Puhelinhaastattelututkimus. ihmisten suhteesta 5 omatoimiseen varautumiseen. lähiympäristön turvallisuuteen

Transkriptio

1 Kauri Lindström Puhelinhaastattelututkimus ihmisten suhteesta omatoimiseen varautumiseen ja lähiympäristön turvallisuuteen 5 SPEK tutkii Kauri Lindström Puhelinhaastattelututkimus ihmisten suhteesta 5 omatoimiseen varautumiseen SPEK tutkii ja lähiympäristön turvallisuuteen

2 Painotalo Tammerprint Oy, Tampere Ulkoasu Timangi / Anne Kaikkonen Kuvat Anne Kaikkonen ja Spatio / Kauko Kyöstiö SPEK Tutkii 5 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Julkaisija Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu 11, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) spekinfo@spek.fi

3 Sisällys 1. Johdanto Tutkimuksen toteuttamisesta Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet Tutkimuksen tulokset ja niiden tulkinta Aineiston rakenne Vastaajan nykyinen tieto ja osaaminen Tiedon etsiminen eri medioiden välityksellä Tarvittavan tiedon löytämisen helppous Tiedon etsimiskanavat (mediakanavat) Tiedon tehokkaimmat välityskanavat Omatoimiseen varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvä koulutus Vastaajien toimiminen turvallisuusalan järjestötoiminnassa Lisätiedon tarve kodin tai lähiympäristön turvallisuusasioissa Mieleen jääneet turvallisuuteen liittyvät yleiset ohjeet ja neuvot Turvallisuus vastaajan kotona Erilaisiin onnettomuuksiin ja turvallisuusuhkiin varautuminen Talouden omatoiminen pärjääminen kriisitilanteessa Väestönsuojan sijainnin tunteminen Väestönsuojan käyttöperusteiden tunteminen Väestönsuojien rakentamisen tarpeellisuus Vastaajien kotoa löytyvät turvallisuusvälineet Käytännön taitojen ja tietojen arviointi...27

4 8. Turvallisuudensuunnittelu Turvallisuudensuunnitelmien tunteminen nimeltä Perehtyminen asuntoa koskevaan pelastussuunnitelmaan Perehtyminen työpaikkaa koskevaan pelastussuunnitelmaan Turvallisuustehtävät Vastuu turvallisuudesta ja sen kehittämisestä Koetut mahdollisuudet vaikuttaa asumisen turvallisuuteen Vastaajien kiinnostus osallistua turvallisuustehtäviin Yhteenveto ja johtopäätökset... 36

5 1. Johdanto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) toteutti alkuvuodesta yhteistyössä Suomen Kyselytutkimus Oy:n kanssa kyselytutkimuksen, jolla kartoitettiin aiemmin toteutettujen vastaavien tutkimusten tapaan suomalaisten omatoimisen varautumisen tilaa ja suhdetta lähiympäristön turvallisuuteen. Kyselyn aihepiiriin kuuluu hyvin erilaisia turvallisuusilmiöitä. Osa niistä liittyy konkreettisesti ihmisten arkielämään, kuten varautuminen tapaturmiin ja osa taas enemmän harvinaisempiin uhkakuviin, kuten poikkeusoloihin ja niiden aikana tapahtuvaan väestönsuojeluun. Kyselyn tavoitteena olikin kerätä tietoa siitä, kuinka kotitalouksissa on varauduttu erilaisiin uhkiin sekä tarkentavien avokysymysten avulla kartoittaa, kuinka suomalaiset tulkitsevat turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja niistä käytyä keskustelua. Tämä on pelastusalan tutkimuksissa tärkeää, jotta saadaan informaatiota siitä, kuinka turvallisuusasioista saadaan jaettua parhaiten kansalaisille tietoa ja kuinka paljon tietoa heillä jo on. Kansalaisilla on merkittävä rooli osana varautumista ja siihen liittyvää tiedonvälitystä. Tässä raportissa esitetään kootusti vuoden kyselyn tulokset. Lisäksi uusimpia tuloksia verrataan aiemmin toteutettujen kyselyjen tuloksiin. Tällä tavalla saadaan tarkasteltua varautumisessa ja turvallisuudessa tapahtuneita muutoksia. Lisäksi raportissa verrataan tuloksia osittain myös sisäasiainministeriön vuonna 2011 teettämään väestön pelastustoimeen liittyviä käsityksiä ja tietoja mittaavaan Pelastusasenteet-kyselytutkimukseen. 5

