LAPE-Innostamo työpajat 30.3.2017 Kehitetään yhes Kymenlaaksos! YHTEENVETO
2 Mitä, missä, milloin? LAPE-Kymenlaakso -hankkeen kick off -iltapäivää vietettiin Kotkan Höyrypanimolla 30.3.2017. Paikalle kokoontui reilut sata lasten, nuorten ja perheiden palveluiden asiantuntijaa. Iltapäivän tavoitteena oli koota kehittämisestä kiinnostuneet kymenlaaksolaiset ammattilaiset yhteen ja lähteä yhdessä lapekehittämisen taipaleelle. Tulevalle matkalle paikallaolijoita rohkaisi Varsinais-Suomen muutosagentti Mikko Hulkkonen, jonka mukaan kehittämisen tielle on hyvä lähteä Muuttotalkooasenteella, joka keskeisiä asioita ovat vähemmän huolissaan oleminen, usko(ttelu) onnistumiseen, nopea liikkeellelähtö, yllättävien henkilöiden mukaan ottaminen, tekemään ryhtyminen, kokeilemalla oppiminen ja suunnittelu, olennaiseen keskittyminen ja rohkeus. Tämän jälkeen kuultiin nuorten, vanhemman sekä kymenlaaksolaisten palveluiden esimiesten puheenvuoroja. Iltapäivän lopuksi Kymenlaakson lapsiperhepalveluiden kehittämistä ideoitiin ryhmissä LAPE- Innostamo -työpajoissa seuraavien teemojen alla: 1) PERHEKESKUS 2) VANHEMMUUDEN TUKI 3) EROPALVELUT 4) MAAHANMUUTTAJAPERHEIDEN PALVELUT 5) SIJAISHUOLLON KEHITTÄMINEN (perhehoito ja lastensuojelulaitokset) 6) PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS 7) LAPSIPERHEPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN
3 LAPE-Kymenlaakso -hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) uudistetaan lapsi- ja perhepalveluita niin, että ne muodostavat nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita vastaavan kokonaisuuden. LAPEmuutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. LAPEn tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut sekä toimintakulttuurin uudistaminen. Kärkihanketta johtaa sosiaali- ja terveysministeriö. LAPE-Kymenlaakso -hanke toteuttaa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa Kymenlaaksossa vuosina 2017 2018. LAPE-Kymenlaakson kehittämiskokonaisuudet ovat matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen ja erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen. LAPE-Kymenlaakso -hankkeen tavoitteena on, että lapsille, nuorille ja perheille tarjottavia perus- ja erityistason palveluita sekä palvelurakenteita uudistetaan tavoitteena maakunnalliset yhteiset integratiiviset palvelumallit. Matalan kynnyksen palvelut rakennetaan perhekeskustoimintamallilla. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttamisen palvelut mallinnetaan osaksi perhekeskuksen palveluvalikkoa. Maahanmuuttajalasten, -nuorten ja -perheiden tukea vahvistetaan. Lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden tarve arvioidaan monitoimijaisena yhteistyönä mahdollisimman varhain. Erityistason tukea perustasolle vahvistetaan muun muassa jalkautuvia palveluja kehittämällä. Kaikkien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden integraatiota vahvistetaan. Lastensuojelua kehitetään luomalla maakunnallisesti yhteinen toimintamalli ja tapa tehdä työtä. Lastensuojelulaitosten