KIRJALLINEN KYSYMYS 1062/2006 vp Perlos Oyj:n tuotannon lakkauttaminen Eduskunnan puhemiehelle Maanantaina 15 päivänä tammikuuta 2007 Perlos Oyj:n johto ilmoitti henkilöstölle aloittavansa kaikkia Suomen toimintoja koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Pahimmillaan uutisoinnin mukaan jopa koko tuotannollinen toiminta Suomessa on vaarassa loppua. Pohjois-Karjalassa se merkitsisi noin 1 200 henkilön jäämistä työttömäksi. Kerrannaisvaikutuksineen se vaikuttaa 3 000 4 000 ihmisen toimeentuloon. Kertaheitolla Joensuun seudun työttömyysaste nousee usealla prosentilla. Jo silloin, kun Perlos toteutti "ensimmäistä aaltoaan" tuotannon siirtämisessä Intiaan ja Kiinaan, oli yhtäläisyyksiä Salcompin tilanteeseen, jossa Kemijärven tehtaan tuotanto pikkuhiljaa muutamassa aallossa siirrettiin sinne kokonaan. Suomeen jätettiin vain muutama kymmenen "vilttihattupäätä", jotka jossakin vaiheessa huomasivat olevansa tarpeettomia, sillä heitä vain tarvittiin välillisesti operaation toteuttamiseen. Suurin epäilys Salcompin kohtalon toistumisesta heräsi erityisesti silloin, kun Perloksen johto ensin lupasi ja sitten kieltäytyi vastaanottamasta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa vuoden 2006 keväällä. Ensimmäinen kysymys, jonka Suomen hallituksen tulee tehdä Perlos Oyj:n korkeimmalle johdolle on, mitä Suomen tulee tehdä, jotta tuotantoa ei siirretä Intiaan tai Kiinaan. Jos kaikesta huolimatta Perlos ei kantaansa muuta, niin Pohjois-Karjalan maakunnan osalta tulee olemaan kyse hyvin suuresta määrästä henkilöitä, jotka eivät suoraan tule työllistymään, koska osa jo edellisenkin vähentämisen jälkeen pois heitetyistä henkilöistä ei ole sijoittunut työelämään. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitaan useita erityistoimia, joilla alueelle saadaan uusia työpaikkoja. Kun Josekissa on puhuttu alueella olevan pulaa metallityöntekijöistä, niin nyt on totuuden paikka osoittaa, missä ne työpaikat ovat. Perlokselta vapautuu suoraan jo ammattihenkilöitä, ja jos todella metallipuolella sen lisäksi tarvitaan lisähenkilöstöä, niin pienellä lisäkoulutuksella työvoiman tarve varmasti tulee täytettyä. Kun tuotanto ajetaan alas Perlokselta, jää myös useita suuria tuotantotiloja tyhjilleen. Kaikki ponnistelut TE-keskuksen, maakuntaliiton ja valtiovallankin toimin on keskitettävä siihen, etteivät hyvät ja lähes uudet hallirakennukset jää tyhjilleen makaamaan. Kyse on maakunnan osalta kriisitilanteesta, jolloin toimien myös valtiovallan osalta tulee olla sen mukaisia. Uusien yritysten saamiseksi tarvitaan investointitukipakettia, jossa tuen tasolla voidaan uutta, mieluummin kotimaista yritystoimintaa saada sijoittumaan näihin tiloihin. Hallit sopivat pienillä muutostöillä mihin hyvänsä tuotantoon. Mutta yhtenä tavoitteena tulee olla, että tuotantotiloihin saataisiin joku muovialan yritys, joka olisi luontevin jatkaja, koska henkilöstössä on siltä osin huippuosaajia eikä tilojen muutostöihin tarvita lisäinvestointeja. Yhtenä merkittävänä linjanvetona on, miten suhtaudutaan valtion tai kuntien satsauksiin Joensuussa tai Kontiolahdella. Tässä asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää. Nyt maan hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimiin, joilla Versio 2.0
