Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että ihmiset ja asuinyhteisöt osaisivat ehkäistä tulipaloja ja varautua onnettomuuksiin sekä toimintaan onnettomuuksien sattuessa. Varautumisvalmius vaikuttaa kehittyneen myönteisesti Useampi kuin kaksi kolmasosaa on ottanut osaa ensiapu- tai joillekin muille pelastusalan kursseille. Yhtä monella on kotonaan ensiapupakkaus tai -välineet. prosenttia puolestaan on suunnitellut poistumisensa asunnostaan hätätilanteessa. Enemmistö (57 %) kertoi osallistuneensa poistumisharjoitukseen työ- tai opiskelupaikallaan, mutta vain 10 prosenttia kotonaan. Kotivaraa löytyy jo melkein joka toisesta taloudesta (46 %) ja sammutin reilusti useammasta kuin joka kolmannesta (38 %). Joditabletteja hankitaan edelleen vähemmän kuin ennen. Niitä löytyy tällä hetkellä kotoa yhdeksältä prosentilta. Paristokäyttöinen radio on 61 prosentilla. Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Kotona palovaroitin Kotona ensiapupakkaus tai -välineet On käynyt ensiapu- tai muita pelastusalan kursseja Suunnitellut poistumisen asunnosta Kotona paristokäyttöinen radio Osallistunut poistumisharjoitukseen työpaikalla Tietää, missä on lähin väestönsuoja Kotivara eli ruokaa kriisitianteiden varalta Sammutin kotona Osallistunut poistumisharjoitukseen On joditabletteja kotona 10 9 61 57 55 46 38 97 89 88 29 30 32 38 40 43 54 62 3 0 20 40 60 80 100 120 Kyllä Ei Omatoimisessa varautumisessa näkyy myös heikennystä Joditabletteja hankitaan edelleen vähemmän kuin ennen. Niitä löytyy tällä hetkellä kotoa yhdeksältä prosentilta. Säteilytilanteessa viranomaiset voivat kehottaa nauttimaan joditabletteja. Säteilylle altistuessa niillä voidaan estää radioaktiivisen jodin sitoutuminen kilpirauhaseen. Joditabletteja kannattaa hankkia ennakkoon apteekista. Paristokäyttöinen radio on 61 prosentilla. Sähkökatkosten varalle on hyvä hankkia paristokäyttöinen radio. Yleisen vaaramerkin jälkeen viranomaiset antavat lisätietoja radiossa.
Väestön omatoiminen varautuminen vuosina 1992 ja 2014 (%) Kotona palovaroitin 42 97 Kotona ensiapupakkaus tai -välineet 56 On käynyt ensiapu- tai muita pelastusalan 51 Suunnitellut poistumisen asunnosta 55 Kotona paristokäyttöinen radio 61 72 Tietää, missä on lähin väestönsuoja 55 Kotivara eli ruokaa kriisitianteiden varalta 22 46 Sammutin kotona 19 38 On joditabletteja kotona 9 11 0 20 40 60 80 100 120 1992 2014 Työpaikan pelastussuunnitelma paremmin tiedossa kuin taloyhtiön Asuinrakennusten ja työpaikkojen pelastussuunnitelmat ovat nyt tutumpia kuin kolme vuotta sitten. Taloyhtiön ja työpaikan pelastussuunnitelmissa annetaan asukkaille ja työntekijöille ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Enemmistö vähintään 30 henkilön työpaikalla työskentelevistä on saanut tietoa työpaikan pelastussuunnitelmasta. Kaikkiaan 74 prosenttia kyseiseen ryhmään kuuluvista kertoi tulleensa informoiduksi. Asuinrakennuksissa pelastussuunnitelmatieto ei ole kulkenut yhtä hyvin. Vain 43 % sellaisista vastaajista, jotka asuvat vähintään viisi asuinhuoneistoa sisältävässä rakennuksessa, oli nyt tietoinen oman talonsa pelastussuunnitelmasta. Vuonna 2011 vastaava prosenttiluku oli 35. Saanut tietoa työpaikkansa pelastussuunnitelmasta (%) Kyllä Ei 26 74 TNS Gallup Oy 2014
