Lippu-verkostokokous 9.3.2017 Avaus Lippu-projektin yleiskuvaus Liikkumispalvelut ja toimijoiden roolit liikennekaaren (HE) mukaisesti Katsaus toimijoiden yleisiin velvollisuuksiin liikennekaaren (HE) mukaisesti Maria Rautavirta Liikenne- ja viestintäministeriö Timo Leppinen Viestintävirasto Laura Langer Liikennevirasto Pipsa Eklund Liikenteen turvallisuusvirasto Kahvitauko n. klo 14 Käyttötapausesimerkkejä Esimerkki digitaalisten liikennepalveluiden edellyttämistä rajapinnoista Katsaus kansainvälisiin hankkeisiin Loppukeskustelu ja jatkotoimenpiteet Tuula Vainionkulma-Paananen Viestintävirasto Johanna Taskinen Tuup Oy Harri Rauhala Valor Partners Oy Timo Leppinen Viestintävirasto
Avaus Maria Rautavirta
MaaS töpseliä etsimässä Arvoketju / liiketoimintamalli Palvelun / tarjonnan digipaketointi Tiedon saatavuus / avoimet rajapintatoteutukset Käyttöehtojen ja tiedonluovutuksen systematisointi
Asiakas keskiöön MyData mallilla
Lippu-projektin yleiskuvaus Timo Leppinen
Projektin perustiedot Liikenne- ja viestintäministeriön kirje 1971/05/2016 (08.11.2016) Liikenneviraston, Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston yhteisprojekti henkilöresurssit virastoista Lisäksi hyödynnetään konsultteja rahoitusta Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmäärärahasta Viestintävirasto vastaa projektin johdosta ja läpiviennistä LVM:n vetämä projektin ohjausryhmä virastojen edustajat mukana Projektin kesto 1.12.2016 1.7.2018 13.3.2017 7
Projektissa mukana Ohjausryhmä Laura Vilkkonen/LVM Päivi Antikainen/LVM Krista Huhtala-Jenks/LVM Maria Rautavirta/LVM Virpi Anttila/Liikennevirasto Mia Nykopp/Trafi Jarkko Saarimäki/Viestintävirasto Konsultit perusselvitys hankekokonaisuus muut selvitykset (tietoturva,...) Projektiryhmä Timo Leppinen/Viestintävirasto Anne Lohtander/Viestintävirasto Tuula Vainionkulma-Paananen/Viestintävirasto Pipsa Eklund/Trafi Pietari Pentinsaari/Trafi Jenni Eskola/Liikennevirasto Laura Langer/Liikennevirasto Samu Mutikainen/Liikennevirasto Verkosto toimijat/sidosryhmät kokoukset 2 kk välein (9.3.2017, 10.5.2017,...) sähköpostilista www-sivu lisäksi kahdenvälisiä tapaamisia 13.3.2017 8
Liikennekaari (HE) ja rajapinnat Tiedonantovelvollisuus (III osa, 1 luku, 1 ) Ns. palvelukuvaus Liikkumispalvelua koskevat olennaiset tiedot (III osa, 2 luku, 1 ) Ns. matkustajainformaatio Huomioidaan projektissa Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus (III osa, 2 luku, 2 ) lippu- ja maksujärjestelmien myyntirajapinnan avaaminen Yhteentoimivuuden edistäminen julkisissa hankinnoissa (III osa, 2 luku, 3 ) lippu- ja maksujärjestelmiltä edellytettävä ns. taustajärjestelmäpohjaista ratkaisua ja järjestelmien välistä viestintää Rajapintojen avaamisen yleiset vaatimukset (III osa, 2 luku, 4 ) pääsy oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin avaaminen palvelun tietoturvan tai yksityisyyden suojan vaarantumatta Palveluita ja rajapintoja yhdistävien palveluiden yhteentoimivuus (III osa, 2 luku, 5 ) yhteentoimivuus vastaavien palveluiden kanssa matkustusoikeuden todentaminen yleiskäyttöisten teknologioiden avulla Projektin ydinsisältö Liikenneviraston seuranta- ja yhteensovittamistehtävä (IV osa, 1 luku, 2 ) Ns. seuranta- ja tilastotieto 13.3.2017 9
