TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2007 vp Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta Eurooppa-neuvostolle; Uuden kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden toteuttaminen Euroopan teknologiainstituutti: tiennäyttäjä osaamiselle Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 16 päivänä helmikuuta 2007 lähettänyt jatkokirjelmän 1. OPM 12.2.2007 asiassa E 31/2006 vp tiedonannosta Eurooppaneuvostolle; Uuden kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden toteuttaminen Euroopan teknologiainstituutti: tiennäyttäjä osaamiselle talousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen, opetusministeriö - ylitarkastaja Eeva-Liisa Kortekallio, kauppaja teollisuusministeriö - asiantuntija Janica Ylikarjula, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry - teknologiajohtaja Raimo Pulkkinen, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TE- KES - EU-asiain päällikkö Tiina Vihma-Purovaara, Suomen Akatemia - tutkimuspäällikkö, FT Sirkka-Liisa Korppi- Tommola, Jyväskylän yliopisto. Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet: Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Viitetiedot Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon TaVL 14/2006 vp. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Euroopan neuvosto antoi 18.10.2006 Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta; KOM(2006) 604 lopullinen. E 31/2006 vp Euroopan teknologiainstituutin (EIT, European Institute of Technology) tavoitteena on edistää yhteisön innovaatiotoimintaa solmimalla erityisen tärkeillä aloilla huippuosaamiseen perustuvia strategisia pitkäkestoisia kumppanuuksia ns. osaamiskolmioon kuuluvien tahojen kesken. Osaamiskolmiolla komissio tarkoittaa innovoin- Versio 2.1
nin, tutkimuksen ja koulutuksen muodostamaa kokonaisuutta. EIT:n toiminta perustuu uuteen innovatiiviseen kaksitasoiseen hallintomalliin, jossa alemman tason muodostavat osaamis- ja innovointiyhteisöt (KIC, Knowledge and Innovation Communities) ja keskustason hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto asettaa EIT:n strategiset tavoitteet, valitsee osaamis- ja innovaatioyhteisöt, koordinoi toimintaa ja avustaa arvioinnissa. Hallintoneuvoston muodostavat korkeatasoiset asiantuntijat, joilla on kokemusta elinkeinoelämästä, tutkimuksesta ja koulutuksesta. Siihen kuuluisi 19 jäsentä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt vastaisivat varsinaisesta tutkimus-, opetus- ja innovaatiotoiminnasta. Niihin voi kuulua ryhmiä yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja teollisuudesta. Yhteisö voi myös järjestää maisterin ja tohtorin tutkintoon johtavaa koulutusta. Yhteisöt valitaan avoimen kilpailun perusteella 7 10 vuodeksi. Ne määrittelevät itse toimintatapansa, oikeudellisen asemansa ja hallintonsa. Komission ehdotuksen mukaan EIT:n budjetti vuosina 2008 2013 olisi yhteensä 2,4 miljardia euroa. Yhteisön budjetista EIT:lle osoitettaisiin 308,7 miljoonaa euroa. Tämä yhteisön suora rahoitus tulisi budjetin otsakkeen 1 a (Competitiveness for growth and employment) sitomattomista varoista. Samasta otsakkeesta rahoitetaan muiden muassa tutkimuksen puiteohjelma ja elinikäisen oppimisen ohjelma. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminta rahoitetaan eri lähteistä. Ulkoisiin lähteisiin kuuluvat jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallisviranomaiset, yksityiset lähteet (yritykset, pääomasijoittajat, pankit EIP mukaan luettuna), tulot omasta toiminnasta (esim. immateriaalioikeuksista), EIT:n keräämät lahjoitusvarat. Yhteisön lähteet pitävät sisällään talousarviosta suoraan EIT:lle tai osaamis- ja innovointiyhteisöille osoitettavat varat, alaotsaketta 1a varten vahvistetut enimmäismäärät alittava kohdentamaton liikkumavara, rakennerahastot sekä osallistuminen (normaalien menettelyjen mukaisesti) seitsemänteen puiteohjelmaan, elinikäisen oppimisen ohjelmaan ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan. EIT:n suoraan saamat varat käytettäisiin I) osaamis- ja innovointiyhteisöjen rahoittamiseen huippuosaamiseen perustuvan kilpailuprosessin kautta ja EIT:n hallintoneuvoston vahvistamien kriteerien mukaisesti, II) EIT:n juoksevien kustannusten rahoittamiseen tai III) EIT:n omien varojen kartuttamiseen. Valtioneuvoston kanta Suomi pitää tärkeänä toimia, joilla pyritään vahvistamaan innovointia, tutkimusta ja