Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 21.3.2017 Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy
Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Organisaatiokaaviomme Soil food web koko maanalainen verkosto ja viljelijän tärkein urakkaporukka
Kierrätysraaka-aineista jalostettua 180 000tn/a ravinnelietteitä biokaasu- ja etanoliteollisuudesta 110 000tn/a maanparannuskuitutuotteita Metsäteollisuudesta 100 000tn/a väkevöijiä ja hivenravinteita prosessiteollisuudesta 15 000tn/a kalkki- ja tuhkatuotteita Metsäteollisuudesta
Herätys Mikä on tavoitteesi viljelyssä?
Herätys Mikä on tavoitteesi viljelyssä? Mikä rajoittaa eniten siihen pääsemistä?
Satoa rajoittavat tekijät Heikko vesi- ja ilmatalous Heikko rakenne = tiivistymät, hienojakoisuus, massiivisuus Alhainen ph Hivenravinteiden puutokset Vähäinen eloperäinen aines ja pieneliötoiminta
Satoa rajoittavat tekijät Heikko vesi- ja ilmatalous Heikko rakenne = tiivistymät, hienojakoisuus, massiivisuus Alhainen ph Hivenravinteiden puutokset Vähäinen eloperäinen aines ja pieneliötoiminta = heikko kasvukunto, satokasvien huono kilpailukyky rikka- ja tautiongelmat, heikko ravinteiden saatavuus ja hyötysuhde, päästöt
Satoa rajoittavat tekijät Heikko vesi- ja ilmatalous Heikko rakenne = tiivistymät, hienojakoisuus, massiivisuus Alhainen ph Hivenravinteiden puutokset Vähäinen eloperäinen aines ja pieneliötoiminta = heikko kasvukunto, satokasvien huono kilpailukyky rikka- ja tautiongelmat, heikko ravinteiden saatavuus ja hyötysuhde, päästöt Tulee puuttua ongelmien perimmäisiin syihin ja korjata heikot lenkit yksi kerrallaan
Satotaso-erot hyvän ja huonon lohkon osan välillä keskimäärin 30% laskettuna eri lohkoilla. Hyvän ja huonon pellon ero Luomutuotannossa ero 60% Laske kuinka paljon kannattaisi investoida kasvukuntoon Keller et al. 2012. Soil & Tillage Research 124, 68-77. Tuomas Mattilan esityksestä
12
13
Rod Smith: Syysvehnän maailmanennätys Ennätyssato 2015: 16 520kg/ha Ennätyslohkon koko 11,53ha Koko tilan keskisato > 14 t/ha 2014 keskisato: 12,67-13 t/ha Isä Jimmy 1999: 11,6 t/ha keskisato 127 /t hinnalla noin 1160 /ha tuotto
Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä
Tilannekuva kohdilleen Työkaluja: Oma havainnointi Lapiokuoppatestit Kattava viljavuusanalyysi Kasvustoanalyysit Lanta-analyysit 5 1 1 4 2 3
Mihin kiinnittää huomiota 1 Maalajimääritelmä ja multavuus 5 1 1 4 2 3 ph sekä Ca/Mg -suhde Hivenravinteet (erityisesti puutteet) Ravinnereservit Mikrobiaktiivisuus
Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä
ph:n säätö ja hivenlannoitus 1 5 1 1 4 2 3 - ph vaikuttaa ravinteiden käyttökelpoisuuteen - Hivenet tuhkalla tai säkistä - Peltoon tai siemenen pintaan
Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä
Maanparannusaineet syksyllä Hitaasti hajoavan eloperäisen aineksen lisäys Parantaa vedenpidätysja läpäisykykyä Lisää pieneliötoimintaa Pidättää ravinteita Parantaa muokkautuvuutta Vähentää eroosiota 5 1 1 4 2 3 Lisää satoa ja vähemmän päästöjä. Positiivinen pöhinä parantaa myös maaperän ravinteiden saatavuutta kasveille.
