishoitoperheet ystävistä ja sukulaisista. (Eskola ja Saarenheimo 2005). Masennus ja kuormittuneisuus ovat yleisiä omaishoitajilla (Cuijpers 2005, Martin ym. 2006, Papastavrou ym. 2007, Ekwallin ym. 2007). Sosiaalisen yhteisyyden puute voi aiheuttaa masennusta (Forsman 2012, Tiikkainen ja Heikkinen 2005, Donaldson ja Watson 1996). Sosiaalinen osallisuus saattaa heikentyä sekä omaishoitoperheen että läheisten ihmisten toimintatavan ja suhtautumisen takia. Omaishoitotilanne usein hämmentää läheisverkostoa, mikä saattaa aiheuttaa sen, että omaishoitoperhe ei halua olla avoin asiasta. Toisaalta omaishoitoperhettä saattaa hämmentää läheisverkoston suhtautuminen omaishoitoperheeseen ja omaishoidettavaan. 1.2 Sosiaalinen pääoma Sosiaalisen pääoman avulla ihmiset pystyvät säilyttämään ja lisäämään keskinäistä vuorovaikutustaan. Se on yhteisön toimintaa helpottava voiteluaine: Kun ihmiset ovat usein tekemisissä toistensa kanssa ja luottavat toisiinsa, vuorovaikutus jaa kanssakäyminen helpottuvat. Sosiaalinen pääoma saa ihmiset ymmärtämään, että he ovat pohjimmiltaan riippuvaisia toisistaan. Osallistuvat ihmiset ottavat tekemisissään huomioon myös muut. He ovat vähemmän kyynisiä ja enemmän empaattisia toisten murheille. Sosiaalisella pääomalla on myös psykologisia ja biologisia vaikutuksia, joiden kautta se parantaa ihmisten terveyttä ja elämän laatua (Ruuskanen 2002.) Sosiaalinen pääoma syntyy ihmiselle siten, että hän on itse vuorovaikutuksellinen, hakeutuu ryhmiin ja yhteisöihin sekä on aktiivinen niissä toimiessaan. Näin hän tulee samalla solmineeksi luottamuksellisia suhteita, jotka mm. tekevät hänen olonsa turvalliseksi. Hän siis ikään kuin vaihtaa omaa pääomaa toisten kanssa. Sosiaalisen pääoman suhteen painotetaan aktiivisuusarvoa, sillä se lakkaa olemasta, jos ei jatkuvasti toimita. (Marin 1
2003.) Yksilöä ja hänen hyvinvointiaan hyödyttää aina enemmän mitä aktiivisemmin hän suostuu keräämään sosiaalista pääomaa. (Hellsten 1998.) Omaishoitajan voimavarat sosiaalisen pääoman keräämisen ja ylläpitämiseen ovat vähentyneet mm. väsymyksen ja tuttavaerkoston kaventumisen vuoksi. Omaishoitajan on vaikea ylläpitää perheen ulkopuolisia kontaktejaan aktiivisesti. Elämä on kotiin ja omaishoidettavan hoitoon keskittynyttä. Aktiivinen kodin ulkopuolisten kontaktien tarjoaminen helpottaa merkittävästi omaishoitajan sosiaalisen pääoman keräämistä tilanteessa, jossa oma aloitekyky sosiaaliseen kanssakäymiseen on heikentynyt. 1.3 Palvelut ja tuki sinne, missä tarvitsijatkin ovat Koska omaishoitajat ovat usein täysin sidoksissa kotiin, heidän on vaikea osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan. Erilaisia tukimuotoja on hyödyllistä viedä lähelle tuen tarpeessa olevia ihmisiä. Kerrostaloissa asuu paljon iäkkäitä ihmisiä, moni on myös omaishoitaja. Naapurit jäävät tuntemattomiksi, koska heidän kanssaan ei olla tekemisissä. Arkea elävöittävät sosiaaliset kontaktit ja mahdollisuus kuulua ryhmään lisäisivät turvallisuuden tunnetta ja toimintakyky säilyisi paremmin (Forsman 2012). Projektissa etsitään toimintamuotoja joiden avulla omaishoitoperheet ja naapurit tutustuvat toisiinsa, kokoontuvat yhteen ja saavat näin vastavuoroista tukea. 1.4 Personal trainer / petraaja kannustaja Omaishoitajan ajatusmaailma muodostuu hoitoon perustuvan arjen keskellä me-ajatteluksi. Hän unohtaa minästä huolehtimisen, joka on hyvinvoinnin perusta. Yhteisöllisen toiminnan kehittämisen lisäksi projektissa suunnitellaan henkilökohtaiseen valmennukseen perustuva toimintamalli, jossa omaishoitajan on mahdollisuus saada itselleen vapaaehtoinen kannustaja personal trainer. Henkilökohtainen kannustaja motivoi omaishoitajaa aktiivisuuteen omassa elämässään. Itselle merkityksellisten asioiden toteuttaminen tuo iloa sekä energiaa ja on edellytys sille, että omaishoitaja jaksaa pitää huolta myös omaishoidettavastaan. Personal trainerin ei tässä projektissa tarvitse välttämättä olla yksi henkilö, se voi koostua useammasta henkilöstä tai jopa ryhmästä. 1.5 Omaishoitajien alkuhaastattelut Projektin toiminta aloitettiin haastattelemalla omaishoitajia, jotta saataisiin suuntaviivoja projektille. Haastatteluiden avulla haluttiin saada selville: ovatko omaishoitajat kiinnostuneet osallistumisesta taloyhtiöiden yhteisölliseen toimintaan? mitä he toivoisivat taloyhtiöissä käynnistettävän toiminnan sisältävän? haluaako omaishoitaja itselleen personal trainerin? mitä toiminta personal trainerin kanssa olisi? mitä ominaisuuksia omaishoitaja toivoisi personal trainerilla olevan? 2
Omaishoitajille tehdyillä 10:llä yksilöhaastattelulla ja yhdellä ryhmähaastattelulla (5) perusteella saatiin tietoa projektin linjauksista. Kysymysten avulla saatiin myös tietoa omaishoitajien arjesta, jota ohjaa omaishoidettavan sairaus, siihen liittyvä toimintakyvyn rajoittuneisuus ja monimuotoinen käyttäytyminen. Haastateltavat pitivät taloyhtiössä järjestettävää yhteisöllistä toimintaa tärkeänä ja sanoivat itse haluavansa ja kykenevänsä osallistumaan toimintaan, mikäli sitä heidän taloyhtiössään aletaan järjestämään. Tärkeimpänä haastattelun tuloksena voidaan pitää, että personal traineria kannustavaksi kaveriksi kannatettiin lähes poikkeuksetta. Kukaan haastateltavista ei kuitenkaan halunnut, että ulkopuolinen valitsisi hänelle ko. henkilön. Haastatellut omaishoitajat eivät myöskään innostuneet itse personal trainer-ajatuksesta, vaikka varauksetta kannattivatkin toimintaa omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 2 TAVOITTEET JA TOIMINTA Petra-projektin päätavoite on omaishoitajan elämänlaadun paraneminen. Omaishoitajan hyvinvointia, toimintakyvyn säilymistä ja arjessa jaksamista tuetaan eri keinoin. Alatavoitteita ovat sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen, hyvinvointivalmennusprosessien mahdollistuminen, omaishoitajuuden avaaminen sekä aito ja laadukas yhteistyö Petra-projektien kesken. Alatavoitteet ovat tärkeitä tekijöitä päätavoitteiden toteuttamisessa. 