tarjoamaa tukea mallinnetaan ja sitä vahvistetaan integroiduilla palveluilla. Perhetyötä mallinnetaan ja perhehoitajien tuen muotoja kehitetään. Hankkeessa tavoitellaan systemaattisen asiakasosallisuuden toimintatapaa, joka ohjaa asiakasprosessien johtamista ja kehittämistä. LAPE-Kymenlaakso -hankkeessa ovat mukana Kotka, Kouvola, Hamina, Miehikkälä, Virolahti, Pyhtää ja Carea-Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä. Hanketta hallinnoi Kotkan kaupunki. Kehittämisen kumppaneina ovat MLL-Kymen piiri, Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys, Pelastakaa Lapset ry sekä alueen seurakunnat. Seuraavalle sivulle on koottu tiivistettynä LAPE-Kymenlaakson hankesuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet. Lisätietoja LAPE-muutosohjelmasta: STM: THL: http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/lapsi-ja-perhepalveluiden- muutosohjelma-lape- LAPE-Kymenlaakso -hankkeen tietoja päivitetään jatkossa Kymenlaakson sote- ja maakuntauudistuksen verkkosivuille: http://www.uusikymenlaakso.fi/sote-uudistus/karkihankkeet/lape-hanke
4 LAPE-Kymenlaakso -hankkeen toimenpiteet: MATALAN KYNNYKSEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI Kuvataan maakunnallisen perhekeskusmallin palvelukokonaisuuden rakenne, toimintaperiaatteet ja sisältö Yhteen sovitetaan varhaiskasvatuksen, koulun ja nuorten palvelut perhekeskustoimintamallin kanssa VANHEMMUUDEN JA PARISUH- TEEN TUEN VAHVISTAMINEN Kartoitetaan ja kootaan vanhemmuuden ja parisuhteen toimijat, menetelmät ja mallit Tunnistetaan katvealueet Kootaan palvelutarjotin Kehitetään ryhmä- ja vertaisryhmätoimintaa ja sen koordinointia Mallinnetaan vanhemmuuden tuki perhekeskuksessa EROAUTTAMINEN Kartoitetaan ja kootaan eropalveluiden toimijat, menetelmät ja mallit Tunnistetaan katvealueet Kootaan palvelutarjotin Kehitetään vertaisryhmätoimintaa Pilotoidaan THL:n kehittämää vanhemmuussuunnitelmaa Mallinnetaan eroauttaminen Mallinnetaan sovittelupalvelut TURVAPAIKANHAKIJAT JA MAAHANMUUTON ASIAT Maahanmuuttopalvelut integroidaan osaksi perhekeskustoimintaa Kehitetään vanhemmuuden tukea, vertaisryhmätoimintaa, perhekummi ja tukihenkilötoimintaa Asiakasosallisuuden malli perhekeskustoiminnassa Osaamisen vahvistaminen: esim. vanhemmuuden tuen työkalupakki, dialogiset menetelmät Sähköiset palvelut osana palvelutuotantoa Kolmannen sektorin ja järjestöyhteistyöverkon rakentaminen ja koordinointi Toimenpiteet linkittyvät maakunnalliseen sote-valmisteluun ERITYIS- JA VAATIVAMMAN TASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN INTEGRATIIVISTEN MALLIEN KEHITTÄMINEN TOIMINTA- (yhteistyössä perustason kanssa) Monitoimijainen palvelutarpeen arvioinnin malli Konsultaation ja tutkimuksen rakenteet Kehitetään ja pilotoidaan erikoissairaanhoidon jalkautuvia palveluita Kartoitetaan ja kootaan kuntoutuspalveluiden kokonaisuus, hyödynnetään yksityisen ja 3.sektorin kuntoutustarjontaa ERITYISTASON PALVELUIDEN JA PALVELURAKENTEIDEN UUDIS- TAMINEN Mallinnetaan maakunnallisia toimintamalleja erityistason