Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi
1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a) Oletetaan että vuonna 1 velkasuhde on 1 (100%). Laske velkasuhde vuosina 2 ja 3. Mihin arvoon julkisen velan suhde BKT:hen tasapainottuu pitkällä aikavälillä? b) Maa haluaa pudottaa velka/bkt-suhteen 60%:iin pitkällä aikavälillä. Millaisella budjetin yli- tai alijäämällä tähän päästäisiin? c) BKT:n kasvu hidastuu 3 ½ %:iin ja alijäämä on alkuperäinen 5% BKT:sta. Mihin arvoon velkasuhde tasapainottuu?
Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa (luento 12 kalvo 31) B t Y t = (1 + r g) B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = (1 + r g) B 1 Y 1 + G 2 T 2 Y 2 = 1 0,02 + 0,05 = 1,03 eli 103%. Huom! B 1 = 1 (100 %) Y 1 B 3 = 1 0,02 1,03 + 0,05 = 1,059 (105,9 %) Y 3 Velkasuhteen muutoksien sarja on suppeneva ja pitkällä aikavälillä päädytään velkasuhteen arvoon (luento 12 kalvo 34): (G T)/Y g r = 0,05 0,02 = 2,5 (250 %) Ilman approksimaatiota: B 2 Y 2 = (1 + r)b 1 (1 + g)y 1 + G 2 T 2 Y 2 = 1,03095238 B 3 Y 3 = 1,0603333
b) Käytetään a-kohdassa käytettyä velkasuhteen tasapainottumisen yhtälöä: (G T)/Y g r = 0,6 G T Y = 0,6 0,02 = 0,012 Vaatii 1,2 %:n alijäämää. c) Sama menettelytapa: (G T)/Y g r = 0,05 0,035 0,03 = 0,05 0,005 = 10 1000 % Huom. Tehtävän esimerkissä kasvu on aina suurempi kuin reaalikorko, joten lumipallovaikutusta ei ole ja velka tasapainottuu alijäämästä huolimatta.
2. Maan BKT:n reaalinen kasvu on 3% ja reaalikorko on 5%. Oletetaan että vuonna 1 velkasuhde on 1 (100%). a) Miksi velan suhde BKT:hen ei tasapainotu pitkällä aikavälillä, jos budjetti on alijäämäinen? b) Oletetaan nyt, että budjetti on ylijäämäinen ja T-G:n suhde BKT:hen on 1%. Mitä tapahtuu velkasuhteelle vuosina 2 ja 3? Päättele tulosten perusteella mitä tapahtuu pitkällä aikavälillä. c) Oletetaan, että ylijäämä on suurempi ja T-G:n suhde BKT:hen on 3%. Mitä tapahtuu velkasuhteelle vuosina 2 ja 3? Päättele tulosten perusteella mitä tapahtuu pitkällä aikavälillä.
Tehtävä 2 a) Nyt kasvu g on pienempi kuin korko r joten 1 g + r > 1 ja ns. lumipallovaikutus kiihdyttää velkasuhteen kasvua. Alijäämäinen budjetti kiihdyttää kasvua entisestään. Velkasuhde ei stabiloidu. b) c) B 2 = (1 + r g) B 1 + G 2 T 2 = 1 + 0,02 0,01 = 1,01 101 % Y 2 Y 1 Y 2 B 3 = 1 + 0,02 1,01 0,01 = 1,0202 102,02 % Y 3 Velkasuhde kasvaa ensin 1% ja sitten 1,2%. Tämän perusteella huomataan että velkasuhteiden sarja hajaantuu eikä velka stabiloidu. B 2 = (1 + r g) B 1 + G 2 T 2 = 1 + 0,02 0,03 = 0,99 99 % Y 2 Y 1 Y 2 B 3 = 1 + 0,02 0,99 0,03 = 0,9798 97,98 % Y 3 Kuten yllä, velkasuhde hajaantuu ja päätyy lopulta nollaan, eli velka saadaan maksettua. Ylijäämä kattaa lumipallovaikutuksen joka vuonna. Vastaukset ilman approksimaatiota: b) t=2: 1,009417 t=3: 1,0190178 c) t=2: 0,9894178 t=3: 0,9786295
3. Budjettijäämä on T G = 300 ja BKT on Y = 20000. Potentiaalinen BKT on kuitenkin തY = 20600. Laske suhdannekorjattu budjettijäämä, kun julkiset menot ovat G = GC + TR, missä GC on julkinen kulutus, joka oletetaan suhdanteista riippumattomaksi, ja TR (transfers) on siirtomenot TR = 13000 0.5Y, ja verot ovat T = 2000 + 0.3Y.
Tehtävä 3 Budjettijäämä: T G = 300 Budjettialijäämä on siten 300. BKT = Y = 20 000 Potentiaalinen BKT = തY = 20 600 Julkiset menot = G = GC + TR GC on suhdannetilanteesta (Y:n tasosta) riippumaton. TR = 13 000 0,5Y T = 2 000 + 0,3Y Ratkaistaan suhtanteista riippumaton GC: TR = 13 000 0,5 20 000 = 3 000 T = 2 000 + 0,3 20 000 = 8 000 T G = T GC TR = 8 000 GC 3000 = 300 GC = 5 300 Budjettijäämä തY:n tasolla: TR = 13 000 0,5 20 600 = 2 700 T = 2 000 + 0,3 20 600 = 8 180 T G = 8180 5300 2700 = 180 -> Ylijäämä!