2.1 Taloyhtiötoiminta - sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys Sosiaaliseen osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen pyritään tutustuttamalla samassa talossa tai lähipiirissä asuvia ihmisiä toisiinsa ja mahdollistamalla naapuriapu. Kerrostaloissa asuville tarjotaan kaikille asukkaille avointa toimintaa, jonka myötä asukkaiden kesken muodostuu luonnollisia yhteyksiä. Vuorovaikutuksen lisääntyessä asukkaiden me-henki kasvaa luoden turvallisuutta ja keskinäistä luottamusta. Avointa toimintaa ovat erilaiset ryhmätoiminnat, sekä asiaalustukset, tapahtumat, juhlat ja retket. Sisällöiksi valitaan asiakastarpeiden mukaisesti aiheita, jotka ovat kiinnostavia ja edesauttavat ryhmän muodostumista. Erilaisia aktiviteetteja tarjoamalla pyritään saamaan selville, mikä innostaa ihmisiä mukaan yhteiseen toimintaan. Avoimen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen tähtäävät omaehtoisuuteen. Erilaisia toimintoja kokeilemalla ja käynnistämällä pyritään löytämään ne lupaavat käytännöt, jotka jäävät elämään taloyhtiön asukkaiden itse ohjaamina projektin toiminnan lakattuakin. Sosiaalista osallisuutta lisäävä taloyhtiötoiminta käynnistyy aloitusprosessilla (Liite 1). Aloitusprosessin jälkeen on tarkoitus käynnistää kaikille taloyhtiön asukkaille avoin toiminta, joka sisältää säännöllisinä ryhmätoimintoina käynnistetyt venyttely-/jumppatuokiot, Virtaa aivoille ryhmät, keskusteluryhmät ja laulutuokiot. Lisäksi avoimen toimintaan kuuluvat asia-alustukset, tapahtumat, juhlat ja retket. 3
2.1.1 Avoin toiminta Venyttely / jumppa Venyttely / jumppa on taloyhtiöissä suosituinta toimintaa. Ihmiset ovat motivoituneet pitämään yllä fyysistä toimintakykyään. Keväällä 2013 jumpattiin neljässä taloyhtiössä omaehtoisesti ja yhdessä omaehtoinen jumppa käynnistetään syksyllä 2013. Tähän mennessä on taloyhtiön neljän taloyhtiön asukkaista kouluttautunut vertaisohjaajiksi 11 henkilöä Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen Vertaisveturi-koulutuksessa. Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n järjestää syksyllä 2013 yhdessä taloyhtiössä pilottina kolme kertaa kestävän liikunnan starttiryhmän. Ryhmään kutsutaan asukkaista myös kaikista muista Petra-taloista. Virtaa aivoille Virtaa aivoille valikoitui toimintamuodoksi, koska ihmiset ovat halukkaita pitämään yllä aivoterveyttään erilaisten pulmatehtävien ja aivopähkinöiden avulla. Virtaa aivoille ryhmät toimivat kahdessa taloyhtiössä, kummassakin omaehtoisesti. Projektissa on kehitetty muistitreenaajakoulutus vertaisryhmien ohjaajille yhteistyössä Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen ja Vapaaehtoiskeskus Pysäkin kanssa. Petra-projektissa koulutus tukee taloyhtiöiden omaehtoista toimintaa. Syksyllä 2013 Virtaa aivoille -ryhmä suunnitellaan käynnistettäväksi kahden naapuritalon kesken. Tässä tapauksessa ryhmän tapaamispaikaksi valitaan toisessa talossa oleva kahvila. Näin saadaan myös kokemus siitä, miten yhteisöllisyyttä voidaan lisästä naapuritalojen välillä vaikka käytössä ei olisikaan taloyhtiöiden kerhotiloja. Keskusteluryhmät Keväällä 2013 muutettiin kahden talon omaishoitajaryhmät asukkaiden pyynnöstä kerran kuukaudessa kokoontuviksi keskusteluryhmiksi. Toisessa taloyhtiössä ryhmän nimeksi annettiin Juttutupa, sen tarkoituksena on kokoontua kahvikupposen ääressä vapaaseen keskusteluun. Toisen ryhmän nimeksi muotoutui Viisastelukerho kahvia ja keskustelua. Siinä taas on kahvittelun lomassa tarkoitus virittää keskustelua osallistujien alustamien aiheiden pohjalta. Keskusteluryhmien toiminta pyritään saamaan täysin omaehtoiseksi syyskaudella 2013. Yhteislaulut Yhdessä taloyhtiössä kokoontuu kerran kuukaudessa yhteislauluryhmä, jossa asukkaat laulelevat keskenään. Muissa taloyhtiöissä yhteislauluja on laulettu kerran syyskaudella ja kerran kevätkaudella. Näitä yhteislaulutilaisuuksia ovat vetäneet ulkopuoliset vapaaehtoiset. Yhteislaulajille kartoitetaan valmiiksi äänitettyjä cd + laulukirjasia omaehtoisuuden tueksi. 4
Omaishoitajien tuki- ja keskusteluryhmät Omaishoitajien löytymisen tehostamiseksi taloyhtiöissä käynnistettiin omaishoitajien tuki- ja keskusteluryhmiä syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana neljässä taloyhtiössä. Päämääränä oli saada mukaan toimintaan omaishoitajia, joita ei ole tavoitettu avoimella toiminnalla. Omaishoitajia pyrittiin tavoittamaan myös luukkujakelutiedotteella ja yhteistyöllä ammattilaisten kanssa, jotka työskentelevät omaishoitajien kotona kyseisissä Petra taloissa. Omaishoitajien tuki- ja ohjausryhmä toimi vertaisryhmän tavoin. Se pyrki kannustamaan osallistujia itselle tärkeiden asioiden toteuttamiseen. Omaishoitajien tuki- ja ohjausryhmän tarkoituksena oli antaa omaishoitajalle mahdollisuus tulla kuulluksi ja peilata omia kokemuksia toisen kanssa. Ryhmän toiminnan tavoitteena oli myös kannustaa osallistujia mukaan avoimeen toimintaan ja kaveriparitoimintoihin. Kevään 2013 aikana ryhmät kuitenkin lakkautettiin tai muutettiin toisen muotoiseksi, koska omaishoitajat eivät olleet kiinnostuneita ko. ryhmästä. Taloyhtiöissä koettiin, että omaishoitajat eivät halunneet leimautua vaan osallistua toimintoihin tasavertaisina asukkaina. Taloyhtiö on ehkä liian pieni yhteisö vertaisryhmätoiminnalle ja liian tuttu ympäristö henkilökohtaisten tunteiden jakamiseen. Kotiryhmätoiminta Omaishoitajien alkuhaastattelujen perusteella käynnistettiin kotiryhmä. Kotiryhmä toimi vertaisryhmänä omaishoitajan kodissa taloyhtiössä, joissa ei ole yhteisiä tiloja ryhmäkokoontumisille. Ryhmän tavoitteet olivat samansuuntaiset kuin omaishoitajien tuki- ja keskusteluryhmässä. Toiveikkaan alun jälkeen toiminta kuitenkin lakkasi osanottajien kiinnostuksen puutteen vuoksi. Kotiryhmätoimintaa kokeillaan uudestaan käynnistämällä toisessa kerrostalossa syksyllä 2013 käsityön starttiryhminä yhteistyössä Hamk:in ohjaustoiminnan artenomiopiskelijoiden kanssa. Asia-alustukset Asia-alustukset ovat matalan kynnyksen toimintaa, joka ei vaadi osanottajalta aktiivista osallistumista, riittää että tulee paikalla. Alustukset herättävät kuitenkin mielenkiintoa ja ajatuksia, joista asukkaat voivat vaihtaa mielipiteitä keskenään myöhemminkin. Alustajina ovat toimineet: Hamk Hyvinvointiklinikka Kanta Hämeen Muistiyhdistys Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset Hämeenlinnan Osteoporoosiyhdistys Hämeenlinna Seura Vapaaehtoiskeskus Pysäkin Kulttuurikaari Hämeenlinnan kirjasto Kanta Hämeen Pelastuslaitos 5