6 2. Tutkimuksen toteuttamisesta Suomalaisten suhdetta omatoimiseen varautumiseen ja lähiympäristön turvallisuuteen kartoittava tutkimus on toteutettu pääosin samansisältöisenä vuosina, ja Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puhelinhaastattelututkimusta. Puhelinhaastattelut suoritettiin tietokoneavusteisen haastattelujärjestelmän välityksellä helmikuussa. Tutkimuksen otos (N) oli tuhat toteutettua haastattelua ja se muodostettiin yksinkertaisella satunnaisotannalla käyttäen etukäteen määriteltyjä ositteita. Otosestimaattien edustavuutta on tarvittaessa parannettu aineiston painotuksella. Vastaamiseen motivoitiin erillisellä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palkintoarvonnalla (5 kpl palovaroitin-sammutuspeite -pakettia). Tutkimuksen kohdejoukkona oli tavallinen kuluttaja seuraavin rajauksin: ikäryhmä: vuotta äidinkieli: Suomi aluerajaus: Manner-Suomi 6

7 3. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet Yhteenvetoraportissa käytetään seuraavia tilastollisia käsitteitä: Vastausten prosenttijakauma Vastausten prosentuaalinen jakautuminen kunkin vastausvaihtoehdon ympärille. KA = Keskiarvo Keskiarvo (ks. aritmeettinen keskiarvo) on ns. keskiluvuista kaikkein tavallisin. Se ilmoittaa, mihin kohtaan muuttujan jakauman keskikohta mitatulla ulottuvuudella sijoittuu. SD = Keskihajonta Keskihajonta on tärkein ja käytetyin hajonnan mitta. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä etäisyyttä keskiarvosta. Mitä pienempi on keskihajonta, sitä tiiviimmin havaintoaineisto on keskittynyt keskiarvon ympärille (vastaajat yksimielisiä). Md = Mediaani Mediaani on arvo, jota pienempiä ja suurempia on puolet (50 %) arvoista. Mo = Moodi Moodi eli tyyppiarvo on se arvo, joka esiintyy useimmiten. Lähde: Tilastokeskus 7

8 4. Tutkimuksen tulokset ja niiden tulkinta Yhteenvetoraportissa kysymyksen yhteydessä mainittu (N) kuvaa potentiaalista vastaajamäärää eli kaikkien niiden henkilöiden lukumäärää, joille kysymys on esitetty. Kysymyksen yhteydessä kenoviivan jälkeen mainittu (n) kuvaa puolestaan sitä vastaajamäärää, joka kysymykseen on lopullisesti vastannut. Tutkimuksen kokonaisotos on painotettu vastaamaan Suomen vuotiasta väestöä ikäryhmän ja sukupuolen mukaan. Kokonaisotoksen tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla enintään -+3,1 prosenttiyksikköä. Taustamuuttujakohtaisia analyyseja ei ole sisällytetty tähän raporttiin. 8

9 5. Aineiston rakenne (N=1000) Ikäryhmä % Yhteensä 100 Asumismuoto % Omakotitalo tai paritalo 49 Kerrostalo 39 Rivitalo 12 Yhteensä 100 Ylin koulutusaste % Kansa-/keski-/peruskoulu 22 Lukio / ylioppilas 13 Ammatti- / kauppakoulu 26 Opistotasoinen koulutus 18 Yliopisto / korkeakoulu 21 Yhteensä 100 Maakunta % Lappi 3 Kainuu 2 Pohjois-Pohjanmaa 8 Etelä-Pohjanmaa 4 Keski-Pohjanmaa 1 9

10 Pohjanmaa 3 Pohjois-Karjala 3 Etelä-Karjala 2 Pohjois-Savo 5 Etelä-Savo 3 Pirkanmaa 9 Satakunta 4 Keski-Suomi 5 Varsinais-Suomi 9 Päijät-Häme 4 Kanta-Häme 3 Uusimaa 30 Kymenlaakso 3 Yhteensä 100 Nykyinen ammattiasema % Maanviljelijä 1 Työntekijä 28 Toimihenkilö 15 Yrittäjä 5 Johtavassa asemassa 5 Eläkeläinen 26 Opiskelija, koululainen 14 Kotiäiti / -isä 1 Työtön 5 Muu 0 Yhteensä 100 Talouden tyyppi % Yksittäistalous alle 35-vuotias 9 Yksittäistalous yli 35-vuotias 16 Lapseton pari 13 Aikuistalous (lapset yli 18-v.) 29 Aikuistalous, jossa alle 18-vuotiaita lapsia 33 Yhteensä