kaikki koko yhtiön saamat yhteiskunnan tuet peritään korkojen kanssa takaisin. Eihän voi olla mitenkään oikein, että suomalaisten veronmaksajien varoin Suomi on tarjonnut Perlokselle tuet ja "käenpesän", jossa kehittyä, ja sen jälkeen yhtiöllä ei olisikaan mitään vastuuta menoistaan ja tekemisistään. On myös epätodennäköistä, että hetkessä mikään tulee korvaamaan sitä, mikä Perloksen tehtaiden alasajon vaikutus työllisyyteen tulee olemaan. Tätä taustaa vasten tarvitaan hallitukselta piristysruiskeita Pohjois-Karjalan maakunnan muiden hankkeiden aloittamiseen: Muun muassa maakunnassa on lukuisia julkisten rakennusten rakentamis- ja peruskorjaushankkeita, joita ei varojen puutteen vuoksi ole voitu aloittaa. Myös lukuisia liikenneinfraan liittyviä hankkeita odottaa aloitustaan. Hallituksen tulee myös selvittää, onko alueellistamisohjelman puolella sellaisia toimia, joilla jotain valtionhallinnon toimintoja voitaisiin siirtää Pohjois-Karjalaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus pyytää Perlos Oyj:n ylimmältä johdolta selvitystä siitä, mitä toimia Suomelta vaaditaan, että Perlos Oyj:n suunnitelmat tuotannon lakkauttamiseksi voidaan kokonaan tai osittain estää, jos Perlos kaikesta huolimatta aikoo tehdä rajuja supistuksia tai lopettaa kokonaan tai merkittävän osan tuotannostaan Pohjois-Karjalasta, niin mihin kaikkiin uusia työpaikkoja synnyttäviin toimiin hallitus on valmistautunut, että työttömiksi jääville henkilöille saadaan uutta työtä ja että tyhjeneviin halleihin saadaan uusia toimijoita, eikö nyt hallituksen pidä ohjata työllisyyden parantamiseen erillinen määräraha, jolla maakunnassa olevia rakentamis-, peruskorjaus- sekä teiden ja rautateiden peruskorjaushankkeita voidaan lähteä toteuttamaan jo kuluvan vuoden puolella ja aikooko hallitus ryhtyä sellaisiin toimiin, että Perlokselta tullaan perimään kaikki yhteiskunnan sille toimintansa aikana maksamat tuet pois korkoineen? Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 2007 Esa Lahtela /sd 2
Ministerin vastaus KK 1062/2006 vp Esa Lahtela /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1062/2006 vp: Aikooko hallitus pyytää Perlos Oyj:n ylimmältä johdolta selvitystä siitä, mitä toimia Suomelta vaaditaan, että Perlos Oyj:n suunnitelmat tuotannon lakkauttamiseksi voidaan kokonaan tai osittain estää, jos Perlos kaikesta huolimatta aikoo tehdä rajuja supistuksia tai lopettaa kokonaan tai merkittävän osan tuotannostaan Pohjois-Karjalasta, niin mihin kaikkiin uusia työpaikkoja synnyttäviin toimiin hallitus on valmistautunut, että työttömäksi jääville henkilöille saadaan uutta työtä ja että tyhjeneviin halleihin saadaan uusia toimijoita, eikö nyt hallituksen pidä ohjata työllisyyden parantamiseen erillinen määräraha, jolla maakunnassa olevia rakentamis-, peruskorjaus- sekä teiden ja rautateiden peruskorjaushankkeita voidaan lähteä toteuttamaan jo kuluvan vuoden puolella ja aikooko hallitus ryhtyä sellaisiin toimiin, että Perlokselta tullaan perimään kaikki yhteiskunnan sille toimintansa aikana maksamat tuet pois korkoineen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perlos Oyj on aloittanut YT-neuvottelut kuluvan vuoden tammikuun puolivälissä koskien koko henkilöstöä ja toiminnan lakkauttamista. Nykyiset yritysten väliset kilpailunrajoituksen säädökset eivät anna valtiovallalle mahdollisuutta ryhtyä esim. budjettivaroilla tukemaan yritystä tämänkaltaisessa irtisanomistilanteessa. Irtisanomisvaarassa Pohjois-Karjalassa on noin 1 200 työntekijää. Mikäli työttömyys todella kasvaisi tällä määrällä Joensuun seudulla, seudun työttömyysaste nousisi välittömästi lähes kolme prosenttiyksikköä. Välillisine vaikutuksineen työttömyys saattaisi nousta vieläkin enemmän. Tällä olisi korkean työttömyysongelman lisäksi monia negatiivisia heijastusvaikutuksia alueen asukkaille, elinkeinoelämälle ja kuntataloudelle. Seudun elinvoimaisuuden takaamiseksi teollisen tuotannon työpaikkojen turvaaminen on erityisen tärkeää. Pohjois-Karjalassa työttömyystilanne on vaikea ja työttömyysaste korkea. Vuoden 2006 joulukuun lopussa työministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalan TE-keskuksen alueella 15,0 % (koko maa 9,5 %), mikä oli alueellisessa vertailussa maan kolmanneksi korkein (Lapissa ja Kainuussa oli tätä suurempi työttömyysaste). Tämän vuoksi mm. työvoimapoliittisiin toimenpideohjelmiin suunnattujen määrärahojen osuus maakunnassa on jatkuvasti ollut suhteellisen suuri ja esim. yhtä työtöntä kohti selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (vain Lapissa luku on suurempi). Joensuun seudun työvoimatoimiston alueella työttömien määrä oli joulukuun lopussa 5 769 ja työttömyysaste 13,6 %. Avoimia työpaikkoja oli 342. Vuoden 2007 talousarviossa on eri ministeriöiden hallinnonalojen momenteilla varattuna yhteensä 30 milj. euroa käytettäväksi valtioneu- 3
Ministerin vastaus voston päätöksellä talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien, ennalta arvaamattomien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin. Määrärahan käytössä on tarkoitus korostaa suuria työpaikkamenetyksiä ja muita haittoja korvaavia toimenpiteitä rakennemuutoksista kärsivillä paikkakunnilla. Työministeriön hallinnonalalla tästä määrärahasta on 16 milj. euroa, joista 8 milj. euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin (mom. 34.06.51) sekä 8 milj. euroa työllisyysperusteisiin investointeihin (mom. 34.06.64). Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla määrärahasta on 12 milj. euroa yritystukiin (mom. 32.30.45) ja sisäasiainministeriön hallinnonalalla 2 milj. euroa kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen (26.97.34). (Valtioneuvosto päätti 1.2.2007 äkillisistä rakennemuutosalueista ja niille myönnettävän tuen suuruudesta. Joensuun seutu on nimetty yhdeksi äkilliseksi rakennemuutosalueeksi ja sinne on osoitettu tätä varten yhteensä 8 350 000 euroa määrärahaa/myöntämisvaltuutta. Määrärahasta/myöntämisvaltuudesta 5 000 000 euroa on momentilta 32.30.45, 350 000 euroa on momentilta 34.05.51 ja 3 000 000 euroa on momentilta 34.06.64.) Työministeriö on parhaillaan valmistelemassa hakemusta EU:n globalisaatiorahastolle. Tavoitteena on, että globalisaatiorahaston tarjoamia mahdollisuuksia voidaan täysimääräisesti hyödyntää tuettaessa Perlos Oyj:stä irtisanottujen henkilöiden työllistymistä. Työhallinnolla on käytössä irtisanomistilanteissa laaja ja monipuolinen palveluvalikoima, jonka avulla tuetaan irtisanomisuhan alaisten/irtisanottavien työntekijöiden uudelleensijoittumista muutostilanteissa. Joensuun seudulla työvoimatoimisto on aloittanut infotilaisuudet työhön ja koulutukseen hausta ja muutosturvasta. Yrityksen tiloissa aloittavat työvoimatoimiston palvelupisteet, jotka tarjoavat neuvontaa ja ohjausta irtisanotuille työntekijöille. Työvoimaviranomaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä yhdessä yrityksen ja työntekijöiden edustajien kanssa. Irtisanottavien työntekijöiden palvelutarpeen ja tilanteen perusteella suunniteltava yksilöity palvelupaketti käsittää kattavasti kaikki työhallinnon käytössä olevat toimenpiteet (työttömyysturvaneuvonta, muutosturva, työnhakuvalmennus, työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus, koulutussuunnittelu, työvoimakoulutus, kuntoutuspalvelut, palkkatuettu työllistäminen, starttiraha ja yrittäjyysneuvonta). Tässä yhteydessä kootaan mahdollisimman tarkoin tiedot irtisanottujen koulutustarpeista koulutuksen tarjonnan ja suunnittelun pohjaksi. Koulutus mahdollisiin uusiin tehtäviin on useissa tapauksissa välttämätöntä. Palvelussa painotetaan erityisesti työnhakijan omaa aktiivisuutta, palvelun tavoitteellisuutta sekä yhteistyötä asiakkaan kanssa. Palvelujen kautta tuetaan työttömien tehokasta työnhakua ja pyritään työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Myös