Talouden näkymät Huhtikuu Ekonomistit

Samankaltaiset tiedostot
Talouden näkymät Maaliskuu Ekonomistit

Talouden näkymät Helmikuu Ekonomistit

Talouden näkymät Joulukuu Ekonomistit

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Talouden näkymät

Talouden näkymät Huhtikuu 2015 Ekonomistit

Maailmantalouden näkymät

Talouden näkymät Helmikuu Ekonomistit

TALOUSENNUSTE

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouskatsaus

EK:n Talouskatsaus. Huhtikuu 2019

Talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Taloudellinen katsaus

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden näkymät

Talouden näkymät Toukokuu 2014 Ekonomistit

TALOUSENNUSTE

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Talouden näkymät Lokakuu 2014 Ekonomistit

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talouden näkymät Tammikuu Ekonomistit

OP-Pohjola. Missä mennään taloudessa nyt ja vuoden 2015 alussa Posintran rahoitusseminaari Mauri Molander

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Talouden näkymät Kesäkuu Ekonomistit

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Talouden näkymät vuosina

Taloudellinen katsaus

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Talouden näkymät Marraskuu Ekonomistit

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Talouden näkymät Elokuu 2014 Ekonomistit

Talouden näkymät Tammikuu 2014 Ekonomistit/Strateginen suunnittelu

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Talouden näkymät Lokakuu Ekonomistit

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Kansainvälisen talouden näkymät

Bruttokansantuotteen kasvu

Suomen talous. Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja. Pörssisäätiön tilaisuus

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Ennuste vuosille

Taloudellinen katsaus

TALOUSENNUSTE

Talouden näkymät

Talouden näkymät Lokakuu Ekonomistit

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Ennuste vuosille

Talouden näkymät Syyskuu Ekonomistit

Talouden näkymät Toukokuu Ekonomistit

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Globaaleja kasvukipuja

Taloudellinen katsaus

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Ajankohtaista taloudesta. Timo Levo

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Ennuste vuosille

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Ennuste vuosille

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Sampo Pankki

Talouden näkymät Kesäkuu 2014 Ekonomistit

Talouden näkymät Kesäkuu 2015 Ekonomistit

Ennuste vuosille

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Talouden näkymät Marraskuu 2014 Ekonomistit

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Talouden näkymät Heinäkuu Ekonomistit

Euroopan talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitysnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Suomen talouden näkymät

Talouden näkymät

Transkriptio:

Talouden näkymät Huhtikuu 2017 Ekonomistit

Talouden näkymät - yhteenveto Luottamus maailmantalouden näkymiin on vahvistunut edelleen vuoden alussa. Maailmankaupan vauhti piristyi vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä ja tiedot vuoden alulta ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Yhdysvalloissa ennakoivat indikaattorit puoltavat talouskasvun elpyvän viime vuoden vaisuhkosta kasvusta. Presidentti Trumpin hallinnon talouspolitiikkalinjaukset eivät ole vielä täsmentyneet, mutta politiikan odotetaan olevan lievästi elvyttävää. Yhdysvaltain keskuspankki nosti odotetusti ohjauskorkonsa 0,75-1,0 %:iin maaliskuun kokouksessaan. Keskuspankki on aikeissa nostaa ohjauskorkoa yhteensä kolme kertaa tänä vuonna ja jatkaa samaa vauhtia vuonna 2018. Geopoliittinen epävarmuus on viime viikkoina lisääntynyt, mikä on laskenut korkoja. Inflaatio on alkuvuonna kiihtynyt useimmissa maissa. Syynä on edellistä vuotta selvästi korkeampi öljyn hinta. Öljyn hinnan nousun vaikutus on korkeimmillaan alkuvuonna. Euroalueella inflaatio laskettuna ilman energian hintaa on vajaassa prosentissa, ja nousee maltillisesti lähivuosina. Kokonaisinflaatio on 1,5-2,0 %:n välillä. Euroalueen BKT kasvoi vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 1,8 % vuodentakaisesta. Luottamus on vahvimmillaan vuosiin, mikä puoltaa verrattain hyvän tahdin jatkuvan lähiaikoina. EKP ei tehnyt uusia politiikkapäätöksiä maaliskuun kokouksessa. Se kuitenkin totesi uhkakuvien lieventyneen. Deflaation riski on vähentynyt selvästi. Suomen BKT kasvoi vuonna 2016 1,4 %. Kasvu perustui erityisesti kulutukselle ja investoinneille, mutta myös vienti on alkanut elpyä. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvu oli vuoden keskiarvoa heikompaa, mutta suhdanneindikaattorit puoltavat elpymisen jatkuvan lähitulevaisuudessa. OPn ekonomistit arvioivat talouden kasvavan 1,8 % tänä vuonna ja 2,0 % ensi vuonna.