Tulevat alustukset syyskaudella 2013 kevätkaudella 2014: Hämeenlinnan Sydänyhdistys Hämeenlinnan Sieniseura Etelä- Hämeen Martat Suomen kinesiologiayhdistys Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys Kanta-Hämeen AVH -yhdistys Koulutuskuntayhtymä Tavastia Asia-alustuksissa ja tietoiskuissa pyritään tiedon jakamisen lisäksi kehittämään osallistavia tekijöitä, niin, että ne aiheuttaisivat kuulijoissa samanlaista toimintaa kuin starttiryhmät pyrkivät tekemään. Starttiryhmät ja osallistavat esittelyt Projektissa aletaan yhä enemmän painottaa startti toimintaa. Starttiryhmän ominaisuudet: o kiinnostuksen herättäminen o innostaminen o tekniikkaan, työtapaan, toimintaan, mahdollisuuksiin perehdyttäminen o koukuttaminen o saattaen vaihtaminen o omaehtoinen toiminta o mahdollisuus tukeen Syyskauden 2013 kevätkauden 2014 aikana kehitetään, kokeillaan ja käynnistetään starttiryhmiä eri yhteistyötahojen kanssa: o käsityön starttiryhmä / Hamk / ohjaustoiminnan artenomit o liikunnan starttiryhmät / Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy o reissuryhmät / Kulttuurikaari ry. Juhlat, tapahtumat, retket Juhlat tapahtumat ja retket ovat toimintaa, joissa syntyy luonnollista vuorovaikutusta, elämyksiä ja yhteisiä kokemuksia. Juhlien ja tapahtumien toteutumiseen ovat osallistuneet projektin työntekijöiden ja asukkaiden lisäksi: Aikuiskoulutuskeskus Tavastia / lähihoitajaopiskelijat Hamk / ohjaustoiminnan artenomiopiskelijat Hämeenlinnan Seudun Sotainvalidien tukijäsenet 2.2 Hyvinvointivalmennusprosessit Hyvinvointivalmennusprosesseja ovat Hei mennään toiminta, Yhdessä iloa ja hyvää oloa valmennus sekä Kaksin kaverina toiminta. Näissä toiminnoissa on tavoitteena, että vapaaehtoinen ja omaishoitaja toimivat tasavertaisina toistensa kannustajina. Hyvinvointivalmennusprosessien avulla lisätään sekä omaishoitajan että personal trainerin/kannustajan hyvinvointia. Omaishoitaja saa itselleen innostajan, joka motivoi, tukee, rohkaisee ja auttaa näkemään ja 6
tekemään elämän merkityksellisiä asioita. Vapaaehtoisen roolissa korostuu kannustajan omat taidot, vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet, joita hän toteuttaa yhdessä omaishoitajan kanssa. Vapaaehtoinen saa siten toiminnastaan iloa ja tyydytystä myös itselle. Toimintamuodot syntyivät taloyhtiötoiminnan rinnalle omaishoitajille kannustavan kaverin löytämiseksi. 2.2.1 Kaksin kaverina Kaksin kaverina -toiminnassa korostuu parikannustaminen. Siihen liittyvä vapaaehtoisvalmennus perehdyttää henkilökohtaisena kannustajana toimimiseen. Kaveriparit toimivat kaksin. He suunnittelevat ja tekevät yhteisesti kiinnostavia asioita sekä ideoivat projektin työntekijän opastuksella yhteisen hyvinvointisuunnitelman, jota sitten toteuttavat yhdessä. Yksin tai yhdessä pari voit osallistua Hyvinvointikeskuksessa järjestettäville luennoille, jotka perehdyttävät hyvinvoinnin osa-alueisiin ja vertaisvalmennukseen. Yrityksiä kaksin kaverina -toiminnan käynnistämiseksi on projektissa tehty monella tavalla. Pareja on rekrytoitu pyrkimällä tavoittamaan ensin omaishoitajia ja sitten vapaaehtoisia. Mukaan on kutsuttu myös tuttavia, naapureita ja ystäviä. Toiminnasta on tiedotettu ja mukaan kannustettu kertomalla asiasta kohderyhmille jäsentiedotteella, taloyhtiöissä ja yhdistyksissä sekä järjestämällä luentoja, tilaisuuksia ja tietoiskuja. Kaksin kaveriparina -toiminnasta kerrotaan Petra-talojen asukkaille muun toiminnan yhteydessä. Kaveripareiksi ei kuitenkaan ole ilmoittautunut yhtään paria. Tähän ongelmaan ratkaisuksi kehitettiin Hei Mennään -toiminta. 2.2.2 Hei mennään -toiminta Hei mennään on kuuden kuukauden mittainen pariryhmätoimintamalli, jossa etsitään eloa, valoa ja iloista mieltä ryhmässä ja pareittain. Ryhmäläiset menevät yhdessä kerran kuukaudessa ja lisäksi parit sitoutuvat tekemään kahdestaan kummallekin mieluisia asioita vähintäänkin kerran kuukaudessa. Toiminta aloitetaan kaksipäiväisillä Tsemppiseminaareilla, joiden sisältönä ovat mm. hyvinvointiin, voimavaroihin, vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen liittyvät teemat. Tsemppiseminaareissa ryhmäläiset ideoivat itse menomatkansa ja kaveriparit suunnittelevat keskenään mieluisia menojaan. Hei mennään toiminnasta tiedotettiin Petra taloyhtiöissä syyskauden 2012 lopulla luukkujakeluin ja tiedotustilaisuuksin. Lisäksi tietoa Hei mennään - toiminnasta jaettiin yhdistyksen jäsenille, vapaaehtoistoiminnasta vastaaville tahoille sekä omaishoidosta ja vanhustyöstä vastaavalle ammattihenkilöstölle. Ryhmään, joka käynnistyi vuoden 2013 alussa, ilmoittautui 5 omaishoitaja / kannustajakaveri paria. Menomatkoikseen ryhmäläiset valitsivat: junareissun Ateneumiin, teatteri-illan, illanistujaiset, retken Hyrsylän Mutkaan (yhteisretkenä Tampereen Seudun Omaishoitajayhdistyksen ja Petra-projektin kanssa) sekä Hämeenlinnan sisävesiristeilyn. Kahdestaan kaveriparit, kävivät mm. sauvakävelyllä, luennoilla, kulttuuritapahtumissa, shoppailemassa, kahviloissa, elokuvissa ja Aulangon kylpylässä. Pilottiryhmä toimi tammikuusta 2013 kesäkuuhun 2013. 7
2.2.3 Yhdessä iloa ja hyvää oloa -valmennus Yhdessä iloa ja hyvää oloa -valmennuksessa toimitaan pareittain ryhmässä. Ryhmässä etsiskellään hyvän elämän kulmakiviä yhdessä pohtien mm. sitä, mitä kuuluu oman hyvinvoinnin osa-alueille, joihin kuuluvat fyysinen, sosiaalinen, älyllinen, emotionaalinen ja henkinen hyvinvointi. Ryhmän ohjauksessa käytetään mahdollisimman paljon soveltuvia toiminnallisia menetelmiä. Yhdessä iloa ja hyvää oloa valmennus kokoontuu viisi kertaa. Siinä lähdetään liikkeelle oman elämätilanteen kartoittamisesta ja edetään hyvinvointisuunnitelman rakentamiseen sekä sen asteittaiseen toteuttamiseen yhdessä kannustavan kaverin kanssa. Vaikka ryhmässä hyvinvointia lisäävä tavoite onkin korkealla, tärkeää on keskittyä ryhmäläisten voimavaroihin ja elämänilon jakamiseen. Yhdessä iloa ja hyvää oloa valmennussarjaa esiteltiin kevään 2013 aikana laajasti Petra taloyhtiöiden lisäksi sekä omaishoitajille että vapaaehtoistoiminnasta vastaaville organisaatioille. Tiedottamisen kohteena olevat henkilöt eivät kuitenkaan innostuneet asiasta, eikä toiminta käynnistynyt. Suurimmaksi syyksi he ilmoittivat parin hankkimisen vaikeuden. Syksyllä 2013 ryhmä järjestetään asuinalueella ilman parivaatimusta, ja ryhmän toiminnan aikana toivotaan parien muodostuvan. 