Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Peruskuivatushankkeiden tukeminen

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

Biotalouden värisuora

Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Tilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Peltosalaojituksen suunnittelu

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

OJITUSYHTEISÖ Aktivointi ja toteutus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Outi Leppiniemi, Vesistöyksikkö

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Ojitushankkeen käynnistäminen ja ojitusisännöitsijan tehtävät ojitushankkeissa.

Maatalouden investointituet

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Pernoon tilusjärjestely

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

f) Oma arvio avustuksen tarpeesta hakuvuonna: erittäin tärkeä, tärkeä, ei kovin tärkeä perustelu

Peruskuivatushankkeen käynnistäminen ja ojaisännöitsijan tehtävät hankkeissa.

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin -koulutus, Turku Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

NURMIOJAN PERUSKUIVATUS

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. PJI Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Maankuivatuksen ja hydrologian käsitteitä Maa- ja metsätalouden kuivatus

PORNAISTEN NUORISOVALTUUSTON MYÖNTÄMÄ TUKI NUORTEN ITSENSÄ TOTEUTTAMIIN TAPAHTUMIIN, RETKIIN JA MUUHUN UUTEEN TOIMINTAAN

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

SEIPIÖOJAN PERUSKUIVATUS

Haukiperänojan PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI)

KOKONAISVALTAINEN MAATALOUSYMPÄRISTÖN VESIENHALLINTA VALUMA-ALUEKOHTAINEN TOIMINTATAPAMALLI MIKKO ORTAMALA

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Tieavustushakemus Lappeenrannan kaupungille v. 2019

ELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin

Mukauttamistoimet tilusjärjestelyissä

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

KIRKKONUMMEN KUNTA Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiejaosto puhelin huhtikuu 2008 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2008

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Mukauttamistoimenpiteet tilusjärjestelyhankkeissa

LUMIJOEN UUSJAKO UOMIEN KUNNOSTUS, Vaihe 1

Maaseutujaoston kokous Timo Lehtiniemi, yksikönpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

TIEAVUSTUSHAKEMUS LAPPEENRANNAN KAUPUNGILLE V LIITE 2

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

ISONIITYN UUSJAKO UOMIEN KUNNOSTUS

Esimerkkejä vesienhallintaratkaisuista ja peruskuivatusuomien - kunnostushankkeista,

Ajankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

I = 0,002 lk = 1:2 pl = 0,8 m Kaivumassat m³ktr Pengermassat 410 m³rtr. I = 0,004 lk = 1:2 pl = 0,8 m

PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO. Prosessivesiallas PVM

Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?

Vesienhoidon suunnittelu

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2016

HUOPAKINOJAN PERUSKUIVATUS

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

Aluehallintoviraston diaarinumero. Puhelin

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi peruskuivatustoiminnan

Tieavustushakemus Lappeenrannan kaupungille v. 2015

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

Lapin aluehallintovirasto

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUKSIEN MYÖNTÄMISPERUSTEET MUHOKSEN KUNNASSA

Transkriptio:

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Kohteiden suunnittelu ja toteutus kannattaa hoitaa vaiheittain. Näin säästetään aikaa ja rahaa: Kaikki suunnittelu alkaa tavoitteiden kartoittamisesta. Oli meillä mikä tahansa ongelmaalue (tai hoitoalue), niin yhdessä keskustelemalla todetaan tavoitteet. Kun tavoitteet ovat selvillä, niin voidaan jatkaa alustavaan maastoselvitykseen ja mittauksiin, jolloin selvitetään mahdollisuudet erilaisten toimenpiteiden toteuttamiselle. Mittausten pohjalta laaditaan alustava toimenpide-ehdotus. Yhdessä valittujen toimenpiteiden pohjalta laaditaan varsinaiset tarkat rakennesuunnitelmat ja kustannusarviot, joiden pohjalta laaditaan urakkatarjouspyynnöt, mahdolliset tukihaut ja muut tarvittavat viranomaisselvitykset. Toteuttamisesta huolehditaan suorittamalla tarvittavat maastoon merkitsemiset sekä hoitamalla työnjohto ja valvonta. On mahdollista laatia myös jatkosuunnitelma laajamittaisemman toimenpidekokonaisuuden toteuttamiseksi ja jatkohuolloksi.