LIPPU-projekti MaaS-kokonaisuudessa Liikkuminen palveluna (MaaS) Pyritään huomioimaan LIPPU-projektissa Henkilöauton hankinta palveluna vaihtoehtona auton omistamiselle (mm. aikaan perustuva käyttöoikeus, yhteiskäyttöratkaisut) Aikaan perustuvat liikkumisen yhdistelmäpaketit Erilaiset lisäarvopalvelut (mm. tavaralogistiikka) mukana palvelupaketissa Jne Kertalippuihin perustuva yhteentoimivuus henkilökuljetuspalveluissa Matkatavarat Reittioppaat Pysäköinti palvelut Meri- ja lentoliiken ne Kv yhteentoi mivuus LIPPU yhteentoimivat matkaketjut (kertaluonteisilla tie- ja junaliikenteen matkoilla) Kausiliput (tmv subventoidut liput) osana matkaketjua Esteettömyys (esteettömyystiedot, esteettömyys sovellusten kannalta) Liikennekaaren yhteentoimivuuspykälä: 13.3.2017 10
Projektin tehtävät Käyttötapauskuvaukset - matkustusoikeuden hankinta, maksaminen ja todentaminen - tie- ja raideliikenne, kertalippu/kausilippu, esteettömyys - otetaan huomioon meri- ja lentoliikenne, kansainvälinen yhteentoimivuus Rajapinnoissa siirrettävät tiedot - tunnistetiedot, henkilötiedot, maksutiedot, jne. - tietojen tallennus Käytännesäännöt - toimijoiden (kuljetuspalvelu, välityspalvelu, liikennepalvelu, liikkumispalvelu, yhdistämispalvelu) roolien ja vastuiden pohjalta määritellyt teknisen toimivuuden kannalta olennaiset muut yhteistyössä huomioitavat asiat - kaikkien relevanttien säädösten vaatimukset otettava huomioon Rajapintojen spesifikaatiot - protokollat, tietojen koodaus, tietoturva, jne. 13.3.2017 11
Tunnistetut Lippu-projektin liitynnät Maas-tiimi (LVM) Koordinointi kehittymisestä Toimenpideohjelma Kansainväliset hankkeet Käytännesääntöjä? Kokemukset, oppeja LIPPU-projekti Määrittää maksu- ja lippujärjestelmän rajapinnat, tekee käytännesäännöt (sopimussuositukset, vastuut, ) Liikennekaari II Merenkulku ja ilmailu? Selvitys MaaS:n vastuukysymyksistä (matk.oik.) LVM Mahdollistaa osaltaan MaaS- ja lisäarvopalvelut ja alustatalouden syntymisen sekä kustannusten jaot Rajapinta- ja maksujärjestelmävaatimukset 1.7.2018 alkaen Seurannan ja kokonaissuunnittelun toteutus, huomioiden Trafin ja Livin Liikennekaaren mukaiset seurantavelvoitteet? Liikennekaari I Perusta Selkeyttää osin vastuita Pakettimatkadirektiivihanke, OM Otettava huomioon Muu relevantti kansallinen ja kansainvälinen säädäntö Kokemukset, oppeja Muut liikenteen lippu- ja maksujärjestelmiin liittyvät hankkeet 13.3.2017 12
Muita säädöksiä Liikennekaaren ja muiden liikennesektorin säännösten lisäksi tarkasteltava muiden sektoreiden säädösten mahdollista vaikutusta rajapintoihin ja tietoihin: Tietoturva Kuluttajansuoja Tietosuoja Maksuvälitys Henkilöiden tunnistaminen Esteettömyys (esteettömyystiedot/esteettömyys sovellusten kannalta) Kilpailuasiat Tavaramerkit Hankinnat 13.3.2017 13
Liikkumispalvelut ja toimijoiden roolit liikennekaaren (HE) mukaisesti Laura Langer
Liikkumispalvelut liikennekaaressa 13.3.2017 15