2.3 Omaishoitajuuden avaaminen Omaishoitajuus on omaishoitotilanteissakin eläville ihmisille toisinaan vieras käsite. Omaishoitajuuden avaamisen tavoitteena on jakaa tietoa projektista ja omaishoitajuudesta sekä herättää keskustelua. Tiedottamisen yhteydessä kannustetaan ihmisiä tunnistamaan ja tunnustamaan omaishoitajuutta sekä korostetaan sen moninaisuutta, joka sisältää myös varhaisen tarttumisen ja etäomaishoitajuuden. Tietoa on jaettu mm. messuilla, eri yhdistysten jäsentapaamisissa ja taloyhtiöissä. Lisäksi tietoa ovat saaneet, sosiaali- ja terveydenalan henkilökunta ja yhteistyökumppanit (srk / diakoniatyö, oppilaitokset: Tavastia / lähihoitajat, Hamk / ohjaustoiminnan artenomit, sosionomit ja sairaanhoitajat, Vapaaehtoiskeskus Pysäkki/kerhot, Hämeenlinnan eläkkeensaajat / kerhot). Tiedottamisen keinoina on käytetty esitteitä, kirjeitä, radiotiedottamista, lehtien seuratoimintapalstoja, Power Point-esityksiä, lehti-ilmoituksia, palavereja, kokouksia, sähköpostia, puffeja, luentoja ja yhdistyksen jäsentiedotetta. Tiedottamiskanavana ovat myös yhdistyksen internet-sivut ja Suurellasydamella.fi sivustoa sekä Vapaaehtoiskeskus Pysäkin Pysäkkiviesti, jota Pysäkki jakaa vapaaehtoistoimijoille. Tiedottamistapoja mietitään ja arvioidaan koko projektin ajan. Tulevaisuudessa tietoa jaetaan myös seminaareissa ja koulutuksien yhteydessä. Tiedottamisen kohteeksi otetaan myös kaupungin lähiökeskukset. Toimintaa on myös esitelty ja yhteistyötä viritelty Hämeenlinnan maaseutukaupunginosien diakoniatyöntekijöiden, taloyhtiöiden isännöitsijöiden ja kaupungin kotipalvelun kanssa 8
2.4 Aito ja laadukas yhteistyö Petra projektien kesken Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Petra-projektin yhteistyökumppaneina toimivat Tampereen Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n ja Jyvässeudun Omaishoitajat ry:n Petra-projektit. Hämeenlinnassa projekti keskittyy omaishoitajien sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen. Tampereella tavoitteena on fyysinen hyvinvointi ja Jyväskylässä psykososiaalinen hyvinvointi. Yhteisenä näkemyksenä on etsiä yksilökeskeisen suunnittelun ja valmennuksen keinoja. Yhdistyksiin jää vapaaehtoisia hyvinvointivalmentajia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueille. Projektien yhteistyömuotoina ovat tiedonvaihto, yhteiset suunnittelu- ja arviointipalaverit, koulutukset ja osallistuminen erilaisiin tapahtumiin (mm. messut 2012), yhteinen tiedottaminen ja kiertokoulut. Käytännössä kiertokoulu toteutuu siten, että kunkin projektin työntekijä kouluttaa toisten projektien työntekijöitä ja vapaaehtoisia sekä omaishoitajia oman projektinsa tavoitteiden ja sisällön mukaisesti. Kiertokoulut aloitettiin syksyllä 2011 Hämeenlinnan osuudella. Keväällä 2013 Jyväskylä kiertokoulua personal trainer -koulutuksissa Hämeenlinnassa ja Tampereella teemalla kohtaaminen ja vuorovaikutus. Lisäksi Tampere jakoi osaamistaan fyysisen hyvinvoinnin alueella Hämeenlinnassa vapaaehtoistoimijoille ja taloyhtiön asukkaille. Kiertokoulut antavat mahdollisuuden jakaa uusia ja innovatiivisia ajatuksia. Samalla kunkin projektin tavoitteet ja päämäärä selkiytyvät. Näin tulee näkyväksi myös se, miten kukin päämäärä ja tavoite saadaan näkymään yhteisessä tavoitteessa. Koko projektin ajan toteutettavissa työnohjaksellisissa tapaamisissa vaihdetaan tietoa ja jaetaan kokemuksia. Eri projekteissa esiin tulevat onnistumiset ja ongelmat jaetaan yhdessä ja niitä käsitellään työnohjauksellisissa kokoontumisissa vuorotellen Jyväskylässä, Tampereella ja Hämeenlinnassa. Lisäksi yhteistyötä tehdään sähköpostitse ja puhelimitse. Näin mahdollistuu ajantasaisen tiedon jakaminen ja vaihtaminen. Tieto leviää laajasti Petra-projektien yhdistyksiin ja paikkakunnille. Jokaiseen yhdistykseen jäävät monipuolisesti koulutetut hyvinvointivalmentajat. Yhteistyön tuloksena syntyy yhteinen opas omaishoitajavalmennukseen, joka perustuu Petra - hyvinvointimalliin. 3 HANKKEEN KESKEISET TULOKSET Toiminnan tuloksia on mitattu määrällisesti taloyhtiöistä, toimintamuodoista, kokoontumiskerroista ja osallistujista. Toiminnan laadusta on saatu tietoa taloyhtiöiden palautetilaisuuksissa, luukkujakeluna tehdyllä palautekyselyllä (toukokuu 2013), taloyhtiöissä toimivien ryhmien haastatteluilla, taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien haastatteluilla, toimintaan osallistuvien omaishoitajien haastatteluilla sekä yksittäisten keskustelujen ja havainnoinnin avulla. Lisäksi tietoa taloyhtiön asukkaiden sosiaalisesta käyttäytymisestä, aktiviteeteista, omaishoitajuudesta ja halusta antaa naapuriapua on kerätty sosiaalisen verkoston kartoittamiskyselyllä vuosina 2011-2012. Kartoittamiskyselyn vastausten perusteella voitiin todeta, että useammat ihmiset auttavat lähipiiriään enemmän 9
kuin yleisesti taloyhtiössä tiedetään, eli omaishoitajuutta on luultua enemmän. Vastausten perusteella ilmeni myös, että monet olisivat halukkaita antamaan apua naapurille, jos heiltä sitä pyydettäisiin. 3.1 Taloyhtiötoiminta Petra-projekti toimii syksyllä 2013 jo kymmenessä (10) taloyhtiössä Lisäksi kannustajapari -toiminta käynnistetään yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin alaisen Kettumäen asukastuvan yhteistyönä. Toiminnan muodot vaihtelevat talosta riippuen. Kaikissa taloyhtiöissä on jonkinlainen yhteinen tila, missä toimintaa voi toteuttaa. Petra-projektin toimintakertomuksessa on tarkemmin toimintaluvuista. Palautetta ensimmäisen vuoden toiminnoista saatiin palautekeskustelutilaisuuksissa. Palautekeskustelutilaisuudet toteutettiin kolmessa taloyhtiössä yhteisinä kahvitilaisuuksina, johon asukkaita kutsuttiin luukkujakelutiedotteella. Kutsun yhteydessä oli kysely niille henkilöille, jotka olisivat estyneitä tulemaan itse paikan päälle. Yhden taloyhtiön palautetilaisuus toteutettiin keskusteluna kahden taloyhtiöaktiivin kesken. Kotiryhmästä palaute saatiin haastattelemalla vetäjänä toiminutta omaishoitajaa. 