VUOSIKERTOMUS toimintavuosi SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKERTOMUS 2016

VUOSIKERTOMUS 2016 133. toimintavuosi SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 Toimitusjohtajan katsaus 3 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016 5 Pankin liiketoiminta 7 Tulos 8 Tase 9 Vakavaraisuuden hallinta 13 Riskienhallinta 17 Hallinto ja henkilöstö 23 Yhteiskuntavastuu 25 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat 25 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2017 25 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä 25 Tunnuslukujen laskentakaavat 26 Tilinpäätös 27 Säästöpankki Optian tuloslaskelma 27 Säästöpankki Optian tase 28 Säästöpankki Optian rahoituslaskelma 30 Liitetiedot 31 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus 49 Tilinpäätösmerkintä 49 Hallinto 2016 52 Toimipaikat 2017 54

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2016 aikana nähtiin useita poliittisesti merkittäviä muutoksia. Iso-Britannian irtautuminen kansanäänestyksellä EU-jäsenyydestä oli jatkumoa unionin toistuville poliittisille kriiseille. Yhdysvaltojen presidentinvaalit olivat toinen merkittävä muutos, jonka vaikutukset maailmankauppaan ja geopolitiikkaan tullaan näkemään lähivuosina. Suurista muutoksista huolimatta sijoitusmarkkinoilla säilyi usko talouden elpymiseen vahvana, ja vuoden toisella puoliskolla globaalin talouden elpyminen jatkui odotuksiin nähden hyvin. Merkittävä tekijä globaalin talouden näkökulmasta oli Kiinan tilanteen parantuminen elvytystoimenpiteiden seurauksena. Euroopassa kasvunäkymät olivat hajanaiset ja erot valtioiden välillä merkittäviä. Rakenneuudistusten hidas eteneminen ja pankkisektorin vaikeudet vaikuttivat osaltaan talouden elpymisvauhtiin. Erityisesti epävarmuus Iso-Britannian äänestystuloksen vaikutuksista hidasti investointien kasvua, mutta työllisyystilanteen parantuminen ja palvelusektorin positiivinen kehitys pitivät luvut positiivisina. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden tilanne on parantunut jo usean vuoden ajan ja tämä kehitys jatkui myös vuoden 2016 aikana. Teollisten investointien alhainen kasvu painoi osaltaan kasvulukemia, mutta loppuvuodesta nähty öljyn hinnannousu loi uskoa positiiviseen kehitykseen myös investointien osalta. Säästöpankkien ja Säästöpankkiryhmän liiketoiminta eteni erinomaisesti pitkän ajan suunnitelmien mukaisesti. Ryhmän kasvustrategian mukaisesti pidetään huolta vakavaraisuudesta sekä riskit maltillisina ja hyvin hallinnassa. Säästöpankkiryhmän tase kasvoi ennätyksellisesti 13,4 prosenttia. Lainat ja saamiset asiakkailta kasvoivat 10,0 prosenttia ja velat asiakkaille kasvoivat 3,5 prosenttia. Liikkeeseen lasketut velkakirjat olivat 2,0 miljardia euroa ja ne lähes kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Säästöpankkiryhmän omat pääomat vahvistuivat vuonna 2016 erittäin hyvin 8,3 prosenttia. Säästöpankki Optian liiketoiminta kehittyi vuoden 2016 suotuisasti. Luotonanto sekä säästäminen, sijoittaminen ja varainhoito kasvoivat. Hyvä tulos vah- visti vakavaraisuutta entisestään. Asiakasmäärä kasvoi ja asiakastyytyväisyys pysyi korkealla tasolla. Säästöpankki Optia saavutti vuonna 2016 kasvun ja tulok sen osalta liiketoimintasuunnitelmassa tilikaudelle ase tetut tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa. Erityisen merkittävänä voidaan asiakas määrän kasvun lisäksi pitää sitä, että Säästöpankki Optia on sekä omissa tutki muksissa, että puolueettomien tutkimus laitosten vertailuissa saanut jatkuvasti erittäin korkeat arviot asiakastyytyväisyy destä (mm. Epsi Ratingin Pankki ja rahoi tus 2016 tutkimus). Asiakkaat pitävät tärkeänä myös sitä, että Säästöpankki Optia on suomalainen paikallispankki. Pankin liikevoitto säilyi haasteel lisesta markkinatilanteesta huo limatta hyvällä tasolla 15,3 mil joonan euron (edellisenä vuonna 15,8 miljoonaa euroa) liikevoitto on 1,1 prosenttia taseen vuosikeskiarvosta. Liike voiton pieneneminen johtui ma talana pysytelleestä korkotasosta sekä sijoitus- ja suojaus tuottojen vähentymisestä. Korkokatteeksi muodostui 25,2 miljoonaa euroa (26,0). Korkokate pieneni 3,1 prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna. Palkkiotuotot olivat yhteensä 13,4 miljoonaa euroa (12,6), lisäystä edelliseen vuoteen oli 6,74 prosenttia. Säästöpankki Optian vakavaraisuus vah vistui edelleen. Tilikauden 2016 päättyes sä vakavaraisuus oli erinomaisella tasolla eli 24,30 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 20,95 prosenttia. Vakavaraisuussuhdeluku täyttää sekä pankkien 8,0 prosentin vähimmäistason, että lisäpääomavaatimukset. Vakavaraisuus suhdeluku parani edellisestä vuodesta 3,35 prosentti-yksikköä. Ensisijainen pääoma oli tilikauden päättyessä 193,6 miljoo naa euroa (178,0). Toissijaisia pääomia pankilla ei ole. Pankin vakavaraisuuden hyvään kehitykseen vaikuttivat tuloksen säilyminen edelleen hyvällä tasolla sekä riskipaino tettujen erien määrän piene neminen 3

pankin siirrettyä taseluottoja Sp-Kiinnitysluottopankkiin. Pankin luotonannon kokonaismäärä oli tilikauden lopussa 1 196,4 miljoonaa euroa (1 121,2). Lukuun sisältyy omassa taseessa olevien luottojen (998,1 milj. euroa) lisäksi pankin välittämät Sp-Kiinnitysluottopankin ja Aktia Hypoteekkipankin luotot, jotka eivät sisälly taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottopankkien luottojen määrä vuoden lopussa oli 198,3 miljoonaa euroa. Säästöpankkien yhteisesti omistama Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj aloitti toimintansa tilikauden aikana. Pankki vastaa Säästöpankkiryhmässä vakuudellisesta jälleen rahoituksesta tukkumark kinoilta. Pankki laski marraskuussa 2016 liikkeeseen 500 milj. euron asuntolainavakuudel lisen katetun joukkolainan (Covered Bond, CB). Lainal la on Standard & Poor`sin antama luottoluokitus AAA. Taseen luottokanta pieneni tilikauden aikana pankin siir rettyä luottoja omasta taseestaan Sp-Kiinnitysluottopankkiin 117,8 milj. euron arvosta. Luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteen sä 500,6 milj. euroa. Luotonannon nettolisäys oli 75,1 milj. euroa eli 6,7 prosenttia. Pankin järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 8,7 milj. euroa (9,5) eli 0,8 milj. euroa pienemmät kuin vuotta aiem min. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,7 prosenttia (0,8) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvon alentumistappioi den nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 2,2 milj. euroa (2,9), jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen 0,7 milj. euroa. Arvon alentumistappioiden bruttomäärä oli 3,1 milj. euroa (3,2). Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui asiakkailta vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä oli vuo den lopussa 902,4 milj. euroa (911,2). Talletusten määrän vähenemiseen vaikutti erittäin matalana pysytellyt korkotaso, minkä johdosta talletusvaroja ohjautui parempituottoisiin pankin välittämiin kohteisiin. Pankin välittämät rahasto- ja vakuutussäästöt kasvoivat vuoden aikana merkittävästi eli 32,4 prosenttia. Rahasto- ja vakuu tussäästöt olivat vuoden vaihteessa yhteensä 268,6 milj. euroa (202,9). Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 13,4 milj. euroa (13,3). Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 147 henkilöä, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 168. Pankin henki löstömäärän pieneneminen johtui pääosin siitä, että pank ki myi tilikauden aikana keskitettyjä pal veluja tuottaneen liiketoiminnan ja Optia Palvelut tukiyksikön liiketoimintakaupal la Säästöpankkien omistamalle Taustataiturit Oy:lle, jonka omistavat Säästö pankit. Optia Palveluiden 16 työntekijää siirtyivät vanhoina työntekijöinä Tausta taiturit Oy:lle. Teimme vuonna 2016 kaksi mittavaa konttoriremonttia sekä Iisalmessa että Rovaniemellä, joiden to teuttajaksi valitsimme paikalliset yrittäjät paikallisen työl lisyyden tukemiseksi. Paikallisen hyvinvoinnin tukeminen ja yhteiskuntavastuu ovat olleet Säästöpankin tehtävä jo vuodesta 1883 alkaen. Tämä keskeinen arvo ja perustehtä vämme näkyy toiminnassamme joka vuosi. Merkittävänä yhteiskuntavastuun ilmentäjänä vuonna 2016 oli paikalli sen työllisyyden tukeminen Iisalmessa ja Rovaniemellä. Iisalmen ja Rovaniemen konttoreissa toteutettiin mittavat remontit, joiden toteuttajiksi valittiin tietoisesti paikalliset yritykset. Säästöpankki Optia jatkaa liike toimintansa kehittämistä, jonka keskiössä ovat asiakkaat ja hei dän tarpeensa. Onnistumisesta kertovat jo nyt ja toivottavasti myös tulevaisuudessa asiakas tyytyväisyys ja asiakasmäärien kasvu. Tulemme jatkamaan ja vahvistamaan entisestään pitkäkestoista työtämme asi akkaidemme taloudellisena neuvonantajana. Hyödynnäm me digitalisaation mahdollisuuksia asiakaspalvelussa, mut ta tämäkin kehitystyö tehdään asiakastarpeiden ei pankin lähtökohdista. Asiakas valitsee itselleen parhaiten soveltu vat palvelutavat ja asiakas tavoittaa yhteyshenkilönsä hel posti, nopeasti ja henkilökohtaisesti. Kalevi Hilli toimitusjohtaja 4

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.12.2016 Säästöpankki Optia on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna 1883. Pankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Vuosi 2016 oli pankin 133. toimintavuosi. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 74 700. Pankilla on yhteensä 17 toimipistettä, Iisalmessa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kiuruvedellä, Kuopiossa, Kuusamossa, Lapinlahdella, Oulussa, Kempeleessä, Pyhäsalmella, Rautavaaralla, Rovaniemellä, Sonkajärvellä, Torniossa, Varpaisjärvellä ja Vieremällä. Pankki ei perustanut vuoden 2016 aikana uusia konttoreita. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Säästöpankki Optia kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä (jäljempänä myös Ryhmä ) on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä Säästöpankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään (jäljempänä myös Yhteenliittymä ) kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkien yhteenliittymän toiminta käynnistettiin 31.12.2014. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien Säästöpankkien perustama Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sai Euroopan Keskuspankin myöntämän kiinnitysluottopankin toimiluvan maaliskuussa 2016 ja pankin toiminta käynnistettiin välittömästi. Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj vastaa Säästöpankkiryhmässä vakuudellisesta jälleen rahoituksesta tukkumarkkinoilla. Sp-Kiinnitysluottopankki laski marraskuussa 2016 liikkeeseen 500 miljoonan euron asuntolainavakuudellisen katetun joukkolainan (Covered Bond, CB). Lainalla on Standard & Poor sin antama luottoluokitus AAA. Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja on Säästöpankkiliitto osk:in jäsenluottolaitos maaliskuusta 2016 alkaen. Sen välittäjäpankkeina voi toimia ainoastaan Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. Toimintaympäristö Globaali talous Vuoden 2016 aikana nähtiin useita poliittisesti merkittäviä muutoksia. Iso-Britannian irtautuminen kansanäänestyksellä EU-jäsenyydestä oli jatkumoa unionin toistuville poliittisille kriiseille. Yhdysvaltojen presidentinvaalit olivat toinen merkittävä muutos, jonka vaikutukset maailmankauppaan ja geopolitiikkaan tullaan näkemään lähivuosina. Suurista muutoksista huolimatta sijoitusmarkkinoilla säilyi usko talouden elpymiseen vahvana, ja vuoden toisella puoliskolla globaalin talouden elpyminen jatkui odotuksiin nähden hyvin. 5