( MAANMITTAUSLAITOS/MML/01042014)

Valtaojat: Keskustelu ongelmista ojitusyhteisön toimikunnan kesken, tehdään alustavat maastomittaukset ja selvitykset (alavimmat pellonpinnat, ojapohjat, vesipinnat, rummut, mahdollisuudet vesiensuojelurakenteille) Ongelmien selvittäminen alustavien laskemien perusteella, laaditaan pituusleikkaus ja pintakarttaluonnos. Käydään yhdessä toimikunnan kanssa läpi eri vaihtoehdot ongelmien ratkaisemiseksi (peruspuhdistus, kaatoprosentit, kuivavara, uoman vesitilavuuden kasvattaminen, pengerrys ja pumppaus, valumavesienhallinta) Tehdään alustava ositteluluetteloiden päivitys, josta saadaan kaikkien osakkaiden yhteystiedot. Kutsutaan koolle ensimmäinen ylimääräinen ojitus Mikäli ojitusyhteisö päättää enemmistö osuudella lähteä toteuttamaan hankkeen, niin seuraavaksi laaditaan pintakartta, pituus- ja poikkileikkaukset, kustannusarvio, osittelu, työselitys, rahoitushakemus, suunnitelmat vesiensuojelurakenteille.

Peruskuivatuksen tuki: Valtio tukee peltojen peruskuivatusta maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) varoista. Avustusta voi saada kahden tai useamman tilan yhteistä peruskuivatushanketta varten. Avustuksen tukitaso on 40% hyväksyttävistä kustannuksista. Tukitaso on vaihdellut 30-50% välillä alla olevien kohtien toteutuksen mukaisesti. Erityisistä syistä tukea voidaan korottaa 20% esim. vesiensuojelurakenteisiin tai jos kohteen rakentamiskustannukset ovat erityisen kalliit (tulvasuojelu, liettyvät maat). Tukea haetaan alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Hakijana on ojitusyhteisö tai vaihtoehtoisesti osakastyönä toteutettavan hankkeen hyödynsaajat tekevät hakemuksen yhteisellä sopimuksella. Rahoitushakemuksen liitteenä toimitetaan kuivatussuunnitelmat. (Salaojayhdistys)

Tilakohtainen kuivatustarvekartoitus: Selvitetään: Maalaji Kuivavarat Laskuaukot Salaojakaivot Valta- ja piiriojien kunto Rumpujen kunto ja asennustaso Salaojien kuivavara Salaojien ojaväli Kaatoprosentit Huuhteluntarve Lähteisyys Mahdollisuudet vesiensuojelurakenteille

Salaojituksen avustukset 2017 Perussalaojitus - 35% avustusta - avustus MMM hinnasta 3,60 /m 1,26 /m - pienin avustettava hanke, avustuksen osuus 3000 * 2380 m / salaojaa (n. 4,00 ha) * Kokonaiskustannus keskimäärin 5,5 /m * 3500-4000 /ha Valtaojien putkitukset: - tilakohtaisiin putkituksiin ei erillistä rahoitusta - yhteishankkeet (vähintään kaksi osakasta) 40-50% (+20%) avustusta

Tuotantoalueiden valumavesienhallinta Työssä viihtymiseen ja jaksamiseen vaikuttaa olennaisesti oma työ- ja elinympäristömme. Tuotantoalueen siisteys, käytännöllisyys ja turvallisuus luovat edellytykset tehokkaalle toiminnalle. Hyvin suunniteltuun tuotantopihaan liittyy oleellisesti valuma-vesien hallinta. Valumavesiä tulee jaloittelutarhoilta, pesupaikoilta sekä lannan, rehun ja öljyn käsittely- ja varastoalueilta Valumavesien käsittelyn menetelmiä ovat laskeutusaltaat, lietesäiliöt, imeytys- ja suodatusmenetelmät, fosforikaivot ja jätevesijärjestelmät sekä oikeista kaadoista ja vesien ohjaamisesta huolehtiminen. Huolellisesti toteutetussa pesupaikassa pesuvälineet löytyvät helposti, työskenteleminen on helppoa, ympäristöasiat tulevat huomioitua sekä työkoneet pysyvät hyvässä kunnossa. Pesupaikkaa voi käyttää työkoneiden lisäksi myös vaikkapa auton tai mattojen pesuun.