Globaali talousluottamus vahvaa indeksi 54 53 52 51 50 49 48 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo 12 13 14 15 16 muutos ed. vuodesta, % 5 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) Lähde: Macrobond 4 3 2 1 0-1 Globaali teollisuuden luottamus on korkealla tasolla, vaikka ei enää noussutkaan maaliskuussa. Taso puoltaa globaalin teollisuuden kasvun piristyvän viimeisten kymmenen vuoden keskiarvotasolle. Maailmankauppa veti hyvin alkuvuonna yltäen jo yli 3 %:n vuosikasvuun. Siten kasvu ylittää viimeisten viiden vuoden keskiarvon, joka jää noin 2,0 %:iin. Maailmantalouden kasvu on kokonaisuutena piristymässä hieman tänä vuonna. Näköpiirissä on jokseenkin samaa vauhtia kuin vuonna 2014 parin hieman vaisumman vuoden jälkeen. Maailmantalouden lyhyen aikavälin riskit liittyvät erityisesti poliittiseen ympäristöön.

Yhdysvaltojen kasvu piristymässä 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Macrobond BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Yhdysvaltojen BKT kasvoi vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 2,1 % edellisestä neljänneksestä annualisoituna. Vauhti jäi kolmatta neljännestä vaisummaksi viennin kangertelun vuoksi. Kotimarkkinoilla veto säilyi hyvänä. Erityisesti investoinnit ovat piristyneet. Suhdannekyselyt viittaavat kasvun jatkuvan hyvänä. Näkymiä kohentavat myös odotukset elvyttävästä talouspolitikasta. Tänä vuonna talouskasvu yltää 2,5 %:iin ja ensi vuonna keskimäärin aavistuksen nopeampaan tahtiin. Työttömyysaste laski maaliskuussa 4,5 %.iin. Parin edellisen suhdannehuipun aikana työttömyysaste on alimmillaan käynyt 3,8 %- 4,4 %:ssa. Työllisyys on kasvanut hyvin, mutta ei yhtä paljon kuin edellisissä noususuhdanteissa, ja työvoiman ulkopuolella on normaalia enemmän ihmisiä.

Euroalueen talouskasvu piristymässä hieman 4 2 0-2 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 indeksi 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähteet: Macrobond, Markit Economics BKT (määrän muutos) 55 50 45 40 Euroalueen BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 0,5 % edellisestä neljänneksestä ja 1,8 % edellisestä vuodesta. Kulutus jatkoi tasaista kasvuaan, mutta myös investoinnit ja vienti ovat piristyneet. Suhdannekyselyt puoltavat vauhdin piristyvän lähitulevaisuudessa. BKT kasvaa arviomme mukaan tänä vuonna 1,7 % ja ensi vuonna 1,8 %. Tuoreiden tietojen mukaan edellytyksiä on hieman parempaankin vauhtiin. Työttömyysaste on laskenut trendinomaisesti vuoden 2013 kesästä ja oli helmikuussa 9,5 %, eli hieman matalammalla kuin velkakriisin alkaessa.

