Oma Häme Maaseutupalvelut Tehtävä: Maatalousyrittäjien lomituspalvelut www.omahäme.fi
Tehtävien nykytilan kartoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan toteutumista, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä. Toiminta perustuu maatalousyrittäjien lomituspalvelulakiin (LPL 1231/1996) sekä maatalousyrittäjien lomituspalveluasetukseen (1333/1996). Lomituspalveluiden johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM), jonka budjetista myös rahoitus palveluntuottamista varten saadaan. Valtakunnallinen toimeenpanovastuu on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (MELA). Lomituspalvelut eivät kuulu kunnan peruspalveluihin eikä kunta ole osana rahoitusjärjestelmää, vaan palveluiden järjestämistehtävä on annettu kunnalle / kaupungille toimeksiantosopimukseen perustuen. Toimeksisaaja (Hämeenlinnan kaupunki ja Ypäjän kunta) sitoutuu huolehtimaan maatalousyrittäjien lomituspalvelulain- ja asetuksen mukaisista tehtävistä.
1. Vaikuttavuus Lomituspalvelut tukevat maatalousyrittäjän työssäjaksamista antamalla hänelle mahdollisuuden irrottautua sitovasta kotieläinten hoitotyöstä Lomituspalvelut on maatalousyrittäjälle subjektiivinen oikeus Lomituspalveluina maatalousyrittäjällä on mahdollisuus saada vuosilomaa, sijaisapua ja maksullista lomitusta maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisesti. Maatalousyrittäjällä on mahdollisuus saada vuosilomaa 26 päivää kalenterivuodessa, joista päivistä kolme voi olla pyhäpäiviä. Vuosiloma on maatalousyrittäjälle maksutonta. Sijaisapua on mahdollista saada erilaisten sijaisapuperusteiden mukaan esim. sairauden tai tapaturman aiheuttamaan työkyvyttömyyteen tai Kelan myöntämiin perhevapaisiin. Sijaisavusta peritään maatalousyrittäjältä tuntimaksu. Lisäksi vuosilomaan oikeutetulla maatalousyrittäjällä on mahdollisuus saada maksullista lomituspalvelua tuettuun hintaan 120 tuntia kalenterivuodessa Tulevien maakuntien yhtenä tehtävänä on huolehtia maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisten tehtävien hoitamisesta.
2. Asiakkaat Lomituspalveluiden piiriin kuuluvat sellaiset maatalousyrittäjät ja heidän perheenjäsenensä, joilla on maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen pakollinen vakuutus. Lomituspalveluja voi saada vain maatalouden tuloveron piiriin kuuluvaa kotieläintuotantoa päätoimisesti harjoittavat maatilat Tilalla on oltava vähintään kuusi kotieläinyksikköä (Lomituspalvelulain mukainen laskenta) Tulevassa Kanta-Hämeen maakunnassa (Hämeenlinnan ja Ypäjän lomitusyksiköt) on vuoden 2015 tilastojen mukaan 483 lomituspalveluita käyttävää maatilaa (maakunta 355 maatilaa) 741 lomituspalveluita käyttävää maatalousyrittäjää (maakunta 534 yrittäjää) Maakunnasta jää pois: Somero 92 tilaa / 149 maatalousyrittäjää, Hyvinkää 5 tilaa / 9 yrittäjää, Karkkila 6 tilaa / 10 yrittäjää ja Vihti 25 tilaa / 39 yrittäjää. Yhteensä 128 tilaa / 207 yrittäjää Pääsääntöisesti asiakkaat ovat maidon- ja naudanlihan tuottajia, mutta myös emakko- ja lihasikaloita, hevostiloja, lammastiloja sekä kana/broilertiloja kuuluu asiakkaisiin. Lomitustoiminta 2015 Hämeenlinna Ypäjä Yhteensä lomituspäivien määrä, kpl 16712 16500 33 212 tilojen kpl määrä kunnallisessa lomituksessa 194 185 379 tilojen määrä % kunnallisessa lomituksessa 79,51 77,41 tilojen kpl määrä itsejärjestetyssä lomituksessa 50 54 104 tilojen määrä % itsejärjestetyssä lomituksessa 20,49 22,59 maatalousyrittäjien määrä kpl kunnallisessa lomituksessa 296 286 582 maatalousyrittäjien määrä % kunnallisessa lomituksessa 80,87 76,26 maatalousyrittäjien määrä kpl itsejärj. lomituksessa 70 89 159 maatalousyrittäjien määrä % itsejärj. lomituksessa 19,13 23,73