Toimijoiden roolit 1 Kuljetuspalvelun tarjoaja Tarjoaa henkilöiden tai tavaroiden kuljetusta ammattimaisesti, liikennelupa tarvitaan. Tieliikenteen kuljettajalta vaaditaan linjaautoliikenteen tai tavaraliikenteen kuljettajan ammattipätevyys tai taksinkuljettajan lupa. Ominaista, että kuljetukseen sisältyy kuljettaja ja ajoneuvo. Asiakas tai tavara matkustaa. Lippuprojektiin kuuluvat kuitenkin vain henkilökuljetukset. Esimerkkejä: taksi, linja-auto, rekka-auto jne. Kattaa henkilöliikenteen tai tavaraliikenteen luvan haltijan kuljetustoiminnan. Esimerkiksi Nobina ja Onnibussi (tarvitsevat joukkoliikenneluvan), VR, Sorsan auto, Kovanen ja Uber-auton kuljettaja (koska tarvitsevat taksiluvan), Kaukokiito ja DHL (tarvitsevat tavaraliikenneluvan) 13.3.2017 16
Toimijoiden roolit 2 Liikennepalvelun tarjoaja Edellä mainittu kuljetuspalvelu on yksi liikennepalvelun muoto. Esim. taksi tai linjaautoliikenne tai näiden yhdistelmä. Tarjoaa liikenteeseen liittyvää julkista tai yksityistä palvelua tai palveluyhdistelmää tilauksesta, aikataulutettuna taikka henkilön omaa liikkumista varten. Liikennepalveluja ovat myös sellaiset liikenteeseen liittyvät palvelut ja palveluyhdistelmät, jotka eivät täytä kuljetuspalvelun tunnusmerkkejä mm. ammattimaisuudesta. Liikennepalvelu tarkoittaa:» Liikkumista kulkuneuvolla, jossa on kuljettaja (esim. bussi)» kulkuneuvon vuokraamista, yhteiskäyttöauton tai kimppakyydin varaamista (esim. auton tai kaupunkipyörän vuokraus)» kuljettajan hankkimista Esim. toimivaltaiset viranomaiset (mm. HSL, ELY-keskukset, Föli) Avis, Rent25, City Car Club, kaupunkipyörät tai kuljettajan hankkiminen omistamaansa autoon. 13.3.2017 17
Toimijoiden roolit 3 Liikkumispalvelun tarjoaja Pitää sisällään kaikki edellä mainitut ja niihin välittömästi liittyvät tukipalvelut kuten välityspalvelut, tietopalvelut, reittioppaat, pysäköintipalvelut, sää-, keli-, liikennevirta- ja häiriötilannetietopalvelut sekä lippu- ja maksujärjestelmäpalvelut. Liikkumispalveluihin luetaan myös vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus/tankkauspisteet. Kattaa kaikki edellä kuvatut esimerkit. Lisäksi esim. Waltti, Matkahuolto, reittiopas.fi, matka.fi, google.com/transit, Q-park, reittigps, Whim, Tuup, liikenneviraston liikennetilannepalvelu. 13.3.2017 18
Toimijoiden roolit 4 Välityspalvelun tarjoaja Välittää muiden henkilö- tai tavarakuljetuksia. Voi lisäksi välittää myös omia henkilö- tai tavarakuljetuksia. (Lippu-projektiin kuuluvat kuitenkin vain henkilökuljetukset.) Pelkästään omien kuljetusten välittämistä (joko omat kuljetukset tai omat autot tai vain omiin tarpeisiin) ei tulkita välityspalveluksi. Esim. taksiyritys joka välittää ajot vain omille kuljettajilleen. Perii aina välityksestä maksun suoraan asiakkaalta tai kuljetuspalvelun tarjoajalta sopimuksen kautta. Korvauksen suoritustavalla ei ole merkitystä. Esim. valopilkku, Helsingin taksikeskus, Uber, Matkahuolto (pakettien välitys), Whim. Yhdistämispalvelun tarjoaja Tarjoaa korvausta vastaan palvelua matkaketjujen tai muiden palvelukokonaisuuksien muodostamiseen yhdistelemällä eri palveluntarjoajien liikkumispalveluja. Esim. pysäköinti + junamatka + taksimatka. Tätä