3.1.1 Yhteenveto kevään 2012 palautetilaisuuksista Asukkaat olivat tyytyväisiä ryhmätoimintaan, jota taloissa toteutettiin. He myös toivoivat käynnistettyjen toimintojen jatkuvan. Joitakin uusia ehdotuksia annettiin mm. keskustelukerho, kurssi tietokoneen käsittelystä, pelikorttiryhmä ja vanhojen vaatteiden korjauskerho. Palautekeskustelujen perusteella saatiin selville, että asia-alustukset ovat toimintaa, joka kiinnostaa asukkaita eniten. Uusia ehdotuksia tulevien asiaalustusten aiheiksi tuli myös runsaasti. Asukkaat toivovat tietoa mm. terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista, edunvalvonnasta sekä asioista, mitä tulisi ottaa huomioon hyvässä ikääntymisessä. Myös lähialueen historiasta ja ympäröivästä luonnosta esitettiin alustusehdotuksia. Tapahtumia, juhlia ja retkiäkin toivottiin jatkossa. Juhliksi esitettiin joulujuhlia ja kesäisiä pihajuhlia. Retkiehdotukset osoittivat, että mielellään retkeiltäisiin lähialueella. Asukkailta kysyttiin myös mielipidettä taloyhtiöiden kerhohuoneissa käynnistettävään omaishoitajien tuki- ja keskusteluryhmään. Ehdotusta kannatettiin varauksettomasti. Kolmen taloyhtiön palautekeskustelutilaisuuksissa asukkaille kerrottiin taloyhtiössä suoritetun sosiaalisen verkoston kartoittamiskyselyiden tuloksista, josta ilmeni asukkaiden halu auttaa naapuria. Tämän perusteella asukkailta kysyttiin mielipidettä vaihtotoritoiminnasta, jossa vaihdon välineinä olisivat antaminen ja saaminen, kuten naapuriapu, avun tarpeet, oma osaaminen sekä harrastukset tai muut mielenkiinnon kohteet. Asukkaat olivat asialle myönteisiä. Esille nousi kuitenkin epäily ja pelko siitä, etteivät ihmiset vain tule rekrytoiduksi toimintaan, jossa he eivät loppujen lopuksi halua olla mukana. Vaikutti siltä, ettei 10
toiminta taloyhtiöissä ole vielä vakiintunut sille tasolle, että asukkaat olisivat valmiit sitoutumaan toimintaan, joka vaatii heiltä ja heidän ajankäytöltään enemmän, kuin taloyhtiön avoimeen toimintaan osallistuminen. Palautekeskustelujen perusteella yhteisöllisyyttä lisäävä toiminta taloyhtiöissä on kannatettavaa. Sitä halutaan jatkaa ja laajentaakin. Asukkaat kertoivat vuorovaikutuksen taloyhtiössä lisääntyneen ja uskoivat Petra-toiminnan lisäävän yhteisöllisyyttä jatkossakin. Eräs omaishoitaja ihasteli niin lähelle kotia tuotua toimintaa, että sinne voi tulla ihan sukkasillaan. Keskustelujen aiheeksi nousi myös huoli siitä, että avoimessa toiminnassa on kuitenkin vähän osallistujia kaikista talon asukkaista. Jotkut myös pohdiskelivat, että toiminta ei ehkä tavoita juuri niitä, raskaassa arjessa eläviä omaishoitajia, jotka eniten hyötyisivät toiminnasta. 3.1.2 Kotiryhmä Kotiryhmä kokoontui kuukausittain syksystä 2011 lähtien. Kevätkauden 2012 mittaan toiminta kuitenkin tyrehtyi, koska kaikki osallistujat eivät motivoituneet toimintaan, joka sisältää ainoastaan vapaata keskustelua. Ryhmää yritettiin elvyttää syyskaudella 2012 suorittamalla luukkujakelut (295 kpl) lähialueen 12 kerrostaloon. Tiedotteessa kerrottiin alkavasta omaishoitajien vertaisryhmästä ja pyydettiin kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. Yhtään puhelinsoittoa ei tullut. 3.1.3 Kevään 2013 tulokset ja vaikutukset Keväällä 2013 Petra-projektin tuloksia ja vaikutuksia tarkasteltiin taloyhtiöihin luukkujakeluna jaettujen palautekyselyiden, taloyhtiöissä toimivien ryhmien haastattelujen, taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien haastatteluiden, Hei mennään - ryhmäläisten haastattelujen ja Petran toimintoihin osallistuvien omaishoitajien haastatteluiden perusteella. Palautekyselyt Palautekyselyitä jaettiin neljään taloyhtiöön yhteensä 330+ka kpl (kaksi kyselyä/asunto), niistä palautui 52 kpl. Palautekyselyn tarkoituksena oli ensisijaisesti saada taloyhtiöiden asukkailta tietoa Petran toimintojen kehittämisen kannalta. Lisäksi haluttiin tietää, mikä saisi suuremman joukon asukkaita innostumaan Petran toiminnoista. Syitä, miksi taloyhtiössä järjestettävään toimintaa ei osallistuta mainittiin: käyn jo muualla jumpassa, omat harrastukset, ajankohta on huono, muut menot, ei ole aikaa tai tarvetta osallistua, uudet asukkaat ovat arkoja osallistumaan, liikun mieluummin ulkona, ei jaksa sitoutua. Yksi vastanneista ei ollut kuullut toiminnasta, osa on vielä työelämässä ja osaa esti oma tai läheisen huono terveyden tila. Yhteisöllisyyttä lisäävät toiminnat koettiin pääsääntöisesti hyvänä asiana. Kommentteja olivat: se on mukava tapa tutustua muihin talon asukkaisiin, tarpeellista ja hyödyllistä, hauskaa ja piristävää, mukavaa ja avartavaa, tekee hy- 11
vää, yhdessäolo, yhdessä tulee tehtyä enemmän, osallistujia saisi olla enemmän, kun vanhenee niin ystävät häviävät rinnalta ja uusia ei tule tilalle. Yksi ei ollut osallistunut toimintoihin. Vetäjätkin saivat positiivista palautetta. Muutoksia, joita toimintaa toivottiin, olivat esimerkiksi yhdessä taloyhtiössä olevan kuntosalin hyödyntäminen. Yhdessä taloyhtiössä jumpan ajankohtaa toivottiin myöhäisemmäksi ja yhdessä taloyhtiössä toivottiin myös miesnäkökulmaa. Taloyhtiöissä on järjestetty asia-alustuksia, juhlia, tapahtumia, tilaisuuksia, yhteislauluhetkiä, retkiä ja pihamölkkyä. Kaikkia näitä toimintoja toivottiin jatkettavan. Uusina toimintoina toivottiin keskusteluryhmää, kulttuuritapahtumiin suuntaavaa reissuryhmää. Muutamat toivoivat yhteistä ulkoilua, esim. sauvakävelyä. Kysely toisena tärkeänä tavoitteena oli kartoittaa oliko Petran toiminnot lisänneet tietoisuutta omaishoitajuudesta ja kartoittaa omaishoitajia. Osa (19/52) vastanneista koki omaishoitajuuden koskettavan joko puolison, lapsen tai iäkkäiden vanhempien tukemisen kautta. Muutama vastanneista olivat entisiä omaishoitajia. Jotkut pariskunnat kertoivat elävänsä toinen toistaan tukien. Useat vastanneista kokivat, että tietoisuus omaishoitajuudesta oli lisääntynyt Petran toimintojen ja tietoiskujen kautta. Muutama vastasi, että omaishoitajuus ei kosketa vielä tällä hetkellä. Kolme vastanneista toivoi yhteyden ottoa liittyen omaishoitajuuteen. Ryhmähaastattelut Petran ryhmien toimintaa ja merkitystä arvioitiin haastattelemalla ryhmät ryhmähaastattelumenetelmällä. Yksi haastattelu tehtiin niin, että kokemus kahdesta ryhmästä haastateltiin samalla kertaa (samat osallistujat). Haastatteluilla haluttiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko toiminta lisännyt hyvinvointia, miten? 2. Onko toiminta lisännyt sosiaalista aktiivisuutta, miten? 3. Onko toiminta lisännyt sosiaalista osallisuutta, miten? 4. Muuta esille tullutta asiaa? Vaikutus hyvinvointiin Ryhmässä käyminen koettiin mm. nauruterapiaksi. Muita ajatuksia olivat: höpötellessä mieli virkistyy, liikkeet vetreyttää, pysyy pirteämpänä, hyvä mieli tulee toisten seurasta, jotain uuttakin on voinut oppia, ei ainakaan taannu, puheripuli helpottaa, seuraa yksinäisille, toiminta hyvä omaishoitajille, ei tarvitse olla yksin, ilman ryhmä en olisi näin aktiivinen, liikunta kyky on parantunut, ei ole niin paljon särkyjä, kankeampia oltaisiin ilman ryhmää ja vetäydyttäisiin omiin oloihin, arkea jaksaa paremmin, kun on jotain toimintaa. Toisaalta ryhmissä tuli ilmi, että virkeät jaksavat lähteä mukaan ja ne, joille toiminta olisi erityisen tärkeä jäävät kotiin. 12
