Kasvihuoneiden viherbiomassojen hyödyntäminen - tomaatti ja kurkku. Uuden Tekniikan Päivä Tampere Ari Meriläinen, HAMK

Samankaltaiset tiedostot
Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

ArvoBio - Puutarhatalouden sivuvirrat hyönteisten ruokinnassa

ArvoBio hankkeen tuomia ratkaisuja

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Kiertotalous. toimenpiteet. Visa Niittyniemi vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö

KIERTOTALOUS käytäntöön

Biotalouden tutkimusyksikkö. Mona-Anitta Riihimäki Johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö

Kierrätysraaka-aineista elintarvikkeiden ainesosia ja lisäaineita?

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Biomassaresurssin kokonaishyödyntäminen

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Mansikanviljelyn sivuvirrat

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi

KALATALOUDEN INNOVAATIO -OHJELMAT

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Puutarhatalous HAMK organisaatiossa

Puutarhatuotannon hävikki ja sivuvirrat

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari Oulu/Anni Karhunen YM

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari Kuopio

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Yhteishankkeista ed. ohjelmakausi

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Novarbo luomulannoitteet

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Kerääjäkasveista biokaasua

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

Yhdyskuntalietteen käyttö

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Kari Larjava ja Jyrki Uurtio

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

- Potentiaalia innovaatioiksi

Circwaste-hanke Keski-Suomessa

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Puutarhatalouden sivuvirroista kosmetiikkateollisuuden raaka-aineiksi

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee,

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Biovakan yritysesittely

Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Transkriptio:

Kasvihuoneiden viherbiomassojen hyödyntäminen - tomaatti ja kurkku Uuden Tekniikan Päivä 22.11.2016 Tampere Ari Meriläinen, HAMK Sivu 1 27.11.2016

Hanke: Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa (ArvoBio kehittämishanke) Valtakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Hanketoteutus: 12/2015 11/2018 (3 v) Päätoteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, HAMK Luonnonvarakeskus, Luke ProAgria, Österbottens Svenska Lantbrukssällskap

Hankkeen tavoite Uusien innovatiivisten ratkaisujen löytäminen puutarhatuotannon hävikin vähentämiseksi ja sivutuotteiden hyötykäytön tehostamiseksi Uusien yhteistyö- ja yritysverkostojen edistäminen, ongelmien tunnistamiseksi, ratkaisujen kehittämiseksi ja innovaatioiden jalkauttamiseksi

Hanketoteutus ja tuotoksia Hävikin/sivuvirtojen kartoitukset - Aiempien kartoitusten ja selvitysten tulosten koonti (Katri Joensuu, Luke) - saatavilla hankkeen nettisivuilla - Tilanteen päivitys (kaksi opinnäytetyötä valmistumassa, HAMK) - Leena Luoma: Mansikan- ja herukanviljelyn hävikki ja sivuvirrat - Antti Toukola: Avomaavihannesten hävikki ja sivuvirrat - Kirjallisuusselvitys saatavilla hankkeen nettisivuilla: Puutarhatuotannon sivutuotteista arvojakeita kosmetiikkasovelluksiin, Horticultural By-products in Finland for Potential Use as Cosmetics Ingredients (projektityö: aikuisop. Irene Karlstedt ja vaihto-op. Svenja Schneider, HAMK) Sivu 4 27.11.2016

Hanketoteutus ja tuotoksia - Viherbiomassakartoitus tomaatti ja kurkku - Biomassamittaukset, määräkartoitus, koostumusanalysointia, hyödyntämistilanne (mm. viljelijäkysely) (kesäprojektityö: Sara Kujansuu, Karl Nieminen, Santtu Onikki, Ari Meriläinen, HAMK) - Koostumusanalysointi jatkuu (HAMK ja Luke, hanketyö) - Biokaasupotentiaali, bioetanoli ja biohiili (opiskelijaryhmän projektityö, ja hanketyö, HAMK) - Viherbiomassat hyönteisten ruokana (Antti Järveläinen, opinnäytetyö, ja opiskelijaryhmien tuotekehitys- ja prosessisuunnitteluopintojen aiheet, HAMK) Sivu 5 27.11.2016

Tomaatin viljelyn viherbiomassat paljonko syntyy Yhden tomaattikasvin viherbiomassamäärät case: Lepaan puutarha Esimerkkikasvihuone: Lepaan puutarha, Hattula Tomaatin viljelyala, v. 2015: 1 148 m 2, 2 826 kasvia Tomaattisatoa n. 33 kg/kasvi, 35 satoviikon aikana (elo-kesäkuu) Vihermassaa yht. n. 11-12 kg/kasvi, eli n. 35 % sadosta, josta lehtimassaa n. 8-9 kg/kasvi, eli n. 70-75 % vihermassasta, jakautuen kasvukauden ajalle ja varsimassaa n. 3-4 kg/kasvi eli n. 25-30% vihermassasta, kasvukauden lopussa. Tyypillinen kasvimäärä/neliömetri: 2,3-2,5 tainta/m 2 VARSI: useita metrejä (6-10 m)/kasvi Sivu 6 27.11.2016