11 6. Vastaajan nykyinen tieto ja osaaminen Neljännes kyselyn vastaajista (25 %) ilmoitti etsineensä omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa erilaisten medioiden välityksellä. Lisäksi 64 % arvioi omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvän tiedon olevan helposti saatavilla. Noin joka kymmenes vastaaja koki, ettei tietoa ole helposti saatavilla. Loput vastaajista (26 %) eivät osanneet ottaa tarkempaa kantaa kysymykseen. SPEKin vuoden kyselyssä 27 % vastaajista (36 % vuonna 2008) oli etsinyt omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa. Helpoksi aiheeseen liittyvän tiedon saatavuuden koki vuonna ainoastaan 36 % kyselyyn vastanneista ja viidennes vastaajista (20 %) koki, ettei tietoa ole helposti saatavilla. Vastaajat, jotka olivat etsineet omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa olivat etsineet sitä selvästi tyypillisimmin internetistä (80 % vastaajista). Lehdistä tietoa oli etsinyt (26 % vastaajista) ja esitteistä (21 % vastaajista). Samat tiedonetsimismediat olivat yleisimpiä myös vuoden tutkimuksessa. Tuolloin peräti 90 % vastaajista mainitsi etsineensä omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa internetistä. Kyselyssä oli mahdollisuus valita vastaajan itsensä kannalta omatoimiseen varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvän tiedon tehokkaimmat välityskanavat. Tehokkaimmat välityskanavat olivat vastaajien mielestä internet (62 %) ja televisio (50 %). Myös vuoden tutkimuksessa tehokkaimmiksi välityskanaviksi koettiin televisio (68 %) ja internet (66 %), mutta eri järjestyksessä. Sama vastaaja saattoi valita useamman eri tiedon välityskanavan. Hieman yli puolet (55 %) vastaajista eivät olleet osallistunut omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvään koulutukseen. Naisista näin vastasi useampi kuin miehistä (naiset 59 %, miehet 51 %). Koulutukseen osallistuneista useimmat olivat olleet koulutuksessa joko työpaikan (31 %) tai harrastuksien (12 %) kautta. Omasta aloitteestaan oli kursseille osallistunut 10 % vastaajista. Vuoden tutkimuksessa 48 % vastaajista ei ollut osallistunut turvallisuuskoulutukseen. Myös tuolloin useimmat koulutukseen osallistuneet olivat olleet siellä työpaikan tai harrastuksien kautta. Vastaajista 8 % ilmoitti olevansa mukana VPK:n, SPR:n, Vapepan, MPK:n tai muun vastaavan turvallisuusalan järjestön toiminnassa. Miehiä oli mukana 11

12 eniten VPK:n toiminnassa, naisia puolestaan SPR:n toiminnassa. Vuoden kyselyssä useampi (17 %) vastaaja kertoi olevansa mukana jonkin turvallisuusjärjestön toiminnassa. Peräti 57 % vastaajista ilmoitti, etteivät he tarvitse lisätietoa kodin tai lähiympäristön turvallisuuden parantamiseen liittyvissä asioissa. Miehistä näin vastasi 62 % ja naisista 52 %. Sukupuolten välillä oli siten eroa siinä, kuinka lisätietoa koettiin tarvittavan. Yleisimmin lisätietoa haluttiin saada Ensiaputoimista ja toimimisesta onnettomuustilanteessa (32 %) sekä paloturvallisuudesta ja tulipalon syttymisen estämisestä (25 % kysymykseen vastanneista). Aikaisempina kyselyvuosina ja 2008 huomattavasti harvempi vastaajista oli sitä mieltä, ettei tarvitse lisätietoa (40 ja 35 %). Suosituimmat lisätiedon aihepiirit sen sijaan olivat samat kuin vuoden kyselyssä. 6.1 Tiedon etsiminen eri medioiden välityksellä 1. Oletteko etsinyt omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa erilaisten medioiden välityksellä? % 64 % 27 % 73 % % 75 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En 36 % 20 % 44 % % 10 % 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa

13 27 % 73 % % 75 % 6.2 Tarvittavan tiedon löytämisen helppous 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä 2. Onko omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa En mielestänne helposti saatavilla? 36 % 20 % 44 % % 10 % 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa 6.3 Tiedon etsimiskanavat (mediakanavat) 17 % 83 % 3. Mitä kautta olette etsineet omatoimiseen varautumiseen tai Kuva 6.3 MITÄ KAUTTA OLETTE turvallisuuteen ETSINEET OMATOIMISEEN liittyvää tietoa? VARAUTUMISEEN TAI TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄÄ TIETOA? Internetistä 8 % 92 % 6.6 Lehdistä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Esitteistä Kyllä Televisiosta Ei Muualta Radiosta prosenttia vastaajista Kuva 6.5 OLETTEKO OSALLISTUNUT OMATOIMISEEN VARAUTUMISEEN TAI TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄÄN KOULUTUKSEEN? 13 En ole osallistunut koulutukseen Olen osallistunut koulutukseen työpaikan kautta Harrastuksien kautta

14 Harrastuksien kautta Omasta aloitteesta käymilläni kursseilla Muualla Tiedon tehokkaimmat prosenttia välityskanavat vastaajista Mitkä olisivat juuri Teidän kannaltanne omatoimiseen varautumiseen Kuva 6.4 MITKÄ OLISIVAT JUURI TEIDÄN KANNALTANNE OMATOIMISEEN VARAUTUMISEEN ja turvallisuuteen liittyvän tiedon tehokkaimmat välityskanavat? JA TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄN TIEDON TEHOKKAIMMAT VÄLITYSKANAVAT? Internet Televisio Sanomalehdet Radio Kuva 6.3 MITÄ KAUTTA OLETTE ETSINEET OMATOIMISEEN VARAUTUMISEEN TAI TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄÄ TIETOA? Esitteet Messut Internetistä Joku muulehdistä AikakauslehdetEsitteistä Erilaiset kaupunginosan tai kylän tapahtumat Televisiosta Muualta Radiosta 6.5 Omatoimiseen varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvä koulutus prosenttia vastaajista prosenttia vastaajista 5. Oletteko osallistunut omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvään koulutukseen? Kuva 6.5 OLETTEKO OSALLISTUNUT OMATOIMISEEN VARAUTUMISEEN TAI TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄÄN KOULUTUKSEEN? En ole osallistunut koulutukseen Olen osallistunut koulutukseen työpaikan kautta Harrastuksien kautta Omasta aloitteesta käymilläni kursseilla Muualla prosenttia vastaajista Kuva MITKÄ OLISIVAT JUURI TEIDÄN KANNALTANNE OMATOIMISEEN VARAUTUMISEEN JA TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄN TIEDON TEHOKKAIMMAT VÄLITYSKANAVAT? Internet Televisio

15 % 10 % 26 % 6.6 Vastaajien toimiminen turvallisuusalan järjestötoiminnassa Kyllä 1/2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei En osaa sanoa 6. Oletteko mukana VPK:n, SPR:n, Vapepan, MPK:n tai muun vastaavan turvallisuusalan järjestön toiminnassa? 17 % 83 % 8 % 92 % % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei 6.6 Vastaajien toimiminen turvallisuusalan järjestötoiminnassa 2/2 6b. Minkä tällaisen järjestön toiminnassa olette mukana? Kaikki vastaajat, jotka ovat mukana turvallisuusalan järjestötoiminnassa. (N = 86 / n = 85) 1. SPR -> toiminnassa mukana 46 vastaajaa, joista miehiä 12 ja naisia VPK -> toiminnassa mukana 27 vastaajaa, joista miehiä 23 ja miehiä 4 3. VAPEPA -> toiminnassa mukana 9 vastaajaa, joista miehiä 5 ja naisia 4 4. MPK -> toiminnassa mukana 6 vastaajaa, joista miehiä 5 ja naisia 1 Lisäksi kerran mainittiin seuraavat järjestöt: Ystäväpalvelu ja My Safety. Sama vastaaja saattoi olla mukana useamman eri turvallisuusalan järjestön toiminnassa. 15