Euroopassa kasvunäkymät olivat hajanaiset ja erot valtioiden välillä merkittäviä. Rakenneuudistusten hidas eteneminen ja pankkisektorin vaikeudet vaikuttivat osaltaan talouden elpymisvauhtiin. Erityisesti epävarmuus Iso-Britannian äänestystuloksen vaikutuksista hidasti investointien kasvua, mutta työllisyystilanteen parantuminen ja palvelusektorin positiivinen kehitys pitivät luvut positiivisina. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden tilanne on parantunut jo usean vuoden ajan ja tämä kehitys jatkui myös vuoden 2016 aikana. Teollisten investointien alhainen kasvu painoi osaltaan kasvulukemia, mutta loppuvuodesta nähty öljyn hinnannousu loi uskoa positiiviseen kehitykseen myös investointien osalta. Merkittävä tekijä globaalin talouden näkökulmasta oli Kiinan tilanteen parantuminen elvytystoimenpiteiden seurauksena. Kiinan kansantalouden suuri velkataakka ja talouskasvun hidastuminen ovat puolestaan merkittäviä riskitekijöitä lähivuosina. Kehittyvien markkinoiden kasvunäkymiin liittyy edelleen merkittäviä riskejä, mutta raaka-ainehintojen elpyminen ja länsimaissa koettu talouskasvu ovat vakauttavia tekijöitä. Globaali talouskasvu tulee elpymään lähelle kolmen prosentin tasoa ensi vuoden aikana, ja merkittävin positiivinen vaikutus tulee olemaan Yhdysvaltojen talouden kehityksellä. Sijoitusmarkkinat Sijoitusmarkkinoilla vuosi 2016 käynnistyi heikosti, mutta sijoitustuotot elpyivät merkittävästi loppuvuotta kohden. Poikkeuksena olivat valtionlainasijoitukset. Korkomarkkinoiden näkökulmasta merkittävin muutos oli keskuspankkien rahapoliittisen elvytyksen asteittainen pienentyminen. Tämä johti etenkin vuoden viimeisellä neljänneksellä pitkien korkojen nousuun ja korkokäyrän jyrkentymiseen. Tällä on osaltaan positiivinen vaikutus pankkisektorin tuloskehitykseen. Ohjauskorkojen nousu tulee tapahtumaan pitkällä aikavälillä ja elvytysohjelmien alasajot tulevat kestämään vuosia. Näkymät yritysten tuloskasvun parantumisesta tuki osakemarkkinoita, ja sijoittajien luottamus säilyi vahvana korkojen noususta huolimatta. Osakemarkkinoiden positiivinen kehitys heijastui myös yrityslainamarkkinoilla, joiden tuotot nousivat vuoden loppua kohden. Yhdysvaltojen talouden elpyminen johti dollarin vahvistumiseen loppuvuodesta ja tällä oli negatiivinen vaikutus kehittyvien markkinoiden sijoituksiin. Vuosi 2017 tulee olemaan Euroopassa poliittisten riskien värittämä. Samanaikaisesti Yhdysvalloissa uusi presidentti käynnistää vaaliohjelmassa esitetyt muutokset. Nämä tekijät tulevat aiheuttamaan epävarmuutta sijoitusmarkkinoilla, mutta talouden positiivinen kehitys tulee jatkumaan ensi vuonna. Tällä on sijoitusmarkkinoita vakauttava vaikutus. Suomen talous Suomen talouskasvu on kehittynyt muuta Eurooppaa heikommin. Vientivetoinen talous on kärsinyt globaalin talouden hitaasta kasvusta sekä investointien puutteesta. Vuoden 2016 aikana käynnistynyt elpyminen on antanut kuitenkin uskoa paremmasta. Työttömyys on laskenut ja kotitalouksien luottamus on kohentunut merkittävästi. Yksityinen kulutus kasvaa ja alhainen korkotaso tukee kotitalouksien ostovoimaa. Teollisuuden näkymät ovat myös elpyneet, mutta teollisuustuotanto on edelleen alhaisella tasolla. Ensi vuoden aikana työmarkkinoiden positiivinen kehitys tulee jatkumaan ja myös teollisuuden näkymät tulevat parantumaan. Hallituksen ajamat rakenneuudistukset ovat edenneet odotettua hitaammin ja tämän seurauksena toimenpiteiden riittävyys on kyseenalaista. Hallituksen asettamia työllisyystavoitteita ei tulla saavuttamaan. Talouskasvun tukemiseksi olisi syytä tarkastella lisätoimenpiteitä työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sekä rakenneuudistusten eteenpäin viemiseksi. Asuntomarkkinat Suomessa Asuntomarkkinoiden vuosi 2016 sisälsi jo optimistisuutta talouden elpymisestä. Vuosi oli huomattavasti tasaisempi kuin kaksi edeltävää vuotta ja myös vuoden sisällä tapahtuva vaihtelutrendi oli normaalimpi. Kokonaisuutena käytettyjen asuntojen markkinat päätyvät noin kolmen prosentin nousuun, mikä tarkoitti Suomessa yhteensä noin 58 000 käytetyn asunnon ja kiinteistön kauppaa vuonna 2016. Uusien asuntojen kauppa vilkastui selkeäsi ollen jopa noin 28 prosenttia vilkkaampaa kuin vuonna 2015. 6

Asuntojen hinnoissa tapahtui lievää nousua, mikäli asuntomarkkinoita tarkastellaan laajana kokonaisuutena. Kuitenkin markkinoiden eriytyminen jatkui voimakkaana. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hinnoissa oli edelleen laskua taantuvilla ja muuttotappiollisilla alueilla. Voittajina olivat edelleen suuret kasvukeskukset sekä kehittyvien kaupunkien ydinalueet. Myyntiajat säilyivät edellisvuoden tasolla, keskiarvo oli noin 70 vuorokautta. Edullinen lainaraha ja sen saatavuuden parantuminen sekä kuluttajien luottamuksen elpyminen olivat edelleen merkittävimmät ajurit asuntokaupalle. Lisäksi rakennustoiminnassa tuli selkeä muutos parempaan suuntaan. Pankin liiketoiminta Säästöpankki Optian liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja lisäämään markkinaosuuttaan. Säästöpankki Optia harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta, että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat SP-Kiinnitysluottopankki Oyj:n sekä Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2016 lopussa oli 198,3 miljoonaa euroa. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Pankki on tilikauden aikana siirtänyt 117,8 miljoonaa euroa luottoja omasta taseestaan Sp-Kiinnitysluottopankille. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat sijoitusrahastot sekä Nooa Säästöpankin liikkeeseen laskemat indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on Sp-Rahastoyhtiö Oy. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 13,4 miljoonaa euroa. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 268,6 miljoonaa euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp-Henkivakuutus Oy, joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisältää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapitalisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n maksujenvälitysja clearingpalveluja. Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja sen tehtävänä on myös varmistaa Säästöpankkiryhmän likviditeetti ja tukkuvarainhankinta. Säästöpankkien Keskuspankki hankkii rahoitusta ja operoi Säästöpankkiryhmän puolesta rahamarkkina- ja pääomamarkkinoilla ja hoitaa maksujen selvityksen ja huolehtii myös ryhmän sisäisestä likviditeetin tasauksesta. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp- Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Säästöpankit tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus Oy. Pankin keskitettyjä palveluja tuottanut liiketoiminnan ja konttoreiden tukiyksikkö Optia-Palvelut siirtyi liiketoimintakaupalla syksyllä 2016 Taustataiturit Oy:n omistukseen. Liiketoimintakaupassa siirtyi kuusitoista henkilöä ostajan palvelukseen. Taustataiturit Oy on säästöpankkien omistama yhtiö, joka tuottaa liiketoiminnan tukipalveluja useammalle säästöpankille. Pankin johtoryhmän kokoonpanoa ja johtoryhmän jäsenten vastuualueita muutettiin syyskuun 2016 alusta vastaamaan liiketoiminnan tulevaisuuden haasteisiin 7

Tulos Säästöpankki Optian liikevoitto oli 15,3 miljoonaa euroa (15,8 miljoonaa euroa vuonna 2015). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 2,7 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodos- tui 1,1 prosenttia (1,1). Liiketuloksen heikkeneminen johtui matalana pysytelleestä korkotasosta sekä sijoitus- ja suojaustuottojen pienenemisestä. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 56,2 prosenttia (53,8). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2016 01-12/2015 Muutos-% *) 01-12/2014 Muutos-% **) Korkokate 25 201 26 008-3,1 28 018-7,2 Nettopalkkiotuotot 11 513 11 342 1,5 10 340 9,7 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -88-505 82,6 126 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 684 1 307 1 973-33,7 Suojauslaskennan nettotulos -4 10 13-24,8 Muut tuotot 2 701 2 317 16,6 3 286-29,5 Tuotot yhteensä 40 006 40 479-1,2 43 756-7,5 Henkilöstökulut -9 944-8 952 11,1-9 189-2,6 Muut hallintokulut -8 191-8 346-1,9-7 324 14,0 Muut kulut -4 329-4 488-3,5-4 727-5,1 Kulut yhteensä -22 464-21 787 3,1-21 240 2,6 Kulu-tuotto -suhde 56,15 53,82 48,54 Arvonalentumistappiot luotoista -2 211-2 929-24,5-3 052-4,0 Liikevoitto 15 331 15 763-2,7 19 465-19,0 Tilikauden voitto 15 246 7 975 91,2 12 625-36,8 *) Muutos 2016-2015 **) Muutos 2015-2014 Pankin korkokatteeksi muodostui 25,2 miljoonaa euroa (26,0). Korkokate pieneni 3,1 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 2,6 miljoonaa euroa (3,1). Korkotuottojen määrä oli 31,7 miljoonaa euroa (35,7), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 11,2 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 6,5 miljoonaa euroa (9,7). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 33,0 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 11,5 miljoonaa euroa (11,3). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 13,4 miljoonaa euroa (12,6) ja palkkiokulujen 1,9 miljoonaa euroa (1,2). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 4,2 miljoonaa euroa (3,3), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,1) ja muista välitetyistä tuotteista 3,6 miljoonaa euroa (3,2). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 3,6 miljoonaa euroa (3,7), palkkiot maksuliikenteestä 3,8 miljoonaa euroa (4,0), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 0,8 miljoonaa euroa (0,7) ja palkkiot takauksista 0,4 miljoonaa euroa (0,3). Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 55,2 prosenttia. 8

Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui -0,1 miljoonaa euroa (-0,5). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja tappioita -0,1 miljoonaa euroa (0,0) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita -0,0 miljoonaa euroa (0,0). Lisäksi tuloserä sisältää rahavirtaa suojaavista korko-optioista suoraan tulokseen kirjattavan aika-arvon muutoksen ja suojauksen tehottoman osuuden, joiden yhteismäärä tilikaudella oli 0,1 miljoonaa euroa (-0,6), sekä valuuttatoiminnan nettotuotot 0,0 miljoona euroa (0,0). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa (1,3). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 0,7 miljoonaa euroa (1,3). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Suojauslaskennan nettotulos oli -0,0 miljoonaa euroa (0,0). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 2,7 miljoonaa euroa (2,3). Saadut osingot olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,1), jossa kasvua edellisvuoteen oli 0,1 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 0,1 miljoonaa euroa (0,3). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 25,5 prosentilla 2,3 miljoonaan euroon (1,9). Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät 1,2 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä liittyen Visa Europen myyntiin Visa Inc. -yhtiölle. Visa Europen hallitus sopi vuoden 2015 lopulla yhtiön omistajien valtuuttamana yhtiön myymisestä yhdysvaltalaiselle Visa Inc. -yhtiölle edellyttäen, että tarvittavat viranomaisluvat saadaan. Tarvittavat viranomaisluvat saatiin kevään ja alkukesän aikana, ja kauppa toteutui suunnitellussa aikataulussaan kesäkuussa 2016. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 9,9 miljoonaa euroa (9,0), mikä oli 11,1 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvu johtui pankin liiketoimintojen kasvusta sekä organisaatiomuutoksista. Muut hallintokulut pienenivät 1,9 prosenttia 8,2 miljoonaa euroon (8,3). Muut kulut, 4,3 miljoonaa euroa (4,5), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 0,5 miljoonaa euroa (0,5). Arvonalentumisia omassa käytössä olevien kiinteistöyhteisöjen osakkeista kirjattiin 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 4,4 prosenttia 3,8 miljoonaan euroon (4,0). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 2,2 miljoonaa euroa (2,9), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 0,7 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 3,1 miljoonaa euroa (3,2). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 0,7 miljoonaa euroa (0,1) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 0,2 miljoonaa euroa (0,2). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät kohtuullisina. Tase Pankin tase pieneni vuoden 2016 aikana 3,4 prosenttia ja oli vuoden lopussa 1 399,3 miljoonaa euroa (1 448,4). Taseessa olevien luottojen määrä oli 998,1 miljoonaa euroa. Taseen luottokanta pieneni tilikauden aikana 117,8 miljoonaa euroa pankin siirrettyä luottoja omasta taseestaan Sp-Kiinnitysluottopankille. Luottojen keskikorko oli 2,06 prosenttia. Talletusten määrä oli 902,4 miljoonaa euroa ja niiden keskikorko 0,25 prosenttia. 9