Vaikutus sosiaaliseen aktiivisuuteen Ryhmä toimintojen koettiin lisäävän sosiaalista aktiivisuutta. Yhdessä ryhmässä kerrottiin, että talo on usein hiljainen, toiminta yhdistää. Naapuriavun koettiin lisääntyneen toiminnan myötä; kun tutustuu ihmisiin, on helpompi tarjota ja pyytää apua. Vastuu ryhmästä ja sen toiminnasta koettiin yhteisenä. Naapureista välitetään ja huolestutaan, jos ei ole muutamaan päivään nähty. Kyläily puolin ja toisin on lisääntynyt ryhmätoimintojen seurauksena, myös avaimia on vaihdettu turvallisuuden lisäämiseksi. Yhteistä toimintaa on syntynyt myös ryhmien ulkopuolelle, yhdessä käydään esimerkiksi kävelyllä tai ainakin suunnitellaan yhteistä lenkkiä. Joillekin osallistujille ryhmätoiminnot ovat tuoneet työtä, esim. järjestelyjen kautta. Taloyhtiöissä asuu myös paljon ihmisiä, jotka elävät oman ystäväpiirin kautta, he eivät kaipaa taloyhtiön toimintaa. Haastatteluissa kävi ilmi, että asukkaatkin olivat huomanneet, että aluksi ihmisten mukaan saaminen on haaste, mutta kun lähtevät innostuvat kuitenkin ja ovat aktiivisia. Ryhmiin osallistuminen on lisännyt päivittäistä kanssakäymistä, rappukäytävässä pysähdytään rupattelemaan pidemmäksikin aikaa. Ryhmiin osallistuminen on nopeuttanut uusien asukkaiden tutustumista toisiin. Vaikutus sosiaaliseen osallisuuteen Toiminta on lisännyt muiden talossa asuvien tapaamista. Yhdessä ryhmässä todettiin, että ilman toimintaa istuttaisiin todennäköisesti kotona. Ryhmään osallistuminen on sosiaalinen tapahtuma ja siellä tutustuu toisiin. Ryhmä on tärkeä kohtaamispaikka ja jos joku jää ilmoittamatta pois käydään katsomassa onko joku hätänä. Eräs omaishoitaja kertoi, että omaishoitajan on vaikea aloittaa mitään uutta raskaassa hoitotilanteessa, siksi on tärkeää tukea voimassa olevia harrastuksia. Ryhmässä pyritään antamaan tilaa kaikille ja kaikkien ääni pääsee kuuluviin. Ryhmissä puhutaan paljon asioita, ei vain aiheen mukaista toimintaa. Kahden omaishoitajan välinen ystävyys oli ryhmään osallistumisen kautta tiivistynyt, yhteinen kokemus yhdistää. Suhde naapureihin ja muihin ryhmän jäsenin on vapautunut. Yhteisöllisyys on osittain lisääntynyt myös muiden kuin taloyhtiöiden asukkaiden kanssa; tervehditään kaikki sillan samalla puolella kävelevät. Yhteinen kokemus kaikissa ryhmissä oli, että ryhmäläiset tuntevat toisensa paremmin ja toisesta välittäminen on lisääntynyt. Muuta ryhmähaastatteluissa esiin tullutta Paras keino motivoida uusia osallistujia toimintaan on pyytää aktiivisesti mukaan. Toisaalta ihmisillä on muitakin menoja, osalla on sairauksia, jotka estävät osallistumisen. Hallitusten puheenjohtajien haastattelut Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien haastatteluilla pyrittiin selvittämään: 1. Onko Petran toiminnot lisänneet taloyhtiöiden asukkaiden osallistumista taloyhtiön asioihin? 2. Onko Petran tapa toimia hyvä ja miten sitä voisi kehittää? 13
3. Minkälaista palautetta Petra on saanut taloyhtiössä? 4. Miten asukkaiden tavoittamista voitaisiin kehittää? Aktiivisuus taloyhtiön asioissa Taloyhtiöiden hallitukset tietävät Petrasta ja sen toiminnasta. Yhden taloyhtiön asukkaiden aktiivisuus on vähentynyt taloyhtiön asioihin hoitamiseen osallistumisessa, tähän saattaa olla syynä mm. asukaskannan muuttuminen, taloyhtiössä on jonkin verran vaihtuvuutta. Toisaalta osallistuminen Petran toimintoihin tässä talossa on aktiivista, voiko olla että kiinnostusta ei sitten riitä enää taloyhtiölle. Kolmessa taloyhtiössä aktiivisuus on lisääntynyt ja taloyhtiö on tukenut toimintaa hankkimalla esimerkiksi jumppakaiteen. Yhdessä taloyhtiössä on kuntosali rakentunut asukasvoimin. Toiminta on tutustuttanut asukkaita toisiinsa ja apua on helpompi pyytää. Yhteisöllisyys on lisääntynyt selvästi yhdessä taloyhtiössä, jossa puheenjohtaja vertasi toimintaa vuosina 2010-2013. Enimmäkseen taloyhtiöissä aktiivisuus on lisääntynyt ja ilmapiiri parantunut. Yhdessä tekemiseen on tullut aloitteita ja Petran tapahtumista puhutaan paljon. Petran tapa toimia Petran tapa toimia lähellä kerrostalojen kerhohuoneissa on koettu hyväksi. Toimintaa pidetään erityisesti tärkeänä, koska osa asukkaista on vanhoja ja huonosti liikkuvia ja heidän on vaikea lähteä muualla. Toiminnan järjestäminen lähelle kotia on hyvä myös omaishoitajille. Myös miehille kaivattiin toimintaa. Tietoiskut koettiin erityisen hyväksi tavaksi toimia taloyhtiöissä. Kehittäminen Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien haastatteluissa kävi ilmi, että toiminta kannattaa pitää monipuolisena, ehdotettiin mm. miesten kuntopiiriä, luentoja, kaupunki-/kulttuuri-infoja, jumppaa ja juttutupaa. Enimmäkseen puheenjohtajat olivat sitä mieltä, että toimintaan kyllä lähdetään, jos sellaista järjestetään. Miesomaishoitajiakin on ja heitä olisi myös tärkeä saada mukaan. Mutta he tuskin lähtevät toimintaan, jos puhutaan omaishoitajuudesta. Naapuriavun tukemista pidettiin tärkeänä, koska yleisesti koetaan, että viranomaiset tukevat vain jos on pakko. Asukkaat kuitenkin vanhenevat ja ovat yhä huonommassa kunnossa. Puheenjohtajat kannustivat kärsivällisyyteen. Toimintaan saadaan lisää väkeä hitaasti kiirehtäen, ja kaikkia ei saa millään mukaan. Aikuiset ihmiset päättävät itse asioistaan. Omaishoitajat eivät halua leimautua omaishoitajiksi, siksi toiminta on tärkeä suunnata kaikille asukkaille. Tiedottaminen Luukkujakelua kannatettiin tiedottamisen välineenä useassa taloyhtiössä. Yksi puheenjohtaja oli sitä mieltä, että ihmisten on vaikea tehdä aloitetta, joten kampanja voisi olla tehokas tapa herätellä ihmisiä mukaan toimintaan. Puskaradiota pidettiin myös tehokkaana tapana tiedottaa ja kannustaa mukaan; aktiiviset osallistujat tiedottavat suullisesti. Yksi puheenjohtaja muistutti, että pitää luottaa siihen, että ihmiset tulevat, jos tulevat. Monia estää osallistumasta mm. sai- 14