Kehittyvissä maissa luottamus kohentunut Luottamus talouden näkymiin on kohentunut kehittyvissä maissa. Kiinan BKT kasvoi viime vuonna 6,7 %. Suhdannekyselyt piristyivät selvästi viime vuoden lopulla, nyt niissä on nähtävissä tasaantumisen merkkejä. Kiinan talouden kasvu jatkuu lähes nykyvauhtia lähitulevaisuudessa. Venäjän talous on vakautunut selvästi ja vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä talous kasvoi 0,3 % vuodentakaiseen verrattuna. Tämä oli ensimmäinen plusmerkkinen kasvuluku sitten vuoden 2014. Vuonna 2017 Venäjän talous on elpymässä öljyn hinnan nousun tukemana. Intian talous kärsi viime vuonna rahauudistuksen aiheuttamasta häiriöistä. Nyt luottamusluvut ovat jälleen kääntyneet nousuun ja Intian talouden odotetaan kasvavan yli 7 %:n vauhtia lähivuodet.

Epävarmuutta öljyn hinnan näkymistä indeksi 2015=100 200 180 160 140 120 100 80 60 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Macrobond Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 140 120 100 80 60 40 20 Öljyn hinta on vuodentakaista korkeammalla tasolla. Maalisuussa hinnassa nähtiin notkahdus, mutta sen jälkeen hinta on taas noussut vuoden alun tasoille. OPEC että joukko öljyntuottajajärjestöön kuulumattomia maita ilmoittivat joulukuun alussa tuotannon leikkauksista, jotka toteutuessaan riittäisivät IEA:n arvion mukaan poistamaan ylitarjonnan markkinoilta. Huhtikuussa IEA kommentoi öljyn kysynnän ja tarjonnan olevan tasapainossa. Teollisuusraaka-aineiden hinnat ovat laskeneet viime aikoina ollen nyt noin alkuvuoden tasoilla.

Inflaatio nousussa euroalueella ja Yhdysvalloissa 4 3 2 1 0-1 % Kuluttajahintojen vuosimuutos Yhdysvallat Euroalue 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Macrobond Euroalueen inflaatio maltillistui 1,5 %:iin maaliskuussa. Ilman energiaa ja ruokaa inflaatio oli 0,7 %. Euroalueen inflaatio on maltillistumassa, kun öljyn hinnan nousun vaikutus laantuu. Ydininflaatio nousee vähitellen ja inflaatio pysyy lähivuosina pääosin välillä 1,5-2,0 %:ssa. Yhdysvalloissa inflaatio on nopeutumassa euroaluetta selvemmin, koska öljyn hinnan vaihteluilla on suurempi merkitys kuluttajahintaindeksille ja suhdannetilanne on vahvempi. Keväällä inflaatio hätyyttelee Atlantin länsipuolella kolmea prosenttia.

EKP näkee aiempaa vähemmän riskejä 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Macrobond Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor EKP ei juuri muuttanut arvioitaan talouden näkymistä tai tulevasta politiikasta maaliskuun kokouksessaan. Keskuspankki arvioi edelleen, että ohjauskorot säilyvät nykytasolla tai matalammalla vielä hyvän aikaa arvopapereiden osto-ohjelman loputtua. EKP näki silti riskien ja deflaatio-uhan vähentyneen. EKP nosti inflaatio-ennusteensa kuluvalle vuodelle 1,7 %:iin, mutta odottaa hintojen nousevan ensi vuonna vain 1,6 %. BKT:n odotetaan kasvavan jokseenkin nykyistä vauhtia. Korkeamman inflaation vuoksi EKP:hen kohdistuu paineita alkaa kiristää politiikkaa nyt viestittyä nopeammin.