kunnat ovat olleet valmiit tulemaan mukaan omin toimenpitein. Koska YT-menettelyn alainen henkilökunta on suurelta osin nuoria aikuisia ja ammattitaitoisia, heillä on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tavanomaista paremmat mahdollisuudet sijoittua uusiin tehtäviin. Edellä mainittujen Joensuun seudulle jaettujen määrärahojen lisäksi työministeriöllä on käytössään työvoimakoulutus- ja työllistämismäärärahoja, joita Pohjois-Karjalalle on alustavasti jaettu noin 30,0 milj. euroa. Lisäksi tässä vaiheessa on joitakin miljoonia jakamatonta määrärahaa. Kansallisiin työllisyysperusteisiin investointeihin on Pohjois-Karjalalle alustavasti jaettu miljoona euroa. Jos TE-keskuksen määrärahat eivät riitä alueen työllisyystilanteen kannalta tärkeiden ja työllisyysvaikutuksiltaan hyvien hankkeiden rahoittamiseen, työministeriö voi jakaa TE-keskuksen tekemän esityksen perusteella alueelle jossain määrin lisärahaa. Lisäksi EU:n uuden ohjelmakauden rakennerahastojen määrärahojen taso ja alueellinen kohdentuminen on vielä ratkaisematta. Yrityksille myönnettyjen valtionavustusten takaisinperintään ryhdytään, mikäli edellytykset sille ovat olemassa. Työhallinto on rahoittanut viime vuosina useita kursseja työvoimakoulutuksen yhteishankintana, joihin on osallistunut Perlos Oyj:n henkilöstöä. Kun työvoimakoulutus toteutuu suunnitelmien mukaisesti, ei takaisinpe- 4
Ministerin vastaus KK 1062/2006 vp Esa Lahtela /sd rintään ole perusteita ryhtyä. Investointituissa ei tämänhetkisten tietojen perusteella takaisinperittävää näyttäisi olevan kauppa- ja teollisuusministeriön eikä myöskään työministeriön hallinnonalan investoinneissa. Tekesin (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) osalta asiaa selvitetään. Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Joensuun seudulla on jo eri tahojen ja viranomaisten kesken toimittu yhteistyössä aktiivisesti, jotta eteen nousseet uhkakuvat voidaan muuttaa mahdollisuuksiksi ja myönteiseksi elinkeinoelämän kehitykseksi. Tilanne edellyttää erityistä aktiivisuutta paikallisilta toimijoilta, joita alueelliset toimijat voivat tukea omilla toimillaan. Alueelle tarvitaan uutta kehittyvää tuotantotoimintaa. Uuden yritystoiminnan saaminen tyhjiksi jääviin tehdaskiinteistöihin on keskeinen tavoite ja näitä toimia pyritään tukemaan Pohjois-Karjalan ja hallituksen yhteisin ponnistuksin. Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2007 Työministeri Tarja Filatov 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1062/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Ämnar regeringen be Perlos Oyj:s översta ledning om en redogörelse för vilka åtgärder som krävs av Finland för att Perlos Oyj:s planer att lägga ned produktionen kan förhindras helt eller delvis, om Perlos trots allt tänker genomföra hårda nedskärningar eller lägga ned hela sin produktion i Norra Karelen eller en betydande del av produktionen där, så vilka alla åtgärder för att skapa nya arbetsplatser har regeringen förberett sig på, så att de som blir arbetslösa får nytt arbete och att nya aktörer fås till hallarna som blir tomma, bör inte regeringen nu anvisa ett separat anslag för att förbättra sysselsättningen med hjälp av vilket anslag man i landskapet kan påbörja byggnads- och renoveringsprojekt såväl som renoveringsprojekt som gäller vägar och järnvägar redan under innevarande år och ämnar regeringen vidta åtgärder för att av Perlos återkräva alla de stöd som samhället betalat företaget medan det var verksamt jämte ränta? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Perlos Oyj har i mitten av januari innevarande år inlett samarbetsförhandlingar som gäller hela personalen och nedläggning av verksamheten. Nuvarande bestämmelser som gäller begränsning av konkurrensen mellan företag ger inte statsmakten möjlighet att till exempel med budgetmedel börja stöda företaget i en uppsägningssituation av detta slag. Det är cirka 1 200 arbetstagare som står under hot om uppsägning i Norra Karelen. Ifall arbetslösheten verkligen ökar med ett så stort antal i Joensuunejden, kommer traktens arbetslöshetsgrad omedelbart att stiga med nästan tre procentenheter. De indirekta konsekvenserna medräknade skulle arbetslösheten kunna öka ännu mera. Detta skulle utöver problemet med hög arbetslöshet ha många negativa återverkningar för områdets invånare, näringsliv och kommunekonomi. För att garantera traktens livskraft, är det speciellt viktigt att trygga arbetsplatserna inom industriell produktion. I Norra Karelen är arbetslöshetssituationen svår och arbetslöshetsgraden hög. I slutet av december 2006 var andelen arbetslösa arbetssökande enligt arbetsministeriets arbetsförmedlingsstatistik i området för Norra Karelens arbetskrafts- och näringscentral 15,0 % (9,5 % för hela landet), vilket i den områdesvisa jämförelsen är den tredje högsta ( i Lappland och i Kajanaland var arbetslöshetsgraden ännu högre). Därför har bl.a. andelen anslag som riktats till arbetskraftspolitiska åtgärdsprogram i landskapet ständigt varit relativt hög och till exempel per en arbetslös person klart högre än genomsnittet i hela landet (siffran är högre endast i Lappland). I området för arbetskraftsbyrån i Joensuunejden var antalet arbetslösa 5 769 i slutet av december och arbetslöshetsgraden 13,6 %. Det fanns 342 lediga platser. I budgeten för 2007 har under momentet för olika ministeriers förvaltningsområden reserverats sammanlagt 30 milj. euro, som genom stats- 6
Ministerns svar KK 1062/2006 vp Esa Lahtela /sd rådets beslut kan användas för bidrag med syfte att lindra oförutsedda störningar som strukturomvandlingar i ekonomin medför för arbetslösheten och produktionen. Vid användningen av anslaget är det meningen att prioritera stora förluster av arbetsplatser och andra åtgärder som kompenserar för uppkomna olägenheter på de orter som lider av strukturomvandlingar. Av anslaget är 16 milj. euro inom arbetsministeriets förvaltningsområde, varav 8 milj. euro är avsett för sysselsättningsfrämjande åtgärder, utbildningsåtgärder och särskilda åtgärder (mom. 34.06.51) samt 8 milj. euro för sysselsättningsbaserade investeringar (mom. 34.06.64). Inom handels- och industriministeriets förvaltningsområde finns 12 milj. euro för företagsstöd (mom. 32.30.45). Inom inrikesministeriets förvaltningsområde finns 2 milj. euro för prövningsbaserade finansieringsbidrag till kommunerna (26.97.34). (Statsrådet fattade 1.2.2007 beslut om områden med akuta strukturomvandlingar och storleken på det stöd som beviljas områdena. Joensuunejden har utnämnts till ett område med akut strukturomvandling och dit anvisas för detta ändamål sammanlagt 8 350 000 euro i anslag/bemyndigande att bevilja. Av anslaget/bemyndigandet att bevilja är 5 000 000 euro under moment 32.30.45, 350 000 euro under moment 34.05.51 och 3 000 000 euro under moment 34.06.64.) Arbetsministeriet håller för närvarande på att bereda en ansökan till EU:s globaliseringsfond. Målet är att de möjligheter som globaliseringsfonden erbjuder till fullo kan utnyttjas när man främjar sysselsättandet av dem som sagts upp från Perlos Oyj. Arbetsförvaltningen har ett omfattande och mångsidigt serviceurval att tillgå vid uppsägningar. Med hjälp av serviceurvalet stöds omplaceringen av dem som hotas av uppsägning/sägs upp i situationer med omställningar. I Joensuunejden har arbetskraftsbyrån påbörjat infomöten om att