yhteistyössä ja asiakastyössä Hyödynnetään asiakassegmentointia palveluiden suunnittelussa LASTENSUOJELUN KEHITTÄ- MINEN Lastensuojelun toimintamalli Maakunnallinen perhetyön ja perhekuntoutuksen malli Kehitetään perhehoitajien tuen, valvonnan ja ohjauksen mallia Kartoitetaan lastensuojelun laitoshoidon erityisosaaminen ja mallinnetaan monitoimijainen yhteistyö sekä erityistason tuki lastensuojelulaitoksille Asiakasosallisuus osana palvelumalleja Osaamisen vahvistaminen: lastensuojelun systeeminen malli, dialogiset menetelmät, alueelliset oppimisverkostot Sähköiset palvelut osana palvelutuotantoa Toimenpiteet linkittyvät maakunnalliseen sote-valmisteluun
5 LAPE-Innostamo työpajojen yhteenveto Seuraavassa tiivistelmässä on koottu yhteen työpajojen tuotokset ja kehittämisideat. 1) Perhekeskus Kymenlaaksoon rakennetaan yhteinen perhekeskusmalli, jossa lapsiperheiden palvelut ovat saumaton ja koordinoitu kokonaisuus. Palvelut ovat helposti saatavilla. Palveluneuvontaa ja palveluohjausta saa matalalla kynnyksellä ja yhteydenotto vie perheen asiaa eteenpäin. Digitaaliset palvelut helpottavat yhteydenottoa ja palvelujen saatavuutta. Työntekijät jalkautuvat kotiin, päiväkotiin ja kouluun. Erityispalvelut puolestaan jalkautuvat perhekeskuksiin. Kolmas sektori on vahvasti mukana. Vertaistukea on tarjolla. Kymenlaakson perhekeskus on yhteisöllisiä tiloja alueilla lähellä perheitä. Sinne on helppo mennä ja se on auki myös iltaisin. Sieltä saa myös matalan kynnyksen palveluja. Jonoista ja ikärajoista pyritään eroon. Palvelut ovat yhdenvertaisia kaikille. Keskeistä on asiakkaan kohtaaminen ja kuuleminen: dialogisuus. Lapset nuoret ja perheet ovat suunnittelemassa perhekeskusta ja osallisuus on vahvaa. Isät ovat aktiivisia toimijoita. Perhekeskustoiminta vaatii yhteisiä tiloja, muta se on myös tapa tehdä työtä kynnyksettömästi ja ilman organisaatiorajoja. Kymenlaakson perhekeskuksella on vahva brändi, se on tuttu kaikille ja kiinnostaa työntekijöitä. Työntekijöillä työn mielekkyys kasvaa, kun työn sisältöön voi vaikuttaa. Elinvoima tuo myös työvoimaa. KYMENLAAKSON PERHEKESKUSMALLIN RAKENTAMINEN MAAKUNNAN JA ALUEIDEN TARPEI- TA VASTAAVAKSI PERHEKESKUSBRÄNDIN LUOMINEN JA VAHVISTAMINEN KOLMAS SEKTORI JA VERTAISTOIMINTA OSANA PERHEKESKUSMALLIA JALKAUTUVIEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KUNTIIN JÄÄVIEN PALVELUIDEN: VARHAISKASVATUKSEN, KOULUN JA NUORISOPALVELUIDEN INTEGROINTI PERHEKESKUSMALLIIN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN OSALLISUUDEN MALLIN RAKENTAMINEN OSAKSI PERHEKES- KUSMALLIA 2) Vanhemmuuden tuki Kymenlaaksoon rakennetaan eheä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen kokonaisuus, jossa palveluita ja apua saa yhdestä paikasta, läheltä ja nopeasti. Maakunnassa on vanhemmuuden tuen osaamiskeskus/perhekeskus. Työntekijät jalkautuvat perheiden saataville. Yhteistyö toimii ja välitön vuorovaikutus asiakkaiden kanssa lisääntyy. Vanhemmuuden tukemisessa tehdään monialaista yhteistyötä ja järjestöjen toiminta on tässä keskiössä.