Kurkun viljelyn viherbiomassat paljonko syntyy Esimerkkikasvihuone: Kiipulan puutarha, Janakkala Kurkun lyhyt viljely, ns. sateenvarjoviljelytyylillä (osin muunneltuna): Latvan annetaan kasvaa ylätuen yli alaspäin, kunnes latva latvotaan ennen kuin osuu maahan. Ylätuen vierestä annetaan rungosta kasvaa 2-3 versoa, jotka latvotaan, kun ne ovat kasvaneet reilun metrin mittaisiksi. (Latvominen tarkoittaa, että versojen tai latvan päät/kärjet katkaistaan) 1. istutus vko 10, raivaus vko 23 2. istutus vko 25, raivaus vko 42 Kasvien määrä n. 1,5 tainta/m 2 (tyypillinen lyhytkasvatukselle; pitkässä n. 2,5 tainta/m 2 ) Kurkun viljelyala, v. 2015: 1 500 m 2, 1 950 kasvia Kurkkusatoa n. 10 kg/kasvi Vihermassaa yht. n. 5-6 kg/kasvi, eli n. 55 % sadosta, josta lehtimassaa n. 1,5 kg/kasvi, eli n. 25 % vihermassasta ja varsimassaa n. 4 kg/kasvi eli n. 75% vihermassasta. Sivu 7 27.11.2016

Tomaatin ja kurkun viljelyn viherbiomassat korkea kosteuspitoisuus Varsiosa Lehdet Tomaatti Vahva varsi, tyviosa kova ja tukeva, latvaosa ohuempi ja pehmeämpi. Kosteuspitoisuus 86-90 % (latva kuivempi, tyvi kosteampi). Kuiva-aineesta orgaanista 80-89 % (latvassa korkeampi org.aineen osuus). Lehdet keskikokoisia ja kovahkoja. Kosteuspitoisuus 86-88 %. Kuiva-aineesta orgaanista 74-76 %. Sivu 8 27.11.2016 Kurkku Varsi taipuisa ja pehmeämpi kuin tomaatin varsi. Kosteuspitoisuus 92-94 %. Kuiva-aineesta orgaanista n. 80 %. Lehdet suuria ja pehmeähköjä. Kosteuspitoisuus n. 86 %. Kuiva-aineesta orgaanista n. 68 %.

Tomaatin ja kurkun viljelyn viherbiomassat koostumustietoa Taulukko: ArvoBio-hankkeessa määritettyjä koostumustietoja % Kuiva-aineesta Tomaatti Kurkku Varsiosa Lehdet Varsiosa Lehdet Ligniini 15-17 ~ 10 10 20 ~ 15 Pitkäketjuiset hiilihydraatit Vesiliukoiset sokerit 49-54 ~ 15 30 33 ~ 17 2-7 ~ 7 ~ 3 ~ 1 Typpi 1-2 3 5 ~ 2 3 5 Epäorgaaninen aines yhteensä 11-20 (tyvisosassa korkeampi pitoisuus) 25-26 20-21 31-33 Huom. Kosteuspitoisuudet ja orgaanisen aineen osuudet kuiva-aineesta esitetty ed. dialla. Koostumusanalysointi jatkuu (Luke): kuidut, karotenoidien kokonaismäärä (beta-karoteeni, Sivu 9 27.11.2016 luteiini), klorofyllien kokonaismäärä ja glykoalkaloidit

Hyödyntämisen ongelmat/haasteet, viljelijäkyselyn perusteella: Suuri kosteuspitoisuus veden kuljetus kallista; huono energiahyötykäytössä (termiset menetelmät) ; huono säilyvyys Pienet paikalliset määrät ; keräyksen/kuljetuksen kustannus; pitkät kuljetusmatkat Narut, klipsit, tartuntatuet - Poistaminen tyhjennysvaiheessa ; erotus myöhemmässä vaiheessa - Muoviset ei-hajoavia kompostoinnissa; biohajoavat kalliita ja riskinä mahdollinen ennenaikainen hajoaminen viljelyvaiheessa - Ongelmat jatkoprosessoinnissa (ml. biohajoavat ja biokaasun tuotanto) Sopivat, kannattavat tekniset ratkaisut? Tuholaiset ja kasvitaudit riskit suorassa peltolevityskäytössä ja kuljetuksessa Sivu 10 27.11.2016

Hyödyntämismahdollisuuksia Viherbiomassan kaatopaikkasijoituksen ja bulkkikäsittelyn ( läjitys, kompostointi) korvaaminen lisäarvoa tuottavilla ja kestävillä menetelmillä Biomassa biokaasuksi ja ravinteet kiertoon Biomassasta biohiiltä Biomassasta hyönteisten ravintoa Teollisten raaka-ainejakeiden erottaminen biokomponentit, biopolymeerit

Hankkeessa, lisäarvoa tuottavia ratkaisuja haetaan, kehitetään ja testataan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa! Innovaatiokilpailu opiskelijoille avattu 21.11.2016 Kilpailusta toivotaan laajasti erilaisia ideoita ja ratkaisuja, jotka voivat olla esim. Tuoteratkaisuja: syötävät tuotteet - uudet elintarvikkeet, ja ei-syötävät tuotteet Palvelutuotteita ja ratkaisuja Logistiikkaratkaisuja Toimijoiden symbioosiratkaisuja ym. villejä ideoita Idea tai ratkaisu voi olla konsepti tai proto, jota voidaan kehittää edelleen, mallintaa tai pilotoida. Sivu 12 27.11.2016

Kts. hankkeen nettisivut: http://www.hamk.fi/arvobio INNOVAATIOKILPAILU 21.11.2016 31.5.2017 Sivu 13 27.11.2016

Yhteystiedot HAMK Maritta Kymäläinen, maritta.kymalainen@hamk.fi, p. 0400 909 564 Sirkka Jaakkola, sirkka.jaakkola@hamk.fi, p. 03-646 5242 Luke Anne Pihlanto, anne.pihlanto@luke.fi, p. 029 532 6438 Eila Järvenpää, eila.jarvenpaa@luke.fi, p. 029 532 6189 ProAgria ÖSL Meira-Pia Lohiluoma, meira-pia.lohiluoma@lantbrukssallskapet.fi, p. 050 568 5515 Hankesivut: www.hamk.fi/arvobio ja facebook: https://www.facebook.com/puutarhatuotannon-kiertotalous-1704521443135473/?fref=nf