voidaan kutsua myös Maas-palveluksi. Voi periä koko maksun (palkkio välityksestä + lippu) asiakkaalta tai vain kuljetuksen/yhdistämisen osuuden tai saa korvauksen lippu- tai muiden tuotteiden kautta. Ei välttämättä peri ja välitä maksua itse kaikista palveluista (esim. kausilipputuotteet). Yhdistämispalvelun tarjoaja voi periä korvauksen suoraan asiakkailta tai liikkumispalvelun tuottajilta. Korvauksen suoritustavalla ei ole merkitystä ja voi olla myös olla mainosrahoitteinen palvelu. Tällöin liikkumispalvelun tuottaja maksaa korvausta esim. logonsa näkymisestä tai mainostilasta. Esim. Tuup, Whim. 13.3.2017 19
Toimijoiden roolit 5 Maksunvälityspalvelun tarjoaja Tilittää asiakkaalta saadun maksun palvelun tarjoajalle. Voi sisältää esim. maksujen välitystä, tilityksen tasausta (clearing), maksujen koontia ja maksujen palautusta. Esim. Nets, Paytrail, Paypal Maksupalvelut Maksaminen pankki- tai luottokortilla, mobiilimaksaminen. Maksupalvelu on säännelty laissa ja se sisältyy aina maksunvälityspalveluun. FIVA = finanssivalvonta toimii sääntelyelimenä Suljetut korttipohjaiset joukkoliikenteen lippujärjestelmät eivät kuulu maksupalvelulain sääntelyn piiriin. Esim. OP, Nordea, Ålandsbanken, MasterCard. 13.3.2017 20
Toimijoiden välinen yhteistyö -rajapinnat Liikkumispalvelut Liikennepalvelu 1 Liikennepalvelut Tukipalvelu Kuljetuspalvelu 1 Yhdistämispalvelut Yhdistämis -palvelu 1 Kuljetuspalvelu 2 Kuljetuspalvelu 3 Yhdistämispalvelu n Vuokraus- Palvelu 1 Välityspalvelu 1 Kuljetuspalvelu 4 Kuljetuspalvelu 5 Välityspalvelu n Kuljetuspalvelu n 13.3.2017 21
Toimijoiden välinen yhteistyö -yritykset Liikkumispalvelut Liikennepalvelu 1 Liikennepalvelut Tukipalvelu Kuljetuspalvelu 1 Yhdistämispalvelut Yhdistämis -palvelu 1 Kuljetuspalvelu 2 Kuljetuspalvelu 3 Yhdistämispalvelu n Vuokraus- Palvelu 1 Välityspalvelu 1 Kuljetuspalvelu 4 Kuljetuspalvelu 5 Välityspalvelu n Kuljetuspalvelu n 13.3.2017 22
Toimijoiden välinen yhteistyö -käyttäjä Liikkumispalvelut Liikennepalvelu 1 Liikennepalvelut Tukipalvelu Kuljetuspalvelu 1 Yhdistämispalvelut Yhdistämis -palvelu 1 Kuljetuspalvelu 2 Kuljetuspalvelu 3 Yhdistämispalvelu n Vuokraus- Palvelu 1 Välityspalvelu 1 Kuljetuspalvelu 4 Kuljetuspalvelu 5 Välityspalvelu n Kuljetuspalvelu n 13.3.2017 23
Liikennekaari I, Hallituksen esitys katsaus muihin velvollisuuksiin Pipsa Eklund
Yleistä Tämä on lyhyt katsaus Liikennekaaren I osan yleisiin velvollisuuksiin Tavara- ja joukkoliikenteen osalta velvollisuudet perustuvat pääosin EU asetuksiin Katsaus ei ole täydellinen, mutta pyrkii antamaan yleiskuvan erityisesti vaadittavista luvista ja kertomaan niihin liittyvät merkittävimmät muutokset nykytilaan 13.3.2017 25
Vaadittavat luvat ja merkittävimmät muutokset Tavara- ja henkilöliikenteen harjoittamiseen vaaditaan tavara-, henkilö- tai taksiliikennelupa Tavara- ja henkilöliikenneluvalla voi harjoittaa taksiliikennettä ilmoittamalla asiasta Trafille Liikennelupien lupien myöntäminen siirtyy Ely-keskuksilta Trafille Taksiliikenneluvista poistuu määräsääntely» Kuka tahansa edellytykset täyttävät saa luvan Taksiliikennelupa muuttuu yrityskohtaiseksi» Ajoneuvojen lukumäärää ei säädellä» Taksia voi ajaa henkilöautolla, pakettiautolla, kuormaautolla tai kolmipyörällä, kevyellä (esim. mopoauto) taikka raskaalla nelipyörällä. 13.3.2017 26
