Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 720/2008 vp Veteraanien kuntoutusmäärärahojen leikkaukset Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on leikkaamassa jo nyt riittämättömiä veteraanien kuntoutusmäärärahoja vuoden 2009 talousarviossa. Eivätkö keskuudestamme poistuvat veteraanit ole jo antaneet tälle maalle tarpeeksi? Veteraanien keski-ikä on jo 86 vuotta, eivätkä matemaattiset kaavat määrärahan tarpeen laskusta poistuman mukaisesti pidä paikkaansa. Veteraanien tarvitseman hoivan määrä lisääntyy keski-iän noustessa. Kuntoutusmäärärahoihin kohdistuvat leikkaukset vähentävät entisestään veteraanien mahdollisuuksia päästä lakisääteiseen veteraanikuntoutukseen. Kuntien määrärahat eivät riitä, vaan ne loppuivat kuluvanakin vuonna jo elo syyskuussa. 129 kuntaa tai kuntayhtymää onkin hakenut lisämäärärahaa kuntoutuksen järjestämiseksi. Veteraanien korkean iän vuoksi myös Valtiokonttorin käytäntö olisi jo viimein muutettava sellaiseksi, että kuntoutuksiin ei veteraanien enää itse tarvitsisi hakea, vaan siirryttäisiin veteraanien kutsumiseen kuntoutukseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus peruuttaa jo nyt riittämättömien veteraanien kuntoutusmäärärahojen leikkaukset vuoden 2009 talousarviossa ja sen sijaan lisätä määrärahoja vuoden 2009 talousarvioon ja jo vuodelle 2008 kolmannen lisäbudjetin tai myöhemmän lisäbudjetin muodossa ja aikooko hallitus ohjeistaa Valtiokonttoria muuttamaan kuntoutukseen hakemiskäytännön kuntoutukseen kutsumiskäytännöksi? Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2008 Matti Kangas /vas Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 720/2008 vp: Aikooko hallitus peruuttaa jo nyt riittämättömien veteraanien kuntoutusmäärärahojen leikkaukset vuoden 2009 talousarviossa ja sen sijaan lisätä määrärahoja vuoden 2009 talousarvioon ja jo vuodelle 2008 kolmannen lisäbudjetin tai myöhemmän lisäbudjetin muodossa ja aikooko hallitus ohjeistaa Valtiokonttoria muuttamaan kuntoutukseen hakemiskäytännön kuntoutukseen kutsumiskäytännöksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Rintamaveteraanien kuntoutusmääräraha on vuodelle 2008 42,1 milj. euroa. Talousarvioesityksen vuoden 2009 määrärahaa on 36,3 milj. euroa. Määrärahan pienentäminen vuodesta 2008 johtuu seuraavista syistä: vuodelle 2008 kuntoutusmäärärahaa lisättiin itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi noin 4 milj. euroa. Lisäksi määrärahan tasoa on mukautettu Valtiokonttorilta ja Kelan rekisteristä saatujen kuntakohtaisten rintamalisän saajien lukumäärätietojen perusteella. Valtiokonttorin jakaman rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan jakoperusteita on muutettu vuoden 2008 alusta. Valtiokonttori informoi kuntia asiasta ja uudesta lisämäärärahan hakumenettelystä tammikuussa lähetetyssä ohjekirjeessä. Vuonna 2007 kuntoutukseen osallistui 32 459 henkilöä ja heidän osuutensa kuntoutukseen oikeutetuista oli 51 prosenttia. Vuodelta 2007 käyttämättä jääneet ja Kelan kuljetuskustannuksista säästyneet rahat sekä yhden miljoonan euron summa, joka jätettiin jakamatta alkuvuodesta kunnille vuoden 2008 määrärahasta, jaettiin syyskuussa 2008 kunnille uuden jakoperusteen mukaisesti. Ne kunnat, joilta määräraha on loppunut kesken vuoden, ilmoittivat 31.8.2008 mennessä kuntoutusta hakeneiden rintamaveteraanien lukumäärän, joille ei ole voitu myöntää maksusitoumusta. Valtiokonttori sai 129 kunnasta hakemuksen, joista hylättiin 15. Valtiokonttori jakoi syyskuussa em. perustein kertyneen 1,55 milj. euron lisämäärärahan 114 kunnalle 2 783 veteraanin kuntoutustarpeisiin (noin 1 000 euroa/veteraani). Uusi jakokäytäntö on toimiva järjestelmä. Merkittävää lisätarvetta vuodelle 2008 ei siten ole, kun otetaan huomioon, että kuntien toimintakäytännöissä on vielä kehitettävää. Valtaosassa kuntia veteraanikuntoutus toimii hyvin. Kysymyksessä viitattiin lisäbudjettimenettelyyn vuodelle 2008. Jo teknisesti määrärahan käyttö tälle vuodelle ei enää onnistu, päätös kolmannesta lisätalousarviosta tehdään joulukuussa. Kunnat eivät vielä täysin käytä hyväkseen avokuntoutuksen erilaisia toteutusmalleja. Painopiste on edelleen laitoskuntoutuksessa. Vuoden 2009 veteraanien lukumäärän alenema (noin 8 000 henkilöä) ja kuntoutuksen painottuminen entistä enemmän avokuntoutukseen vähentävät määrärahan tarvetta. Vuoden 2009 määrärahalla rintamaveteraanien kuntoutus voidaan toteuttaa samassa laajuudessa kuin vuonna 2008, mikäli noudatetaan parhaitten kuntien käytäntöä. Rintamaveteraanit hakevat kuntoutusta pääsääntöisesti kotikuntansa terveyskeskuksesta. 2