16 Veden jakelun häiriintyminen 6.7 Lisätiedon tarve kodin tai lähiympäristön turvallisuusasioissa 7. Haluaisitteko saada lisätietoja kodin tai lähiympäristön turvallisuuden parantamiseen liittyvistä asioista, mistä asioista? Kuva 6.7 HALUAISITTEKO SAADA LISÄTIETOJA KODIN TAI LÄHIYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN PARANTAMISEEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA, MISTÄ ASIOISTA? En tarvitse lisätietoa Ensiaputoimet ja toimiminen onnettomuustilanteessa Paloturvallisuus / tulipalon syttymisen estäminen Lukot ja murrot Ympäristöonnettomuudet Alkusammutus Luonnononnettomuudet Onnettomuuksien, tapaturmien ennaltaehkäisy Tulipalon sammuttaminen Väestönsuojat ja väestönsuojelu Säteilyonnettomuudet / ydinvoimaonnettomuudet Hätäilmoituksen teko Joku muu prosenttia vastaajista Kuva 7.1 MINKÄLAISIIN ONNETTOMUUKSIIN TAI TURVALLISUUSUHKIIN VOISITTE VARAUTUA PAREMMIN KOTONA, TÖISSÄ JA VAPAA-AJALLA? Tapaturmat Tulipalot Liikenneonnettomuudet 16 Murrot Sähköhäiriöt Vesivahingot

17 6.8 Mieleen jääneet turvallisuuteen liittyvät yleiset ohjeet ja neuvot 8. Tuleeko mieleenne jotain turvallisuuteen liittyviä ohjeita tai muita yleisiä neuvoja, mitä? Kaikki vastaajat (N = 1000 / n = 429) Selkeästi yleisimmin muistettu ohje oli hätänumeron muistaminen. Se mainittiin yhteensä 121 vastauksessa. Seuraavaksi yleisimmin mainitut ohjeet olivat ensiaputaitojen hallitseminen (46 vastauksessa) sekä palovaroitin ja sen toiminnan testaus (37 vastauksessa). Muita yli kymmenessä vastauksessa mainittuja ohjeita olivat alkusammutuksen osaaminen, avotulen käsittelyvaroitus, sähkölaitteiden sulkeminen kotoa lähdettäessä, ovien lukitseminen kotoa lähdettäessä, huolellinen liikennekäyttäytyminen ja rauhallisena pysyminen onnettomuustilanteessa, kynttilöiden sammuttaminen kotoa lähdettäessä, ovien ja ikkunoiden sulkeminen tulipalotilanteessa ja yleinen ennalta varautuminen sekä huolellisuus. 17

18 7. Turvallisuus vastaajan kotona Kyselyssä kartoitettiin suhtautumista erilaisiin uhkakuviin kysymällä, mihin onnettomuustyyppiin tai turvallisuusuhkaan vastaaja voisi varautua paremmin kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Neljä keskeisintä uhkakuvaa olivat vastausten perusteella tapaturmat (58 %), tulipalot (48 %) ja liikenneonnettomuudet (38 %) ja murrot (38 %). Vastaaja saattoi valita useamman vaihtoehdon. Neljän kärki oli sama myös vuosina ja 2008 toteutetuissa tutkimuksissa. Naiset vastasivat miehiä useammin, että he voisivat varautua paremmin tapaturmiin (naiset 63 %, miehet 53 %). Myös tulipaloihin, sähköhäiriöihin, murtoihin ja veden jakelun häiriintymiseen naiset kokivat miehiä useammin voivansa varautua paremmin. Kysyttäessä tarkentavasti varautumista onnettomuusuhkiin, olivat yleisimmät keinot erilaisten turvallisuusvälineiden, kuten palovaroittimen, sammutuspeitteen ja ensiaputarvikkeiden hankkiminen ja yleisemmällä tasolla oma huolellisuus, tiedon etsiminen ja ensiaputaitojen päivittäminen. Vastaajista 40 % arvioi pärjäävänsä tällä hetkellä kotona olevilla ruoka-, lääke- ja muilla tarvikkeilla yli viikon, mikäli ei pääsisi hankkimaan niitä kaupasta tai jos niitä ei jonkin häiriön vuoksi yllättäen saisi. Viidestä seitsemään vuorokautta arvioi pärjäävänsä 25 %. Kolmesta neljään vuorokautta arveli pärjäävänsä 23 % ja yhdestä kahteen vuorokautta 11 % vastaajista. Yksi prosentti vastaajista arvioi, etteivät he pärjäisi kotona olevilla tarvikkeilla edes vuorokautta. Vuoden tutkimuksessa tulokset olivat vastaavat. Tuolloin 41 % vastaajista arvioi pärjäävänsä kotona olevilla ruoka-, lääke- ja muilla tarvikkeilla yli viikon, mikäli ei pääsisi hankkimaan niitä kaupasta tai jos niitä ei jonkin häiriön vuoksi yllättäen saisi. Lähimmän väestönsuojan sijainnin tiesi hieman yli puolet vastaajista (55 %). Suurempi osuus vastaajista, yhteensä 71 %, ilmoitti lisäksi tietävänsä, milloin väestönsuojaan tulee mennä. Miehet tiesivät lähimmän väestönsuojan sijainnin naisia useammin (miehet 62 %, naiset 49 %). Vuoden kyselyssä lähimmän väestönsuojan sijainnin tiesi vastaajista 50 % (62 % vuonna 2008) ja 65 % (80 % vuonna 2008) vastaajista tiesi, milloin väestönsuojaan täytyy mennä. Tarkentavassa kysymyksessä ilmeni, että selvästi suurin osa niistä vastaajista, jotka tiesivät milloin väestönsuojaan pitää mennä, menisi sinne hälytystai äänimerkin kuultuaan. Yleinen vastaus oli lisäksi, että väestönsuojaan tu- 18

