Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnalle RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus RAISION OHJEITA TOIMEENTULOTUESTA 1. 1. 2014 ALKAEN
SISÄLLYSLUETTELO LYHENTEET... 1 1. TOIMEENTULOTUEN SÄÄNNÖKSET JA KUNTAKOHTAISET OHJEET... 1 2. TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSETEKO... 1 2.1. Vakinainen oleskelu kunnassa... 1 2.2. Toimeentulotukihakemus, käsittely ja päätöksenteko... 2 2.3. Asian käsittelyssä käytettävä kieli... 3 2.3.1. Suomen ja ruotsin kieli... 3 2.3.2. Muut kielet... 3 3. PERHEKÄSITE JA ELATUSVELVOLLISUUS... 4 4. TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN... 5 4.1. Toimeentulotukilaskelma... 5 4.2. Tulojen selvittäminen... 5 4.2.1. Tilitietojen selvittäminen pankeista... 7 5. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA TARKOITUS... 8 5.1. Perusosa... 9 5.2. Muut perusmenot... 12 5.2.1. Omistusasunnot ja asumisoikeusasunnot... 16 5.2.2. Muut asumismenot... 16 5.3. Terveydenhuoltomenot... 17 5.3.1. Lääkkeet... 17 5.3.2. Sairaudesta johtuvat matkakulut... 17 5.3.3. Poliklinikka- ja sairaalamaksut... 18 5.3.4. Fysikaalinen hoito ja apuvälineet... 18 5.3.5. Silmälasit... 18 5.3.6. Hammashoito... 18 5.3.7. Psykoterapia... 19 5.3.8. Hoitokodissa ja yhteisökodissa asuminen, asunnottomien asuminen ja turvakoti... 19 5.4. Erityisistä tarpeista syntyvät menot... 19 5.4.1. Hautauskulut... 21 5.4.2. Opintolainan korko... 22 5.4.3. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot... 22 5.4.4. Työssäkäynnistä aiheutuvat kustannukset... 22 5.5. Ulosotto, velkajärjestely, vuokrarästit ja muut velat, veronpalautus... 23 6. TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET... 23 6.1. Opiskelijoiden toimeentulotuki... 23 6.1.1. Oikeus toimeentulotukeen... 23 6.1.2. Tulojen huomioiminen... 24 6.1.3. Opiskelutarvikkeet ja opiskelumatkat... 24 6.2. Yrittäjät toimeentulotuen hakijoina... 25 6.3. Maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset toimeentulotuen hakijoina... 25 6.3.1. Oikeus toimeentulotukeen... 25 6.3.2. Suomesta poissaolo... 26 6.3.3. Passit ja oleskeluluvat... 26 6.3.4. Vaateavustukset... 26 6.3.5. Paluumuuttoavustukset... 26 6.4. Vangit... 26 7. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 27 8. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ... 28
LYHENTEET HaO = hallinto-oikeus HE = hallituksen esitys HL = hallintolaki (434/2003) KHO = korkein hallinto-oikeus L = laki SHAL = laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) SHL = sosiaalihuoltolaki (710/1082) STM = sosiaali- ja terveysministeriö TOTUL = laki toimeentulotuesta (1412/1997) VNA = valtioneuvoston asetus 1. TOIMEENTULOTUEN SÄÄNNÖKSET JA KUNTAKOHTAISET OHJEET Toimeentulotukea myönnetään 1.3.1998 voimaan astuneen toimeentulotukilain (1412/97) mukaisesti. Soveltamisohjeet on annettu Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa (2013:4). Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät menettelytapaohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain ja asetuksen säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Ohjeet eivät rajoita viranhaltijoiden yksilökohtaista harkintaa, koska toimeentulotukea myönnettäessä on aina erityistapauksia, joihin ei voida antaa yksittäisiä ohjeita. (STM 2013:4). 2. TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO 2.1. Vakinainen oleskelu kunnassa Toimeentulotuen myöntää kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Hakijan kotikunta ei ole siten edellytys toimeentulotuen myöntämiselle (esim. opiskelijat). Vakinainen oleskelu todetaan väestötietojärjestelmästä tai talonkirjanotteesta. Lisäksi edellytetään voimassa olevaa vuokrasopimusta. Asunnottoman toimeentulotuen hakijan on lisäksi tehtävä selvitys kunnassa oleskelun vakinaisuudesta. Selvitys tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteiden perusteella: asiakkaan kertomus, todisteet 1