Saanut tietoa asuintalonsa pelastussuunnitelmasta (%) Kyllä Ei 57 43 Palovaroitin on tänä päivänä erittäin yleinen Palovaroitin on 97 prosentin kotitaloudessa. Yleensä ottaen voidaan panna merkille, että palovaroittimen hyöty tunnetaan ja tunnustetaan laajalti. Peräti 93 prosenttia pitää sitä erittäin tarpeellisena laitteena. Laite yleistyi vuosituhannen vaihteessa ja on siitä lähtien kuulunut olennaisena osana suomalaisiin kotitalouksiin. Vuonna 1992 sellainen löytyi vain 42 prosentissa talouksista. 1990 loppupuolella se oli hankittu yli kahteen kolmasosaan kotitalouksista ja vuonna 2002 sen yleisyys vakiintui nykyiseksi. Asumismuodolla ei enää käytännössä ole vaikutusta asiaan, vaan laite löytyy kaikentyyppisistä talouksista. Kesämökeille varoitin hankitaan vieläkin jonkin verran harvemmin kuin vakituiseen asuntoon, joskin useammin kuin aikaisemmin. Palovaroitin on 83 prosentin kesäasunnolla. Edellisessä, vuonna 2011 toteutetussa, tutkimuksessa sen havaittiin löytyvän vain 73 ja sitä edellisessä (2008) tutkimuksessa 61 prosentin mökiltä. Kotitaloudet, joissa palovaroitin 1992-2014 (%) 2014 2011 2008 2005 2002 1999 1995 1992 42 53 68 97 95 95 94 95 0 20 40 60 80 100 120 Hälyttävä tieto on kuitenkin se, ettei palovaroittimen toimintakuntoa edelleenkään tarkisteta tarpeeksi usein
13 prosenttia tarkistaa palovaroittimensa toimintakunnon vähintään kerran kuukaudessa. 43 prosenttia tekee niin hieman harvemmin, mutta kuitenkin useamman kerran vuodessa. Runsas kolmasosa (35 %) tarkistaa toimintakunnon harvemmin. Kahdeksan prosenttia kertoi, ettei palovaroitinta ole tarkistettu koskaan. Innokkuus tarkistaa laitteiden toimintakunto näyttää laskeneen läpi koko 2000-luvun. Vuonna 2000 jopa 22 prosenttia kertoi tehneensä niin vähintään kerran kuukaudessa. Pelastusviranomaiset suosittelevat tarkistamaan palovaroittimen paristot kerran kuukaudessa. Palovaroitin toimii ja varoittaa tulipalosta vain, jos siinä on toimiva paristo! Palovaroittimen pariston tarkistaminen kerran kuukaudessa (%) Vähintään kerran kuukaudessa 13 Muutaman kerran vuodessa 43 Harvemmin 35 Ei ole tarkistettu koskaan 8 0 10 20 30 40 Osallistuminen poistumisharjoitukseen kotona sekä työ- tai opiskelupaikalla Enemmistö (57 %) kertoi osallistuneensa poistumisharjoitukseen työ- tai opiskelupaikallaan, mutta vain 10 prosenttia kotonaan. Osallistumista poistumisharjoitukseen kysyttiin ensimmäisen kerran vuonna 2011, jolloin 54 prosenttia kertoi osallistuneensa poistumisharjoitukseen työ- tai opiskelupaikallaan. Osallistumista poistumisharjoitukseen asuinrakennuksessa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa. Vain 10 prosenttia oli osallistunut poistumisharjoitukseen kotonaan. Aktiivisinta poistumisharjoittelu on kouluissa (85 %)ja työpaikoilla ( %) ja erittäin vähäistä kodeissa (10 %). Kuolemaan johtavista tulipaloista yli 95 % syttyy asuinympäristössä.
