Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Samankaltaiset tiedostot
Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus

SOTEUTTAMO. Maakunta- ja sote-uudistus palveluntuottajien näkökulmasta Muutosjohtaja Jussi Lehtinen

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLINEN ORGANISAATIORAKENNE JA TEHTÄVÄT Laura Saurama

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Maakuntauudistus. Yleisesitys

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Kuntoutuspäivät Kimmo Kääriä

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

KAINUUN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE

LAPIN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE LUONNOS. Jouko Luukkonen LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 1

Länsi-Pohjan sote-projekti

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Vammaispalvelut maakuntarakenteessa

Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uusi ote. Kirsi Varhila Virpi Kölhi


Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistus Suomessa (1) The reformation of child and family services in Finland

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,

HE 15/2017 Maakunnan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelukeskukset, toiminta markkinoilla

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. HEmukaisesti. Uusimaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke

Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle

Ajankohtaista. Pentti Itkonen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Hoidon JÄRJESTÄMINEN uudessa SOTE:ssa. Mauno Vanhala, prof

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Palvelujen järjestäminen

JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola

Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Raija Volk, STM

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

SOTE- PALVELUT JA RAKENTEET LOPPURAPORTIN YHTEENVETO

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Sote tulee - ole valmis, näe mahdollisuus

Sote- uudistus ja lapsiperhepalvelut

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Valinnanvapaus. Henkilöstöjärjestöjen tiedonvaihtoryhmä

Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Sote-uudistus ja pitkäaikaissairaudet. Riihimäki Projektiasiantuntija Auli Anttila

Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja

Sote-uudistus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Leena Setälä Johtaja VSSHP

Valinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

päättäminen Emmi Hyvönen

Yhteenveto päivän ohjelmasta

Kasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Maakuntavaltuuston seminaari Yhteiset- ja työikäisten palvelut

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén

VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki

Maakuntauudistuksen esivalmistelusta kohti väliaikaista valmistelutoimielintä ja uutta maakuntaa. Tilannekatsaus Jukka Mäkilä 14.2.

Maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestäminen

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

Järjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

Sote-järjestäminen. - Asiakaspäivät. Antti Larsio / Sitra Tampere-talo. Kuvakaappaukset esimerkkeihin: D365. Antti Larsio 1/2018

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Toteutuuko asiakaslähtöisyys

Talous ja valmistelun talouteen liittyvät asiat. Kesäetappi Tarja Miettinen

Mitä uusi sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola

Asiakkuuksien ja niiden johtamisen eri tasot Projektiryhmä

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

SOTE JA INFEKTIOIDEN TORJUMINEN. Janne Aaltonen, HUS

Transkriptio:

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa 16.3.2017 vesa.voutilainen@jkl.fi Täydennykset Juha Kinnunen, Liikelaitoksen asiantuntijaryhmä 17.3. 2017

Maakunnallinen sote-tuotantorakenne 2019

Tuottamisen vaihtoehdot ja yhtiöittämisvelvoite Maakunnan liikelaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnan pitää yhtiöittää tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla ja palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.

Perusasetelma Kun (pseudo)markkinat luodaan: Emme aio KS:ssa julkisena toimijana hävitä sitä kilpailua Luodaan valmius sote -keskusten yhtiöittämiseen Tuottajien ilmoittauduttava 7/2018 Kansalaisten listautuminen 11/2018 Ellemme ryhdy valmisteluun, riskinä epätasapaino Yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat rekrytoivat (vapaassa kentässä) asiakkaita, tiloja, laitteita henkilöstöä, tarvevakioidulle kapitaatiolle perustuva rahoituspohjaa Julkinen sotekeskus: supistuvien resurssien ja epävarmuuden tilanteeseen: monen vuoden sopeutus

Tavoitteena Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö ja osa-optimoinnin hallinta Kansalaisille ja asiakkaille Henkilöstölle Luo edellytykset palvelutarjonnan monipuolistumiselle ja innovaatioille Markkinoiden näkymätön käsi ohjaa kustannus-vaikuttavimpien tuotantotapojen käyttöön pitkällä aikavälillä

Maakunnan liikelaitos (julkinen palvelutuotanto) Maakunnan Asiakasseteli Oy [esh /terveydenhuo lto palvelut) Ostopalvelut Oman Oy:n täydentävää palvelua = Maakunnan yhtiö Asiakasseteli Muut tuottajat Maakunta järjestäjä Palvelut: Sairaalapaikat (pth, esh) Vaativa erityistason sairaanhoito/päivystys Erityistason sosiaalityö Palvelutarpeen määrittely ja palveluiden myöntäminen Tuotanto jossa ei asiakasseteliä?????? Maakunnan Asiakasseteli Oy Asumispalvelut Maakunnan Asiakasseteli Oy Kotona asumista tukevat palvelut Ostopalvelut Oman Oy:n täydentävää palvelua Ostopalvelut Oman Oy:n täydentävää palvelua Asiakasseteli Muut tuottajat Asiakasseteli Muut tuottajat Ostopalvelut Oman Oy:n täydentävää palvelua Suoran valinnan SOTEasema OY Palvelut: lääkäri ja sairaanhoitaja vastaanotto ja sosiaalineuvonta erikoislääkärien vastaanottoa?? lyhytkestoisia sosiaalipalveluja?? Maakunnan tai maakuntien väliset Tukipalvelut Oy (labra ja kuvantaminen) Suuntervey denhuolto OY Palvelut: Suoran valinnan sote-asemat muut palveluntuottajat Henkilökohtaisen budjetin tuottajat Suunterveydenhuolto muut palveluntuottajat maksusetelipalveluntuottajat