asumisesta, työpaikka, laskuissa oleva osoite sekä selvitys siitä, mihin asiakas on ohjannut postinsa. Satunnainen oleskelu kunnassa ei oikeuta toimeentulotukeen. Poikkeuksena ovat kuitenkin kiireelliset tapaukset, joissa hakija on joutunut esim. tapaturmaan, ja tarvitsee hoitoonsa toimeentulotukea. Tällöinkin hakija tekee selvityksen kunnassa oleskelustaan. Ensiavun luonteisen toimeentulotuen tarve selvitetään. Kun kunnassa oleskelevalle henkilölle joudutaan antamaan laitoshuoltoa, oleskelukunta vastaa enintään 14 vrk laitoshoidon kustannuksista. Mikäli laitoshoitoa on jouduttu antamaan toisen kunnan asukkaalle yli 14 vuorokautta, on kustannukset haettava siltä kunnalta, jolle laitoshuollon järjestäminen olisi kuulunut. On huomattava, että kotikunta maksaa kaikki laitoshoidon kustannukset, jos hoito on jatkunut päivänkin yli 14 vrk. Jos vapaaehtoista korvausta ei saada, pannaan vireille hakemus hallinto-oikeudessa 6 kuukauden kuluessa siitä, kun laitoshoitoa on alettu antaa. Yli 14 vrk jatkuvan laitoshoidon järjestämisestä ja siirrosta kotikuntaan neuvotellaan asiakkaan kotikunnan kanssa. (SHL 15 ) 2.2. Toimeentulotukihakemus, käsittely ja päätöksenteko Toimeentulotukea voi hakea joko asioimalla henkilökohtaisesti sosiaalitoimistossa tai kirjallisesti. Asiakkaalta edellytetään aina, myös toimistokäynnillä toimeentulotukea haettaessa, kirjallisen hakemuksen täyttämistä itse tai avustettuna sekä hakemuksen allekirjoittamista. Joustavilla menettelytavoilla pyritään mahdollisimman lyhyeen käsittelyaikaan. Toimeentulotuen tarvetta määritettäessä asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus ja viranhaltijalla asian selvittämisvelvollisuus. Ensisijaisesti edellytetään, että asiakas toimittaa kaikki hakemuksen käsittelyssä tarvittavat asiapaperit. Tarvittaessa asiakkaalle tulee antaa määräaika lisäselvityksen toimittamiselle. (SHAL 12, HL 22, TOTUL 17 ). Lisäselvityspyyntö tehdään tällöin kirjallisena ja se annetaan asiakkaalle tiedoksi todisteellisesti. Ennen päätöksentekoa viranhaltija tarkistaa teknisen käyttöyhteyden avulla Kansaneläkelaitoksen asiakkaalle maksamien etuuksien maksatustiedot sekä hakemusten ja päätösten voimassaolot. Tietojen tarkistamismahdollisuudesta on tiedotettu yleisesti asiakkaille. Toimeentulotukipäätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. Päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi päätökseen vaikuttavat sosiaaliset olosuhteet ja toimeentulotuen tarpeen syyt sekä huomioon otetut tulot ja menot. Päätökseen tulee aina liittyä toimeentulotukilaskelma. 2
Kielteisen päätöksen perusteluissa on huomattava, että myös osittain kielteisessä päätöksessä on oltava perustelu siihen, miksi tiettyä asiakkaan esittämää menoa ei ole huomioitu laskelmassa tai myönnetty toimeentulotukea siihen. Muutoksenhaku viranhaltijapäätökseen on 14 vrk päätöksen tietoon saattamisesta. 2.3. Asian käsittelyssä käytettävä kieli 2.3.1. Suomen ja ruotsin kieli 2.3.2. Muut kielet Asian käsittelykielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jolla viranomainen käsittelee asian, kun asianosainen on läsnä, ja jolla se antaa päätöksensä. Asian käsittelykielestä suomen- ja ruotsinkielisten asiakkaiden osalta säädetään kielilaissa (6.6.2003/423). Raision kaupunki on yksikielinen suomenkielinen kunta. Tästä seuraa, että asian käsittelykieli on pääsääntöisesti aina suomen kieli. Asian käsittelykielenä voidaan kuitenkin käyttää myös ruotsin kieltä, jos viranomainen arvioi sen asianosaisen kannalta paremmaksi (KieliL 12.2 ). Arvioinnissa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada ymmärrettävä selvitys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erilaisista toimenpidevaihtoehdoista ja niiden seurauksista (SHAL 5.1 ). Jos viranomainen ei hallitse ruotsin kieltä riittävän hyvin, on käytettävä tulkin ja kääntäjän apua. Tulkkaus ja kääntäminen ovat asiakkaalle maksutonta. Jos viranhaltija ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankinnasta (SHAL 5.3 ). Ehdotonta velvollisuutta tulkkauksen järjestämiseen ei ole. Muidenkin kielten osalta on kuitenkin muistettava asiakkaan oikeus saada asiastaan ymmärrettävä selvitys. Viranomaisella on velvollisuus huolehtia tulkkauksesta asioissa, jotka voivat tulla vireille viranomaisen aloitteesta (HL 26 ). Velvollisuus koskee näitä asioita silloinkin, kun asia on tosiasiassa tullut vireille asiakkaan aloitteesta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi myönnetyn etuuden takaisinperintä ja sosiaalihuollon antaminen sen ilmeisessä tarpeessa olevalle (HE 72/2002). Asiaa ei välttämättä tarvitse tulkita ja kääntää juuri asiakkaan äidinkielelle, vaan se voidaan kääntää ja tulkita muulle sellaiselle kielelle, jota asiakas riittävästi ymmärtää (HL 26 ). 3