6 Alueilla on perheiden yhteisiä olohuoneita ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ovat hyvät. Vertaistoiminta on vireää. Lapset ja nuoret kokevat olonsa turvalliseksi: kukaan ei jää yksin, saa olla kaiken ikäisten kanssa ja auttaa muita. Koko alue on yhdessä aktiivisesti mukana. Lapset, nuoret ja perheet ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja osallistuvat palveluiden kehittämiseen ja toimintaan. VANHEMMUUDEN TUEN KOKONAISUUTTA RAKENNETAAN OSANA PERHEKESKUSMALLIA KOLMAS SEKTORI ON KESKEINEN TOIMIJA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN; KOHTAAMISPAIKKOJEN, VERTAISTUEN JA HARRASTUS- MAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMINEN TUKEVAT PARISUHDETTA JA VANHEMMUUTTA JALKAUTUVIA PALVLEUJA KEHITETÄÄN TYÖNTEKIJÄT JA PERHEET VERKOSTOITUVAT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN PALVELUIDEN KEHITTÄMI- SESSÄ JA TOTEUTTAMISESSA 3) Eropalvelut Eroauttamiseen luodaan maakunnan yhtenäiset rakenteet ja toimintamallit, joita eroperheet ovat olleet vahvasti mukana kehittämässä. Eropalveluiden osalta on rakennettu eroauttamisen palvelutarjotin, jossa on tarjolla sekä julkisen palveluiden palvelutuotantoa, että kolmannen ja yksityisen sektorin palveluita. Palvelutarjotin on ajantasainen ja sitä päivitetään säännöllisesti. Eroauttamisen palvelut on järjestetty siten, että tukea vanhemmille on tarjolla kattavasti. Eroauttamisen kokonaisuutta koordinoidaan siten, että esimerkiksi vertaisryhmät eri palveluntuottajien järjestämänä eivät toimi päällekkäin. Vanhemmille suunnatut eroinfot ovat osana maakunnallista eroauttamisen mallia. Eroverkostot ammattilaisille toimii, jossa eroauttajien osaamista vahvistetaan säännöllisesti. Eroauttamisesta infotaan perhepalveluverkostoa (ammattilaisia) säännöllisesti. Tällä pyritään vahvistamaan palveluneuvonnan toteutumista jo siinä vaiheessa, jos vanhemmat suunnittelevat eroa tai ovat äkillisessä erokriisissä. Osana eroauttamisen osana sovittelun kokonaisuutta on vahvistettu. Sovittelu on käytössä eroauttamisen osana ja sovitteluun osataan aktiivisesti ohjata. Sovittelua toteutetaan sekä varhaisena interventiona, että käräjäoikeussovitteluna (follo). Vanhemmat voivat saada tukea myös eroasioiden (tunteet, eroon johtaneet syyt jne.) käsittelyyn. Malli tähän on luotu. EROAUTTAMISEEN LUODAAN MAAKUNNAN YHTENÄISET RAKENTEET JA TOIMINTAMALLIT -> PROSESSIT PALVELUTARJOTIN, EROAUTTAMISEN KOORDINOINTIMALLIN RAKENTAMINEN MAAKUNNAL- LISESTI EROAUTTAMINEN MONIAMMATILLINEN VERKOSTO SOVITTELUKOKONAISUUDEN SELVITTÄMINEN/ RAKENTAMINEN -> MAAKUNNALLINEN KOOR- DINOINTI EROPERHEIDEN OSALLISTAMINEN KEHITTÄMISEEN