19 lee mennä tiedotusvälineissä annetun tiedotteen kuultuaan. Moni vastasi myös, että väestönsuojaan tulee mennä erilaisissa hätä- tai poikkeustilanteissa. Osa vastaajista täsmensi tällaisten poikkeustilanteiden johtuvan säteilyonnettomuudesta tai kemikaali- ja muista myrkytysonnettomuuksista. Noin joka kymmenes vastaaja (11 %) olisi valmis luopumaan väestönsuojien rakentamisesta. 66 % vastaajista puolestaan ei olisi valmiita luopumaan väestönsuojien rakentamisesta ja 24 % vastaajista ei osannut ottanut kantaa kysymykseen. Vuonna huomattavasti suurempi osuus vastaajista (43 %) ei osannut ottaa kysymykseen kantaa. Tuolloin ainoastaan 4 % vastaajista kannatti väestönsuojien rakentamisesta luopumista ja 53 % oli vastakkaista mieltä. Miesten ja naisten välillä oli vastauksissa selkeä ero. Miehistä 15 % kannatti väestönsuojien rakentamisesta luopumista, kun taas naisista näin vastasi 6 %. Kantaa ottamattomien osuuksissa ei ollut eroa sukupuolten välillä. Yleisimmin väestönsuojien rakentamisesta oltiin valmiita luopumaan, koska ne koettiin turhiksi tai tarpeettomiksi. Yleisiä vastauksia kysymykseen olivat myös, että väestönsuojat eivät vastaa tämänhetkistä turvallisuustilannetta ja että ne ovat kalliita. Muissa vastauksissa mainittiin esimerkiksi, että väestönsuojia on jo riittävästi, niitä ei riitä kuitenkaan kaikille tai etteivät ne estä katastrofia. Kyselyssä kartoitettiin kotitalouksissa olevia turvallisuusvälineitä. Toimiva palovaroitin löytyi lähes kaikista kotitalouksista (99 %), kun vuonna vastaava osuus oli 96 %. Suurimmassa osassa kotitalouksia palovaroittimien määrä oli % vastaajista ilmoitti, että heidän asunnosta löytyy yli seitsemän toimivaa palovaroitinta. Muita yleisiä kotoa löytyviä turvallisuusvälineitä olivat ilmastointiteippi (82 %) ja paristokäyttöinen tai muu verkkovirrasta riippumaton radio (81 %). Neljänneksi yleisin vastaajien kotoa löytynyt turvallisuusväline oli sammutuspeite tai käsisammutin, joka oli 76 prosentilla kotitalouksista. Joditabletit löytyivät 22 prosentilla ja automaattinen sammutusjärjestelmä kolmella prosentilla kotitalouksista. Kokonaisuutena vuoden tutkimuksessa suurempi osuus vastaajista ilmoitti kotoa löytyvän erilaisia turvallisuusvälineitä kuin vastaajat vuoden kyselyssä. Hätäilmoituksen teon arvioi osaavansa vastaajista vähintäänkin hyvin 86 %, alkusammutuksen 66 %, toimimisen yleisen vaaramerkin kuuluttua 46 % ja hätäensiavun yhteensä 38 % vastaajista. Miehet arvioivat keskimäärin osaavansa alkusammutuksen paremmin kuin naiset. Osuudet olivat lähes samat vuoden tutkimuksessa. Tuolloin tosin toiminta yleisen hätämerkin jälkeen oli hieman paremmin vastaajien tiedossa kuin vuoden kyselyssä. 19