3. PERHEKÄSITE JA ELATUSVELVOLLISUUS Jos asiakas osaa suomen kieltä, ei tulkkausta muulle kielelle tarvitse järjestää silloinkaan, kun kyseessä on viranomaisen aloitteesta vireille tuleva asia. Jos asiakas osaa ruotsia, on huolehdittava tulkkauksesta ja kääntämisestä ruotsin kielelle kielilain mukaisesti (HE 92/2002). Viranomainen voi huolehtia tulkkauksesta ja kääntämisestä myös muissa asioissa kuin niissä, jotka voivat tulla viranomaisen aloitteesta vireille. Nämä ohjeet koskevat myös saamenkielisiä asiakkaita, sillä saamen kielilakia (1086/2003) ei sovelleta Raision kaupunkiin. Ohjeet koskevat myös romani- ja viittomakielisiä asiakkaita. Viittomakielisille asiakkaille kunta järjestää tulkkauspalvelut vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) säädetyn lain nojalla. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä on solmittu pohjoismainen kielisopimus. Pohjoismaan kansalaiselle on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä tulkkaus jollakin pohjoismaisella kielellä (HL 26 ja HE 72/2002). Toimeentulotukea määrättäessä samaan ruokakuntaan kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia aikuisia ja heidän yhteisiä tai jomman kumman alaikäisiä lapsia, aviopuolisoita, samassa taloudessa asuvaa miestä ja naista (ns. yhteisen jääkaapin periaate) sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkiöitä (TOTUL 3.1, L rekisteröidystä parisuhteesta 8.3 ). Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan henkilön velvollisuutta pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa sekä oman ja puolisonsa alaikäisen lapsen ja ottolapsen elatuksesta ja hoidosta siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929) ja lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) sekä muussa laissa on säädetty (TOTUL 2.2 ). Kun alle 18-vuotias hakee itsenäisesti toimeentulotukea, selvitetään aina hänen vanhempiensa mahdollisuus turvata hänen toimeentulonsa. Jos alle 18-vuotias asuu itsenäisesti, on myös lastensuojelullinen tarve aina selvitettävä. Vanhemmilta voidaan periä alle 18-vuotiaalle myönnetty toimeentulotuki, mikäli laskelman mukaan vanhemmilla olisi edellytyksiä huolehtia lapsensa toimeentulosta. Lapsen elatuksesta annetun lain 3.2 :n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. 4
4. TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos hakija asuu erillään aviopuolisostaan, huomioidaan laskelmassa puolison antama tosiasiallinen elatus. Mikäli hakijan aviopuoliso laiminlyö elatusvelvollisuuttaan, tuki voidaan periä häneltä takaisin (TOTUL 20.1 4-kohta). Perintäpäätös annetaan todisteellisesti tiedoksi hakijan puolisolle. Toimeentulotuen suuruus määrätään hakijan menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin kuuluvat perusosaan sisältyvät menot ja tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot. Toimeentulotuki jakaantuu kolmeen osaan: perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea myönnettäessä menoina pidetään perusosaa ja muita perusmenoja. Perustoimeentulotukea myönnetään oman erillisen laskelman ja päätöksen perusteella. Täydentävän toimeentulotuen osalta tehdään erillinen laskelma perustoimeentulotukilaskelman lisäksi ja laskelman perusteella myönnetään täydentävää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään harkinnan mukaan silloin kun kertaluonteisella avustuksella voidaan edistää henkilön ja perheen itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä toimeentulotuen tarpeen pitkittymistä. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen ei edellytä toimeentulotukilaskelman osoittamaa vajetta. 4.1. Toimeentulotukilaskelma 4.2. Tulojen selvittäminen Toimeentulotukilaskelma tehdään yleensä kuukauden ajalta. Se voidaan tehdä myös lyhyemmälle aikavälille, jolloin huomioidaan vastaavalle ajalle kohdistuvat tulot ja menot. Laskelma voidaan tehdä myös kuukautta pidemmälle ajalle, 2 3 kuukaudeksi, silloin kun se tulojen epäsäännöllisyyden, suurien kertaluonteisten tulojen tai menojen vuoksi on perusteltua. Tulot huomioidaan yleensä viimeisestä säännöllisestä maksupäivästä alkaen, ja kun kysymyksessä on esimerkiksi kahden viikon välein maksettava palkka, toiseksi viimeisestä maksupäivästä alkaen. Hyväksyttävien menojen (esim. sähkölasku, sairaalalasku) eräpäivä ratkaisee sen, mille ajanjaksolle meno kuuluu ja se otetaan huomioon kyseisen ajankohdan laskelmassa (TOTUL 15.2 ). 5
Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenen käytettävissä olevat tulot ja varat toimeentulotukilain mukaisesti (TOTUL 11 ja 12 ). Vähäiseksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia ei huomioida toimeentulotuessa tulona. Alle18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei huomioida tulona siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n (perus- ja täydentävän toimeentulotuen menot). Lasten kesä- ja viikonlopputulot katsotaan ministeriön ohjeen mukaan vähäisiksi ja satunnaisiksi ansiotuloiksi ja ne tulee jättää huomioimatta. Toimeentulotukikokeilun aikana 31.12.2014 asti tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon vähintään 20 % ansiotuloista tai yrittäjänä hankitusta tulosta, kuitenkin enintään 150 euroa/kk kotitaloutta kohti. Tarkoituksena on kannustaa toimeentulotuensaajatalouksia ottamaan vastaan myös lyhytaikaista työtä. Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotukea päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos tukea haetaan päätöstä seuraavan kahden kuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. (TOTUL 15.3 ) Epäsäännölliset, huomattavasti vaihtelevat tulot tutkitaan useammalta kuukaudelta. Laskelma tehdään tällöin kumuloituvasti pidemmältä ajalta. Ellei kyseessä ole yrittäjätulo tai huomattavan suuruinen tulo, tulo huomioidaan yleensä kumulatiivisesti enintään kolmen kuukauden ajan. Huomioitavaan palkkaan lisätään palkkaennakko, palkasta pidätetty lainanlyhennys, luontaisedut ja ostot. Päivärahoja ei huomioida tulona. Kilometrikorvaukset voidaan huomioida tulona, mutta silloin pitää huomioida myös työmatkoista aiheutuneet kustannukset. Kilometrikorvaus on 0,2 /km. Loppupalkka ja lomarahat ym. kertakaikkiset korvaukset lasketaan kumuloituvasti tulona ja niiden huomioidaan riittävän kahdelle seuraavalle kuukaudelle, poikkeuksellisen suurien summien voidaan laskea riittävän pidemmäksikin ajanjaksoksi. Normiylijäämä voidaan siirtää kahdelle seuraavalle kuukaudelle. Työttömyyspäiväraha maksetaan 4 viikon maksuerissä. Se huomioidaan todellisen suuruisena maksupäivän mukaan. 6
Opiskelijoilla tulona huomioidaan kaikki opintotukietuudet, vaikka opiskelija ei olisi nostanut tai hakenut opintolainaa. Yrittäjien tulojen arviointi. Ks. erillinen kohta. Ulosotosta. Ks. erillinen kohta. 4.2.1. Tilitietojen selvittäminen pankeista Verotodistuksesta selvitetään varallisuus, joka on realisoitavissa. Toimeentulotuen saamiseen ja määrään eivät vaikuta sellaiset varat, jotka eivät ole käytettävissä tukea myönnettäessä, eivätkä sellaiset varat, joiden katsotaan olevan tarpeen henkilön jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Toimeentulon kannalta välttämättömiä varoja, joiden realisoimista ei voida edellyttää, ovat asunto, tarpeellinen asuinirtaimisto ja työvälineet. (TOTUL 12 ). Perintö huomioidaan toimeentulolaskelmassa. Asiakkaalta pyydetään perunkirja. Perintö näkyy myös verotodistuksessa ja verotuspäätöksessä. Jos asiakkaalla on osakkuus kuolinpesään, voidaan asiakkaan edellyttää ottavan lainaa osakkuutta vastaan. Harkinnassa on otettava huomioon pesän velkaisuus sekä se, liittyykö pesän selvittämiseen ja perinnönjakoon riitaisuutta. Avioerotilanteissa osituksesta saatu omaisuus huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa. Asiakkaalta pyydetään ositusta koskevat asiakirjat. Mikäli henkilöllä on varoja, jotka hän tulee myöhemmin saamaan käyttöönsä (esim. avioeron yhteydessä), myönnetty tuki voidaan periä näistä varoista, jos sen arvioidaan olevan kohtuullista. Veronpalautukset huomioidaan tuloina laskelmassa. Mikäli asiakkuus on kestänyt yli kolme kuukautta, perheen veronpalautuksista voidaan jättää huomioimatta tulona 80 /perheen jäsen, kuitenkin enintään 320 kotitaloutta kohti. Jos on perusteltua syytä epäillä, että asiakas ei ole toimeentulotukea hakiessaan ilmoittanut kaikkia tilitietojaan, hänelle on ensisijaisesti varattava mahdollisuus toimittaa tilitiedot itse tai antaa valtakirja sosiaalitoimistolle tilitietojen tarkastamiseksi, ellei ole erityisen painavaa syytä menetellä toisin. Jos tilitiedot koskevat myös toista aikuista, esim. puolisoa, on hänenkin valtakirjansa oltava. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 20 :ssä säädetään velvollisuudesta antaa sosiaalihuollon 7
viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja. Edellä mainittu velvollisuus koskee myös rahalaitosta, jos sosiaalihuollon viranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä ja luotettavuutta. Rahalaitostiedustelu on viimekätinen ja poikkeuksellinen toimi. Ennen kuin pyyntö tehdään rahalaitokselle, on asiakkaalle annettava siitä tieto. Pankkien osoitteet, johon rahalaitostiedustelu osoitetaan: Säästöpankki Aktia, Konttorituki, PL 7, 06100 Porvoo Liedon Säästöpankki, Hyvättyläntie 4, 21420 Lieto Nordea, Konttoripalvelut, Levytie 2 B, 00020 Nordea Sampo Pankki Oyj, Asiakkuusselvitykset, PL 1243, 00075 Sampo Handelsbanken, Raisiontori 5, 21200 Raisio (Raision konttorin asiakkaat) Ålandsbanken, Affärstöd, PB 3, 22101 Mariehamn Osuuspankkikeskus, Pankkiturvallisuusyksikkö, PL 308, 00101 Helsinki Tapiola-ryhmä, Tapiola Pankki Oy, 02010 Tapiola 5. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA TARKOITUS "Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo" (TTTL 1 1 mom.). Yksilöllä on aina vastuu itsestään ja toimeentulotuella pyritään parantamaan edellytyksiä tämän vastuun toteuttamiselle. Elatusvelvollisuus määritellään toimeentulotukilain 2 :n 2 momentissa seuraavasti: "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta." 8