Maanparannuskuidut Nollakuidut tarvitsevat typpeä hajoamiseensa Soveltuu käytettäväksi lietelantojen kanssa, viherlannoitusnurmille tai päätettäville satonurmille Pidättää ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon Ravinnekuidut sisältävät merkittävästi ravinteita Vain liukoista typpeä tarvitsee täydentää Parantavat maan rakennetta, etenkin murunkestävyyttä ja vedenpidätyskykyä 5 1 1 4 2 3 Lisäävät maan pieneliötoimintaa vähentää tautipainetta, vapauttaa ravinteita
Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä
Liukoinen typpi Keväällä (tai syksyllä) ennen kylvöä tai oraille tarpeen mukaan typen täydennyslannoitus Parannetaan samalla hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta orgaanisilla kierrätystuotteilla
Ammoniumsulfaattilla N ja S Nopeasti kasville käyttökelpoista typpeä ja runsaasti rikkiä 35% liuoksena levitettävissä esim. ruiskulla tai nestelannoittimella esim. 250 l/ha: 19 kg N ja 21 kg S Halpa typpi- ja rikkilannoite myös jaettuun lannoitukseen Voidaan levittää ennen kylvöjä ja tai lehtilannoitteena Voidaan väkevöidä lietettä ph:ta alentava vaikutus Luke:lla hanke, jossa testataan mm. yhteiskäyttöä kasvinsuojeluaineiden kanssa. 5 1 1 4 2 3
Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä
Miksi lisätä ja ylläpitää eloperäistä ainesta Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset vaikutukset Kasvien avulla voidaan ylläpitää, orgaanisilla maanparannusaineilla voidaan lisätä Maaperä voi sitoa hiiltä ja hillitä ilmastonmuutosta
Humustasapaino Peruna, juurikasvit -760-1300 kg hiiltä/ha/vuosi Viljat, öljykasvit -280-400 kg hiiltä/ha/vuosi Palkoviljat +160 +240 kg hiiltä/ha/vuosi Aluskasvit +200 +300 kg hiiltä/ha/vuosi Nurmet +600 +800 kg hiiltä/ha/vuosi Taustalla lähtöoletuksena tietty maan hiilipitoisuus ja hiilen hajoamisnopeus Luvut saksalaisesta lähteestä, tarkoittavat maassa pitkäaikaisesti säilyvää eloperäistä ainesta: VDLUFA 2004. Humusbilanzierung - Methode zur Beurteilung und Bemessung der Humusversorgung von Ackerland. Saatavilla internetistä (14.3.2013): www.vdlufa.de/joomla/dokumente/standpunkte/08- humusbilanzierung.pdf
KVK Ravinteiden pidätyskyky K + - - - Ca 2+ H + - Na - + -- Kationinvaihtokapasiteetti kertoo maan kyvyn varastoida ravinteita TCEC - - - Ca 2+ H + Mg 2+ 0, jos ph > 7 (7-pH) x 15, jos 6 < ph < 7 H = 195 (30 x ph), jos 5 < ph < 6 Karkeilla mailla alhainen, savilla ja M = 11,4 - ph eloperäisillä mailla korkea, orgaanisilla maanparannusaineilla erittäin korkea KVK>25 KVK<10
Kationinvaihtokykyyn vaikuttaminen
Vedenpidätyskyky Eloperäisen aineksen nousu 2 %-yksiköllä lähes tuplaa kasveille käyttökelpoisen veden määrän
Pieneliön aktiivisuus
Kalkilla ja kalkilla on eroa Rakennekalkitus Rakennekalkitus on kalkitusta sammuttamattomalla (CaO) tai sammutetulla (Ca(OH)2) kalkilla Reaktiivisempaa kuin kalkkikivijauhe (CaCO3) n Nopeavaikutteista kalkitusainetta Levitys hyvissä olosuhteissa ja välitön kevytmuokkaus 5 1 1 4 2 3 Neutraloiva kyky Nopeavaikutteinen Kalsium (Ca) Magnesium (Mg) Fosfori (P) 49% 42% 338,84 kg/t 3,94 kg/t 2,76 kg/t
RaHa-hanke sadetuskoe 17.6.2014 Rakennekalkitus Vähentänyt ruotsalaisessa tutkimuksessa P:n huuhtoutumisen yli puoleen Rakennekalkitussa koejäsenessä 10t/ha Soilfoodin rakennekalkkia 5 1 1 4 2 3
RaHa-hanke sadetuskoe 17.6.2014 11 Rakennekalkitus 1 Rakennekalkin fosforia ei huomioida ympäristökorvauksen laskelmissa!! 5 4 2 3 Nurmi vähensi sameutta 90 % Rakennekalkitus vähensi sameutta 50-70 % Kuva: Noora Lähde
Kiitos! KIITOS! Hermanni.lallukka@soilfood.fi +358 0503609632