Vaadittavat luvat kuljettajalta Taksin kuljettamiseen vaaditaan taksinkuljettajan ajolupa sekä voimassa oleva B-luokan ajo-oikeus Kuorma-auton ja linja-auton kuljettamiseen vaaditaan ammattipätevyys sekä ajoneuvoluokan ajoon oikeuttava ajo-oikeus 13.3.2017 27
Muita velvollisuuksia Tavarakuljetuksen tilaajan selvitysvelvollisuus (II osa, luku 1, 12 )» Kuljetuksen suorittajalla on liikennelupa tai oikeus suorittaa kuljetus kabotaasiliikenteenä (Suomen sisäisiä kuljetuksia toiseen EU maahan rekisteröidyllä ajoneuvolla)» Kuljetuksen suorittaja on merkitty arvolisärekisteriin jos on siihen velvollinen ko. myynnin osalta» Välityspalvelun tarjoajan (II osa, luku 1, 13 )» Varmistettava, että kuljetuksesta vastaavalla kuljetustoiminnan harjoittajalla on tarvittava taksi-, henkilö- tai tavaraliikennelupa 13.3.2017 28
Toimijoilta vaadittavat tiedot 13.3.2017 29
Käyttötapausesimerkkejä Tuula Vainionkulma-Paananen
13.3.2017 31
13.3.2017 32
13.3.2017 33
13.3.2017 34
Esimerkkikäyttötapauksia tietovirtojen kartoittamista varten Kertalippu osana matkaketjua Käyttäjä on näköesteinen (esteettömyys) Joukkoliikenteen kausilippu osana matkaketjua Matkaketjussa mukana lentoliikennettä ja käyttäjä liikkuu pyörätuolilla (avustajat, esteettömyys) Matkaketjussa mukana laivamatka Häiriötilanne matkaketjussa (jokin liikenneväline myöhästyy tai peruuntuu) Matkaketju jää käyttämättä ja maksuja pitää palauttaa (käyttäjän vakava sairastuminen) Myös eri maksutapoja, liityntäpysäköintiä, normaalia isomman matkatavaran vaikutus jne. 13.3.2017 35
Esimerkki digitaalisten liikennepalveluiden edellyttämistä rajapinnoista Johanna Taskinen
Tausta Saariston digitaalisten liikennepalveluiden tarvekartoitus Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (Tuup Oy, Matson Oy ja Appila Oy ). Saaristossa ei ole entuudestaan lippu- tai tilausjärjestelmiä. Mahdollisuus kehittää puhtaalta pöydältä uudenaikainen, monia myyntikanavia palveleva rajapintoihin perustuva järjestelmä.
Palveluiden käyttäminen on ennen kaikkea tilaamista ja toimittamista Liput ja maksut ovat vain osa tilaus- ja toimitusprosessia. Lippu- ja maksujärjestelmien sijaan pitäisi puhua tilausjärjestelmistä, tuotteista ja käyttöoikeuden tunnistamisesta. Tavoitteena pitäisi olla toimivat myyntikanavien markkinat, jolloin palveluiden tilaaminen ja maksaminen voi tapahtua useassa eri kanavassa, jotka kommunikoivat palveluiden tilausjärjestelmien kanssa. Myyntikanavien markkinat parantavat palveluiden saavutettavuutta ja tuovat arvoa käyttäjille, kuten on huomattu monella muullakin alalla (esim. tapahtumat, vähittäiskauppa yleisesti). Myyntikanavien markkinoilla ei ole mitään tekemistä palvelutuotannon markkinoiden sääntelyn kanssa. Maksamista ei tarvitsisi pohtia lainkaan, koska sen myyntikanavat hoitavat helposti valitsemillaan maksuvälityspalveluilla. Se, mikä puuttuu, on pääsy tilausjärjestelmiin ja niiden standardointi.