5.1. Perusosa Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta ja se määrätään lain mukaan yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa. Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla pitää lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset ja puhelimen käyttö. Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 :n mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suu-remmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu. Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät niin sanotut erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot. Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi kunta voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on puolestaan edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä (TTTL 2 mom.). Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu yleiseen toimeentulotukeen. Oikeus toimeentulotukeen "Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolen-pidolla tai muulla tavalla" (TTTL 2 1 mom.). Koska toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, olisi aina ennen tuen myöntämistä selvitettävä henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulolähteistä. Tarvittaessa toimeentulotuen hakijoita tulee ohjata käyttämään heille kuuluvia ns. ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia. Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2013 lukien Toimeentulotuesta annetun lain 9 a :n mukaan toimeentulotuen perusosan määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen. 9
Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2013 on vahvistettu1620. Tammikuun 2013 alusta toimeentulotuen perusosien määrät nousevat indeksikorotuksen verran. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä on 477,26 euroa 1.1.2013 lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 524,99 euroa Osa ansiotuloista jätetään edelleen huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä Vuonna 2002 käynnistynyttä kokeilua, jossa osa ansiotuloista jätetään huomioimatta toimeentulotukea myönnettäessä, jatketaan vuoden 2014 loppuun. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia mutta enintään 150 euroa kuukaudessa voidaan jättää huomioimatta tukea myönnettäessä. Kokeilun tavoitteena on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä. Etuoikeutetun tulon määrä on kotitalouskohtainen. TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2014 LÄHTIEN Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1630 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 480,20 16,01 Yksinhuoltaja 528,22 17,61 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot kumpikin 408,17 13,61 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 350,55 11,69 10-17-vuotias lapsi 10-17-vuotias 1. lapsi 336,14 11,20 10-17-vuotias 2. lapsi 312,13 10,40 10-17-vuotias 3. lapsi jne 288,12 9,60 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 302,53 10,08 Alle 10-vuotias 2. lapsi 278,52 9,28 Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 254,51 8,48 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 10
2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotuki-lain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 ) Esimerkki toimeentulotuen perusosan laskemisesta perheelle Lapsiperhe 5 lasta (lapset 14, 12, 10, 7 ja 5 vuotta) Toimeentulotuessa huomioon otettavat menot Perusosat 1 aik. 408,17 e 1 aik. 408,17 1. lapsi (14 v) 336,14 2. lapsi (12 v) 312,13 3. lapsi (10 v) 288,12 4. lapsi ( 7v) 254,51 5. lapsi ( 5 v) 254,51 Yhteensä 2 261,75 e Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki, 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Kulutustutkimukseen perustuvat perusosan laskennalliset perusteet yksin asuvan henkilön osalta ovat vuoden 2007 tasossa seuraavat. Uudempaa kulutustutkimusta ei ole saatavissa. Tilastokeskus teki kulutustutkimuksen v. 2012. Tulokset tästä tutkimuksesta julkaistaan 30.12.2013 Prosenttia perusosasta Ravintomenot 49 Vaatemenot 9 Informaatiomenot 20 Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot 19 100 % 11