4. Maa A on maatalousvaltainen ja maassa B tuotetaan korkeaa teknologiaa. Maat harjoittavat laajaa kauppaa keskenään. Kumpikin maa on aluksi tasapainossa (tuotanto on potentiaalisen tuotannon tasolla ja tuotantokuilu on nolla). Käytä AS-AD-kuvioita vastatessasi seuraaviin kysymyksiin: a) Molemmissa maissa elektroniikan kysyntä lisääntyy ja maataloustuotteiden kysyntä vähenee. Mitä tapahtuu tuotannolle ja inflaatiolle kummassakin maassa lyhyellä aikavälillä? Entä työttömyydelle? b) Miten maat voisivat käyttää rahapolitiikkaa em. kysynnän muutoksista aiheutuneiden lyhyen aikavälin vaihteluiden vähentämiseksi? c) Mitä arvelet tapahtuvan maiden väliselle valuuttakurssille? Miten se vähentää tuotannon vaihtelua? d) Maat muodostavat valuuttaunionin ja ottavat käyttöön yhteisen valuutan. Molemmissa maissa elektroniikan kysyntä lisääntyy ja maataloustuotteiden kysyntä vähenee. Mitä valuutta-alueen keskuspankin pitäisi tehdä, jos sen tavoitteena on alhainen ja vakaa inflaatio? e) Maat päättävät harjoittaa yhteistä finanssipolitiikkaa. Miten sitä käyttäen voisi vähentää kysynnän muutoksista aiheutuvaa tuotannon vaihtelua?
Tehtävä 4 a) Maa A (maatalousvaltainen maa): Sekä oma kysyntä että vienti B:hen alenevat AD-käyrä siirtyy vasemmalle (negatiivinen kysyntäshokki) Inflaatio putoaa, tuotanto laskee ja työttömyys kasvaa Maa B (korkean teknologian tuotantoa): Sekä oma kysyntä että vienti kasvavat AD-käyrä siirtyy oikealle (positiivinen kysyntäshokki) Muutokset inflaatiossa, tuotannossa ja työttömyydessä toiseen suuntaan verrattuna A:han.
b) Maassa A: Kevennetään rahapolitiikkaa (ohjauskorko alas), jolloin koronlaskun myötä kysyntä kasvaa (IS-TR), mikä heijastuu AD-käyrän siirtymisenä oikealle. Maassa B: Kiristetään rahapolitiikkaa (ohjauskorko ylös), jolloin korko nousee ja kysyntä laskee (IS-TR), mikä siirtää AD-käyrää vasemmalle.
c) 1. Suhteellisten hintojen muutos Vaikuttaa reaaliseen valuuttakurssiin (ε = ÊP/P): Reaalinen valuuttakurssi A:n kannalta laskee, koska suhteellinen hintataso maassa A on nyt matalampi kuin B:ssä. Tämä lieventää nettoviennin laskua, koska tuontitavarat ovat kalliimpia ja vientitavarat halvempia. 2. Valuutan kysynnän vaikutus B:n tuotteiden kysynnän kasvu A:ssa (ja A:n tuotteiden kysynnän lasku B:ssä): A:n valuutan kysyntä laskee valuuttamarkkinoilla ja B:n valuutan kysyntä puolestaan nousee, kun halutaan ostaa enemmän teknologiaa. Valuutan hinta määräytyy kysynnän perusteella eli A:n valuutta heikkenee ja B:n valuutta vahvistuu tasaten kysyntäeroja. 3. Korkopariteetti IS-LM-yhtälön perusteella A:n korko alenee ja B:n nousee, mikä vaikuttaa A:n valuuttaa heikentävästi, kunnes korkoero kuroutuu
d) Keskuspankin dilemma: molempia maita ei voida auttaa yhtä aikaa epäsymmetrisen shokin vuoksi. Jos korostetaan alhaista inflaatiota, pitäisi kiristää rahapolitiikkaa, jotta maassa B hintataso ei nousisi, tämä on kuitenkin haitallista A:n kannalta, koska se voimistaisi negatiivisen kysyntäshokin vaikutusta entisestään. Jos rahapolitiikkaa löysätään, hintojen nousu kiihtyy B:ssä eli vakaan inflaation saavuttaminen riippunee siitä missä suhteessa hinnat nousevat ja laskevat maassa A ja B. Näitä joustoja ei ole määritelty tehtävässä. e) Nostetaan veroja B:ssä ja siirretään saatuja verotuloja maahan A. Tulonsiirroilla voidaan tasoittaa kysyntäpuolen shokin vaikutusta. Tämä on esimerkki miten liittovaltiotasolla finanssipolitiikkaa käytetään, esim. Yhdysvalloissa. Myös EU-tasolla ideaa on väläytelty.