Perustiedot palveluiden hakemisto Palveluntarjoajan nimi Yhteystiedot Toiminta-alueet Tuotetyypit yleisesti liikennemuodoittain: reittiliikenne, kutsuliikenne, ajoneuvon vuokraus, pysäköinti, väylämaksut tai energia Eri rajapintojen sijainnit sekä mitä niiden käyttö edellyttää
Tuotteet ja kapasiteetti Tuotetyyppi Hinnasto Asiakas- ja alennusryhmät Käyttöehdot ja tietosuojaselosteet Liikennöitsijät, alihankkijat, kuljettajat Ajoneuvot (tai muut tuotantoyksiköt) Kapasiteetti Rajoitukset
Tilaukset ja sisäänpääsytunnisteet Varaaminen ja vahvistaminen Vahvistamisen ehdot (esim. asiakkaan tunnistus, maksu) Peruminen ja muuttaminen Reittitiedon syntyminen tai muuttuminen Tilauksen seuranta Sisäänpääsytunnisteen toimitus Sisäänpääsytunnisteen validointi
Käyttötieto Palveluittain Tuotteittain Reiteittäin Palvelupistettäin Alueittain Asiakasryhmittäin Anonyymiä? Käyttötiedon perusteella voidaan jakaa tuloja
Asiakastiedot ja henkilöt Jos eri asiakasryhmille halutaan tarjota eri tuotteita tai hintoja, pitää henkilöt tunnistaa kyseiseen ryhmään kuuluvaksi. Vahva tunnistus? Riittävän vahva tunnistus? Palveluiden salasanaviidakosta pitäisi pystyä luopumaan käytettävyyden vuoksi: käyttäjän pitäisi pystyä käyttämään haluamaansa tunnistusta useissa palveluissa. Myyntikanavan ei pitäisi tallentaa kaikkien palveluntarjoajien tarvitsemia kaikkia asiakastietoja omiin rekistereihinsä, vaan kukin palveluntarjoa voisi hakea tarvitsemansa tiedot asiakkaisiin tunnisteen avulla. Valtio tarjoaa henkilöille identiteetin ja sen fyysiset validointivälineet (henkilökortti, passi, ajokortti), joita kaikki palveluntarjoajat hyödyntävät ilmaiseksi. Vastaava yleispätevä, turvallinen ja kustannustehokas infrastruktuuri tarvitaan myös digitaaliseen tunnistamiseen, koska se madaltaisi merkittävästi digitaalisten palveluiden tuotantokynnystä ja parantaisi käytettävyyttä. Valtio voi tarjota itse tai reguloida muita: kumpi luo nopeammin edellytyksiä digitaalisten palveluiden syntymiselle?
Katsaus kansainvälisiin hankkeisiin Harri Rauhala
Alustavia havaintoja liikenteen lippu- ja maksujärjestelmien kansainvälisistä hankkeista Sidosryhmäkokous 09.03.2017
LIPPU-projektissa kartoitetaan kansallisia ja kansainvälisiä lippu- ja maksujärjestelmähankkeita, ja arvioidaan niiden soveltuvuutta Suomeen Edistyminen 09.03.2017 1 Hankkeiden kartoitus 2 Arvio soveltuvuudesta Suomeen 3 Yhteenveto ja raportointi Hankkeen yhteystiedot, dokumentit ja linkit Organisoituminen ja mukana olevat toimijat Katetut liikennemuodot ja muut käyttötarkoitukset Jatkokehitys Tärkeimmät menestystekijät ja asiat mitkä mahdollistivat yhteistyön Arvio eri projektien osa-alueiden soveltuvuudesta Suomeen sekä opit Suomen näkökulmasta Liikennemuotojen määrä/haasteet Erillisten lippu- ja maksujärjestelmien määrän vaikutukset Tunnistepohjaisuus Pääsyrajoitukset julkisille/ yksityisille toimijoille Datan ja rajapintojen avoimuus Teknologian soveltuvuus Maas-operointimahdollisuudet Tänään Yhteenveto eri hankkeista ja niiden soveltuvuudesta Suomeen Hankkeiden kuvaukset ja yhteenveto niiden relevanteista piirteistä ja opeista suunniteltaessa käytäntöjä roamingin mahdollistavalle lippu- ja maksujärjestelmälle Suomessa Loppuraportin laatiminen Aloituskokous 7.2.2017 Tarkentavat kyselyt ja haastattelut hankkeista Työkokous 28.2.2017 Sidosryhmäkokous 9.3.2017 Työkokous 21.3.2017 Loppuraportointi 4.4.2017 2