Säästöpankki Optian taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos-% **) 31.12.2014 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 998 105 1 061 613-6,0 943 666 12,5 Luotot 998 060 1 061 501-6,0 943 551 12,5 Muut saamiset 45 112-60,3 115-2,4 Sijoitukset 375 725 368 469 2,0 406 736-9,4 Saamiset luottolaitoksilta 138 494 108 948 27,1 124 357-12,4 Saamistodistukset 112 204 145 525-22,9 195 917-25,7 Osakkeet ja osuudet 105 231 96 285 9,3 68 661 40,2 Kiinteistöt 19 796 17 711 11,8 17 801-0,5 Johdannaissopimukset 4 079 6 572-37,9 9 905-33,6 Johdannaissopimukset vastaavaa 4 037 6 452-37,4 9 738-33,7 Johdannaissopimukset vastattavaa 42 120-65,1 167-27,8 Yleisön talletukset *) 902 420 911 229-1,0 885 374 2,9 Velat luottolaitoksille 210 090 214 867-2,2 108 239 98,5 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 62 413 109 737-43,1 170 390-35,6 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 62 413 109 737-43,1 170 390-35,6 Oma pääoma 162 373 146 189 11,1 141 874 3,0 Tilinpäätössiirtojen kertymä 42 866 46 581-8,0 40 983 13,7 ROA % 0,8 1,0 1,2 Omavaraisuusaste 14,1 12,7 12,7 Vakavaraisuussuhde 24,30 % 20,95 % 18,80 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2016-2015 ***) Muutos 2015-2014 Luotonanto Säästöpankki Optian luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 1 196,4 miljoonaa euroa (1 121,2). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 998,1 miljoonaa euroa (1 061,5) sekä pankin välittämät SP-Kiinnitysluottopankin ja Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 198,3 miljoonaa euroa (59,7). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 0,7 miljoonaa euroa (0,9). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 500,6 miljoonaa euroa. Luotonannon nettolisäys oli 75,1 miljoonaa euroa eli 6,7 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 8,7 miljoonaa euroa (9,5) eli 0,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 2,3 miljoonaa euroa (0,0). Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,7 prosenttia (0,8) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Lisäksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat 13,7 miljoonaa euroa (15,3). Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksukyvyn johdosta. 10

Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 15,3 miljoonaa euroa (15,1) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 49,6 miljoonaa euroa (42,5) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 1.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 138,5 miljoonaa euroa (108,9). Määrä oli 29,5 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 112,2 miljoonaa euroa (145,5), mikä on 22,9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pankki luopui Aktia Hypoteekkipankin osakkeista vuoden 2016 aikana, kirjaten 0,5 miljoonaa euroa tappiota. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 105,2 miljoonaa euroa (96,3). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 26,9 miljoonaa euroa (26,1) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 78,3 miljoonaa euroa (70,1). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 19,8 miljoonaa euroa (17,7). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 11,8 miljoonaa euroa (9,7) ja sijoituskiinteistöjen arvo 8,0 miljoonaa euroa (8,0). Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 0,5 miljoonalla eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Lisäksi pankin pääkonttorikiinteistöön tehtiin tilikauden aikana noin 3,3 miljoonan euron suuruinen peruskorjaus, joka oli tilikauden päättyessä osittain kesken. Vuoden 2016 aikana pankki osti kiinteistöyhteisöjen osakkeita 0,5 miljoonalla eurolla. Pankki purki tilikaudella arvonkorotuksia 1,5 miljoonalla eurolla ja kirjasi arvonalennuksia kiinteistöomaisuudesta yhteensä 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa -puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 4,0 miljoonaa euroa (6,5), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 2,6 miljoonaa euroa (4,4) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 1,3 miljoonaa euroa (1,8). Taseen vastattavaa -puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat, johdannaisten negatiivinen käypä arvo yhteensä oli 0,0 miljoonaa euroa (0,1). Tästä käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 0,0 miljoonaa euroa (0,1) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Lisäksi pankki suojasi osaketalletusten arvonmuutoksia osakeoptioilla. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 1.6. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. 11

Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 902,4 miljoonaa euroa (911,2). Talletukset vähenivät vuoden aikana 8,8 miljoonaa euroa eli 1,0 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 54,2 miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 714,0 miljoonaa euroa (659,8). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 63,0 miljoonaa euroa eli 25,1 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 188,4 miljoonaa euroa (251,4). Muutokseen vaikutti pääasiassa erittäin matala korkotaso, minkä johdosta talletusvaroja ohjautui parempituottoisiin instrumentteihin. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 210,1 miljoonaa euroa (214,9). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat 10,9 miljoonaa euroa (17,3). Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli 10,9 miljoonaa euroa (17,3). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana sijoitustodistuksia 47,9 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 62,4 miljoonaa euroa (109,7), josta sijoitustodistuksia oli 24,0 miljoonaa euroa, joukkovelkakirjalainoja 38,4 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 0,0 miljoonaa euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 162,4 miljoonaa euroa (146,2). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 16,2 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 8,7 miljoonaa euroa (6,2). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 0,9 miljoonaa euroa (1,4) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 7,8 miljoonaa euroa (5,0). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja verotusperusteiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 42,9 miljoonaa euroa (46,6), josta luottotappiovaraus oli 42,9 miljoonaa euroa (46,6). Vuonna 2016 luottotappiovarausta purettiin -3,7 miljoonaa euroa, jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,6 prosenttia saamisista. Varauksesta 4,1 miljoonaa euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muutosta. Keskinäinen vastuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisö, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto osk toimii Yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. 12

Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden Yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. Talletussuoja Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) mukaan talletuspankilla on velvollisuus kuulua talletussuojajärjestelmään ja maksaa talletussuojamaksua. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin maksuvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään 100.000 euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tarkoittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä 100.000 euron enimmäismäärään asti. Säästöpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymä. Pankin talletussuojamaksu oli tilikaudella 168 tuhatta euroa. Talletussuojasta vastaa vuoden 2015 alusta perustettu uusi viranomainen, Rahoitusvakausvirasto. Vanha talletussuojarahasto hyvittää kuitenkin jäsenpankeilleen Rahoitusvakausviraston vuodelle 2016 määräämät talletussuojamaksut siinä suhteessa kuin kukin Vanhan talletussuojarahaston jäsenpankit ovat vuosien kuluessa kartuttaneet rahastoa. Näin ollen talletussuojamaksulla ei ole pankille kuluvaikutusta tilikaudella 2016. Sijoittajien turva Säästöpankki Optia kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki eiammattimaiset sijoittajat. Sijoittajien korvausrahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Säästöpankki Optia on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoimintaalueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. 13

Omat varat ja vakavaraisuus Säästöpankki Optian vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 prosentin vähimmäistason, että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 prosenttia että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 prosentin tasolle. Vuonna 2016 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Säästöpankki Optia julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Säästöpankki Optian omat varat yhteensä olivat 193,6 miljoonaa euroa (178,0), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 63,7 miljoonaa euroa (68,0). Ydinpääoma (CET1) määrä oli 193,6 miljoonaa euroa. Ensisijaisten omien varojen määrä oli 193,6 miljoonaa euroa euroa (178,0). Toissijaiset omat varat olivat 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän konsolidoituun tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Säästöpankki Optian vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, ja pankin vakavaraisuussuhde parani 3,35 -prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 24,3 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 24,30 prosenttia (20,95). 14

VAKAVARAISUUSLASKELMA, Tuhatta euroa Omat varat 2016 2015 Ydinpääoma ennen vähennyksiä 195 718 184 340 Vähennykset ydinpääomasta -2 080-6 310 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 193 638 178 030 Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä 193 638 178 030 Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä Vähennykset toissijaisesta pääomasta Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat (TC = T1 + T2) yhteensä 193 638 178 030 Riskipainotetut erät Luotto- ja vastapuoliriski 717 067 766 904 Vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 3 033 6 609 Markkinariski Valuuttariski Operatiivinen riski 76 704 76 112 Riskipainotetut erät yhteensä 796 805 849 625 Luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomapuskuri (2,5%) 19 920 21 241 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 24,30 % 20,95 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 24,30 % 20,95 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 24,30 % 20,95 % Säästöpankki Optian vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen säilyminen hyvällä tasolla sekä riskipainotettujen erien määrän pieneneminen pankin siirrettyä taseluottoja Sp-Kiinnitysluottopankkiin. Vähimmäisomavaraisuusaste Säästöpankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 13,47 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. 2016 2015 Ensisijainen pääoma 193 638 178 030 Vastuiden kokonaismäärä 1 437 076 1 518 868 Vähimmäisomavaraisuusaste 13,47 % 11,72 % 15

Kriisinratkaisusuunnitelma Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59 EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä tuotiin kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1995/2014), joka luo Säästöpankkien yhteenliittymälle kriisinratkaisusuunnitelman alkuvuodesta 2017. Osana kriisinratkaisusuunnitelmaa tullaan asettamaan yhteenliittymätasolla vaatimus omien varojen ja vähennyskelpoisten velkojen määrästä (MREL-vaade) ja se astuu voimaan 31.12.2017. Vaadetta ei kohdisteta jäsenluottolaitoksiin, mutta jäsenluottolaitoskohtaista vaatimusta tullaan arvioimaan uudelleen vuonna 2018. MREL-vaade on luonteeltaan Pilari 2 tyyppinen minimivaade, joka on täytettävä jatkuvasti. 16

RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti sekä pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitus-riskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Pankin hallitus asettaa riskinottohalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat. Riskistrategian toteutumista seurataan riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat eri riskialueille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Pankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamassa tehokas ja kattava sisäinen valvonta: riippumaton riskienvalvonta säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance) sisäisen tarkastuksen toiminto Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että pankin riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen ja riskeihin. Riskienvalvontatoiminnon tehtävänä on avustaa pankin hallitusta ja toimivaa johtoa riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimivuuden ja tehokkuuden valvonnassa. 17

Compliance -toiminto varmistaa, että pankissa noudatetaan lainsäädäntöä, viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Compliance -toiminnon vastuulla on valvoa, että pankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä muita rahoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita. Pankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Pankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Pankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti. Säästöpankkien yhteenliittymän riskienhallinnan menettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään keskusyhteisön riippumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki uudet, olennaiset mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin. Merkittävät tai riskipitoiset sitoumukset tehdään kollegiaalisen päätöksentekomenettelyn mukaisesti ja valtuuksien käyttö on rajattu limiiteillä. Liiketoimintaa ja prosesseja ohjataan sisäisillä toimintaohjeilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset ja merkittävät liiketoimet dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suoritetaan päivittäisissä varmistuksissa. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa seurataan hyväksymisillä, todentamisilla, varmistuksilla, täsmäytyksillä sekä seuranta- ja poikkeamisraporteilla. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista. Pankin hallitus ohjaa pankin luottoriskien hallintaa, siinä käytettäviä menetelmiä sekä niiden valvontaa ja raportointia vahvistamallaan luottoriskistrategialla, sen perusteella antamillaan luottoriskejä ja niiden hallintaa koskevilla muilla ohjeilla sekä asettamillaan riskilimiiteillä ja muilla seurantarajoilla. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät ris kikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asia kassektoreittain, toimialoit tain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maa seutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 71,1 prosenttia (74,9). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 8,5 prosenttia (8,0) ja muiden 20,4 prosenttia (17,1). Valtaosa, 74,6 prosenttia (74,8), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Asiakkaiden luottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Luotonmyöntö perustuu ensisijaisesti asiakkaan riittävään luotonhoitokykyyn. Asiakkaan maksukyky, aiempi maksukäyttäytyminen, hakemuksen luottoluokitus ja tarjotut vakuudet muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riskiperusteiselle hinnoittelulle. Olemassa olevat luotot luokitellaan luottoluokitusmallilla, joka huomioi asiakkaan maksukäyttäytymisen muutokset. 18

Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luotto päätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukai sesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymi seen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti asiakasvastuista ja järjestämättömistä luotoista. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakas kokonai suuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät EU:n vakavaraisuusasetuksen asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pan kin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleen rahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Pankin liiketoiminta on talletuspankkitoimintaa, johon keskeisenä osana kuuluu maturiteettitransformaation kautta tuleva rahoitusriski. Liiketoiminnan perustana on pankin asiakkailtaan vastaanottamat talletukset, joilla rahoitetaan kohdeasiakkaille myönnettävää luotonantoa. Hallituksella on kokonaisvastuu likviditeettiriskistrategiasta, riskinottotason linjauksesta ja likviditeettiriskin hallintaan liittyvistä menettelytavoista, jotka liittyvät likviditeettiriskin tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoittamiseen, seurantaan sekä valvontaan. Pankin hallitus hyväksyy likviditeettistrategian ja muun ohjeistuksen sekä asettaa likviditeettiriskin seurannalle limiitit ja muut seurantarajat. Säästöpankki Optia hankkii tarvitsemansa jälleen rahoituksen pääosin talletuk sina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleen rahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 63 400 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleen rahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoitta malla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoi siin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 7,3 prosenttia (7,4) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2016 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Markkinariski Markkinariskejä syntyy pankin rahoitustaseesta, joka koostuu anto- ja ottolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleen rahoituksesta sekä sijoitus ja likviditeettisalkuista. Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Pankin merkittävin markkinariski on rahoitustaseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta. Rahoitustaseen korkoriskin hallinnan periaatteet on kuvattu alla kohdassa rahoitustaseen korkoriski. Pankin liiketoimintaan ei lähtökohtaisesti kuulu kaupankäynti omaan lu- 19

kuun tai asiakaskaupankäynti. Johdannaisten käyttö on rajoitettu suojaustarkoitukseen. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Sijoitus- ja likviditeettisalkun markkinariski muodostuu sijoituskohteen hinta-, korko- ja valuutta-riskistä. Osakekurssien, korkojen ja valuuttojen muutokset vaikuttavat sijoitussalkun omistuksien arvoon ja sitä kautta tuottoon. Sijoitussalkun markkinariskiä mitataan ja seurataan omaisuusluokittain, vastapuolittain ja sektoreittain. Hallitukselle ja riskivaliokunnalle raportoidaan säännöllisesti sijoitussalkun position kehitys ja suurimmat vastapuolet. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 0,0 miljoonaa euroa (-0,5) Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 8,7 miljoonaa euroa (6,4), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 0,9 miljoonaa euroa (1,4) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 7,8 miljoonaa euroa (5,0). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 8,8 miljoonaa euroa (5,8). Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankin hallituksen vahvistamamassa sijoitustoiminnan ohjeessa on asetettu enimmäisrajat mm. osakkeisiin ja osuuksiin tehtäviin sijoituksiin sekä määritelty sijoituslajikohtaiset ja liikkeeseenlaskijakohtaiset enimmäisrajat. Rahoitustaseen korkoriski Pankin merkittävin markkinariski on rahoitustaseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta. Pankin liiketoiminta on vähittäispankkitoimintaa, johon olennaisena osana kuuluu korkoriski. Korkoriskiä syntyy pankin rahoitustaseesta, joka koostuu anto- ja ottolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleen rahoituksesta sekä sijoitus- ja likviditeettisalkuista. Pankin kaupankäyntivarastot ovat vakavaraisuusasetuksessa määriteltyjä ns. pieniä kaupankäyntivarastoja, joiden korkoriskipositiot ovat vähäisiä. Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutosten haitallista vaikutusta pankkitoiminnan taseen ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvoon (nykyarvoriski) tai korkokatteeseen (tuloriski). Korkoriski voidaan edelleen jakaa seuraaviin riskilajeihin: korkokäyräriski, joka syntyy korkokäyrän muutosten vaikutuksena varojen ja velkojen tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoon uudelleenhinnoitteluriski, joka syntyy kiinteäkorkoisten erien osalta maturiteettien eriaikaisuudesta ja vaihtuvakorkoisten erien osalta varojen ja velkojen eriaikaisesta uudelleenhinnoittelusta korkoperusteriski, joka syntyy varojen ja velkojen erilaisista korkoperusteista optionaalisuusriski, joka syntyy itsenäisistä ja kytketyistä optioista, joissa päätös toteutuksesta voi riippua koroista. Tällaisia ovat mm. joukkovelkakirjoissa kytketyt osto- tai myyntioptiot sekä oikeus lainan takaisinmaksuun tai talletuksen nostoon ennenaikaisesti ilman korvausta. Korkoriskien hallinnan tavoitteena on pankin korkokatteen ja nykyarvon vakauttaminen tasolle, jossa pankin liiketoiminta on kannattavaa, sekä niiden vaihtelun rajoittaminen siten, että pankin vakavaraisuus ei ole uhattuna voimakkaissakaan korkoympäristön muutoksissa. Pankin riskinottohalukkuus korkoriskin osalta kuvataan pankin hallituksen asettamilla korkoriskilimiiteillä. Korkoriskiä voidaan hallita muokkaamalla tuote- ja taserakennetta, suunnittelemalla sijoitusten ja liikkeeseenlaskujen korkosidonnaisuutta ja maturiteet- 20

tia sekä tekemällä suojaavia korkojohdannaisia. Pankki käyttää aktiivisesti korkokatteen suojaamisessa korkojohdannaisia: korko-optioita ja koronvaihtosopimuksia. Pankin korkoriskiä mitataan kuukausittain sekä korkokatteen että taseen nykyarvon muutoksen kautta. Nykyarvomenetelmässä mitataan, kuinka paljon taseen käypä arvo muuttuu korkojen muuttuessa ja kunkin tase-erän markkina-arvon odotetaan muodostuvan kyseisen instrumentin luomien rahavirtojen nykyarvona. Tuloriskimallissa ennustetaan tulevaa korkokatetta vuoden horisontilla markkinakorkojen muuttuessa. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2016 + 1,13/1,56 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +0,19/1,33 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Lisäksi pankilla on johdannaissopimuksia, joilla se operatiivisesti suojaa korkoriskiään, mutta ei sovella niihin suojauslaskentaa, jolloin ne kirjanpidossa käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 1.6. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu sekä tuottoarvomenetelmällä että kauppahintamenetelmällä. Arvioinnin perustana on käytetty myös sekä hankintamenoa että poistoilla vähennettyä hankintamenoa omaisuuslajista riippuen. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvo menetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Sijoituskiinteistöt sijaitsevat eri puolilla pankin toimialuetta. Pankki on käynnistänyt kehitysohjelman, jonka tarkoituksena on sijoituskiinteistöjen nettotuoton parantaminen sijoituskiinteistöjä jalostamalla ja tarvittaessa huonotuottoisista kiinteistöistä irtautumalla ja niihin sitoutuneita pääomia vapauttamalla. Tilikauden aikana osa sijoituskiinteistöihin kuuluvista asuin- ja liikehuoneistoista on ollut tyhjillään mm. kehitysohjelmaan ja pankin omiin tarpeisiin liittyvien peruskorjausten ja huoneistomuutosten johdosta. Tämä on vaikuttanut koko sijoituskiinteistökannan nettotuottoa alentavasti. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä koh- 21

distu sellaisia arvonalenta mistar peita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 1.8. (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 11,8 miljoonaa euroa (9,7). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 8,8 (8,3) miljoonaa euroa, mikä on 0,6 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Koko sijoituskiinteistö-omaisuuden nettotuottoprosentti oli 2,48 prosenttia (4,6). Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu ryhmätason operatiivisten riskien arvioinnissa. Strategiset riskit on tässä rajattu operatiivisten riskien ulkopuolelle. Pankin liiketoiminnassa noudatetaan voimassa olevia lain säännöksiä, viranomaisten antamia määräyksiä, Finanssialan Keskusliitossa vahvistettuja hyvän pankkitavan säännöksiä sekä operatiivisten riskien hallinnan periaatteita ja järjestämistä samoin kuin muita ryhmän sisäisiä ohjeita. Pankin hallituksella on kokonaisvastuu pankkiliiketoiminnan operatiivisesta riskistä, riskinottotason linjauksesta ja operatiivisten riskien hallintaan liittyvistä menettelytavoista, jotka liittyvät tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoittamiseen, seurantaan sekä valvontaan. Pankin hallitus hyväksyy operatiivisten riskien hallinnan periaatteet ja keskeiset operatiiviset ohjeet. Merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit tunnistetaan. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi pankin jatkuvuussuunnitelmalla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. Oikeudelliset riskit Oikeudellisilla riskeillä tarkoitetaan pätemättömistä sopimuksista tai puutteellisesta dokumentaatiosta aiheutuvaa tappiota ja lain tai viranomaismääräysten rikkomisesta aiheutuvaa sanktioiden, korvausvelvollisuuden asiakasta kohtaan tai menetetyn liikearvon riskiä. Pankkitoiminnassa noudatetaan pankki- ja vakuutusalan vakioehtoja. Muita kuin vakiomuotoisia sopimuksia laadittaessa käytetään lakiasiantuntijoita sekä tarvittaessa myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Säännösten noudattamisesta ja koordinoinnista vastaa compliance -toiminto. Compliance -toiminto varmistaa, että lainsäädäntöä, sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Compliance -toiminnon vastuulla on myös valvoa, että annettuja sisäisiä ohjeita ja henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä myös muita rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita noudatetaan. Liiketoimintariski Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta. 22

HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen 3.10.2016 ja valitsivat kolme tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Säästöpankki Optian isäntiin kuuluu 75 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut maanmittausinsinööri Kari Tuppurainen ja varapuheenjohtajana rikoskomisario Veli Pallonen. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2015 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitto 7 975 343,23 euroa päätettiin siirtää pankin vapaaseen pääomaan edellisten vuosien voittovaroihin. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin kirjanpitopäällikkö Tarja Säisä Vieremältä sekä lehtori Ari Puustinen Kiuruvedeltä. Isäntien puheenjohtajana jatkaa maanmittausinsinööri Kari Tuppurainen Iisalmesta ja varapuheenjohtajana rikoskomisario Veli Pallonen Iisalmesta. Säästöpankin varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Eero Huusko sekä varatilintarkastajaksi KHT Tatu Huhtala. Säästöpankki Optian hallitukseen kuului tilikaudella yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Antero Savolainen ja varapuheenjohtajana johtaja Eero Halonen sekä toimitusjohtajana Kalevi Hilli. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Heikki Paasonen. Hallitus kokoontui vuoden aikana neljätoista kertaa. Maanviljelijä Antero Tuoviselle myönnettiin ero hallituksen jäsenyydestä hänen saavutettuaan sääntömääräisen eroamisiän. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Halonen Eero, johtaja, 2004- Kauhanen Heikki, toimitusjohtaja, 1999- Korkiakoski Juha, rehtori, 2013- Lukkarinen Ilpo, toimitusjohtaja, 2012- Mykkänen Eero, tekninen johtaja, 2001 Määttälä Katja, toimitusjohtaja, 2013- Savolainen Antero, toimitusjohtaja, 2011- Toivanen Heikki, toimitusjohtaja, 2009- Tuovinen Antero, maanviljelijä, 1997-2016 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 147 (168) henkilöä, joista vakituisia kokoaikaisia oli 134 (142) ja osa-aikaisia 4 (10) henkilöä. Määräaikaisia henkilöitä oli 9 (16). Henkilömäärä laski vuoden aikana 21 henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 46 vuotta. Pankin tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Eero Huusko ja varatilintarkastajana KHT Tatu Huhtala. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen PricewaterhouseCoopers Oy:lle. Sisäisenä tarkastajana on toiminut KHT Seija Komulainen. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antami- 23

en määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Säästöpankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita. Henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lakiin, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä Suomen Corporate Governance -sääntöihin. Säästöpankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitoslain Hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Säästöpankissa ei kuitenkaan sovelleta Luottolaitoslain 8 luvun 911 ja 12 :ien säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä 50.000 euroa, eikä ylitä 100 %:ia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaavat pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää pankin riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallituksen puheenjohtaja saa kokouspalkkion lisäksi kuukausikohtaisen palkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa enintään kolmen kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisen perusteena oleva kokonaiskompensaatio jakautuu kiinteään ja muuttuvaan palkanosaan. Muuttuva palkanosa käsittää sekä lyhyen että pitkän aikavälin palkitsemisen. Mikäli muuttuvan palkkion määrä ylittää 50.000 euroa, huomioidaan että sen maksaminen on suoritettava muuna kuin käteissuorituksena. Yli 50.000 euron ylittäviä palkkioita varten on oltava ennen palkitsemiskauden alkua palkitsemisessa käytettävä sijoitusinstrumentti, mikä on vaihdettavissa joko ydinpääomaksi tai joiden kirjanpitoarvoa voidaan alentaa. Rahoitusvälineiden on heijastettava yrityksen oman pääoman tai luottokelpoisuuden muutoksia. Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, jonka ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua jäsenluottolaitokselle tai yhtiölle merkittävää riskiä ( riskiprofiiliin vaikuttava henkilö ), ja jos hänelle aiotaan maksaa yli 50.000 vuosipalkkio, noudatetaan luottolaitoslaissa määritettyä muuttuvien palkkioiden maksamisen lykkäämistä. Merkittävä osa vähintään 40 prosenttia määritellystä muuttuvan palkkion kokonaismäärästä lykätään ja maksetaan aikaisintaan 3-5 vuoden kuluessa ansaintajaksosta. Lykkäysajan pituutta arvioitaessa otetaan huomioon henkilön riskiprofiili ja liiketoiminnan luonne. Säästöpankissa on tunnistettu merkittävät riskinottajahenkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa pankille merkittävää taloudellista riskiä. 24

Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallituksen päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on säästöpankissa noudatettu. Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on luettavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa 62 vuotta. Lisäeläketurva voi perustua työehtosopimuksen tai työsopimuksen määräyksiin. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Säästöpankki Optian yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Säästöpankki Optialle on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Säästöpankki Optia huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2016 yhteisöjen tuloveroa 3,8 miljoonaa euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 69 tuhannella eurolla vuoden 2016 aikana. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2017 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuoden 2017 aikana. Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän suunnilleen vuoden 2016 tasolla, jos korkotasossa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Säästöpankki Optian voitonjakokelpoiset varat ovat 144 811 093,91 euroa, josta tilikauden voitto on 15 246 188,90 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden voitto 15 246 188,90 euroa siirretään edellisten tilikausien voittovaroihin. Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. 25

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ydinpääoma (CET1) Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ensisijainen pääoma (T1) Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin Omat varat yhteensä (TC) Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä x 100 x 100 x 100 x 8 % x 8 % x 8 % x 8 % 26

TILINPÄÄTÖS Säästöpankki Optian tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 eur eur Korkotuotot (2.1) 31 668 154,54 35 662 104,25 Korkokulut (2.1) -6 467 050,63-9 654 116,44 KORKOKATE 25 201 103,91 26 007 987,81 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (2.2) 229 197,37 155 920,12 Palkkiotuotot (2.3) 13 409 992,06 12 563 720,69 Palkkiokulut (2.3) -1 897 302,44-1 222 169,94 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (2.4) -88 103,76-505 123,11 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (2.5) 683 902,48 1 307 467,29 Suojauslaskennan nettotulos (2.6) -4 220,10 9 975,93 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (2.7) 123 416,19 290 307,68 Liiketoiminnan muut tuotot (2.8) 2 347 998,69 1 870 525,67 Hallintokulut -18 134 656,61-17 298 611,27 Henkilöstökulut (2.9) -9 943 855,99-8 952 334,99 Muut hallintokulut (2.10) -8 190 800,62-8 346 276,28 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (2.11) aineettomista hyödykkeistä -507 151,37-488 824,80 Liiketoiminnan muut kulut (2.8) -3 822 019,03-3 999 333,12 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (2.12) -2 210 719,80-2 929 022,01 LIIKEVOITTO 15 331 437,59 15 762 820,94 Tilinpäätössiirrot 3 714 779,29-5 598 003,23 Tuloverot -3 800 027,98-2 189 474,48 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN 15 246 188,90 7 975 343,23 TILIKAUDEN VOITTO 15 246 188,90 7 975 343,23 27

Säästöpankki Optian tase VASTAAVAA 31.12.16 31.12.15 eur eur Käteiset varat 1 334 396,34 1 547 745,51 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 16 521 715,00 22 019 270,00 Saamiset luottolaitoksilta (1.1) 138 494 042,75 108 948 036,03 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1.2) 998 104 753,54 1 061 613 055,28 Saamistodistukset (1.4) 95 682 320,20 123 505 450,00 Julkisyhteisöiltä 437 861,80 396 181,60 Muilta 95 244 458,40 123 109 268,40 Osakkeet ja osuudet (1.5) 105 231 295,65 96 284 549,32 Johdannaissopimukset (1.6) 4 036 865,50 6 452 184,39 Aineettomat hyödykkeet (1.7) 2 080 387,20 1 202 059,97 Aineelliset hyödykkeet 19 498 139,84 17 545 989,75 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (1.8) 7 885 592,93 7 923 578,22 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (1.8) 10 880 180,62 9 083 429,39 Muut aineelliset hyödykkeet 732 366,29 538 982,14 Muut varat (1.9) 76 699,64 110 038,05 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (1.10) 18 209 803,23 8 812 286,34 Laskennalliset verosaamiset (1.17) 58 684,86 363 064,91 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 399 329 103,75 1 448 403 729,55 28

VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA 31.12.16 31.12.15 eur eur Velat luottolaitoksille (1.11) 210 090 078,87 214 867 098,15 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (1.12) 905 522 128,41 916 348 820,55 Talletukset 904 801 668,06 915 468 720,14 Muut velat 720 460,35 880 100,41 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (1.13) 62 413 234,83 109 736 627,74 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa (1.6) pidettävät velat 41 935,86 120 217,00 Muut velat (1.14) 9 776 753,93 8 128 515,84 Siirtovelat ja saadut ennakot (1.16) 4 009 287,78 4 513 592,51 Laskennalliset verovelat (1.17) 2 236 364,84 1 919 329,59 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 194 089 784,52 1 255 634 201,38 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset 42 865 991,77 46 580 771,06 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 42 865 991,77 46 580 771,06 OMA PÄÄOMA (1.21) Peruspääoma 336,37 336,37 Muut sidotut rahastot 17 561 897,18 15 076 235,92 Vararahasto 8 851 177,20 8 851 177,20 Käyvän arvon rahasto 8 710 719,98 6 225 058,72 Edellisten tilikausien voitto 129 564 905,01 123 136 841,59 Tilikauden voitto 15 246 188,90 7 975 343,23 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 162 373 327,46 146 188 757,11 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 399 329 103,75 1 448 403 729,55 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET 31.12.16 31.12.15 eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 15 307 220,16 15 135 572,60 Takaukset ja pantit 14 899 620,16 14 661 672,60 Muut 407 600,00 473 900,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 49 630 028,81 42 452 660,22 Muut 49 630 028,81 42 452 660,22 Tase-ero 0,00 0,00 29

SÄÄSTÖPANKKI OPTIAN RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 15 246 188,90 7 975 343,23 Tilikauden oikaisut -820 365,94 9 040 272,83 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) 121 923 652,41-92 418 064,42 Saamistodistukset 34 722 154,70 45 222 432,17 Saamiset luottolaitoksilta 40 691 869,88 3 702 824,26 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä 63 508 301,74-117 946 983,76 Osakkeet ja osuudet -6 071 982,86-24 236 833,87 Muut varat -10 926 691,05 840 496,78 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -59 989 768,55 71 365 341,69 Velat luottolaitoksille -4 777 019,28 106 628 405,06 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -8 997 539,94 25 594 352,24 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat -47 323 392,91-60 653 556,18 Muut velat 1 108 183,58-203 859,43 Maksetut tuloverot -2 188 904,76-4 427 631,96 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 74 170 802,06-8 464 738,63 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset -741 948,14-2 366 450,40 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -5 107 584,47-911 455,19 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 1 703 257,98 24 033,88 Investointien rahavirta yhteensä -4 146 274,63-3 253 871,71 Rahavarojen nettomuutos 70 024 527,43-11 718 610,34 Rahavarat tilikauden alussa 41 057 822,88 52 776 433,22 Rahavarat tilikauden lopussa 111 082 350,31 41 057 822,88 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat 1 334 396,34 1 547 745,51 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 109 747 953,97 39 510 077,37 Yhteensä 111 082 350,31 41 057 822,88 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot 32 529 055,80 36 911 247,07 Maksetut korot 7 544 103,74 9 626 384,13 Saadut osingot 229 197,37 155 920,12 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot -3 714 779,29 5 598 003,23 Tuloslaskelman verot 3 800 027,98 2 189 474,48 Käyvän arvon muutokset -34 329,03 585 233,18 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 579 595,03 565 966,11 Muut oikaisut -1 450 880,63 101 595,83 Yhteensä -820 365,94 9 040 272,83 30

LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Säästöpankki Optia kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä on Säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Sp-Henkivakuutus Oy, Sp- Rahastoyhtiö Oy, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä Sp- Koti Oy. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj ja Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy ja Sp- Koti Oy. Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Säästöpankkiryhmä ei muodosta kirjanpitolaissa määriteltyä konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määriteltyä konsolidointiryhmää, sillä Säästöpankkiliitto osk:lla ja sen jäsensäästöpankeilla ei ole toisiinsa nähden yleisten konsernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa. Tämän vuoksi Säästö- pankkiryhmälle ei voida määritellä emoyhtiötä. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä säädetään, että Säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava Säästöpankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös. Yhdistelty tilinpäätös on laadittava keskusyhteisö Säästöpankkiliitto osk:n ja sen jäsenluottolaitosten tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten yhdistelmänä. Yhdistelty tilinpäätös käsittää myös sellaiset yhteisöt, joissa edellä tarkoitetuilla yhteisöillä yhdessä on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätös laaditaan Säästöpankkiryhmän muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta. Yhdisteltyä tilinpäätöstä varten Säästöpankkiryhmässä sovelletaan yhtenäisiä tilinpäätösperiaatteita. Jäljennös Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta www.saastopankki.fi tai Sääs töpankkiliiton toimitiloista käyntiosoitteesta Linnoitustie 9, 02600 Espoo. Pankit laativat erillistilinpäätöksensä kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen laajuus Luottolaitoslain 12 luku 10 :ään perustuen tytärja osakkuusyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää kon sernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä taseeseen. Konsernin tilinpäätös antaa poisjättämisestä huolimatta oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tiedot konsernitilinpäätökseen yhdistellyistä ja yhdistelemättömistä tytär- ja osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetiedossa 5.1. 31

Ulkomaan rahan määräiset erät Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroo pan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat myytävissä olevat rahoitusvarat eräpäivään asti pidettävät sijoitukset lainat ja muut saamiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu yhdistelmäinstrumentit, jotka sisältävät kytketyn johdannaisen, jota ei ole erotettu pääsopimuksesta sekä muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Lisäksi tähän luokkaan on luokiteltu johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa. Pankilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin muihin rahoitusvelkoihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin on luokiteltu johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja joiden käypä arvo on negatiivinen. Arvostaminen Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella. Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luokiteltujen erien käyvän arvon muutokset on kirjattu suoraan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattu jen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla dis kontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. 32

Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisen on todettu olevan merkittävä tai pitkäaikainen. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset on tilinpäätöksessä arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan. Pankki suojaa korkoriskiään sekä käyvän arvon että rahavirran muutoksilta ja soveltaa niihin suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen ottolainaus ja rahavirran suojauksen kohteena vaihtuvakorkoisen antolainauksen tuleva korkovirta. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojaavien johdannaisten korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot korkotuotoissa. Rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksen tehokas osuus on kirjattu laskennallisilla veroilla oikaistuna omassa pääomassa olevaan käyvän arvon rahastoon. Käyvän arvon muutoksen tehoton osuus on kirjattu suoraan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Arvopaperikaupan nettotuottoihin on kirjattu myös suojaavina instrumentteina käytettyjen korko-optioiden aikaarvon muutos, koska aika-arvo ei ole osa suojaavaa instrumenttia. Suojaavien johdannaisten korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot korkotuotoissa. Suojaavan johdannaisen arvostamisesta käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen suojatun rahavirran oikaisuksi sitä mukaa, kun suojattu rahavirta tuloutuu. Rahavirran suojauksessa suojattavaa kohdetta ei arvosteta käypään arvoon. Pankki käyttää osakeoptioita suojatakseen osaketalletuksiin liittyvää osakeriskiä käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on osaketalletuksen lisätuotto. Pankki suojaa johdannaisilla operatiivisesti korkoriskiään, mutta ei sovella niihin suojauslaskentaa. Kirjanpidossa nämä johdannaiset käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina ja niiden käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan tuloslaskelmaan erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Suojaavien johdannaisten korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot korkotuotoissa. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perus teella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Jaon lähtökohtana ovat olleet käytetyt neliömetrit. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on mer kitty taseeseen hankintamenoon. Pankki ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen lii ketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjan pitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Pankin keskeisten sijoituskiinteistökohteiden käypä arvo perustuu aikaisempien vuosien tapaan sekä alkuperäiseen hankintamenoon, että kiinteistökohtaisesti pääsääntöisesti kauppahintamenetelmällä laadittuun arvioon. Arvio on se hinta, joka kiinteistön myynnistä saataisiin markkinaosapuolten kesken tavanomaisessa liiketoiminnassa. Lisäksi on arvion tukena käytetty tuottoarvomenetelmää arvioi- 33

malla kiinteistöstä saatavaa ennakoitujen nettorahavirtojen nykyarvoa. Kauppahintamenetelmää on käytetty etupäässä asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa. Tuottoarvomenetelmän arviot perustuvat kiinteistökohteesta saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa 1.8. Eräisiin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin on aikaisempina vuosina tehty asiantuntijoiden arvioihin perustuvia ja Rahoitustarkastuksen hyväksymiä arvonkorotuksia. Mikäli arvonkorotetun omaisuuden arvo on alentunut alle kirjanpitoarvon tai jos omaisuus tai osa siitä on luovutettu tai tuhoutunut, arvon korotusta on peruutettu vastaavasti. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Arvonkorotuksista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Jos laskennallinen verovelka on olennainen, se ilmoitetaan liitetietona. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja verotusperusteiset varaukset Poistoeroon on kirjattu tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus. Verotusperusteisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Verotusperusteisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää ve rovelkaa vähentämättä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja -kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuottoina tai -kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. 34

Lainat ja muut saamiset on luokiteltu ryhmiin, joiden arvonalentumistappioiden tarvetta on arvioitu ryhmäkohtaisesti. Saamisryhmät on luokiteltu samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien perusteella, jotta kyettäisiin arvioimaan ryhmäkohtaisten arvonalentumisten tarvetta niistä saamisista, joista ei ole vielä tunnistettu yksittäiseen saamiseen kohdistuvaa arvonalennusperustetta. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellun saamistodistuksen arvo on saattanut alentua, saamistodistukselle on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut, arvonalennus on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintamenon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon. Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta 30-40 vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 3-10 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkä vaikutteiset me not poistetaan vaikutusaikanaan. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankissa eikä konsernissa ole kirjattu muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Jos vastaisen menon ja menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, se merkitään pankin taseen pakollisiin varauksiin. Verot Pankin tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei ole kirjattu. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen 35

LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Saamiset luottolaitoksilta 2016 2015 Vaadittaessa maksettavat 109 747 953,97 39 510 077,37 Kotimaisilta luottolaitoksilta 109 747 953,97 39 510 077,37 Muut 28 746 088,78 69 437 958,66 Kotimaisilta luottolaitoksilta 28 746 088,78 69 437 958,66 Yhteensä 138 494 042,75 108 948 036,03 1.2 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 2016 2015 Yritykset ja asuntoyhteisöt 192 509 639,95 174 249 656,96 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 573 379,06 302 621,00 Kotitaloudet 800 675 275,07 883 377 655,55 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4 346 459,46 3 683 121,77 Yhteensä 998 104 753,54 1 061 613 055,28 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla 167 000,00 167 000,00 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot 2016 2015 Arvonalennustappiot tilikauden alussa 4 747 415,96 4 570 313,88 + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset arvonalentumistappiot 2 478 076,29 2 463 400,48 + tilikauden aikana kirjatut ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot -68 420,82 775 000,00 - tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset arvonalentumistappiot -190 910,61-222 904,88 - tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen arvonalentumistappio -773 942,24-2 838 393,52 Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa 6 192 218,58 4 747 415,96 1.3 Järjestämättömien saamisten määrä 2016 2015 Järjestämättömät saamiset 8 683 610,09 9 490 227,74 1.4 Saamistodistukset 2016 2015 Yhteensä Joista Yhteensä Joista keskuspankki- keskuspankkirahoitukseen rahoitukseen oikeuttavia oikeuttavia saamistodistuksia saamistodistuksia Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät saamistodistukset 437 861,80 0,00 1 448 781,60 0,00 Julkisesti noteeratut 437 861,80 0,00 1 448 781,60 0,00 Myytävissä olevat saamistodistukset 111 766 173,40 16 521 715,00 144 075 938,40 22 019 270,00 Julkisesti noteeratut 104 662 610,40 16 521 715,00 134 521 378,90 22 019 270,00 Muut 7 103 563,00 0,00 9 554 559,50 0,00 Yhteensä 112 204 035,20 16 521 715,00 145 524 720,00 22 019 270,00 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla 39 112 661,00 0,00 38 308 449,50 0,00 1.5 Osakkeet ja osuudet 2016 2015 Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet 105 231 295,65 96 284 549,32 Julkisesti noteeratut 78 242 348,07 70 020 731,09 Muut 26 988 947,58 26 263 818,23 Osakkeet ja osuudet yhteensä 105 231 295,65 96 284 549,32 - joista luottolaitoksissa 21 467 460,16 19 122 520,02 - joista muissa yrityksissä 83 763 835,49 77 162 029,30 36

Rahoitusvarat IAS39 2016 2015 Lainat ja muut saamiset 1 136 598 796,29 1 110 561 091,31 Myytävissä olevat rahoitusvarat 216 997 469,05 240 360 487,72 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 4 474 727,30 7 900 965,99 -joista kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät 172 289,67 245 440,78 Yhteensä 1 358 070 992,64 1 358 822 545,02 1.6 Johdannaissopimukset Johdannaissopimusten nimellisarvot 2016 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset 21 064 300,00 55 620 500,00 0,00 76 684 800,00 Käyvän arvon suojaus 21 064 300,00 40 620 500,00 0,00 61 684 800,00 Korkojohdannaiset 15 000 000,00 30 000 000,00 0,00 45 000 000,00 Koronvaihtosopimukset 15 000 000,00 30 000 000,00 0,00 45 000 000,00 Osakejohdannaiset 6 064 300,00 10 620 500,00 0,00 16 684 800,00 Rahavirran suojaus 0,00 15 000 000,00 0,00 15 000 000,00 Korkojohdannaiset 0,00 15 000 000,00 0,00 15 000 000,00 Ei-suojaavat johdannaissopimukset 5 000 000,00 0,00 0,00 5 000 000,00 Luottojohdannaiset 5 000 000,00 0,00 0,00 5 000 000,00 Johdannaissopimusten nimellisarvot 2015 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset 23 507 700,00 66 264 300,00 0,00 89 772 000,00 Käyvän arvon suojaus 23 507 700,00 66 264 300,00 0,00 89 772 000,00 Korkojohdannaiset 20 000 000,00 60 000 000,00 0,00 80 000 000,00 Koronvaihtosopimukset 20 000 000,00 60 000 000,00 0,00 80 000 000,00 Osakejohdannaiset 3 507 700,00 6 264 300,00 0,00 9 772 000,00 Ei-suojaavat johdannaissopimukset 10 000 000,00 5 000 000,00 0,00 15 000 000,00 Luottojohdannaiset 10 000 000,00 5 000 000,00 0,00 15 000 000,00 Johdannaissopimusten käyvät arvot 2016 2015 Saamiset Velat Saamiset Velat Suojaavat johdannaissopimukset 3 864 575,83-41 935,86 6 206 743,61-120 217,00 Käyvän arvon suojaus 2 609 996,83-41 935,86 4 388 863,85-120 217,00 Korkojohdannaiset 2 485 306,00-41 935,86 4 318 711,35-120 217,00 Koronvaihtosopimukset 2 485 306,00-41 935,86 4 318 711,35-120 217,00 Osakejohdannaiset 124 690,83 0,00 70 152,50 0,00 Rahavirran suojaus 1 254 579,00 0,00 1 817 879,76 0,00 Korkojohdannaiset 1 254 579,00 0,00 1 817 879,76 0,00 Koronvaihtosopimukset 1 254 579,00 0,00 1 817 879,76 0,00 Ei-suojaavat johdannaissopimukset 172 289,67 0,00 245 440,78 0,00 Luottojohdannaiset 172 289,67 0,00 245 440,78 0,00 Yhteensä 4 036 865,50-41 935,86 6 452 184,39-120 217,00 1.7 Aineettomat hyödykkeet 2016 2015 Muut aineettomat hyödykkeet 2 080 387,20 1 202 059,97 Yhteensä 2 080 387,20 1 202 059,97 1.8 Aineelliset hyödykkeet 2016 Kirjanpitoarvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä 300 937,62 Käypä arvo Sijoituskäytössä 174 464,01 174 464,01 Yhteensä 475 401,63 174 464,01 37

Rakennukset Omassa käytössä 3 666 207,09 Sijoituskäytössä 452 568,04 452 568,04 Yhteensä 4 118 775,13 452 568,04 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä 6 913 035,91 Sijoituskäytössä 7 258 560,88 7 258 560,88 Yhteensä 14 171 596,79 7 258 560,88 Muut aineelliset hyödykkeet 732 366,29 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 19 498 139,84 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. 2015 Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä 448 592,15 Sijoituskäytössä 314 733,18 314 733,18 Yhteensä 763 325,33 314 733,18 Rakennukset Omassa käytössä 2 046 978,35 Sijoituskäytössä 495 124,16 495 124,16 Yhteensä 2 542 102,51 495 124,16 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä 6 587 858,89 Sijoituskäytössä 7 113 720,88 7 113 720,88 Yhteensä 13 701 579,77 7 113 720,88 Muut aineelliset hyödykkeet 538 982,14 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 17 545 989,75 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet 2016 2015 Hankintameno 1.1. 5 052 751,81 4 487 175,07 + tilikauden lisäykset 1 175 640,87 565 576,74 Hankintameno 31.12. 6 228 392,68 5 052 751,81 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -3 850 691,84-3 583 394,40 - tilikauden poistot -297 313,64-267 297,44 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. -4 148 005,48-3 850 691,84 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 080 387,20 1 202 059,97 Kirjanpitoarvo 1.1. 1 202 059,97 903 780,67 Aineelliset hyödykkeet 2016 Sijoituskiinteistöt ja Muut kiinteistöt ja Muut aineelliset Yhteensä sijoituskiinteistö- kiinteistöosakkeet hyödykkeet osakkeet Hankintameno 1.1. 8 288 794,04 9 358 597,54 3 088 227,75 20 735 619,33 + tilikauden lisäykset 144 840,00 3 312 035,34 349 090,09 3 805 965,43 - tilikauden vähennykset -24 281,14 0,00 0,00-24 281,14 Hankintameno 31.12. 8 409 352,90 12 670 632,88 3 437 317,84 24 517 303,62 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -560 730,43-1 999 520,06-2 549 245,61-5 109 496,10 - tilikauden poistot -42 556,12-84 019,33-155 705,94-282 281,39 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. -603 286,55-2 083 539,39-2 704 951,55-5 391 777,49 Kertyneet arvonkorotukset 1.1. 195 514,61 1 724 351,91 0,00 1 919 866,52 +/- tilikauden arvonkorotukset ja niiden peruutukset -116 015,03-1 431 264,78 0,00-1 547 279,81 Kertyneet arvonkorotukset 31.12. 79 499,58 293 087,13 0,00 372 586,71 Kirjanpitoarvo 31.12. 7 885 565,93 10 880 180,62 732 366,29 19 498 112,84 Kirjanpitoarvo 1.1. 7 923 578,22 9 083 429,39 538 982,14 17 545 989,75 38