7 4) Maahanmuuttajaperheiden palvelut Maahanmuuttajien palveluita sovitetaan yhteen moniammatillisen yhteistyöketjujen avulla. Suuriosa maahanmuuttajista tarvitsevat tehostetumpaa rinnalla kulkemista palvelujärjestelmän ymmärtämiseksi ja oikeanlaisen tuen saamiseksi. Tässä kokonaisuudessa korostuu erityisesti ammattilaisten palveluneuvonnan ja vastuunoton merkitys. On luotava selkeät reitit tuen saamiselle ja asiakkaan polulle. Maahanmuuttajien tuen tarpeissa on omia erityispiirteitä ja näiden ymmärtämiseen tarvitaan osaamisen vahvistamista. Myös erilaisuuden ja kulttuuristen seikkojen ymmärtämistä tulee vahvistaa koulutuksellisin keinoin. Julkisen palvelutuotannon ja kolmannen sektorin palvelut tulee rakentaa toisiaan täydentäviksi ja kolmannen sektorin palveluita tulee osata aktiivisesti tarjota asiakkaille. Tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa on vahvistettava ja sille on luotava rakenne, josta tukihenkilötoimintaa koordinoidaan. Maahanmuuttajaperheiden osalta työryhmäläiset tähystivät tulevaisuuteen myös hieman laajemman näkökulman kautta. Työryhmässä todettiin että, päättäjätasolla sitoutuminen monimuotoisuuteen tulee varmistaa. Vuoropuhelua ja yhdessä tekemisen kulttuuria tulee rakentaa monilla tasoilla. Yhteisiä monikulttuurisia tapahtumia ja toimintaa tulee edistää ja järjestää. Kaavoittamisessa sekä kaupunkirakennesuunnittelussa maahanmuuttajat tulee ottaa huomioon. Oikeanlaisella kaavoituksella ja kaupunkirakennesuunnittelulla pystytään osin vaikuttamaan maahanmuuttajien integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan sekä vahvistamaan asuinalueiden monimuotoisuutta. Asukkaiden osallisuutta tulee vahvistaa. TUKIPERHE- JA TUKIHENKILÖ TOIMINNAN PALVELUTARJOTTIMEN KOKOAMINEN, KOOR- DINOINNIN SELVITTÄMINEN MAAKUNNAN TASOLLA KOULUTUS MONIMUOTOISUUDEN VAHVISTAMISEKSI, SITOUTUMINEN MONIMUOTOISUU- TEEN MYÖS PÄÄTTÄJÄTASOLLA, VERTAISOPPIMINEN MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUPOLKUJEN SEL- VITTÄMINEN, TUKIMUOTOJEN PALVELUTARJOTIN YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN, ESIM. TAPAHTUMAT, MIELEKÄS TEKEMINEN ASUINALUEIDEN KAAVOITUS MONINAISESTI, OSAAMISEN VAHVISTAMINEN 5) Sijaishuollon kehittäminen PERHEHOITAJIEN TUEN MUOTOJEN KEHITTÄMINEN Perhehoitoon luodaan maakunnan yhtenäiset rakenteet ja toimintamallit. Tavoitteena on, että asiakkaat ja perhehoitajat saavat samat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Perhehoitajien tueksi luodaan johdonmukainen koulutuspolku. Koulutus rakennetaan perhehoitajien tarpeiden pohjalta. Tärkeää on, että perhehoitajat saavat tukea oikeaan aikaan ja tuki on helposti saatavilla. Perhehoitajille tarjotaan tarvittaessa lastenhoitoapua, jotta he pääsevät osallistumaan koulutukseen. Perhehoitajille voidaan järjestää jalkautuvaa tukea ja lisäkäsiä sekä kodinhoidollista tukea tarpeen vaatiessa. Perhehoitajien vapaiden järjestämiseen luodaan sijaisperheitä tukevat mallit. Työntekijät käyvät sijaisperheissä riittävän usein. Maakuntaan rakennetaan Tukitiimi, joka on moniammatillista osaamista sisältävä jalkautuva tiimi. Tukitiimin palveluita voitaisiin järjestää sijaisperhei-