Huomiot perustuvat tehtyihin haastatteluihin, joista mielenkiintoisimpia Suomelle ovat Samtrafiken (Ruotsi) ja Trans Link Systems (Hollanti) Hanke Status Haastateltu/haastateltava Ulkomaiset hankkeet Kotimaiset hankkeet Waltti HSL Sonera Reissu VR Keskusteltu Viestintäviraston tapaamisessa Keskusteltu Viestintäviraston tapaamisessa Keskusteltu Viestintäviraston tapaamisessa Haastattelu tehty Ilkka Kankkunen, CEO T Jääskeläinen, K Vanhanen, R Vaattovaara Jouni Sintonen, Helena Peipponen Antti Tuominen, suunnittelujohtaja Matkahuolto Finnair Yritetty tavoittaa Yritetty tavoittaa Jukka Ylitalo Katri Harra-Salonen, CDO MaaS Alliance MaaS Global Haastattelu tehty Haastattelu tehty Jukka Lintusaari, tekn. työryhmä Sami Pippuri, CTO Samtrafiken (Ruotsi) Trans Link Systems (Hollanti) Haastattelu tehty Haastattelu tehty Lars Lörquist, tekninen proj.päällikkö Bas Man Os, Albert Jan Wolthuis Open Ticketing Institute Ez-Link (Singapore) Octopus (Hong Kong) Haastattelu tehty Haastattelu tehty Haastattelu aikataulutettavana Bas Man Os, CEO Silvester Prakasam, projektipäällikkö Service Direct (Sveitsi) Tutustuttu julkiseen materiaaliin 3
4
Samtrafikenin missio on sitoa koko Ruotsin julkinen liikenne koherentiksi kokonaisuudeksi Yritys / organisaatio Hanke Palvelun/asiakasrajapinnan nimi Maa Mukana olevat tahot Samtrafiken Ab Samtrafiken AB Samtrafiken yhdistää julkisen liikenteen palvelujayhden lipun alle maanlaajuisesti IT-ratkaisuja kehittämällä Resrobot (http://resrobot.se/) Ruotsi Alkuvuosi 1993 Yhtiömuoto Omistuspohja Katetut liikennemuodot Yli 50 operaattoria, joista 38 omistajia Voittoa tavoittelematon Verkoston jäsenten yhteisomistus Raideliikenne, suurimpien kaupunkien julkinen liikenne, linja-autoliikenne Maantieteellinen kattavuus Samtrafikenin palvelut kattavat käytännössä koko Ruotsin maanpäällisen reittiliikenteen ja suurimpien kaupunkien julkisen liikenteen Matkoja vuodessa 6-6,5 M, joista 50 % kertalippuja 5
Resrobot-osto- ja reittihakupalvelu mahdollistaa matkustamisen yli 4000 määränpään välillä samalla lipulla Resrobot yhdistää Ruotsin julkiset liikennemuodot reittihakuun ja lippujen ostoon Palvelu välittää yli 50 Ruotsin julkisen liikenteen operaattorin lipunmyyntiä ja näin mahdollistaa kulkemisen yli 4000 määränpään välillä samalla lipulla Samtrafiken ei itse myy lippuja vaan mahdollistaa tekniset ratkaisut muiden liikenneoperaattorien lippujen välittämiseen ja yhdistämiseen samalle ID:lle Samtrafikenin myyntikanavaa on mahdollista käyttää selaimella osoitteessa http://resrobot.se/, ja reittihakupalvelua selaimella tai Resrobot-applikaatiolla Esim. Resrobotin online-lippu on mahdollista toimittaa SMS- tai e-lippuna, ja muualta ostettu loppu voidaan myös ladata kortille tai tulostaa paperille 6
Samtrafikenin osapuolten sitoutuminen on pohjautunut pitkälti vapaaehtoisuuteen ja toimenpiteisiin, joista ollaan samaa mieltä Samtrafikenin toiminnasta opittua 1 2 3 4 Yhteisomistus on mahdollistanut järjestelmän kokonaisuuden etujen ajamisen Järjestelmä ei optimoi vain yhden operaattorin liiketoimintaa, vaan ottaa kaikki toimijat huomioon Standardisoitu arkkitehtuuri tukee yhteistyötä vaativien palvelujen muodostamista Arkkitehtuuri, jossa koostuu pilkotuista standardoiduin rajapinnoin yhdistetyistä moduuleista yhden suuren järjestelmän sijaan mahdollistaa sujuvan tiedon ja tapahtumien välityksen eri liikenneoperaattorien järjestelmien välillä SDiD-teknologia mahdollistaa QR-koodia nopeamman ja tietoturvallisemman lippuratkaisun SDiD-lippu päivittää lipun aikaleiman määritellyn aikafrekvenssin mukaisesti Validointilaite voi tarkastaa aikaleiman oikeellisuuden kytkettynä Internetiin Kaikkeen ei tarvitse löytää yhteistä ratkaisua, joskin nämä helpottavat toimintaa Ei lähdetä väkisin pakottamaan, jos ei löydetä kompromissia Esim. jokainen toimija hoitaa clearingin kahdenvälisten sopimusten mukaan toisaalta harmonisoinnissa uskottiin olevan mahdollisia hyötyjä 7