Perhe/yhteistalous Toimeentulotukea määriteltäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia, heidän alaikäisiä lapsiaan, avio- ja avopuolisoja sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat ja kodinkoneet (esim. sanomalehti, TV, puhelin, jääkaappi) ovat yhteiskäytössä. Mikäli täysi-ikäiset henkilöt asuvat yhteistaloudessa, mutta eivät mene perheen käsitteen alle, niin heille kummallekin laaditaan erillinen toimeentulotukilaskelma ja silti perusosa määräytyy yhteistaloudessa elävän 408,17 /kk mukaan. Mikäli hakija ilmoittaa osoitteekseen Poste Restante, käytetään yhteistaloudessa elävän perusosaa. Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosa on 350,55 /kk ja hänelle tehdään aina oma toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon ainoastaan hänen omat tulonsa ja toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa. Yläikärajaa ei ole säädetty. Vastasyntyneen vauvan perusosa lasketaan perheen laskelmaan syntymäpäivästä lukien. Alennettu perusosa Toimeentulotuen suorittamisesta alennettuna (- 20 % tai -40 %) on säädetty TTTL:n 10 :ssä. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään (2) kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien, jos alentamista ei voida pitää kohtuuttomana. Perusosan alentamisen yhteydessä olisi aina pyrittävä laatimaan suunnitelma yhteistyössä toimeentulotuen hakijan ja eri viranomaisten kanssa, jotta näin voitaisiin mahdollisesti edistää hakijan itsenäistä suoriutumista. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää tulee aina harkita tapauskohtaisesti ja ottaa huomioon tuen hakijan ja tarvittaessa myös hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. 5.2. Muut perusmenot Perustoimeentulotukeen kuuluvat muut perusmenot Asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot Vuokra-asunnot 12
Huomioidaan enintään yleistä asumistukea myönnettäessä noudatettavan asumistason mukainen vuokra. Jäljempänä mainitut vuokrien euromääräiset rajat ovat ohjeellisia maksimivuokria. Maksimivuokraa korkeampi vuokra voidaan huomioida, jos kunnalla ei ole tarjota edullisempaa vuokra-asuntoa.. Asumismenojen huomioimiseen vaikuttavat mm. kaupungin vuokrataso, perheen lasten ikä ja muut erityistarpeet. Sopivankokoisten, kohtuuhintaisten vapaiden asuntojen puuttuessa voidaan huomioida ohjeellisia lukuja isompi ja kalliimpi asunto (esim. yksiöiden ja pienien kaksioiden puute). Henkilöluku Enimmäispinta-ala Enimmäisvuokra Enimmäisvuokra ilman vettä ja sis. sähkön ja veden 1 40 470 530 2 60 620 730 3 80 800 920 4 92 940 1040 5-105 1050 1170 Asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: 1) vuokra-asunnossa - vuokra - vesimaksut - erikseen maksettavat lämmityskustannukset 2) Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon toimeentulotukea määrättäessä. Asumisoikeus-asunnon ja osaomistusasunnon hyväksyttäviä asumismenoja ovat vastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Asumisoikeusmaksua varten otetun lainan korot ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainan lyhennysosuutta ja jolla maksetaan ko. huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi, siten ei myöskään hyväksytä asumismenoiksi osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja. 3) Omistusasunnossa toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi hyväksytään - hoito- ja rahoitusvastike 13
- erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut lisäksi omakotitalossa - lämmityskustannukset - vesimaksut - palovakuutus - tontin vuokra - kiinteistövero - puhtaanapitokustannukset Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan kohtuullisten asumismenojen rajaan saakka, mikäli tuen hakijan verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot jo otettu huomioon. Jos sähkölaskussa on sekä sähkölämmitys että taloussähkö yhdessä, on taloussähkön osuus laskusta noin 30 % ja lämmityssähkön osuus noin 70 %. Vuokran ja sähkölaskun maksua tulee valvoa huolella. Muut asumismenot Näitä ovat mm. taloussähkö, saunamaksu pesutupamaksu ja kohtuullinen kotivakuutus, jotka otetaan huomioon TTTA:n 1 :n perusteella täysimääräisinä kohtuullisuusharkintaa noudattaen. Muina asumismenoina voidaan ottaa huomioon takuuvuokra ja muuttokulut silloin kun muutto välttämätön. Asunnon vaihtoon tuetaan esimerkiksi perhekoon muuttuessa tai edellisen asunnon vuokrasuhteen päättymisen vuoksi. Pääsääntöisesti takuuvuokraan annetaan takuusitoumus, joka on (1) yhden kuukauden vuokran suuruinen. Rahavakuus voidaan myöntää vain