raudet. Puheenjohtajat pitivät hyvänä asiana, että vanhat ilmoitukset eivät jää ilmoitustauluille. Palaute Petra on saanut taloyhtiöissä hyvää palautetta, osallistujia vain toivottaisiin enemmän. Taloyhtiöissä on jonkin verran asukasvaihtuvuutta. On hyvä, että toimintaa jatketaan. Ei ole hyvä, että ihmiset jäävät kotinurkkiin. Aikatauluja pyydettiin tarkentamaan siten, että jotain toimintaa järjestettäisiin myös illalla. Ilta toimintoja on projektin aikana järjestetty, mutta niihin ei ole ollut osallistujia. Projektissa kokeillaan eri aikoja mahdollisimman suuren osallistujamäärän tavoittamiseksi. Petran toimintoihin osallistuvien omaishoitajien haastattelut Petra-toimintojen vaikutuksia omaishoitajan arkeen tarkasteltiin haastattelemalla kesäkuussa 2013 kolmea Petran toimintoihin osallistuvaa omaishoitajaa. Lisäksi kokemuksia saatiin kahdelta entiseltä omaishoitajalta Hei mennään - ryhmän haastattelun yhteydessä. Omaishoitajat ja entiset omaishoitajat pitivät Petran toimintaa taloyhtiöissä tärkeänä. Omassa taloyhtiössä yhteisöllisyyden merkitys on noussut tärkeäksi. Toimintojen kautta on tullut uskallusta pyytää apua naapurilta ja myös tarjota sitä. Ryhmässä tulee tavattua muitakin ihmisiä, omaishoitajuus kuitenkin kaventaa sosiaalista verkostoa. Lähellä tapahtuva toiminta on hyvä, koska omaishoidettavaa ei voi jättää pitkäksi aikaa yksin. Omaishoitaja ei välttämättä pääse vapaasti lähtemään eri toimintoihin, vaikka haluaisikin. Omaishoitaja osallistumista toimintoihin vaikeuttaa toisinaan myös väsymys jo pelkkä tiskaaminenkin tuntuu vievän voimat, silloin lepääminen koetaan parhaimmaksi voimaantumisen keinoksi. Ryhmä toiminnot kuitenkin koettiin virkistäviksi, silloin kun sinne päästiin ja jaksettiin lähteä. Omaishoitoon liittyvät asiat ovat koko ajan mielessä. Enimmäkseen oma aika kuluu levätessä, silloin tällöin tulee lähdettyä jonnekin. Ryhmätoimintojen kautta on osallisuus taloyhtiöön lisääntynyt, on mukava kuulua johonkin. Merkittävin tukiverkosto syntyi avuliaista naapureista ja aikuisista lapsista. Jotain toimintoa toivottiin ilta-aikaan, silloin olisi mahdollista saada esimerkiksi lapsia kotimiehiksi omaishoidettavan kanssa. 3.2 Hei mennään ryhmän haastattelut ja palaute Hei Mennään -ryhmään osallistui tammikuu 2013-kesäkuu 2013 yhteensä 10 henkilöä, jotka muodostivat viisi personal trainer paria. Parit muodostuivat seuraavasti: leskiomaishoitaja (alle vuosi) leskiomaishoitaja (alle vuosi) leskiomaishoitaja (alle vuosi) - etäomaishoitaja (vanhemmat) etäomaishoitaja (sukulainen) ystävä 15
omaishoitaja (puoliso) omassa taloyhtiössä asuva ystävä (löytyi toiminnon kautta!) leskiomaishoitaja (vuosi) omassa taloyhtiössä asuva ystävä Hei mennään ryhmän toimintoja ja niiden vaikutuksia arvioitiin kesäkuussa 2013 kirjallisella kyselyllä, minkä pohjalta tehtiin parihaastattelut. Parit tulivat haastatteluun joko Hyvinvointikeskukselle tai projektityöntekijä meni tekemään haastattelut parien luo. Lisäksi parit palauttivat vihot, joihin olivat keränneet yhteisiä menoja ja ajatuksia Hei Mennään ryhmään osallistumisesta. Kysymykset, joihin haluttiin vastauksia olivat: 1. Onko toiminta lisännyt omaishoitajan ja kannustavan kaverin jaksamista tuomalla iloa, hyvinvointia, merkitystä, uusia harrastuksia tai mielenkiinnonkohteita ja vaikuttanut positiivisesti ihmissuhteisiin? Miten? 2. Onko Hei mennään- toiminta lisännyt omaishoitajan voimavaroja lisäämällä saatua käytännön apua ja/tai antanut mahdollisuuden jakaa arjen iloja ja suruja jonkun kanssa? Miten? 3. Onko toiminta lisännyt personal trainerin herkkyyttä tarjota apua omaishoitajalle ja lisännyt rohkeutta kohdata omaishoitajaa arjen iloineen ja suruineen? Kaikki Hei mennään -ryhmäläiset kokivat, että toiminta oli tuonut iloa heidän elämäänsä. Seitsemän osallistuneita koki, että toiminta oli tuonut hyvinvointia elämään, kolme vastanneista ei osannut sanoa, oliko toiminta tuonut hyvinvointia elämään. Samoin seitsemän koki, että toiminta oli tuonut merkitystä elämään ja kolme ei osannut sanoa, onko toiminta tuonut merkitystä elämään. Uusia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita toiminta oli tuonut neljälle osallistuneista. Viisi ei osannut sanoa, onko toiminta tuonut uusia mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia ja yksi vastanneista koki, että toiminta ei ollut tuonut uusia harrastuksia tai mielenkiinnonkohteita elämään. Kahdeksan osallistuneista koki, että toiminta oli vaikuttanut myönteisesti ihmissuhteisiin ja kaksi ei osannut sanoa oliko toiminta vaikuttanut ihmissuhteisiin. Hei mennään ryhmään osallistuneilta omaishoitajilta kysyttiin oliko toiminta lisännyt käytännön apua ystävältä tai tuttavalta omaishoitoon liittyvissä asioissa. Kaksi omaishoitajista koki, että toiminta oli lisännyt käytännön apua, kolme ei osannut sanoa ja yhden kokemus oli, että toiminta ei ollut lisännyt käytännön apua. Neljä omaishoitajista koki, että toiminta oli auttanut jakamaan arjen iloja ja suruja jonkun kanssa. Yksi ei osannut sanoa, oliko toiminta vaikuttanut arjen ilojen ja surujen jakamiseen. Kolme omaishoitajaa koki, että toiminta oli vaikuttanut arjessa jaksamiseen ja kaksi ei osannut sanoa. Personal trainereista kolme koki, että toiminta oli lisännyt herkkyyttä tarjota käytännön apua omaishoitajalle, kaksi ei osannut sanoa. Kaikki toimintaan osallistuneet personal trainerit olivat sitä mieltä, että toiminta on lisännyt rohkeutta ottaa vastaan ja jakaa arjen iloja ja suruja omaishoitajan kanssa. Toiminta omaishoitajan kaveriparina oli koettu myönteisesti. Kommentit, joita käytettiin oli: kiitollisuus uudesta ystävästä, yhteiset hyvät hetket, kaverin kanssa tulee paremmin lähdettyä, kivaa kun on juttukaveri, ei tarvitse olla yksin. Yksi pari oli ennestään jo läheisiä ystäviä, toiminta ei ollut vaikuttanut heidän suh- 16