EKP:n osto-ohjelma jatkuu joulukuun linjausten mukaisesti EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot maaliskuussa 2015. Huhtikuusta lähtien ostot supistettiin 60 mrd. euroon aiemmin 80 mrd. euron sijaan vuoden loppuun saakka. Tarvittaessa määrää voidaan nostaa. Joulukuussa päätettiin myös laskea ostettavien lainojen minimimaturiteetti vuoteen kahdesta vuodesta. Lisäksi lainoja voidaan ostaa tarvittaessa myös talletuskorkoa matalammalla korolla. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Lisäksi ostetaan aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kesäkuusta 2016 lähtien ostetaan myös yritysten (pl. pankkisektori) investointiluokan joukkolainoja.

Lyhyiden korkojen odotetaan nousevan maltillisesti Markkinat odottavat lyhyiden euriborkorkojen nousevan maltillisesti lähivuosina Markkinoiden nykyodotusten perusteella ohjauskorko nousisi lievästi viimeistään vuonna 2019. Likviditeetti voisi kiristyä tai talletuskorko nousta jo vuonna 2018. Korkojen nousu noudattaisi odotusten perusteella hidasta kaavaa Yhdysvaltain tapaan.

Geopoliittinen tilanne laskenut korkoja viime viikkoina Inflaatio-odotusten nousu ja taloudellisen luottamuksen vahvistuminen ovat nostaneet swap-korkoja viime vuoden pohjilta. Myös EKP:n maaliskuun kokouksen aiempaa luottavaisemmat viestit sekä Yhdysvaltain keskuspankin koronnosto-odotusten nousu ovat vaikuttaneet. Viime viikkoina geopoliittisen tilanteen kärjistyminen on lisännyt turvasatamasijoituksia ja laskenut korkoja. Lyhyemmät swap-korot ovat pysyneet vakaampina. Tämä johtuu lyhyen ajan korkonäkymien lisäksi EKP:n päätöksestä ostaa myös alle kahden vuoden pituisia lainoja markkinoilta.

Pitkien valtionlainojen korot nousseet viime vuoden pohjilta Pitkien valtionlainojen korkojen nousun taustalla ovat niin vahvistuneet talousnäkymät kuin tulevan Yhdysvaltain presidentin, Donald Trumpin, suunnitelmat elvyttävästä talouspolitiikasta. Markkinoiden odotukset tulevista Fedin koron nostoista ovat lisääntyneet. Fedin johto arvioi korkoa nostettavan kolme kertaa sekä tänä että ensi vuonna. Korkojen nousu on heijastunut myös euroalueelle. Lisäksi odotukset EKP:n korkopolitiikasta ovat kiristyneet aavistuksen. Euroopassa poliittinen epävarmuus on heijastunut korkoihin. Niin Ranskan kuin erityisesti Italian korkojen ero Saksaan on kasvanut. Viime viikkoina geopoliittisen tilanteen kärjistyminen on lisännyt turvasatamasijoituksia ja laskenut korkoja.

Valuutoissa vakaampaa USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 2014 2015 2016 Lähde: Macrobond Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD SEK 10,0 9,5 9,0 8,5 Yhdysvaltain dollari on vaalien jälkeisen vahvistumisen jälkeen liikkunut verrattain kapeassa haarukassa. Euron dollarikurssia ovat liikuttaneet lähinnä odotukset keskuspankkipolitiikasta. Kruunun arvon vahvistuminen taittui kevättalvella, kun keskuspankin politiikkalinjaukset säilyivät kevyenä. Kruunu on edelleen verrattain heikko taloustilanteeseen nähden kevyen rahapolitiikan vuoksi.

Osakemarkkinoilla vahva vire Vuosi on alkanut osakemarkkinoilla vahvassa vireessä. Taustalla on ennen kaikkea maailmantalouden näkymien vankistuminen. Tunnelmia ei ole häirinnyt edes koron nostoodotusten nousu Yhdysvalloissa, joka on nähty merkkinä vahvistuvasta taloudesta. Myös odotukset yrityksiä suosivasta talouspolitiikasta Yhdysvalloissa ovat tukeneet markkinoita. Viime viikkoina epäilykset Trumpin mahdollisuuksista toteuttaa haluamaansa talouspolitiikkaa ovat tosin hieman lisääntyneet. Talousnäkymät ovat kohentuneet myös Euroopassa ja osakemarkkinat ovat kohonneet poliittisista huolista huolimatta.