esim. HOAS:in tai TYS:in asuntoihin, joihin sitoumus ei kelpaa. Takuuvuokra myönnetään toiseen kuntaan vain mikäli hakijalla on opiskelu- tai työpaikka siinä kunnassa. Erityistä harkintaa käyttäen voidaan myöntää kahden kuukauden takuusitoumus. Mikäli takuuvuokra on jouduttu maksamaan rahana, se peritään takaisin asumisen päätyttyä. Vuokrasuhteen päätyttyä voi vuokranantaja periä sosiaalitoimistolta maksamattomat vuokrat, asunnon normaalia kulumista suuremmista vahingoista aiheutuvat tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta aiheutuvat kulut annetun vuokravakuuden määrään asti. Vuokranantajan tulee esittää perusteet vuokravakuuden maksamiselle ja maksuperusteista neuvotellaan tarvittaessa erikseen. 14
Asunnon vaihtoon ei avusteta ilman erityisperusteita. Muuta huomioon otettavaa Asuntolainojen korkoja ja muita asumismenoja huomioon otettaessa on syytä arvioida hakijan/perheen mahdollisuuksia selvitä tuloillaan pitkäaikaisista maksuvelvoitteista, ettei ryhdyttäisi toimeentulotuella tukemaan täysin epärealistisia asumisratkaisuja. Asumistuki on ensisijainen etuus, joka on haettava heti. Toista vuokraa ei makseta ennen kuin on varmistunut, että asumistukea on haettu. Alle 18-vuotiaan osalta vuokrasopimuksen allekirjoittaa huoltaja, joka myös antaa suostumuksensa itsenäiselle asumiselle. Huoltajan vastuu ei poistu, vaikka alaikäinen nuori siirtyy asumaan itsenäisesti. Kirjallinen vuokrasopimus on esitettävä ja tarvittavat tarkistukset on voitava tehdä, ennen kuin asumiskuluja voidaan toimeentulotukena maksaa. Ylisuuria asumiskuluja voidaan huomioida enintään kolmen kuukauden ajalta, avioero- ja avoerotilanteissa puolen vuoden ajalta, jonka jälkeen huomioidaan kohtuulliset kustannukset. Kohtuullisia asumismenoja ei käytetä asumispalveluyksiköissä tms. (esim. kun kunta osoittaa pakolaiselle asunnon), joissa asukas itse ei voi vaikuttaa vuokran määrään. Näiden asiakkaiden vuokrat huomioidaan siis täysimääräisinä. Kotona asuvien täysi-ikäisten lasten osalta huomioidaan enintään pääluvun mukainen osuus vuokrasta. Vuokraa ei huomioida ilman virallista asumisoikeutta asuvilta. Asiakkaan edellytetään olevan talonkirjoilla. Vuokrasta huomioidaan pääluvun mukainen osuus. Alivuokralaisten osalta edellytetään huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus, joka täyttää myös yleisen asumistuen myöntämisen edellytykset. Vuokrataso huomioidaan kohtuullisena yleensä enimmillään 300 /kk. Alivuokralaisella on oltava käytössään vähintään yksi huone. Mikäli alivuokralaisasunto vastaa itsenäistä asumista (esim. omakotitalon yläkerta), voidaan huomioida korkeampi vuokra. Takuuvuokrat/vuokravakuus eivät ole toimeentulotuessa kuntaa sitovia asumiskustannuksia. Asunnon tarpeen tulee olla kiistaton. Ainoastaan lastensuojelulain mukaisissa tilanteissa (puutteet asumisessa johtavat lastensuojelun tarpeeseen, jälkihuoltovelvoite) kunnalla on sitova velvoite järjestää asunto. 15
Vuokravakuuden myöntäminen on joissain tilanteissa asunnottomuuden tai asunnottomuuden uhan vuoksi perusteltua. Tällöin vuokranantajalle ei makseta vuokravakuutta välittömästi vuokrasuhteen alkaessa, vaan kaupunki antaa vuokranantajalle, aina kun se on mahdollista, vakuussitoumuksen, jossa sosiaalitoimisto sitoutuu suorittamaan vuokrasuhteen päättyessä sitoumuksessa mainitun vakuuden, mikäli vuokralainen on jättänyt vuokria maksamatta tai ovat turmelleet asuntoa tavanomaista kulumista enemmän. Vakuus on yhden kuukauden vuokraa vastaava summa. Poikkeustapauksissa ja harvoin vakuus on kahden kuukauden vuokraa vastaava summa. Opiskelijalle myönnetään ensisijaisesti vuokravakuus opiskelijaasuntoihin. Kun vuokravakuus myönnetään toiselle paikkakunnalle, muuton perusteena tulee olla työ- tai opiskelupaikka toisella paikkakunnalla ja vaikeat kulkuyhteydet. Silloinkin vakuus on voimassa enintään kuusi kuukautta. Vakuuden myöntämisestä päätetään asiakaspalaverissa. Kiireellisissä tapauksissa vakuuden myöntämisestä on keskusteltava sosiaalityön johtajan kanssa. 5.2.1. Omistusasunnot ja asumisoikeusasunnot 5.2.2. Muut asumismenot Hoitovastike ja rahoitusvastike voidaan huomioida menona kohtuullisten asumiskustannusten rajoissa. Asunnon hankkimista tai asumisoikeusmaksun maksamista sekä asunnon välttämätöntä kunnostamista varten otetun lainan korot voidaan huomioida asumismenona pankin lainatodistuksen mukaisesti. Asuntolainan korko huomioidaan, jos lainan ottamista ja asiakkaan esittämää maksusuunnitelmaa voidaan pitää tuloihin nähden realistisena. Lainan korot huomioidaan kohtuullisen suuruisina: omistusasumisen yhteiskustannusten (yhtiövastike/ok-talon hoitokulut + lainan korot) tulee mahtua kohtuullisten asumiskustannusten rajoihin. Kohtuullisharkinnassa huomioidaan perhekoon ja asunnon kunnon mukainen kohtuullinen vuokrataso (asumistuen normitus), johon verrataan omistusasumisen kustannuksia. Asiakkaan tulee esittää pankin todistus lainojen määrästä, lyhennysaika-taulusta ja korkoprosenteista. Asuntolainan nimellä otettuihin muihin luottoihin on kiinnitettävä huomiota. Samoin on voitu yhdistää alun perin asuntolainan nimellä otettuun lainaan muitakin lainoja. Lainaa voidaan verrata kauppakirjan osoittamaan ostohintaan. 16