koulutusta ja sitä kautta Euroopan kilpailukykyä. Tässä mielessä Suomi suhtautuu myönteisesti aloitteeseen Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta. Suomi korostaa, että EIT:n tulee täydentää EU:n nykyisiä toimintaohjelmia ja muita tutkimuksen, innovaatioiden ja koulutuksen alueen hankkeita. EIT:n perustaminen ei saa vaarantaa tutkimuksen puiteohjelman, Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) ja elinikäisen oppimisen ohjelman toteuttamista. Olennaista on turvata riittävä vuorovaikutus tiede- ja tutkimusyhteisön sisällä ja yritysmaailman kanssa. Euroopan teknologiainstituutin tulisi vastata ennen kaikkea unionin "innovaatiokuiluun". Tämä puolestaan edellyttää, että instituutin tutkimustoimintaa ohjaa sekä korkea laatu että relevanssi. Euroopan teknologiainstituutin hallinnossa ja toiminnassa on oleellista teollisuuden ja muiden innovaatiotoimintaa hyödyntävien yhteiskunnan sektoreiden edustus ja huomioiminen. Euroopan teknologiainstituutin ei tulisi olla vain nykyrakenteiden kokoamista instituutin muodostavaksi kokonaisuudeksi. Sen tulisi olla jotain kokonaan aidosti uutta, jota ei saada aikaan pelkästään kansallisilla toimilla tai muilla EU-tason toimilla. Rahoituksen osalta valtioneuvosto toteaa seuraavaa: 1) Suomi katsoo, että komission esittämä rahoitussuunnitelma ei ole selkeä. Rahoitussuunnitelmasta ei muodostu esitetyllä tavalla toimivaa kokonaisuutta. 2) Rahoitus onkin komission esityksen ongelmallisin kohta. Ennen kuin teknologiainstituu- 2
tin perustamiseen voidaan ottaa lopullista kantaa, tarvitaan konkreettinen rahoitussuunnitelmakokonaisuus. Komission esitys on liian ylimalkainen ja vailla yhtenäistä perustaa. 3) Yhtenäinen ja vankka rahoitussuunnitelma on koko instituutin toiminnan perusedellytys. Rahoitustarpeisiin liittyvät kiinteästi suunniteltujen toimintojen laajuudet. Rinnan yksityiskohtaisen rahoitussuunnitelman laadinnan kanssa tulisi tarkastella yksityiskohtaisesti toimintojen mitoitusta ja niiden rahoitusmalleja ja -vastuita. Komission tulisi toimittaa yksityiskohtainen selvitys siitä, mihin 2,4 mrd:n euron kokonaistarve nojaa. 4) Uuden sukupolven 2007 2013 ohjelmien hyväksyttyjä rahoitussuunnitelmia tulee kunnioittaa. Tästä syystä komission tulisi toimittaa selvitys siitä, kuinka EU:n ohjelmista rahoitusta kanavoitaisiin EIT:lle ilman korvamerkintää. Miten mm. tavoitemäärärahoiksi katsottavia rakennerahastovaroja käytettäisiin ja sidottaisiin EIT:n toimintaan unionitasolla? Milloin komission esityksessä mainittu ohjelmien uudelleenohjelmointi tapahtuu? Mitä ohjelmia muutetaan ja miten? 5) EIT:n perustaminen ei ole ennalta arvaamaton toimi. Komission ehdotus marginaalien käytöstä otsakkeessa 1a ei ole perusteltu. Ennen kannanmuodostusta mahdollisesta marginaalien käytöstä tarvitaan kokonaisselvitys siitä, mitä muita nykyisiä ja uusia paineita liittyy otsakkeen 1a marginaalin käyttöön. 6) Yritysten halukkuutta rahoittaa EIT-hanketta käsitellään komission esityksessä minimaalisesti. Se onkin esityksen yksi keskeisimmistä heikkouksista. Takuita yksityisen rahoituksen saamisesta tulisi perustellummin esittää. Mistä 527 milj. euroa koostuisi? 7) EIT:n keskushallinnon rahoitusmallista on tarvetta saada lisäselvityksiä etenkin sen osalta, miksi se rahoitettaisiin vain yhteisön budjetista. Komission mukaan unionin rahoitus instituutille tulisi alkuvaiheessa marginaaleista. Myöhemmin EIT saisi normaalia budjettirahoitusta. Komission tulisi selvittää alkuvaiheen rahoitus marginaaleista, kuinka se suhtautuu muihin kokonaistarpeisiin ja kuinka normaali rahoitus myöhemmin hoidettaisiin. Mistä se olisi pois? 8) Miksi KIC:hen tarvitaan 1 000 henkilöä? Tarkempi henkilöjakauma on perusteltua saada. Mitä ns. profit centrellä tarkoitetaan? 9) Komission tulisi selvittää, miten EIT-hanke suhtautuu review 2008/2009-prosessiin. 10) Kokonaisuutena komission tulisi toimittaa eri rahoitusvaihtoehtoja etenkin kokonaismitoituksen suhteen. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Talousvaliokunta on edellisessä asiasta antamassaan lausunnossa (TaVL 14/2006 vp) suhtautunut melko kriittisesti EIT:n perustamisajatukseen. Saamansa asiantuntijaselvityksen perusteella valiokunta kuitenkin katsoo, että hanke on kehittynyt oikeaan suuntaan. EU:lta puuttuu EIT:n kaltainen kaikki kolme osaamiskolmion aluetta tasapainoisesti yhdistävä instrumentti. EIT voikin onnistuessaan täydentää EU:n tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaa ja tarjota korkeatasoisen kansainvälistymistien hankkeisiin pääseville tahoille. Asiantuntijat ovat pitäneet erityisen kannatettavina suunnitelmia hankkeiden pitkäjänteisyydestä, laaja-alaisuudesta ja itsenäisyydestä. Samoin on painotettu tarvetta pitää EIT:n hallinto mahdollisimman keveänä ja innovaatio- ja osaamisyhteisöjen toimintatapa joustavana, verkostomuodossa tapahtuvana. Talousvaliokunta yhtyy näihin näkemyksiin. Valtioneuvoston tapaan talousvaliokunta pitää hankkeen suurimpana ongelmana sen edelleen auki olevaa rahoitusta. Tältä osin on tiedossa vain EU:n budjetista suunniteltu osuus, ja senkin osalta on epäselvää, mistä budjettivarat konkreettisesti otettaisiin ja miltä muilta hankkeilta ne olisivat tuolloin mahdollisesti poissa. Tämä suunniteltukin EU:n rahoitus kattaisi vain noin 12 prosenttia EIT:n kokonaistarpeesta. 3
Loppuosasta kantaisivat vastuun yritykset, jäsenmaat, tutkimuslaitokset ja muut mahdolliset rahoittajat. Lisäksi osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat kilpailla yhteisön muihin ohjelmiin, kuten tutkimuksen 7. puiteohjelmaan, liittyvästä rahoituksesta. Selvyyttä ei ole myöskään siitä, missä suhteessa rahoituspanokset jakautuisivat eri osapuolten kesken. Ilmeistä on, että yritysten oletetaan osallistuvan rahoitukseen merkittävällä panoksella. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta arvioi, että ennakko-odotukset saattavat tältä osin olla liian optimistisia. Yritykset osallistunevat operatiivisen toiminnan rahoitukseen laajemmassa mittakaavassa vasta siinä vaiheessa, kun on näyttöä, että sijoituksille on saatavissa vastaavaa katetta. EIT:n toiminnan vasta käynnistyessä sen tuottamaa lisäarvoa saattaa olla vaikeaa osoittaa. Euroopan parlamentin teettämässä tutkimuksessa 1 on arvioitu mm. EIT:n rahoitusrakennetta vertaamalla sitä vastaavanlaisiin EU:n ulkopuolisiin tutkimusorganisaatioihin, kuten MIT (Massachusetts Institute of Technology) ja Stanfordin yliopisto. Näissä yritysten osuus kokonaisbudjetista on 5 15 prosenttia. Selvityksen mukaan yritysten sitoutuminen pitkäaikaiseen rahoitukseen onnistuu vain hankkeissa, joissa osallistujien määrä on suhteellisen pieni. EIT:n hankkeisiin suunnitellut noin tuhannen hengen verkostot vaikuttavat tätä taustaa vasten erittäin suurilta. Määrä ei välttämättä takaa laatua. Merkittäviä vielä ratkaisemattomia kysymyksiä liittyy myös EIT:n julkiseen muotoon, kuten siihen, kenen hallinnassa kansalliset EIT:n hankkeisiin osallistuvat tutkimusresurssit ovat, sekä immateriaalioikeuksien hallintaan. Edellä olevan perusteella talousvaliokunta katsoo, että EIT:n perusajatus on kannatettava. EU:lta puuttuu huipputasoinen kaikkia innovaatiotoiminnan osapuolia hyödyntävä, pitkäjänteinen tutkimus- kehitys- ja tuotteistamistoiminta. EIT-malliin liittyvät, erityisesti rahoituspohjaa koskevat ongelmat on kuitenkin ratkaistava, ennen kuin valiokunta voi ottaa asiaan selkeän myönteisen kannan. EIT-hankkeella ei saa Suomessa vaarantaa muuta kansallista eikä myöskään EU-tason innovaatio-, tutkimus- ja koulutustoimintaa. Jatkotyötä ajatellen on tärkeää, että Suomi toimii EIT:n ydinryhmissä. Kansallisesti tulee varautua EIT:n verkostomaiseen työskentelytapaan ja selvittää mm. sitä, miten vuorovaikutus EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sekä kansallisten osaamis- ja innovaatiokeskittymien välillä voitaisiin parhaiten toteuttaa. Tätä työtä edesauttavat Suomen omat kokemukset vastaavat intressitahot yhdistävistä strategisen huippuosaamisen keskittymistä. 1 European Institute of Technology; Assessment of the feasibility and possible impact of establishment of a European Institute of Technology (IP/A/IT- RE/IC/2006-157); julkaistu maaliskuussa 2007 Lausunto Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan. 4
Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2007 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jouko Skinnari /sd Antti Rantakangas /kesk (osittain) Janina Andersson /vihr Hannu Hoskonen /kesk Harri Jaskari /kok Matti Kangas /vas Toimi Kankaanniemi /kd Miapetra Kumpula-Natri /sd vjäs. Jouko Laxell /kok Eero Lehti /kok Päivi Lipponen /sd Marjo Matikainen-Kallström /kok Kimmo Tiilikainen /kesk Markku Uusipaavalniemi /kesk Ulla-Maj Wideroos /r Sampsa Kataja /kok. valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi. 5