20 7.1 Erilaisiin onnettomuuksiin ja turvallisuusuhkiin varautuminen 1/2 9. Minkälaisiin onnettomuuksiin ja turvallisuusuhkiin voisitte varautua paremmin kotona, töissä ja vapaa-ajalla? Kuva 7.1 MINKÄLAISIIN ONNETTOMUUKSIIN TAI TURVALLISUUSUHKIIN VOISITTE VARAUTUA PAREMMIN KOTONA, TÖISSÄ JA VAPAA-AJALLA? Tapaturmat Tulipalot Liikenneonnettomuudet Murrot Sähköhäiriöt Vesivahingot Veden jakelun häiriintyminen Vaarallisten aineiden onnettomuudet Säteilyonnettomuudet / ydinvoimalaonnettomuudet Joku muu prosenttia vastaajista 20

21 7.1 Erilaisiin onnettomuuksiin ja turvallisuusuhkiin varautuminen 2/2 10. Miten olette jo yleisesti ottaen varautuneet kyseisiin onnettomuusuhkiin? Kaikki vastaajat (N = 1000 / n = 631) Yleisimmin vastaajat mainitsivat palovaroittimen (92 vastauksessa). Myös sammutuspeitto (75 vastauksessa) ja kotoa tai autosta löytyvät ensiaputarvikkeet (vastauksessa) saivat useita mainintoja. Muita yleisesti mainittuja varautumiskeinoja olivat maalaisjärjen käyttö ja tiedon etsiminen, ensiaputaitojen päivittäminen, yleisen huolellisuuden, vakuutusten hankkimisen, turvalukkojen hankkimisen, huolellisen liikennekäyttäytymisen ja ruoka- ja vesivaran ylläpitämisen. 21

22 7.2 Talouden omatoiminen pärjääminen kriisitilanteessa 11. Kuinka monta päivää taloutenne pärjäisi tällä hetkellä kotona olevilla ruoka-, lääke- ja muilla tarvikkeilla, mikäli ette pääsisi hankkimaan niitä kaupasta tai jos niitä ei jonkin häiriön vuoksi yllättäen saisi kaupasta? 100 % 90 % 80 % 70 % 100 % % % % 41 % 40 % % % 21 % 23 % 25 % 50 % % 1 % 1 % 11 % 8 % 0 % 41 % 40 % 30 % Alle vuorokauden 1 2 vrk 3 4 vrk 5 7 vrk Yli viikon 20 (%) % 29 % prosenttia vastaajista 21 % 23 % 25 % 10 % 1 % 1 % 11 % 8 % 0 % Alle vuorokauden 1 2 vrk 3 4 vrk 5 7 vrk Yli viikon Väestönsuojan sijainnin tunteminen % 12. Tiedättekö missä on lähin väestönsuoja? 38 % % 62 % 55 % 50 % 50 % 38 % 45 % 50 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En 55 % 45 % % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2008 Kyllä En 80 % 7 % 14 % % 80 % 15 % 7 % 20 % 14 % % 20 % 9 % 65 % 15 % 20 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 7.4

23 50 % 50 % 55 % 7.4 Väestönsuojan käyttöperusteiden tunteminen 1/2 Kyllä 13. Tiedättekö En milloin väestönsuojaan pitää mennä? 45 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % 7 % 14 % 65 % 15 % 20 % 7 71 % 20 % 9 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En En osaa sanoa 7.4 Väestönsuojan käyttöperusteiden tunteminen 2/2 4 % 53 % 13b. Missä tilanteessa väestönsuojaan pitäisi mennä? Kaikki vastaajat, jotka ilmoittivat tietävänsä milloin väestönsuojaan pitäisi 11 % 66 % 24 % mennä (N = 732 / n= 710) Kahtena yleisimpänä vastauksena esiintyivät: 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Hälytys- tai äänimerkin kuultua 580 vastauksessa Kyllä En2. Tiedotusvälineissä annettujen tiedotusten jälkeen 184 vastauksessa En 3. osaa Hätä-, sanoa poikkeus- tai vaaratilanteissa 68 vastauksessa 43 % 7 Muina vastauksina esiintyivät esimerkiksi säteilyonnettomuudet, kemikaalivuodot ja muut myrkytysonnettomuudet. Sama vastaaja saattoi kertoa myös useamman eri tekijän. 23