Muita asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja huomioitavia asumismenoja ovat: erilliset lämmityskulut, vesi- ja jätevesimaksut, jätehuolto, auraus- ja nuohousmaksut, palovakuutus, kiinteistövero, tontin vuokra. Harvoin maksettavat suuret laskut (esimerkiksi lämmityskulut) voidaan jakaa kuukausieriin. Vuokran ja sähkölaskujen maksamista tulee valvoa huolella. 5.3. Terveydenhuoltomenot 5.3.1. Lääkkeet 5.3.2. Sairaudesta johtuvat matkakulut Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Asiakkaan ohjataan ensisijaisesti käyttämään julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityislääkärikäyntejä ei pääsääntöisesti huomioida menoina, sillä terveyskeskuslääkäri arvioi hoidon tarpeen ja tarvittaessa antaa lähetteen niihin hoitoihin ja tutkimuksiin, joita asiakas tarvitsee. Poikkeuksena ovat silmälääkärin tarkastus silmälaseja varten, mikäli optikko ei voi tehdä silmälasimääräystä. Silmäsairauksien hoito tapahtuu kuitenkin terveyskeskuksen kautta. Hyväksytään lääkärin määräämät lääkkeet omavastuuosuudelta reseptien ja apteekin kuittien perusteella. Mikäli asiakkaalla on useiden lääkäreiden määräämiä lääkkeitä, ohjataan asiakas omalääkärin vastaanotolle. Myös ehkäisypillerit huomioidaan laskelmassa menoina. Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleet ohjataan ehkäisyneuvolaan. Huumevieroituslääkkeet huomioidaan menoina vain, jos ne ovat A-klinikan lääkärin tai TYKS:n päihdeyksikön lääkärin määräämiä. Lääkkeisiin voidaan antaa myös maksusitoumus, mikäli asiakkaalla on jatkuva lääkitys ja toimeentulotuen tarve tai sitoumuksen antaminen on muuten perusteltua. Maksusitoumuksessa tulee määritellä sitoumuksen kattavuus, esimerkiksi lääkärin nimi ja sitoumuksen voimassaoloaika. Mikäli asiakkaalla on runsaasti sairaudenhoidosta johtuvia matkakuluja ja hän saa Kelan matkakulukorvausta, huomioidaan omavastuuosuus. 17
5.3.3. Poliklinikka- ja sairaalamaksut 5.3.4. Fysikaalinen hoito ja apuvälineet 5.3.5. Silmälasit 5.3.6. Hammashoito Muissa tapauksissa matkakulujen huomioiminen pitää olla erikseen perusteltu (esimerkiksi asiakkaan varattomuus ja välttämätön hoidon tarve). Laskut huomioidaan todellisen suuruisina. Pääsääntöisesti huomioidaan vain julkisesta terveydenhuoltopalveluista aiheutuneet menot. Yksityisestä terveydenhuollosta johtuvat menot voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät. Perusteena voi olla myös jatkuva hoitosuhde. Yli kahden viikon sairaalassaolo vähentää asiakkaan perusosaa laskelmassa (ks. kohta 4.3.). Voidaan huomioida yksi kymmenen kerran hoitosarja terveyskeskuksessa enintään kerran vuodessa terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Yksityisen sektorin lähetteitä ei huomioida Tukiliiveihin tai muihin apuvälineisiin ei avusteta toimeentulotuen avulla, vaan asiakas ohjataan terveyskeskuksen apuvälinelainaamoon, mikäli hänellä on lääkärin todistus apuvälineen tarpeesta. Voidaan myöntää toimeentulotukena silmälääkärin tai optikon määräyksestä pitkäaikaisasiakkaille eli yli kolme kuukautta toimeentulotukiasiakkaina olleille. Asiakkaan tulee toimittaa silmälaseista ensin kustannusarvio sosiaalitoimistoon. Silmälasit voidaan yleensä myöntää vain kolmen vuoden välein, poikkeuksena näkökyvyn voimakas muutos, silmälasien särkyminen ilman omaa syytä ja lapset. Piilolinssejä ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena. Silmälääkärikäynnin kustannusten omavastuu huomioidaan menoina, mikäli optikko ei voi tehdä silmälasimääräystä. Ainoastaan kiireellisen ja välttämättömän hammashoidon kustannukset voidaan huomioida ilman etukäteissopimista asiasta. Jatkohoidosta hammaslääkäri tekee hoitosuunnitelman ja kustannusarvion. Maksusitoumus pidempään hoitojaksoon annetaan vain pitkäaikaisasiakkaille (yli 3 kk asiakkaana), joiden toimeentulotuen tarpeen arvioidaan jatkuvan hoidon loppuun saakka. 18