8
Trans Link Systemsin OV-Chipkaart on koko Hollannin kattava lippujärjestelmä Yritys / organisaatio Hanke Palvelun nimi Maa Mukana olevat tahot OV-Chipkaart Trans Link Systems Hollanin kattava lippu- ja matkajärjestelmä OV-Chipkaart Hollanti Alkuvuosi 2005 Yhtiömuoto Omistuspohja Katetut liikennemuodot Hollannin kuljetusoperaattorit Osakeyhtiö Hollannin kuljetusoperaattorit Junaliikenne, bussit, metrot ja raitiovaunut Maantieteellinen kattavuus Kuljetusoperaattori Lähteet: Trans Link Systems, Thales 9
My OV-Chip-palvelussa voi etsiä lähimmän palvelupisteen, tarkastella matkustushistoriaa tai ladata arvoa My OV-Chip -palvelussa voi Tarkastella matkustushistoriaa ja tehdä yhteenvetoja matkakuluista Tarkastaa kortin arvolatauksen ja täydentää sitä Sulkea kortin ja tilata uuden Nähdä kartalta lähimmän palvelupisteen Kortille ladataan arvoa ja matkoista veloitetaan kuljetun matkan perusteella. Kortille voi ladata myös aikaan perustuvia kausilippuja Lähteet: Trans Link Systems OV-Chipkaart aplikaatio 10
Hollannissa järjestelmä toteutettiin houkuttelemalla suurimmat joukkoliikenneoperaattorit mukaan projektiin Trans Link Systemsistä opittua 1 Hollanti oli yrittänyt luoda yhteistä lippujärjestelmää jo aikaisemmin - epäonnistumiset eivät johtuneet lainsäädännöstä tai teknologiasta vaan toimijoiden sitoutumisesta ja yhteistyöhalukkuudesta 2 3 Lippujärjestelmän toteuttamiseksi luotiin yhtiö jolloin päätöksenteko oli tehokasta ja yksittäinen toimija ei voinut pysäyttää kehitystä Lippujärjestelmän ulkopuolelle jättäytyneille operaattoreille säädettiin sanktio Ei oikeutta luoda kilpailevaa järjestelmää ja karenssiaika järjestelmään liittymiseen Nämä toimet kannustivat toimijoita liittymään mukaan järjestelmään 4 Avoimella arkkitehtuurilla saavutettiin mm. 90% säästöt lippulaitteistojen hankinnoissa 5 Alussa keskityttiin lippuvyöhykkeiden ja -tuotteiden rakentamiseen, mutta asiakaspalautteen perusteella tästä siirryttiin arvon lataamiseen 6 Perustajat testasivat järjestelmää ensin itse ja totesivat sen toimivuuden ennen, kuin ottivat mukaan muita toimijoita Lähteet: Haastattelu Bas Man Os Open Ticketing Institute 11
Muita havaintoja 12
Liikennemuotoja yhdistävien hankkeiden haasteet kulminoituvat toimijoiden välisten motiivien ja intressien yhteensovittamiseen Keskeisimmät havainnot 1 Liikennepalveluntarjoajilla on erilaisia motiiveja yhteiseen lippu- ja maksujärjestelmään sitoutumiseen 2 Liikennemuotoja yhdistävän järjestelmän perusta on mahdollista luoda muutamalla keskenään fundamentaalisesti eroavalla mallilla 3 Tunnistepohjaisesta teknologisesta ratkaisusta on laaja yhteisymmärrys 4 Haasteena liikennekaaressa yhteislippu ja -maksujärjestelmälle on uusien, vielä olemassa olemattomien liikennemuotojen huomioiminen 13
VALOR PARTNERS ETELÄESPLANADI 24 00130 HELSINKI VALOR.FI HARRI RAUHALA +358 400 818 070 HARRI.RAUHALA@VALOR.FI
Loppukeskustelu ja jatkotoimenpiteet Timo Leppinen
Loppukeskustelu Onko jotain olennaista jäämässä pois? Lopputuloksen kannalta ratkaisevimmat asiat? 9.3.2017 2
Lippu-verkosto avoin alan toimijoille ja sidosryhmille verkostokokous noin kahden kuukauden välein listserv-lista lippuverkosto@listserv.ficora.fi projektissa laaditun materiaalin esittely ja kommentointi ehdotuksia/esityksiä verkoston jäseniltä verkostolle www-sivu Viestintäviraston sivuille seuraava verkostokokous 10.5.2017 aiheita käyttötapauskuvaukset/käytännesäännöt,... tarvittaessa pienempiä ryhmiä erityiskysymyksiin 9.3.2017 3