Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari Vantaa 22.3.2012
Lisäsuojelu vaikuttaa puumarkkinoiden kautta metsäsektoriin ja edelleen koko yhteiskuntaan Suojelu Puustoa poistuu metsätalouden käytöstä Puun tarjonta (-) Puun hinta (+) Metsäteollisuuden tuotanto (-) Raakapuun hakkuut (-) Metsänomistajien kantorahatulot (+ -) Kerrannaisvaikutuksia muuhun talouteen (työllisyys, verotulot) Jos tuontipuulla voidaan korvata vähentynyttä raakapuun tarjontaa, vaikutukset puumarkkinoille pienenevät
Epäsuorat taloudelliset vaikutukset metsäsektoriin ja kansantalouteen (kustannukset) Metsäsektorimallilla (talouden osittaistasapainomalli SF-GTM) tarkasteltiin lisäsuojelun vaikutuksia metsäsektoriin Vaikutusten suuruus riippuu mm. siitä, paljonko ja millaista metsää suojellaan ja missä määrin puun tuonnilla tai hakkuiden lisäämisellä muilla alueilla voidaan korvata vähentynyttä puun tarjontaa METSO 2008-2016 hehtaaritavoitteiden toteutumisen vaikutukset metsäteollisuuden tuotantoon ja puumarkkinoihin olisivat valtakunnan tasolla melko pieniä Kustannustehokkuutta voitiin tarkastella metsäkeskusalueittain Taloudellisesti optimaalisella kohdentamisella alueittain voidaan säästää valtakunnan tasolla, mutta paikalliset vaikutukset voivat olla suuria!
Suojelun taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä Hyvinvointivaikutuksia kansalaisille Kansallispuistojen sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys lähialueelleen tärkeä Monimuotoisuuden suojelusta mahdollisesti aiheutuneita taloudellisia menetyksiä voidaan osin korvata luonto- tai matkailuyrittäjyydellä Hyödyt ovat suurelta osin julkishyödykkeitä, ei markkinahintaa
Millaiset monimuotoisuuden turvaamiskeinot kiinnostavat metsänomistajia? Luonnonhoitohankkeet Määräaikainen suojelu 10 20 vuodeksi, korvaus Elinymp.säilyttäminen talousmetsien hoidon yhteydessä Pysyvä suojelu, yksityinen suojelualue Kohteen pysyvä suojelu (maan myynti valtiolle) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä, jos sopiva kohde löytyy En, vaikka sopiva kohde olisi olemassa En osaa sanoa
Mitä määräaikaisen suojelusopimuksen korvauksen tulisi metsänomistajan mielestä kattaa? Kaikki suojelusta aiheutuvat tulonmenetykset Luontoarvojen tulee vaikuttaa korvausmäärään Ei tarvitse kattaa kaikkia tulonmenetyksiä, koska sopimuskauden jälkeen aluetta voi käyttää haluamallaan tavalla 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Täysin eri mieltä Melkein samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä
Määräaikaisen suojelusopimuksen tulonmenetykset Ympäristötuen korvausperuste nykyisin: hakkuuarvo ja pinta-ala Korvausperusteiden tarkastelu näkökulmana puunmyyntitulon menetys Tavoite: puunmyyntitulon menetysten määrittäminen 10v sopimuskauden aikana SuojeluMOTTI ohjelmistolla Verrataan, miten toteutuneet Kemera ympäristötuen korvaukset suhteutuvat laskennalliseen puunmyyntitulon menetykseen sopimuskauden aikana Aineisto:183 ympäristötukisopimusta (yht. 490 hehtaaria) vuosilta 2008-2010 SuojeluMOTILLA Laskennassa käytettiin 1-6 % korkokantaa ja vaihtoehtoisia alueittaisia kantohintamuuttujia: MMM:n määrittämät alueelliset keskikantohinnat Kantohintojen 3 vuoden puutavaralajeittaiset keskiarvot Tulokset: Toteutuneet ympäristötukikorvaukset olivat aineistossa selkeästi korkeampia kuin SuojeluMOTTI-laskemilla saadut tulonmenetykset
Valtakunnallisia tuloksia 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % Maksettu ympäristötuki 3 vuoden keskiarvo MMM:n keskihinta Maksettu ympäristötuki - muut kustannukset
Alueellisia /m 3 tuloksia
Johtopäätöksiä Mikä selittää eroa toteutuneiden korvausten ja SuojeluMOTTI-laskelmien tulosten välillä? Nykyinen korvauskäytäntö perustuu lähtöpuuston hakkuuarvon mukaan määritettyyn korvaukseen, eikä siinä oteta kantaa puuston mahdolliseen kehitykseen sopimusjakson aikana. SuojeluMOTTI kuvaa laskennallista puunmyyntitulon menetystä suojelujakson aikana. Tulonmenetyksiä koituu siitä, kun metsänomistaja valitsee määräaikaisen suojelun metsikössään ja pidättäytyy metsänhoidon suositusten mukaisesta metsänkasvatuksesta. Puuston kasvun huomioiminen Esim. Jos puuston kokonaistilavuus on 2 kohteella sama, - kohteista saa nykyisen korvauskäytännön mukaan miltei saman korvauksen - voivat aiheuttaa tulonmenetystä metsänomistajalle hyvinkin erilailla riippuen mm. metsikön kehitysvaiheesta ja etenkin puuston nettokasvusta Metsäkeskusten välillä tuloksissa selkeitä eroja Korvaustaso vaikuttaa olennaisesti kohteiden tarjontaan
Hänninen, R. & Kallio, A.M.I. 2007. Economic impacts on the forest sector of increasing forest biodiversity conservation in Finland. Silva Fennica 41(3): 507-523. Kallio, A.M.I., Hänninen, R., Vainikainen, N. & Luque, S. 2008. Biodiversity value and the optimal location of forest conservation in Southern Finland. Ecological Economics 67(2): 232-243. Koskela, T. Vapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp216.htm Suihkonen, L., Ahtikoski, A., Hänninen, R., Hynynen, J. & Loiskekoski, M. Määräaikaiset suojelukorvaukset ja laskennalliset tulonmenetykset vapaaehtoisessa metsien monimuotoisuuden turvaamisessa http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp207.htm
Kiitos