Suomen talouden elpyminen jatkuu 6 4 2 0-2 -4 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta Työpäiväkorjatut sarjat 11 12 13 14 15 16 17e 18e Lähteet: Macrobond, OP BKT:n määrä Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta BKT kasvoi vuonna 2016 1,4 %. Ennakkotietojen mukaan viimeinen kvartaali jäi vaisuksi. Kansantuote lisääntyi 1,2 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta, ja lisääntyi vain 0,1 % edellisneljänneksestä. Kasvu perustui vuonna 2016 ennen kaikkea kulutukselle ja investoinneille, mutta myös viennin määrä on alkanut lisääntyä. Suhdanneindikaattorien perusteella talouskehitys olisi vahvistunut vuoden alussa edelleen. Ennusteemme vuoden 2017 BKT:n kasvuksi on 1,8 %. Vuonna 2018 arvioimme BKT:n kasvavan 2,0 %.

Kotitalouksien luottamus vahvaa saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Macrobond Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kotitalouksien luottamus nousi ennätyskorkealle maaliskuussa. Suomalaisten kuluttajien luottamus on koko EU-alueen korkeinta. Erityisesti luottamus työllistymisnäkymiin parani selvästi. Vähittäiskaupan myynnin määrä on alkuvuonna kasvanut maltillisesti. Työllisyyden koheneminen, veron kevennykset ja vahva luottamus tukevat kaupan kasvua, vaikka reaalipalkat eivät nouse.

Yritysten luottamus keskivertoa parempi Yritysten luottamus on kohentunut alkuvuonna. Teollisuusyritysten luottamus on hieman yli pitkän ajankeskiarvotason. Tilauskanta koheni maaliskuussa, mutta jäi hieman alle normaalitason. Rakentamisen luottamus laski hieman maaliskuussa, mutta on edelleen yli pitkän ajan keskiarvotason. Palvelujen luottamus vahvistui entisestään maaliskuussa ja ylittää pitkän ajan keskiarvon.

Vienti elpymässä, myös Venäjälle Suomen tavaraviennin arvo kasvoi helmikuussa 4 % edellisestä vuodesta ennakkotilastojen mukaan. Erityisesti vienti Venäjälle kasvoi. Viennin trendi on kääntynyt pieneen nousuun. Vuonna 2017 vienti elpyy kohtalaiseen kasvuun kysynnän, kilpailukyvyn ja kapasiteetin kohenemisen voimin. Seuraavana vuonna elpyminen jatkuu.

Vaihtotaseen lievä vaje säilyy mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Macrobond Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotaseen vaje kasvoi 2,3 miljardiin euroon vuonna 2016. Tämä on 1,1 % BKT:sta. Jatkossa viennin elpyminen tukee vaihtotasetta, mutta verrattain vahva tuonnin kasvu sekä tuontihintojen nousu pitävät vaihtotaseen alijäämäisenä.

Investoinnit hyvässä kasvussa 30 20 10 0-10 -20-30 % 11 12 13 14 15 16 Lähde: Macrobond Aloitetut rakennushankkeet muutos vuosisummasta Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Investointien kasvu ylsi yli viiden prosentin vuonna 2016. Erityisesti rakentaminen kasvoi vahvasti mutta myös kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyivät hyvin. Tutkimus- ja kehityspanostukset vähenivät edelleen. Asuin- ja muu rakentaminen on vahvassa vedossa, mutta rakennusaloitusten kasvu on hidastunut. Yritysten investoinnit kasvavat yhä muun muassa kone- ja laitehankintojen ansiosta. Investointiaktiviteetti on kaikkiaan vahvaa ja laajapohjaista tänä vuonna. Investoinnit kasvavat noin 4 % kuluvana vuonna. Ensi vuonna investointien kasvu hieman rauhoittuu, mutta pysyy edelleen hyvässä 3 %:n kasvussa.

