Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE
TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015 maaseutupolitiik an YTR yhteistyöryhmä YTR 2016-2020 Maaseutupolitiikan neuvosto MANE 2016-2020 maaseutupolitiikan neuvosto MANE 1988-1991 maaseudun kehittämisprojekti 1988-1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992-1994 1992-1994 maaseutupolitiik an neuvottelukunta Maaseutupolitiikan neuvottelukunta Kuusi maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa Maaseutupoliittiset selonteot eduskunnalle Periaatepäätöksiä Teksti Toimenpideohjelma www.maaseutupolitiikka.fi #maaseutupolitiikka 2
MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO Valtioneuvoston asettama Maaseutupolitiikan neuvosto, MANE, johtaa ja linjaa maaseutupolitiikan toteuttamista Toimikausi 1.5.2016-31.12.2020 Maaseutupolitiikan poikkihallinnollinen luonne huomioitu kokoonpanossa MANE edistää valtioneuvoston määräämien tehtävien toteutusta sekä reagoi ajankohtaisiin maaseutupoliittisiin kysymyksiin Yhteensovitus aluepolitiikan kanssa sekä kansalliseen ja EU-osarahoitteiseen maaseudun kehittämistoimintaa www.maaseutupolitiikka.fi #maaseutupolitiikka3
VERKOSTOMAINEN TYÖSKENTELY AUNE Metsäneuvosto Maaseutuverkosto MANEn jäsenorganisaatiot Muut keskeiset yhteistyötahot Pääsihteeristö Sihteeristö Teemaverkostojen erityisasiantuntijat Osaaminen ja työllisyys Kansalaistoiminta ja hyvinvointi MANEn teemaverkostot 5 teemaverkosta Elinvoimainen toimintaympäristö Teemaverkostojen taustaorganisaatiot ja jäsenorganisaatiot LVM MMM OM OKM SM STM TEM VM YM ELYt AVIt Sitra Kuntaliitto Maakuntien liitot MTK SLC Metsäkeskus SAK STTK AKAVA Suomen yrittäjät Soste UNIFI ARENE SANK Pro Agria Harvaan asuttu maaseutu Svenskfinland som brobyggare Teksti Kirkkohallitus Maaseudun Sivistysliitto Folktinget SYTY Leader- toimintaryhmät Marttaliitto Suomen Metsästäjäliitto 4H nuoret Suomen luonnonsuojeluliitto www.maaseutupolitiikka.fi #maaseutupolitiikka 4
Paikkaperustainen kehittäminen maaseutupolitiikan lähtökohtana Aluekehittäminen ja aluepolitiikka, joka tunnistaa paikkojen monimuotoisuuden ja ottaa huomioon paikan lähtökohdat ja tarpeet. Paikallisilla olosuhteilla on merkitystä, kun tarkastellaan ihmisen elinympäristöä, hyvinvointia, toimintaa, kulttuuria ja kokemuksia.
MAASEUTUJEN KIRJO 95% maaseutua ( 4 luokkaa) 31% väestöstä 1,65 milj. asukasta Harvaan asuttu maaseutu HAMA 68 % Suomen pinta-alasta 5,3 % Suomen väestöstä, 293 000 henkilöä Asukastiheys 2,52 as./km2 (koko Suomi 18,01) Erilaiset alueet tarvitsevat erilaisia ratkaisuja!
HAMA STRATEGIA 2017-2020 Harvaan asutun maaseudun strategian tavoitteena on: Antaa realistinen kuva harvaan asutun maaseudun tilasta ja tulevaisuudesta sekä sen erityisolosuhteista lyhyesti ja tiiviisti kuvia ja kaavioita hyödyntäen. Kuvata niitä strategisia toimenpiteitä, joilla harvaan asutun maaseudun potentiaali saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Harvaan asuttu maaseutu osana Suomen kilpailukykyä Harvaan asuttu maaseutu on kansallinen rikkaus, sillä alueella sijaitsee valtaosa Suomen luonnon aineellisista ja aineettomista raaka-aineista. Harvaan asutun maaseudun strategiaan 2017 2020 on koottu keskeisimmät toimenpiteet, jotka tulee toteuttaa, jotta harvaan asutun maaseudun potentiaali saadaan hyödynnettyä. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79506/04_17_hama_ strategia_final.pdf?sequence=1
HAMA STRATEGIAN RAKENNE 8
KEHITYSTRENDEJÄ: VÄESTÖN KEHITYS 9
KAUSIVÄESTÖN MERKITYS KASVAA 10
PALVELUT KESKITTYVÄT UUDET TAVAT TUOTTAA PALVELUJA LISÄÄNTYVÄT Etäisyydet palveluihin Sairastavuudessa suuria eroja 11
PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS JA TUNNE 12
ELINVOIMA TULEE MONESTA ERI LÄHTEESTÄ Alkutuotannon, jalostuksen ja palvelujen työpaikkaosuudet (%) vuonna 2013 Maatalouden yrittäjätulon kehitys 13
VALOKUITUSAATAVUUS 14
KOKO STRATEGIAN NÄKÖKULMASTA KESKEISIÄ TOIMENPITEITÄ: 1. Brändätään harvaan asuttu maaseutu laadukkaan asumisen, matkailun, vapaaajan ja yrittämisen paikkana sekä kehittämisen kohteena nostamalla alueen vahvuudet esille. 2. Parannetaan harvaan asutun maaseudun olosuhteiden huomioimista päätöksenteossa ja ohjelmissa ottamalla käyttöön maaseutuvaikutusten arviointimenetelmä. Kehitetään nykyisiä mittareita tunnistamaan harvaan asutun maaseudun olosuhteet päätöksentekoa varten. 3. Eri toimenpitein varmistetaan, että maaseudun perusinfrastruktuuri on kunnossa 4. Digitaalisia palveluja kehitetään asukaslähtöisesti. Varmistetaan, että palvelut ovat kaikkien saatavilla ja asukkailla on sekä tieto-taitoa että tekniset valmiudet niitä hyödyntää. 5. Vahvistetaan osaamista harvaan asutulla maaseudulla. Ehdotamme parlamentaarisen HAMA- työryhmän asettamista Suomeen 15
Mahdottomuuksista MAHDOLLISUUKSIA yllätyksiä, ratkaisuja, kasvua Maaseutuparlamentti 2017 1-3.9.2017 Leppävirralla #maapuhuu #maaseutuparlamentti 16
KIITOS! www.maaseutupolitiikka.fi christell.astrom@mmm.fi Maaseutupolitiikan neuvosto MANE, maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto #maaseutupolitiikka Esityksen kuvat @maaseutuverkosto/ Lietso Oy, Contum Oy/ Jyrki Vesa,/Heli Sorjonen