Aineelliset hyödykkeet 2015 Sijoituskiinteistöt ja Muut kiinteistöt ja Muut aineelliset Yhteensä sijoituskiinteistö- kiinteistöosakkeet hyödykkeet osakkeet Hankintameno 1.1. 8 103 344,40 9 344 257,78 2 995 290,59 20 442 892,77 + tilikauden lisäykset 185 449,64 14 339,76 146 089,05 345 878,45 - tilikauden vähennykset 0,00 0,00-53 151,89-53 151,89 Hankintameno 31.12. 8 288 794,04 9 358 597,54 3 088 227,75 20 735 619,33 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -514 890,67-1 902 425,93-2 446 662,72-4 863 979,32 +/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot 0,00 0,00 53 151,89 53 151,89 - tilikauden poistot -45 839,76-97 094,13-155 734,78-298 668,67 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. -560 730,43-1 999 520,06-2 549 245,61-5 109 496,10 Kertyneet arvonkorotukset 1.1. 195 514,61 1 724 351,91 0,00 1 919 866,52 Kertyneet arvonkorotukset 31.12. 195 514,61 1 724 351,91 0,00 1 919 866,52 Kirjanpitoarvo 31.12. 7 923 578,22 9 083 429,39 538 982,14 17 545 989,75 Kirjanpitoarvo 1.1. 7 783 968,34 9 166 183,76 548 627,87 17 498 779,97 1.9 Muut varat 2016 2015 Maksujenvälityssaamiset 24 889,76 21 269,86 Arvopapereiden myyntisaamiset 0,00 16 779,84 Muut 51 809,88 71 988,35 Yhteensä 76 699,64 110 038,05 1.10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 2016 2015 Korot 5 090 773,26 5 951 674,52 Muut 13 119 029,97 2 860 611,82 Yhteensä 18 209 803,23 8 812 286,34 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.11 Velat luottolaitoksille 2016 2015 Luottolaitoksille 210 090 078,87 214 867 098,15 Vaadittaessa maksettavat 3 249 604,04 3 332 760,52 Muut 206 840 474,83 211 534 337,63 Yhteensä 210 090 078,87 214 867 098,15 1.12 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2016 2015 Talletukset 904 801 668,06 915 468 720,14 Vaadittaessa maksettavat 716 536 533,73 664 159 070,69 Muut 188 265 134,33 251 309 649,45 Muut velat 720 460,35 880 100,41 Muut 720 460,35 880 100,41 Yhteensä 905 522 128,41 916 348 820,55 1.13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2016 2015 Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Sijoitustodistukset 23 974 176,26 24 000 000,00 31 326 851,20 31 400 000,00 Joukkovelkakirjalainat 38 439 058,57 38 461 000,00 78 409 776,54 113 461 000,00 Yhteensä 62 413 234,83 62 461 000,00 109 736 627,74 144 861 000,00 1.14 Muut velat 2016 2015 Maksujenvälitysvelat 8 831 182,33 7 874 755,13 Pakolliset varaukset 0,00 96 327,00 Muut 945 571,60 157 433,71 Yhteensä 9 776 753,93 8 128 515,84 39

1.15 Varaukset 2016 2015 Pakolliset varaukset 0,00 96 327,00 Muut varaukset 42 865 991,77 46 580 771,06 Yhteensä 42 865 991,77 46 677 098,06 Erittely pakollisiin varauksiin merkityistä eristä Kirjanpitoarvo Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo tilikauden alussa tilikau-den lopussa Muut 96 327,00 0,00-96 327,00 0,00 Yhteensä 96 327,00 0,00-96 327,00 0,00 1.16 Siirtovelat ja saadut ennakot 2016 2015 Korot 1 245 182,97 2 312 361,73 Muut 2 764 104,81 2 201 230,78 Yhteensä 4 009 287,78 4 513 592,51 1.17 Laskennalliset verovelat ja -saamiset 2016 2015 Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset 58 684,86 363 064,91 Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat -2 236 364,84-1 919 329,59 Käyvän arvon rahastosta johtuva laskennallisten verovelkojen määrä -2 236 364,84-1 919 329,59 Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista rahavirtaa suojaavien johdannaisten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista sekä laskennallinen verosaaminen käyvän arvon rahastosta arvonalentumistappiona tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu pankin taseeseen. 1.18 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat 2016 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 5 559 260,00 7 576 730,00 Saamiset luottolaitoksilta 119 747 953,97 18 746 088,78 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 31 361 649,81 113 094 960,05 358 053 341,67 Saamistodistukset 0,00 14 334 767,00 59 755 496,90 Yhteensä 151 109 603,78 151 735 075,83 425 385 568,57 2016 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 3 385 725,00 0,00 16 521 715,00 Saamiset luottolaitoksilta 0,00 0,00 138 494 042,75 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 270 429 199,69 225 165 602,32 998 104 753,54 Saamistodistukset 19 440 787,00 2 151 269,30 95 682 320,20 Yhteensä 293 255 711,69 227 316 871,62 1 248 802 831,49 Rahoitusvarat 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 8 152 500,00 10 255 070,00 Saamiset luottolaitoksilta 39 510 077,37 69 437 958,66 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 25 655 736,82 113 193 943,42 362 940 679,43 Saamistodistukset 0,00 19 814 897,90 67 752 780,00 Yhteensä 65 165 814,19 210 599 299,98 440 948 529,43 Rahoitusvarat 2015 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 3 611 700,00 0,00 22 019 270,00 Saamiset luottolaitoksilta 0,00 0,00 108 948 036,03 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 291 818 873,60 268 003 822,01 1 061 613 055,28 Saamistodistukset 2 350 832,50 33 586 939,60 123 505 450,00 Yhteensä 297 781 406,10 301 590 761,61 1 316 085 811,31 40

Rahoitusvelat 2016 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 8 249 604,04 30 460 119,70 171 380 355,13 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 736 109 023,25 144 449 522,32 24 243 122,49 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 998 628,85 57 414 605,98 0,00 Yhteensä 749 357 256,14 232 324 248,00 195 623 477,62 Rahoitusvelat 2016 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0,00 210 090 078,87 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 720 460,35 0,00 905 522 128,41 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0,00 62 413 234,83 Yhteensä 720 460,35 0,00 1 178 025 442,11 Rahoitusvelat 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 3 332 760,52 30 785 949,46 176 313 413,41 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 693 045 792,25 200 993 044,95 21 429 882,94 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 14 393 680,90 56 925 272,76 38 417 674,08 Yhteensä 710 772 233,67 288 704 267,17 236 160 970,43 Rahoitusvelat 2015 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 4 434 974,76 0,00 214 867 098,15 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 880 100,41 0,00 916 348 820,55 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0,00 109 736 627,74 Yhteensä 5 315 075,17 0,00 1 240 952 546,44 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk. 1.19 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat 2016 2015 Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 16 521 715,00 0,00 22 019 270,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta 138 494 042,75 0,00 108 948 036,03 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 998 104 753,54 0,00 1 061 613 055,28 0,00 Saamistodistukset 95 682 320,20 0,00 123 505 450,00 0,00 Johdannaissopimukset 4 036 865,50 0,00 6 452 184,39 0,00 Muu omaisuus 146 489 406,76 0,00 125 865 733,85 0,00 Yhteensä 1 399 329 103,75 0,00 1 448 403 729,55 0,00 Velat 2016 2015 Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 210 090 078,87 0,00 214 867 098,15 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 905 522 128,41 0,00 916 348 820,55 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 62 413 234,83 0,00 109 736 627,74 0,00 Johdannaissopimukset 41 935,86 0,00 120 217,00 0,00 Muut velat 12 013 118,77 0,00 10 047 845,43 0,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 4 009 287,78 0,00 4 513 592,51 0,00 Yhteensä 1 194 089 784,52 0,00 1 255 634 201,38 0,00 1.20 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. 2016 2015 Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat 1 334 396,34 1 334 396,34 1 547 745,51 1 547 745,51 Saamiset luottolaitoksilta 138 494 042,75 138 494 042,75 108 948 036,03 108 948 036,03 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 998 104 753,54 998 104 753,54 1 061 613 055,28 1 061 613 055,28 Saamistodistukset 112 204 035,20 112 204 035,20 145 524 720,00 145 524 720,00 Osakkeet ja osuudet 105 231 295,65 105 231 295,65 96 284 549,32 96 284 549,32 Johdannaissopimukset 4 036 865,50 4 036 865,50 6 452 184,39 6 452 184,39 Yhteensä 1 359 405 388,98 1 359 405 388,98 1 420 370 290,53 1 420 370 290,53 41

Rahoitusvelat 2016 2015 Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille 210 090 078,87 210 090 078,87 214 867 098,15 214 867 098,15 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 905 522 128,41 905 522 128,41 916 348 820,55 916 348 820,55 Yleiseen liikkeeseen lasketut velka-kirjat 62 413 234,83 62 413 234,83 109 736 627,74 109 736 627,74 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 41 935,86 41 935,86 120 217,00 120 217,00 Yhteensä 1 178 067 377,97 1 178 067 377,97 1 241 072 763,44 1 241 072 763,44 Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit 2016 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä 187 363 529,27 3 781 820,86 3 271 482,51 194 416 832,64 2015 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä 210 362 258,09 6 502 248,89 5 253 345,50 222 117 852,48 Käypä arvo ja suoraan tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset sekä käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset kustakin käypään arvoon merkittyjenrahoitusvälineiden ryhmästä 2016 Arvonmuutos Käypäarvo Tuloslaskelma Käyvänarvonrahasto Myytävissä olevat rahoitusvarat 216 997 469,05 0,00 9 703 289,96 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat 437 861,80-822 138,20 0,00 Yhteensä 217 435 330,85-822 138,20 9 703 289,96 2015 Arvonmuutos Käypäarvo Tuloslaskelma Käyvänarvonrahasto Myytävissä olevat rahoitusvarat 240 360 487,72 0,00 6 169 004,73 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat 1 448 781,60-803 438,40 0,00 Yhteensä 241 809 269,32-803 438,40 6 169 004,73 Käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana 2016 Tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Yhteensä Rahavirran suojauksesta 1 612 318,67 760 790,06-1 187 998,73 1 185 110,00 Käypään arvoon arvostamisesta 6 169 004,73 13 216 820,89-9 682 535,66 9 703 289,96 Yhteensä 7 781 323,40 13 977 610,95-10 870 534,39 10 888 399,96 Käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana 2015 Tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Yhteensä Rahavirran suojauksesta 2 038 347,12 1 911 328,33-2 337 356,78 1 612 318,67 Käypään arvoon arvostamisesta 10 318 259,37 12 179 593,80-16 328 848,44 6 169 004,73 Yhteensä 12 356 606,49 14 090 922,13-18 666 205,22 7 781 323,40 Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.2. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti. Tilikauden aikana edellä kuvatun kaltaisia rahoitusvaroja on myyty 5 716 908,15 euron arvosta. Niistä on tullut pankille myyntitappiota 236 151,71 euroa. 1.21 Oman pääoman lisäykset ja vähennykset sekä siirrot erien välillä tilikauden aikana Jos on tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutoksia tai virheiden oikaisuja, ne on esitettävä erikseen ja selostettava näiden perusteet. Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Peruspääoma 336,37 0,00 0,00 336,37 Muut sidotut rahastot 15 076 235,92 14 090 336,48-11 604 675,22 17 561 897,18 Vararahasto 8 851 177,20 0,00 0,00 8 851 177,20 Käyvän arvon rahasto 6 225 058,72 14 090 336,48-11 604 675,22 8 710 719,98 Rahavirran suojauksesta 1 398 978,14 112 722,53-563 612,67 948 088,00 Käypään arvoon arvostamisesta 4 826 080,58 13 977 613,95-11 041 062,55 7 762 631,98 Edellisten tilikausien voitto 123 136 841,59 7 975 343,23-1 547 279,81 129 564 905,01 Tilikauden voitto 7 975 343,23 15 246 188,90-7 975 343,23 15 246 188,90 Oma pääoma yhteensä 146 188 757,11 37 311 868,61-21 127 298,26 162 373 327,46 42