Valtiontalouden alijäämä pienentynyt mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Macrobond Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden vaje pieneni viime vuonna. Julkisen talouden vaje supistui 1,9 %:iin suhteessa BKT:een. Arvioimme sen olevan hieman suurempi kuluvana vuonna mm. veron kevennysten vuoksi. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla, mutta viime vuonna velkasuhde ei noussut. Valtiokonttori käytti valtuuksistaan lisävelanottoon vain runsaat 2 miljardia euroa.

Työttömyys laskussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 45 40 35 30 25 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Macrobond Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 10 9 8 7 6 Työttömyysaste laski vuonna 2016 8,8 %:iin. Helmikuussa työttömyysasteen trendi oli 8,7 %. Työllisyysasteen trendi oli helmikuussa 68,9%. Helmikuussa työllisten määrä kasvoi vuoden takaisesti, erityisesti palkansaajien keskuudessa. Yrittäjien työllisyyskehitys jäi heikoksi. Työllisyys kasvaa tänä vuonna verrattain hyvin tänä vuonna ja työttömyysaste laskee edelleen. Ennustamme työttömyysasteen painuvan tänä vuonna keskimäärin 8,3 %:iin ja ensi vuonna 7,8 %:iin. Työllisyysaste nousee edelleen, mutta ennusteemme (70,3 %) vuodelle 2018 on edelleen jäljessä hallituksen tavoittelemasta vauhdista.

Inflaatio nousussa 8 6 4 2 0-2 -4 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia 11 12 13 14 15 16 Lähde: Macrobond Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio maltillistui maaliskuussa 0,8 %:iin. Inflaatiota nosti erityisesti polttonesteiden, savukkeiden, ajoneuvoveron ja sähkön hinnan nousu. Inflaatio nousee edelleen lähiaikoina, mutta vakautuu 1,5 %:n tuntumaan, sillä pohjimmiltaan hintapaineet ovat edelleen vähäisiä.

Asuntojen hinnat maltillisella nousu-uralla Keskimäärin hinnat nousivat koko Suomessa viime vuonna 0,9 %. Vuosi 2017 on alkanut nousevin hinnoin pääkaupunkiseudulla vuodentakaiseen verrattuna. Muualla Suomessa hinnat ovat laskeneet. OPn ekonomistien makroennusteeseen perustuvan arvion mukaan hinnat nousevat tänä vuonna 2-4 % tänä vuonna.

OPn suhdanne-ennuste, Tammikuu 2017 Arvo, mrd. Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2015 2015 2016 2017e 2018e Bruttokansantuote 209,5 0,3 1,4 1,8 2,0 Tuonti 77,8 3,1 2,5 3,0 3,5 Vienti 77,2 2,0 0,5 3,5 5,0 Kulutus 166,8 1,1 1,5 0,9 1,1 - yksityinen 115,8 1,5 2,0 1,5 1,5 - julkinen 51,1 0,1 0,5-0,5 0,2 Investoinnit 42,9 1,1 5,2 4,1 3,0 Muita keskeisiä ennusteita 2015 2016 2017e 2018e Kuluttajahintojen muutos, % -0,2 0,4 1,4 1,6 Ansiotason muutos, % 1,2 1,2 1,0 1,5 Työttömyysaste, % 9,4 8,8 8,3 7,8 Vaihtotase, % BKT:sta -0,4-1,1-0,6-0,4 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,7-1,9-2,3-1,8 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 63,6 63,6 64,6 65,1 Lähteet: Tilastokeskus, OP

Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 010 252 8354 Ekonomisti Henna Mikkonen 010 252 5078 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HennaMikkonen1