Ideaalitilana KS:n maakunnassa tuotannosta vastaa Liikelaitos 2-3 sotetuotantoyhtiötä, jolla asiakastarpeista ja kysyntään reagoivia eriasteisesti resurssoituja toimipisteitä koko maakunnan alueella Monitoimijainen palveluverkko kattavasti asiakaslupauksen lunastamiseksi Toiminta pääosin olemassa olevissa tiloissa, jotka vuokrataan Tilakeskuksen kautta toistaiseksi voimassa olevin sopimuksin

Taustaksi yhtiöittämiselle (Vesa Voutilainen) Maakuntalain mukaan maakuntavaltuusto päättää konsernirakenteesta Käytännössä organisaatiorakenteen valmistelee väliaikaishallinto keväälle 2018 Muutamia yhtiöittämiseen vaikuttavia reunaehtoja Maakunnan on erotettava palvelujen järjestäminen markkinaehtoisten palvelujen tuottamisesta Yhtiöittämisvelvollisuus kaikissa markkinaehtoisissa toiminnoissa 31.12.2020 mennessä Markkinaehtoisissa sote- palveluissa ja työterveyspalveluissa yhtiöiden perustaminen 1.1.2019 lukien Lait tulevat vielä täsmentymään myös näiltä osin, monet muutokset myös mahdollisia

Palvelujen järjestämisen tavat Palvelujen järjestäminen Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Maakunta-konserniemo on bruttobudjetoitu yksikkö, vaikka rakenteessa voi olla myös nettoyksiköitä. Mahdolliset palveluntuottajat Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sotepalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnassa on yksi tai useampia liikelaitoksia, kuitenkin sote-toimialalla vain yksi liikelaitos Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.

Yhtiöittäminen prosessina Tyypillisesti yhtiöittämisprosessissa läpikäydään seuraavat vaiheet: Markkinoiden ja asiakkaiden analysointi Palvelujen tuotteistaminen ja tuotekohtainen laskenta Oman yhtiön asemointi markkinoilla ja optimaalisen organisaatiomallin määrittäminen Yhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituksen ja verovaikutusten määrittäminen Varsinaiset yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet: rekisteröinnit, hallintorakenteet, henkilöstöratkaisut ym. Kuntien kokemus on opettanut, että perinteisen brutto- tai nettoyksikön yhtiöittäminen on haastavaa Onnistuneimmat yhtiöittämisprosessit liittyvät yleensä liikelaitoksien toiminnan yhtiöittämiseen Myös verkosto- ja kumppanuusyhtiömallit ovat olleet onnistuneita Yhtiöittämisprosessi vie tyypillisesti aikaa 1-2 vuotta

Yhtiöittämisen mahdollisuuksia Palvelutarjonta monipuolistuu Asiakkaille tulee uusia mahdollisuuksia vertailla eri palveluntuottajia Kilpailu virtaviivaistaa toimintoja ja voi siten alentaa kustannuksia Markkinoille muodostuu varmasti erityyppisiä asiakkuuksia painottavia, tiettyihin palveluihin erikoistuneita yrityksiä Osaavalle ja asiantuntevalle henkilöstölle uusia mahdollisuuksia, pakottaa yritykset myös kilpailemaan työntekijöistä Yhtiöittäminen voi selkiinnyttää toiminnan ohjausta ja johtamista

Yhtiöittämisen haasteita Markkinatilanteen ja asiakaskäyttäytymisen arviointi on haastavaa silloin, kun kysynnän ja tarjonnan rakenne muuttuvat merkittävästi Yhtiöiden toiminnan mahdollisimman optimaalinen organisointi on haastavaa -> yhtiössä ei saa olla rönsyjä alkuvaiheessakaan Yhtiömuotoisen toiminnan johtaminen on varsinkin alkuvaiheessa haastavaa, kun julkisen sektorin toimintaperinteet ovat vahvoja Palvelujen tuotteistuksen tulee olla selkeä ja markkinoista erottuva, tuotteistuksen kehittämiseen ja parantamiseen tulee satsata Ovatko maakunnan kaikki osat samalla viivalla tarkasteltaessa yhtiösektorin tarjoamia mahdollisuuksia? Yhtiöön kannattaa keskittää rahoituksellisesti riittävän vahva toimintojen kokonaisuus -> liian pienet yhtiöt riskialttiita