8 siin esimerkiksi haastavissa tilanteissa, jolloin perhe toivoo apua. Tukitiimi sisältää osaamista esimerkiksi kriisiavun, lasten- ja nuorisopsykiatrian, sairaanhoidon, terapian ja työnohjauksen aloilta. Minkälaista apua sijaisperheet toivovat? Keitä he toivoisivat tukitiimiin? Perhehoitajien tukena ovat myös vapaaehtoiset perhekaverit. Perhehoidossa tärkeitä asioita ovat turvallisuus, ennakoitavuus, luottamus ja lapsen luontaisen verkoston säilyminen. Sijaisperhe ja biologinen perhe saavat tukea toistensa löytämiseen. Lapset ja nuoret tulevat kohdatuiksi, heidät nähdään ja kuullaan. Sijaishuollossa olevia lapsia ja nuoria tavataan riittävän usein. Näillä kohtaamisilla rakennetaan luottamusta lasten, nuorten ja lastensuojelun työntekijöiden välillä. Sijaishuollossa olevat nuoret pohtivat usein omaa menneisyyttään, johon heille tarjotaan tukea esimerkiksi menneisyysmatkailun avulla. Nuorta tuetaan muodostamaan realistinen käsitys omasta menneisyydestään. PERHEHOITAJIEN KOULUTUSPOLKU (koulutusta tarpeiden pohjalta oikeaan aikaan) JALKAUTUVA MONIAMMATILLINEN TUKITIIMI VAPAAEHTOISET PERHEKAVERIT LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS, KOHTAAMISTEN TÄRKEYS PERHEHOITAJIEN VAPAIDEN TOTEUTUMINEN, JOUSTAVAT MALLIT PERHEIDEN TUEKSI LASTENSUOJELULAITOSTEN KEHITTÄMINEN Maakuntaan luodaan yhtenäinen palvelurakenne lastensuojelulaitosten toimintaan. Lastensuojelulaitosten käyttöön rakennetaan hyvät ja vaikuttavat toimintamallit. Lastensuojelulaitosten toimintaa ohjaa lapsen etu. Tavoitteena on, että lastensuojelulaitokset toimivat joustavasti riittävän suurella volyymilla. Maakunnan lastensuojelulaitosten profiilia voidaan tarvittaessa muokata maakunnassa esiintyvien tarpeiden mukaan. Maakunnan lastensuojelulaitoksissa voisi toimia 1-2 vastaanotto-osastoa ja muut osastot keskittyisivät lasten ja nuorten pidempiaikaiseen hoitoon. Ideoinnin pohjalta ajateltiin, että maakunnassa voisi sijaita yksi vahvemman tuen yksikkö, joka olisi maakunnan lastensuojelulaitoksen yhteydessä. Vahvemman tuen yksikössä voidaan järjestää kuntoutusjaksoja. Tavoitteena on, että lapsi tai nuori voi saada vahvempaa tukea omassa maakunnassa. Lastensuojelulaitosten työn tukena voisi toimia tulevaisuudessa maakunnan jalkautuva moniammatillinen Tukitiimi, joka toimii laitoshuollon tukena esimerkiksi haastavissa tilanteissa. Tukitiimi sisältää osaamista esimerkiksi kriisiavun, lasten- ja nuorisopsykiatrian, sairaanhoidon, terapian ja työnohjauksen aloilta. Minkälaista apua nuoret toivovat? Entä laitosten työntekijät? Keitä he toivoisivat tukitiimiin? Täysi-ikäisyyttä lähestyville nuorille järjestetään itsenäistymisvalmennus, jonka avulla pyritään luomaan yhdessä nuoren ja verkoston kanssa mahdollisimman sujuva siirtyminen sijaishuollosta itsenäiseen asumiseen. Maakunnassa kehitetään myös nuorten tukiasumista, jonka avulla edistetään nuorten itsenäisen elämän alkua. Maakuntien lastensuojelulaitosten käyttöön luodaan jatkuva parantamisen malli. Kehittämisote on aktiivinen ja asiakkaiden osallisuuden huomioiva. Asiakkaiden kokemukset otetaan käyttöön palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Lastensuojelulaitosten esimiehille tarjotaan entistä vahvempaa tukea.