Ministerin vastaus KK 720/2008 vp Matti Kangas /vas Kunta voi päättää veteraanien kutsumenettelystä. Veteraanijärjestöt tiedottavat edelleen aktiivisesti jäseniään veteraanietuuksista. Kuntien veteraaniasiamiehet tai kuntoutuksesta vastaavat auttavat veteraaneja monin eri tavoin kuntoutukseen pääsyssä. Kyse on kunnan käytännöstä. Kuntoutuslaitoksilla, yksittäisillä palveluntuottajilla tai kunnalla ei ole mahdollisuutta pitää henkilörekisteriä, jossa veteraanien yhteystietoja säilytetään ja päivitetään. Muutoksia veteraanien terveydentilassa ja yhteystiedoissa tapahtuu runsaasti. Kunnilla on jo nyt velvoite sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arviointiin. Sen ikärajaa lasketaan 80 vuotta täyttäneistä ensi vuonna 75 vuotta täyttäneisiin. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 720/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst: Har regeringen för avsikt att i budgeten för 2009 dra tillbaka nedskärningarna i de redan nu otillräckliga rehabiliteringsanslagen för veteraner och i stället öka anslagen i budgeten för 2009 och redan för 2008 i form av en tredje eller en senare tilläggsbudget och tänker regeringen instruera Statskontoret att ändra förfarandet vid ansökan om rehabilitering till ett kallelseförfarande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Rehabiliteringsanslaget för frontveteraner är 42,1 miljoner euro 2008. I budgetpropositionen för 2009 är anslaget 36,3 miljoner euro. Orsakerna till att anslaget minskat från 2008 är följande: rehabiliteringsanslaget för 2008 höjdes med cirka 4 miljoner euro med anledning av jubileumsåret för Finlands självständighet. Dessutom har nivån på anslaget jämkats enligt kommunvisa uppgifter från Statskontoret och FPA:s register om antalet mottagare av fronttillägg. Fördelningsgrunderna för Statskontorets rehabiliteringsanslag för frontveteraner har ändrats från början av 2008. Statskontoret har informerat kommunerna om saken och om det nya förfarandet vid ansökan om tilläggsanslag i ett instruktionsbrev i januari. År 2007 deltog 32 459 personer i rehabilitering och deras andel av dem som är berättigade till rehabilitering var 51 procent. Medel som hade lämnats outnyttjade under 2007 och FPA:s inbesparade transportkostnader samt ett belopp på en miljon euro av anslaget för 2008 som inte hade delats ut till kommunerna i början av året delades ut till kommunerna i september 2008 enligt den nya fördelningsgrunden. De kommuner vars anslag tagit slut mitt under året har lämnat in uppgifter om antalet frontveteraner som ansökt om rehabilitering före den 31 augusti 2008 och som kommunen inte har kunnat bevilja någon betalningsförbindelse. Statskontoret har fått en anhållan från 129 kommuner och av dessa har 15 avslagits. I september delade Statskontoret ut ett tilläggsanslag på 1,55 miljoner euro som beräknats enligt grunderna ovan till 114 kommuner. Medlen var avsedda för rehabiliteringsbehoven hos 2 783 veteraner (cirka 1 000 euro/veteran). Den nya fördelningspraxisen är ett fungerande system. Det finns därför inget större behov av tilläggsmedel för 2008, om man beaktar att kommunernas verksamhetspraxis ännu behöver utvecklas. I de flesta kommuner fungerar rehabiliteringen av veteraner bra. I spörsmålet hänvisas till tilläggsbudgeten för 2008. Det är inte längre ens tekniskt möjligt att ta i bruk mer anslag detta år, beslutet om den tredje tilläggsbudgeten fattas i december. Kommunerna utnyttjar ännu inte fullt ut de olika formerna av öppen rehabilitering. Fokus ligger fortfarande på institutionell rehabilitering. Det sjunkande antalet veteraner 2009 (cirka 8 000 personer) och det att rehabiliteringen allt mer inriktas på öppen rehabilitering minskar anslagsbehovet. Med anslaget för 2009 kan rehabiliteringen av frontveteraner genomföras i samma omfattning som 2008, om man följer den praxis som tillämpas i de bästa kommunerna. 4

Ministerns svar KK 720/2008 vp Matti Kangas /vas Frontveteranerna ansöker om rehabilitering i första hand vid hälsovårdscentralen i hemkommunen. Kommunen kan besluta om tillvägagångssättet vid kallelse av veteraner. Också veteranernas organisationer informerar aktivt sina medlemmar om veteranförmåner. Veteranombuden eller de som ansvarar för veteranfrågor i kommunerna hjälper veteranerna på många olika sätt till rehabilitering. Det är fråga om vilken praxis som tillämpas i respektive kommun. Det är inte möjligt för rehabiliteringsinrättningar, privata serviceproducenter eller kommuner att föra personregister där veteranernas kontaktuppgifter förvaras och uppdateras. Veteranernas hälsotillstånd och kontaktuppgifter förändras ofta. Enligt socialvårdslagen är kommunerna redan nu skyldiga att bedöma servicebehovet. Åldersgränsen för bedömningen kommer nästa år att sänkas från 80 år till 75 år. Helsingfors den 23 oktober 2008 Omsorgsminister Paula Risikko 5