100 80 60 40 20 0 Osallistunut poistumisharjoitukseen kotona, työpaikalla, opiskelupaikalla (%) 85 Opiskelupaikalla (jos opiskelija) Työpaikalla (jos työelämässä) 10 Kotona Iäkkäät ovat suunnitelleet poistumisen asunnosta hätätilanteessa % on suunnitellut poistumisen asunnostaan hätätilanteessa. Varttuneet kansalaiset kiinnittävät keskimääräistä enemmän huomiota hätäpoistumiseen. Tässä suhteessa aktiivisimmista eli - 64-vuotiaista 74 prosenttia on suunnitellut poistumisen asunnosta hätätilanteessa. Alle 25-vuoitaista prosenttia on tehnyt saman. 80 Suunnitellut poistumisen asunnosta hätätilanteessa ikäryhmittäin 2014 (%) 66 73 74 60 40 30 20 10 0 15-24 v. 25-34 v. 35-49 v. - 64 v. 65 v. - Sammutuspeite suosituin ja entistä yleisempi kotona säilytettävä sammutusväline Sammutusvälineitä löytyy nyt useammasta taloudesta kuin vielä muutama vuosi sitten. jollakin tavalla. Vuonna 2002 niin oli tehnyt ainoastaan 56 prosenttia. Tällä hetkellä 88 prosentissa on varauduttu ainakin
58 prosenttia on hankkinut sammutuspeitteen, kun 2002 niin oli tehnyt vain 18 prosenttia. Kymmenisen vuotta sitten sellaisen löysi enintään joka kolmannesta taloudesta. 45 prosentilla on sammutuksen tarpeen varalla esim. suuri kattila. Joka kolmas pitää vettä isossa astiassa sammutusta varten. Runsaalla neljäsosalla vajaalla kolmasosalla (29 %) on käsisammutin. Sankoruisku sen sijaan löytyy vain muutamista (3 %) talouksista. Kotona pidettävät sammutusvälineet (%) Sammutuspeite 58 Muu sammutusväline (esim. suuri kattila) 45 Vettä sammutusta varten (esim. isossa astiassa) 34 Käsisammutin 29 Sankoruisku 3 Ei hankkinut/ei tarpeellista/ei tarvetta 12 0 10 20 30 40 60 Sammutusta on pohdittu erityisesti omakotitaloissa Omakotitaloista 57 prosenttiin on hankittu käsisammutin. Sammutuspeite on prosentilla. Vain kolmessa prosentissa on pidättäydytty hankinnoista. Esim. kerrostaloasujilla vastaavat prosenttiluvut ovat 13, 47 ja 15. Rivitaloissa asuvat sijoittuvat näiden ääripäiden väliin. Kotona pidettävät sammutusvälineet asumismuodoittain (%) Sammutuspeite 47 56 77 Muu sammutusväline (esim. suuri kattila) Vettä sammutusta varten (esim. isossa astiassa) Käsisammutin 42 34 13 24 44 33 37 57 Kerrostalo Rivi/paritalo Omakotitalo 0 100 1 200 Osallistuminen ensiapu- tai joillekin muille pelastusalan kursseille Useampi kuin kaksi kolmasosaa on ottanut osaa ensiapu- tai joillekin muille pelastusalan kursseille. Kun asiaa tutkittiin ensimmäisen kerran 1992, joka toinen kertoi tehneensä niin. Nyt vastaava väestönosuus on vakiintunut prosenttiin.
Kotona ensiapupakkaus tai -välineet prosentilla on kotonaan ensiapupakkaus tai -välineet. prosenttia puolestaan on suunnitellut poistumisensa asunnostaan hätätilanteessa. Kotivaraa löytyy jo melkein joka toisesta taloudesta (46 %) ja sammutin reilusti useammasta kuin joka kolmannesta (38 %). Sammutusta on pohdittu erityisesti omakotitaloissa. Niistä 57 prosenttiin on hankittu käsisammutin. Sammutuspeite on prosentilla. Vain kolmessa prosentissa on pidättäydytty hankinnoista. Esim. kerrostaloasujilla vastaavat prosenttiluvut ovat 13, 47 ja 15. Rivitaloissa asuvat sijoittuvat näiden ääripäiden väliin.