söka arbete och till utbildning samt omställningsskyddet. I företagets lokaler inrättas arbetskraftsbyråns servicepunkter, där rådgivning och vägledning ges för uppsagda arbetstagare. Arbetskraftsmyndigheterna har ett intensivt samarbete med företaget och representanterna för arbetstagarna. Utgående från servicebehovet och läget för de arbetstagare som sägs upp planeras ett individuellt servicepaket, som på ett täckande sätt omfattar alla de åtgärder som arbetsförvaltningen har att tillgå (rådgivning om utkomstskydd för arbetslösa, omställningsskydd, jobbsökarträning, arbetsförmedling, yrkesvalsvägledning, utbildningsplanering, arbetskraftsutbildning, rehabiliteringstjänster, lönesubventionerad sysselsättning, startpeng och företagarrådgivning). I detta sammanhang samlas så noggrant som möjligt uppgifterna om utbildningsbehoven hos de uppsagda, såsom underlag för utbudet och planeringen av utbildningen. Utbildning till eventuella nya uppgifter är i flera fall nödvändigt. I servicen betonas i synnerhet att de arbetssökande själva är aktiva, att servicen är målinriktad och samarbete med kunden. Genom tjänsterna främjas effektiv jobbsökning och eftersträvas att perioderna med arbetslöshet blir kortare. Även kommunerna har varit beredda på att delta med sina åtgärder. Eftersom de anställda som berörs av samarbetsförfarandet till största delen är unga vuxna och har yrkeskompetens, har de i den nuvarande ekonomiska situationen bättre möjligheter än i allmänhet att placeras i nya uppgifter. Utöver ovan nämnda anslag som utdelats till Joensuunejden har arbetsministeriet anslag för arbetskraftsutbildning och sysselsättning att använda. Av anslaget har man preliminärt delat ut cirka 30,0 milj. euro till Norra Karelen. Därtill finns i detta skede några miljoner i anslag som lämnats outdelat. Man har preliminärt delat ut en miljon euro till Norra Karelen för nationella sysselsättningsbaserade investeringar. Om TE-centralens anslag inte räcker till för att finansiera projekt som är viktiga med tanke på sysselsättningsläget i området och som har goda sysselsättningsfrämjande verkningar, kan arbetsministeriet utgående från TE-centralens framställning dela ut ett visst belopp i tilläggsanslag. Därtill har man ännu inte avgjort strukturfondernas anslagsnivå under EU:s nya programperiod eller det hur anslaget utdelas regionvis. Man börjar återkräva statsbidrag som beviljats företag, om det finns förutsättningar för det. Arbetsförvaltningen har under senare år finansierat flera kurser i form av samanskaffning av ar- 7
Ministerns svar betskraftsutbildning, där anställda hos Perlos Oyj har deltagit. När arbetskraftsutbildningen verkställs enligt planerna, saknas grund för återkrav. Utgående från nuvarande uppgifter verkar det som om att det beträffande investeringsstöd inom handels- och industriministeriets eller arbetsministeriets förvaltningsområden inte finns något att återkräva. I fråga om Tekes (Utvecklingscentralen för teknologi och innovationer) utreds frågan. I Norra Karelen och speciellt inom Joensuunejden har man redan mellan olika instanser och myndigheter samarbetat aktivt, så att de hotbilder som uppstått kan omvandlas till möjligheter och en positiv utveckling av näringslivet. Situationen förutsätter att lokala aktörer är speciellt aktiva. De regionala aktörerna kan genom sina åtgärder stöda de lokala aktörerna. För området behövs ny produktion som utvecklas. Att få ny företagsverksamhet till de industrifastigheter som blir tomma är ett centralt mål och strävan är att stöda dessa åtgärder genom gemensamma ansträngningar mellan Norra Karelen och regeringen. Helsingfors den 8 februari 2007 Arbetsminister Tarja Filatov 8