teeseensa. Case: Yhdessä taloyhtiössä omaishoitaja halusi lähteä mukaan Hei mennään toimintaan mutta hänellä ei ollut ehdottaa personal traineria kaverikseen. Samassa talossa asuva henkilö tuli Hei mennään tiedotustilaisuuteen, koska koki elämässään yksinäisyyttä. Näistä henkilöistä muodostettiin kaveripari. Hei eivät tunteneet toisiaan aikaisemmin. Hei mennään -toiminnan aikana heidän välilleen syntyi lämmin ystävyys. He tapailevat toisiaan säännöllisesti ja pitävät kiinteästi yhteyttä toisiinsa. Kumpikin kokee saavansa toisistaan tukea ja voimaa elämäänsä. Kukaan ryhmään osallistuneista ei osannut sanoa negatiivista palautetta toiminnasta. Kiitosta sai tutustuminen uusiin ihmisiin, toiminta koettiin virkistävänä ja tapaamisissa oli käsitelty asioita monipuolisesti. Myös järjestelyt saivat positiivista palautetta. Kaikki ryhmäläiset olivat kiinnostuneita jatkamaan toimintaa. Jatkossakin toivottiin kokoontumisia hyvinvointikeskuksella, esimerkiksi välillä pelien merkeissä, sekä mahdollisesti tutustumiskäyntejä paikallisiin kohteisiin. Luentoja tärkeitä ja mielenkiintoisista asioista toivottiin myös. Hei mennään -ryhmäläiset keräsivät menojaan ja ajatuksiaan Hei mennään toiminnasta tammikuusta kesäkuuhun pieniin vihkoihin. Ryhmäläiset olivat käyneet pareittain esim. Aulangon kylpylässä, konserteissa, kauppatorilla, risteilyllä, shoppailemassa, elokuvissa, kahvilla ja lounaalla, kansalaisopiston tietokonekurssilla, teatterissa, taidemuseossa, pitäneet yhteisiä keskusteluhetkiä, kirkossa, kävelyllä, jumpassa, uimahallilla, juhlissa ja tapahtumissa. Osa pareista piti yhteyttä toisiinsa sekä myös toisiin pareihin puhelimitse tapaamisten välillä. Hei mennään toiminnan vaikutuksia seurattiin myös toiminnan alussa ja lopussa tehdyillä 15D- hyvinvointikartoituksilla, yhteistyössä Ilveskodin kanssa. 4 HANKKEEN KESKEISET VAIKUTUKSET Hanke on osoittanut, että taloyhtiössä käynnistetty toiminta on kannustaa ihmisiä yhteisöllisyyteen ja osallistumaan yhteisiin tilaisuuksiin, innostaa omaehtoiseen toimintaan, avaa omaishoitajuutta, lisää naapurista huolehtimista sekä aktivoi ihmisten halua pitää yllä sekä fyysistä toimintakykyä, sosiaalista vuorovaikutusta että aivoterveyttä. Erityisesti omaishoitajat kokevat, että on hyvä kun toiminta on lähellä kotia. Näin mahdollistuu paremmin toimintaan osallistuminen, voi vaikka kesken Mölkyn pelaamisen käydä katsomassa onko kotona kaikki hyvin. 4.1 Omaishoitajuuden avaaminen varhainen tarttuminen Tietoisuus omaishoitajuudesta on lisääntynyt projektin edetessä. Eräs omaishoitaja kertoi, että projektin käynnistyttyä naapurit ovat osoittaneet hänelle ymmärrystä omaishoitajuuden suhteen. He ovat myös tarjonneet konkreettista naapuriapua. Omaishoitaja pohti myös sitä, että heidän taloyhtiössään asuu pariskuntia, jotka ovat omaishoitajuuden varhaisessa vaiheessa. Hän pahoittelee kuitenkin, että monet näistä pariskunnista eivät tunnista alkavaa omaishoita- 17
juuttaan. Omaishoitaja uskoi kuitenkin, että projekti jatkuessaan auttaa ihmisiä tiedostamaan omaa tilannettaan. Projektin kuluessa on tullut entistä selvemmäksi, että mahdollisimman varhainen omaishoitajuuden tiedostaminen on keino, mikä parantaa merkittävästi omaishoitajan jaksamista ja omien tärkeiden asioiden toteuttamista. Raskaassa omaishoitaja vaiheessa ei jaksa aloittaa itsestä huolehtimista, jos sitä ei ole aiemmin tehnyt. Rohkaisun ja riittävän sitkeän, mutta kuitenkin hienovaraisen kannustuksen avulla omaishoitajia on kuitenkin lähtenyt mukaan toimintaan. Tästä esimerkkinä yksi omaishoitaja, joka toimintaan mukaan lähdettyään löysi naapuristaan hyvän ystävän, jota ei ollut aiemmin edes tuntenut. Käytännön kokemukseen peilaten huomataan, että jos omaishoitaja saa kotiinsa apua, esim. kotihoito, hoitokontakti palvelukotiin tms., jaksaa hän paremmin lähteä huolehtimaan myös itsestään. Onneksi on omaishoitaja luennot herättivät keskustelua vielä tilaisuuksien jälkeenkin muissa yhteisissä kokoontumisissa. Asukkaat pohtivat yhteiskuntamme hyvinvoinnin tilaa ja sen arvoja sekä sitä, mitä merkitsee ihmisille itselleen omaishoitajuus ja yhteiskunnalle omaishoitajien kasvava määrä. Omaishoitajuus säästää paljon yhteiskunnan varoja, siksi omaishoitajien jaksamisen tukeminen olisi yhteiskunnallisestikin kannattavaa. Omaishoitajia ei saisi missään nimessä jättää kotiin arjesta selviytymään, vaan heidän jaksamisensa tukeminen vaatisi todella tehokkaita toimenpiteitä. Omaishoitajatilanteen mentyä ohi, moni omaishoitaja jää aivan tyhjän päälle ja todennäköisyys sairastua joko fyysistesti tai psyykkisesti kasvaa. Siksi huomion kiinnittäminen omaishoitajaan itseensä ja jaksamisen tukeminen on erityisen tärkeää. Omaishoitajuus saattaa olla hitaasti etenevä elämänvaihe, jota ei välttämättä tiedosteta. Kuitenkin Omaishoitajayhdistyksen toiminta taloyhtiön yhteisöllisyyttä herättelemässä synnytti toimintaan osallistuvien eläkeläispariskuntien taholla mm. seuraavanlaisia kommentteja: Eihän tässä vielä olla omaishoitajia, mutta saattaa olla, ettei se aika ole kovinkaan kaukana. Hyvä siihen on varautua jo etukäteen. Tietoisuuden lisääntyminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta ihmisestä ei tulisi vain jaksamisestaan sokea arjessa selviytyjä. 4.2 Yhteisöllisyyden herääminen Case: Virtaa aivoille -ryhmän osallistujat ovat halunneet tapaamisten välille kotiläksyiksi pulmatehtäviä. Niiden puitteissa he ovat olleet vuorovaikutuksessa myös ryhmän tapaamisten välillä. Ryhmäläiset tiedustelevat toisiltaan, kuinka selviävät pulmapähkinöistä, sekä pohtivat ratkaisuja keskenään. Henkilölle, joka on estynyt tulemasta Virtaa aivoille -ryhmään, viedään ja selostetaan kotiläksy. Kotiläksyjä pohtiessaan ja vaihtaessaan ryhmäläiset kontrolloivat toistensa hyvinvointia ja antavat naapuriapua. Taloyhtiön avoimeen toimintaan osallistuvat ihmiset pohtivat keskenään ryhmissä ja asia-alustuksien yhteydessä, miten myös toimintaan osallistumattomat taloyhtiössä asuvat henkilöt saataisiin aktivoitua mukaan. Samoissa yhteyksissä on myös keskusteltu tuo kaveri mukaan tutustumaan viikkojen järjestämisestä. Puskaradio on taloyhtiöissä asuvien ihmisten mielestä kaikkein tehokkain toimintaan mukaan aktivoiva keino. Aikuisia ihmisiä ei voi väkisin saada mu- 18