Edellisten tilikausien voittoon tilikaudella kirjattu vähennys 1 547 279,81 e koostuu kiinteistöstä poiskirjatuista vanhoista ar-vonkorotuksista Vapaaseen omaan pääomaan sisäl-tyvät jakokelvottamat erät 0,00 93 106,88 0,00 93 106,88 -josta aktivoituja kehittämismenoja 0,00 93 106,88 0,00 93 106,88 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Rahavirran suojaus 1 398 978,14 112 722,53-563 612,67 948 088,00 josta laskennalliset verot -349 744,53 112 722,53-237 022,00 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 1 956 914,60 5 608 722,66-3 902 470,39 3 663 166,87 josta laskennalliset verot -489 228,65-426 563,06-915 791,71 Saamistodistukset 2 869 168,98 8 368 888,29-7 138 592,16 4 099 465,11 josta laskennalliset verot -717 291,50-307 574,77-1 024 866,27 Käyvän arvon rahasto yhteensä 6 225 061,72 14 090 333,48-11 604 675,22 8 710 719,98 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Korkotuotot ja -kulut 2016 2015 Korkotuotot Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavista saamistodistuksista 680 690,44 1 007 383,79 Saamisista luottolaitoksilta 10 542,90 211 829,99 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 22 373 458,69 23 618 178,73 Saamistodistuksista 5 451 479,97 6 768 364,30 Johdannaissopimuksista 2 827 540,93 3 780 064,96 Muut korkotuotot 324 441,61 276 282,48 Yhteensä 31 668 154,54 35 662 104,25 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista 162 384,67 99 149,38 Korkokulut Veloista luottolaitoksille -2 102 710,15-1 259 879,36 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille -3 578 262,96-6 445 601,20 Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista -669 633,80-1 873 167,53 Johdannaissopimuksista ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettä-vistä veloista -105 705,96-24 464,44 Muut korkokulut -10 737,76-51 003,91 Yhteensä -6 467 050,63-9 654 116,44 2.2 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 2016 2015 Myytävissä olevista rahoitusvaroista saadut osinkotuotot 229 197,37 155 920,12 Yhteensä 229 197,37 155 920,12 2.3 Palkkiotuotot ja -kulut 2016 2015 Palkkiotuotot Luotonannosta 3 641 797,17 3 670 842,55 Ottolainauksesta 161 975,00 165 793,00 Maksuliikenteestä 3 755 570,45 3 973 144,38 Omaisuudenhoidosta 964 307,34 900 528,48 Välitetystä toiminnasta 4 219 704,41 3 277 561,44 Takausten myöntämisestä 374 509,64 322 019,80 Muut palkkiotuotot 292 128,05 253 831,04 Yhteensä 13 409 992,06 12 563 720,69 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut -167 473,76-153 462,10 Muut -1 729 828,68-1 068 707,84 Yhteensä -1 897 302,44-1 222 169,94 43

2.4 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2016 Myyntivoitot Käyvän arvon Yhteensä ja -tappiot(netto) muutokset(netto) Saamistodistuksista 0,00-18 699,80-18 699,80 Muista kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitelluista rahoitusinstrumenteista -136 404,00 67 000,04-69 403,96 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä -136 404,00 48 300,24-88 103,76 Tuloslaskelmaerä yhteensä -136 404,00 48 300,24-88 103,76 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2015 Myyntivoitot Käyvän arvon Yhteensä ja -tappiot(netto) muutokset(netto) Saamistodistuksista 31 643,01 20 015,10 51 658,11 Muista kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitelluista rahoitusinstrumenteista 0,00-556 781,22-556 781,22 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 31 643,01-536 766,12-505 123,11 Tuloslaskelmaerä yhteensä 31 643,01-536 766,12-505 123,11 2.5 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2016 Myyntivoitot ja Arvon Arvon Siirrot käyvän -tappiot(netto) alentumiset alentumisten arvon rahastosta Yhteensä peruutukset Saamistodistuksista 16 923,00 0,00 0,00 323 001,13 339 924,13 Osakkeista ja osuuksista -280 491,00 0,00 0,00 624 469,35 343 978,35 Yhteensä -263 568,00 0,00 0,00 947 470,48 683 902,48 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2015 Myyntivoitot ja Arvon Arvon Siirrot käyvän -tappiot(netto) alentumiset alentumisten arvon rahastosta Yhteensä peruutukset arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista 72 864,86 0,00 0,00 648 537,14 721 402,00 Osakkeista ja osuuksista -234 910,00 0,00 0,00 820 975,29 586 065,29 Yhteensä -162 045,14 0,00 0,00 1 469 512,43 1 307 467,29 2.6 Suojauslaskennan nettotulos 2016 2015 Suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos (netto) -1 158 731,10-1 621 742,21 Suojattavien kohteiden käyvän arvon muutos (netto) 1 154 511,00 1 631 718,14 Yhteensä -4 220,10 9 975,93 2.7 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 2016 2015 Vuokratuotot 968 818,60 1 010 920,28 Vuokrakulut -12 000,00-123,00 Suunnitelman mukaiset poistot -72 443,66-77 141,31 Myyntivoitot ja -tappiot (netto) 5 745,86 0,00 Muut tuotot 79 341,40 80 310,21 Muut kulut -846 046,01-723 658,50 Yhteensä 123 416,19 290 307,68 2.8 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 2016 2015 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta 2 490,00 3 321,62 Muut tuotot 2 345 508,69 1 867 204,05 Yhteensä 2 347 998,69 1 870 525,67 Muut tuotot sisältävät 1 200,5 tuhatta euroa kertaluonteisia eriä liittyen Visa Europen myyntiin 44

Visa Inc. -yhtiölle. Visa Europen hallitus sopi vuoden 2015 lopulla yhtiön omistajien valtuuttamana yhtiön myymisestä yhdysvaltalaiselle Visa Inc. -yhtiölle edellyttäen, että tarvittavat viranomaisluvat saadaan. Tarvittavat viranomaisluvat saatiin kevään ja alkukesän aikana, ja kauppa toteutui suunnitellussa aikataulussaan kesäkuussa 2016. Liiketoiminnan muut kulut 2016 2015 Vuokrakulut -156 485,23-142 721,76 Kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta -840 316,66-1 147 157,19 Vakuusrahastomaksut -725 047,53 0,00 Muut kulut -2 100 169,61-2 709 454,17 Yhteensä -3 822 019,03-3 999 333,12 2.9 Henkilöstökulut 2016 2015 Palkat ja palkkiot -7 712 966,37-7 399 030,29 Henkilösivukulut -2 230 889,62-1 553 304,70 Eläkekulut -1 776 521,56-1 215 498,25 Muut henkilösivukulut -454 368,06-337 806,45 Yhteensä -9 943 855,99-8 952 334,99 2.10 Muut hallintokulut 2016 2015 Muut henkilöstökulut -1 042 434,35-841 073,21 Toimistokulut -985 868,17-719 401,80 Atk-kulut -4 098 100,33-4 697 284,29 Yhteyskulut -468 182,69-518 517,67 Edustus- ja markkinointikulut -1 596 215,08-1 569 999,31 Yhteensä -8 190 800,62-8 346 276,28 2.11 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 2016 2015 Suunnitelman mukaiset poistot -507 151,37-488 824,80 Aineelliset hyödykkeet -239 725,27-252 828,91 Aineettomat hyödykkeet -267 426,10-235 995,89 Yhteensä -507 151,37-488 824,80 2.12 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista 2016 2015 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -2 210 719,80-2 922 903,33 Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot -2 478 076,29-2 457 281,80 Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot -606 136,20-775 000,00 Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset (-) 873 492,69 309 378,47 Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä 0,00-6 118,68 Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot 0,00-6 118,68 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä -2 210 719,80-2 929 022,01 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä -2 210 719,80-2 929 022,01 2016 2015 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista 162 384,67 99 149,38 2.13 Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkina-alueittain 2016 2015 Pankkitoiminnan tuotot 41 903 286,84 41 700 782,08 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina 45

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Annetut vakuudet Omasta velasta annetut: Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 12 000 000,00 0,00 0,00 12 000 000,00 Omasta velasta annetut yhteensä 12 000 000,00 0,00 0,00 12 000 000,00 Muiden velasta annetut: Pankki ei ole antanut muiden veloista vakuuksia. 3.2 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiö Elon kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. 3.3 Leasing ja muut vuokravastuut Ei-peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat 2016 2015 Yhden vuoden kuluessa 57 488,80 72 484,80 Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa 72 524,16 147 679,60 3.4 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 2016 2015 Muiden puolesta tehdyt Takaukset 14 899 620,16 14 661 672,60 Käyttämättömät luottojärjestelyt 49 630 028,81 42 452 660,22 Muut 407 600,00 473 900,00 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 64 937 248,97 57 588 232,82 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien säästöpankien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. 3.5 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt 2016 2015 Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä 698 992,86 69 715,06 HENKILÖSTÖÄ, JOHTOA JA LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2016 2015 Henkilömäärä Henkilömäärä tilikauden lopussa tilikauden lopussa Vakinainen kokoaikainen henkilöstö 134 142 Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 4 10 Määräaikainen henkilöstö 9 16 Yhteensä 147 168 4.2 Johdon palkat, palkkiot ja eläkesitoumukset 2016 2015 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitus-johtaja ja hänen sijaisensa, palkat ja palkkiot 507 908,65 394 330,05 Yhteensä 507 908,65 394 330,05 46

4.3 Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset 2016 2015 Luotot Takaukset Luotot Takaukset Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa 1 013 545,43 0,00 913 765,19 0,00 Yhteensä 1 013 545,43 0,00 913 765,19 0,00 Lisäykset 297 030,67 213 205,70 Vähennykset 197 250,43 396 903,94 Lainaehdot Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. 4.4 Lähipiiritiedot Lähipiirin määrittely Luottolaitoksen lähipiiri määritellään tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja varten standardin IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpää-töksessä mukaisesti. Saamiset, takaukset ja vakuudet lähipiiriltä Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Johto *) 0,00 0,00 0,00 0,00 Sukulaisuus 124 296,91 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 124 296,91 0,00 0,00 0,00 2015 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä Takaukset/ ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset vakuudet Johto *) 0,00 0,00 0,00 0,00 Sukulaisuus 141 079,48 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 141 079,48 0,00 0,00 0,00 Annettujen takausten ja asetettujen vakuuksien pääasiallinen sisältö: Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. *) Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt pienet tytär- ja osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Kirjanpitoarvot Oma pääoma **) Kpl Asunto- ja kiinteistöyhtiöt 5 759 217,43 6 133 218,97 5 Osakkuusyhtiöt Kirjanpitoarvot Oma pääoma **) Kpl Asunto- ja kiinteistöyhtiöt 1 710 815,76 6 289 647,72 2 5.2 Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma** Tilikauden tulos* Sp-Henkivakuutus Oy, Espoo 11,47 34 664 867,37 5 104 934,89 Nooa Säästöpankki Oy, Helsinki 13,10 45 107 020,77 968 845,60 Sp-Rahastoyhtiö Oy, Helsinki 12,95 8 468 856,66 912 282,51 Säästöpankkien Holding Oy, Espoo 12,33 1 507 788,10 11 812,05 Oy Samlink Ab, Espoo 6,43 19 150 731,59 6 535 033,77 Sp-Koti Oy, Espoo 13,62-350 249,13-239 292,16 Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy, Espoo 15,75 46 643 192,12 339 492,08 Sp-Kiinnitysluottopankki, Espoo 18,44 - - Yhteensä 75 420 319,34 7 559 328,25 * Tilikauden 2015 oma pääoma ja voitto **) Oma pääoma sisältää tilinpäätössiirtojen kertymän laskennallisella verovelalla vähennettynä. Yhdistelyperiaatteet on esitetty osana tilinpäätösperiaatteita. 47

MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankki tarjoaa omaisuudenhoitopalvelua 2016 2015 Pankin hallussa olevat Pankin hallussa oleva asiakasvarat asiakasvarat Täyden valtakirjan mukainen omaisuudenhoito 13 413 580,51 13 360 669,18 Yhteensä 13 413 580,51 13 360 669,18 6.2 Tilintarkastajan palkkiot 2016 2015 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus 30 405,27 33 410,99 Yhteensä 30 405,27 33 410,99 6.3 Pitkäaikaissäästäminen 2016 2015 Eur Lkm Eur Lkm Säästövarat yhteensä 24 650,91 7 18 271,28 5 Talletukset yhteensä 14 954,64 7 12 020,18 5 PS-tilit 14 954,64 7 12 020,18 5 Asiakasvarat yhteensä 9 696,27 6 251,10 Rahastot 9 696,27 6 251,10 6.4 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. 48

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUS Iisalmi 7. päivänä helmikuuta 2017 Säästöpankki Optian hallitus Antero Savolainen Eero Halonen Heikki Kauhanen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Juha Korkiakoski Ilpo Lukkarinen Eero Mykkänen jäsen jäsen jäsen Katja Määttälä Heikki Toivanen Kalevi Hilli jäsen jäsen toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Iisalmi 7. päivänä helmikuuta 2017 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Eero Huusko, KHT 49