3. Prosessit Lomituspalveluvaihtoehtoja maatalousyrittäjälle on joko kunnallinen lomituspalvelu tai itsejärjestetty lomitus Kunnallisessa lomituspalvelussa lomitus tilataan lomituksen paikallisyksiköltä, joka järjestää maatalousyrittäjälle palveluksessaan olevan maatalouslomittajan tai ostaa palvelun yritykseltä tai ammatinharjoittajalta Itsejärjestetyssä lomituksessa maatalousyrittäjä itse järjestää lomituksen hankkimalla sen ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä tai ammatinharjoittajalta. Tämän jälkeen hän hakee korvausta paikallisyksiköltä lomituksesta aiheutuviin kustannuksiin. Ostopalvelut Lomitus on sesonkiluonteista ja kiireaikoina käytetään lisäksi ostopalveluita Lomitusyksikkö vai hankkia työvoimaa myös ostamalla palveluita alueen yrityksiltä. Hämeenlinnassa ostopalvelulomituksia hankitaan vuosittain paljon (vuonna 2015 noin 350 000 euroa) ja ostopalvelulomitusten hankinta on kilpailutettu vuonna 2015 Ypäjällä ostopalveluiden hankinta on ollut vähäistä Tuntilomittajat / väliaikainen työvoima Lomitus on sesonkiluonteista ja kiireaikoina käytetään lisäksi määräaikaista työvoimaa Vuonna 2015 määräaikaista työvoimaa on hankittu yhteensä 480 000 eurolla
4. Henkilöstö ja osaaminen Lomituspalveluiden hallinto, esimiestehtävät ja asiakaspalvelu: Lomituksen paikallisyksikössä on oltava vastuuhenkilö (virkavastuullinen esimies) sekä tarvittava määrä työnjohdollisia esimiehiä vastaamassa lomituspalveluiden toteutumisesta Vastuuhenkilön keskeisinä tehtävinä on esim. lomituspalvelulain mukaisten päätösten tekeminen, viranhaltijapäätökset, asiakaspalvelu sekä vastaaminen yksikön toiminnasta, rahoituksesta ja riittävistä henkilöresursseista sekä mm. palkkojen laskemiseen ja maksuun liittyvät asiat, laskutus, laskujen maksu, henkilöstöstä huolehtiminen kokonaisvaltaisesti, hankinnat ja yhteistyö eri tahojen kanssa. Lomituspalveluohjaajat / Lomituspalvelusihteerit ovat työnjohdollisia esimiehiä ja vastaavat lisäksi asiakaspalvelusta, työvuorosuunnittelusta sekä palkkojen laskennasta sekä mahdollisten tilakäyntien tekemisestä. He vastaavat myös laskutuksesta ja lomitusten oikeellisuudesta. Yhteensä Hämeenlinnassa ja Ypäjällä työskentelee 2 vastuuhenkilöä ja 8 Lomituspalveluohjaajaa Lomituspalvelu (maatalouslomittajat): Maatalouslomittajat ovat kotieläinten hoidon ammattilaisia, jotka lähtevät maatiloille työkohteisiin ennalta sovitusti ja tekevät tilalla lomitukseen kuuluvat välttämättömät kotieläinten hoitoon liittyvät työt Maatalouslomittajat ovat moniosaajia, joiden työhön kuuluvat erityyppiset maatilat ja vaihtuvat työkohteet. Maatalouslomittajan työpäivä on pääsääntöisesti kaksiosainen (aamunavetta ja iltanavetta) eli maatalouslomittaja lähtee töihin kaksi kertaa päivässä. Vakituisessa työsuhteessa olevia maatalouslomittajia on yhteensä 74 tulevan Kanta-Hämeen maakunnan alueella ( + 18 muiden maakuntien alueella asuvaa Somero, Hyvinkää, Karkkila ja Vihti)
5. Resurssit ja kumppanuudet Rahoitus STM suorittaa valtion varoista MELA:lle lomituspalvelulaissa tarkoitettuja kustannuksia varten määrärahaa, jonka se ohjaa MELAN kautta toiminnan järjestävälle kunnalle/kaupungille Lomituspalvelut: lomituspalvelulain mukaisiin toiminnan käyttökustannuksiin saadaan kustannusperusteinen valtionkorvaus vähennettynä toiminnan sisäisillä tuotoilla Vuonna 2015 Hämeenlinna ja Ypäjä yhteensä noin 7 milj. euroa Lomituksen hallinto: hallinnon kustannuksiin saadaan laskennallista valtionosuutta, joka määräytyy edellistä varainhoitovuotta edeltäneen vuoden aikana lomitusyksikön alueella toteutettujen lomituspäivien perusteella Mela ohjaa Yhteistyö Vuonna 2015 Hämeenlinna ja Ypäjä yhteensä noin 510 000 euroa Toimeenpano vastuu on MELA:lla, joka myös seuraa rahojen käyttöä. MELA:lle myös toimitetaan rahojen käytöstä selvityksiä määräajoin, esim. valtionkorvausselvitys Yhteistyö Etelä-Suomen muiden lomituksenpaikallisyksiköiden kanssa (ns. työnohjausrengas) Yhteistyö ja yhteistoiminta on tiivistynyt maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä. Tulevaisuudessa toivotaan yhteistyön yli maakuntarajojen jatkuvan Yhteistyö kaikkien muiden maatalousyrittäjien kanssa toimivien tahojen kanssa, esim. MELA, MTK ja tuottajayhdistykset, ProAgria, meijerit, teurastamot, kunnat ja kaupungit