9 YHTENÄINEN PALVELURAKENNE JA VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT JALKAUTUVA MONIAMMATILLINEN TUKITIIMI NUORTEN ITSENÄISTYMISVALMENNUS ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET PALVELUIDEN SUUNNITTELUUN JA KEHITTÄMISEEN JATKUVA PARANTAMISEN MALLI 6) Perhetyön ja perhekuntoutuksen kehittäminen Perhetyön ja perhekuntoutuksen osalta puretaan päällekkäisiä organisaatioita ja toimintoja. Palveluille muodostetaan yhteinen arvopohja, jossa keskeisenä on voimavaralähtöinen ajattelu. Eri organisaatioiden välille luodaan toimivat tiedonkulun mallit. Kotiin vietävissä palveluissa on tulevaisuudessa mahdollisuus sähköisiin palveluihin, jotka ovat helposti saatavilla (esim. chat). Tavoitteena on, että perhe saa palvelut sujuvasti kotiin. Esimerkiksi sairaanhoitopalvelut / hoidontarpeen arviointi tuodaan myös tarvittaessa kotiin (esim. jos perheen lapset sairastavat). Myös neuvolan palveluita voidaan tuoda kotiin. Perhetyötä on mahdollista saada ympärivuorokautisesti kotiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät toimivat työpareina ja tekevät tarvittaessa konsultaatiokäyntejä. Perhekuntoutuksen (laitos) jatkoksi tarjotaan riittävän tehokas ja intensiivinen perhetyö perheen yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Palvelua arvioidaan jatkuvasti yhdessä perheen kanssa. Vapaaehtoistoiminta on tärkeä osa palveluita. Vapaaehtoiset toimijat ovat perheiden ja ammattilaisten rinnalla. Toimintaa kuvailee yhdessä tekeminen, myös sote:n ulkopuolelle jäävien palveluiden suhteen (esim. opiskeluhuolto). SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TYÖNTEKIJÄT TYÖPAREINA -> KONSULTAATOKÄYNNIT NOPEA JA TEHOKAS PALVELUOHJAUS SÄHKÖISET TYÖVÄLINEET, YHTEINEN TIETOJÄRJESTELMÄ, CHAT-PALVELU KOTIINVIETÄVIEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN (esim. hoidontarpeen arvioinnit ja neuvolapalveluita kotiin) PERHETYÖ 24/7 RIITTÄVÄN INTENSIIVINEN PERHETYÖ (LAITOS)PERHEKUNTOUTUKSEN JATKOKSI YHDESSÄ TEKEMINEN (myös soten ulkopuolelle jäävien palveluiden kansa, esim. oppilashuolto) VAPAAEHTOISET AMMATTILAISTEN RINNALLA
10 7) Lapsiperhepalveluiden yhteensovittaminen Palveluiden yhteensovittamisen työpaja tähysti tulevaisuuteen tavoitteella, että asiakas kohdataan aidosti ja lapset, nuoret ja perheet tulevat kuulluksi. Palveluita saa ilman raskasta päätöksentekoprosessia, palveluihin pääsee ilman jonoa ja turhia lähetteitä. Sähköiset palvelut ja muut nopeat yhteydenottokanavat mahdollistavat sen, että yhteydenottaminen on nopeaa ja palvelua saa helposti. Tuen tarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä asiakkaan ja tarpeenmukaisen verkoston kanssa, uusina työmuotoina voisivat olla esimerkiksi liikkuvat alkuarviointiryhmät. Asiakasta ei pallotella. Palvelu- / hoidontarpeenarvio onnistuu ja osuu maaliin. Vastuutyöntekijä kulkee perheen rinnalla. Tietosuoja ei estä yhteisen työn tekemistä. Palveluita on koottu yhteen perhekeskusverkostoksi. Palveluissa on toimiva logistinen ketju (perhekeskus, varhaiskasvatus, koulu, sosiaalityö, lastensuojelu). Erikoissairaanhoito jalkautuu peruspalveluiden tueksi. Laadukasta kuntoutusta ja terapiaa on maakunnassa saatavilla. Henkilöstöstä pidetään huolta (tuki, koulutus, osaamisen hyödyntäminen, toisilta oppiminen). Uusia koulutustarpeita syntyy esim. sote-nörtti 24 / 7 online, sotenomi* tai sisotenomi**. Vanhemmillekin esitettiin omaa vanhemmuuden harjoittelukeskusta. *sotenomilla on laaja osaaminen sosiaali- ja terveysasioista sekä palvelukokonaisuuksista. Ammattiryhmää tarvitaan etenkin palvelutarpeenarviointi osaamisen vahvistamisessa. **Sisotenomin osaamisalueeseen kuuluvat sivistys, sosiaali- ja terveyskoulutus yhdessä sekä varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen osaamista. MONIALAINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI VASTUUTYÖNTEKIJÄ MALLI YHTEISEN TYÖN TEKEMISEN MALLIT o JALKAUTUVAT PALVELUT o KONSULTAATIO KÄYTÄNNÖT KUNTOUTUKSEN JA TERAPIAPALVELUIDEN PALVELUTARJOTIN