24 71 % 20 % 9 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En 7.5 En Väestönsuojien osaa sanoa rakentamisen tarpeellisuus 1/2 14. Julkisuudessa on keskusteltu väestönsuojien rakentamisen tarpeellisuudesta. Pitäisikö väestönsuojien rakentamisesta mielestänne luopua? 4 % 53 % 43 % 11 % 66 % 24 % % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En En osaa sanoa 24

25 7.5 Väestönsuojien rakentamisen tarpeellisuus 2/2 14b. Miksi väestönsuojien rakentamisesta pitäisi mielestänne luopua? Kaikki vastaajat jotka luopuisivat väestönsuojien rakentamisesta (N = 115 / n = 105) Vastaukset jakaantuivat seuraavasti: Yleisimmin väestönsuojien rakentamisesta oltiin valmiita luopumaan, koska ne koettiin turhiksi tai tarpeettomiksi (29 vastauksessa). Yleisiä vastauksia kysymykseen olivat myös, että väestönsuojat eivät vastaa tämänhetkistä turvallisuustilannetta (17 vastauksessa) ja että ne ovat kalliita (12 vastauksessa). Muissa vastauksissa mainittiin esimerkiksi, että väestönsuojia on jo riittävästi, niitä ei riitä kuitenkaan kaikille tai etteivät ne estä katastrofia. Sama vastaaja saattoi kertoa myös usean eri syyn. 25

26 7.6 Vastaajien kotoa löytyvät turvallisuusvälineet 1/2 15. Mitä turvallisuusvälineitä kotoanne löytyy? Kuva 7.6A MITÄ TURVALLISUUSVÄLINEITÄ KOTOANNE LÖYTYY? Toimiva palovaroitin (vuosi ) Toimiva palovaroitin (vuosi ) Sammutuspeite tai käsisammutin (vuosi ) Sammutuspeite tai käsisammutin (vuosi ) Automaattinen sammutusjärjestelmä (vuosi ) Automaattinen sammutusjärjestelmä (vuosi ) Joditabletit (vuosi ) Joditabletit (vuosi ) Ilmastointiteippiä (vuosi ) Ilmastointiteippiä (vuosi ) Paristokäyttöinen tai muu verkkovirrasta riippumaton radio (v. ) Paristokäyttöinen tai muu verkkovirrasta riippumaton radio (v. ) prosenttia vastaajista Kyllä Ei Ei osaan sanoa 26

27 Vanhemmat (isä ja äiti) tai aviopuoliso Isännöitsijä / talonmies / huoltoyhtiö Palo- ja pelastusviranomaiset 7.6 Vastaajien kotoa löytyvät turvallisuusvälineet 2/2 15b. Palovaroittimien Valtio lukumäärä? 100 % 90 % 80 % 70 % Kunta Vakuutusyhtiö Joku muu % 60 % 50 % Kuva 8.2 OLETTEKO PEREHTYNYT 54 TAI % SAANUT PEREHDYTYKSEN ASUNTOANNE KOSKEVAAN PELASTUSSUUNNITELMAAN? 40 % 30 % 37 % 20 % Kyllä 26 % 10 % En 8 % 11 % 2 % 4 % 0 % En osaa sanoa 1 2 kpl 3 4 kpl 5 6 kpl 7 tai useampi Asun omakoti- tai paritalossa prosenttia vastaajista prosenttia vastaajista 7.7 Käytännön taitojen ja tietojen arviointi Kuva 7.7 ARVIOIKAA 16. TAITOJANNE Arvioikaa JA taitojanne TIETOJANNE ja käytännön SEURAAVISSA tietojanne ASIOISSA seuraavissa ASTEIKOLLA asioissa 1 5? asteikolla 1-5? Alkusammutus (vuosi ) Alkusammutus (vuosi ) Hätäensiapu (vuosi ) Hätäensiapu (vuosi ) Hätäilmoituksen teko (vuosi ) Hätäilmoituksen teko (vuosi ) Toiminta yleisen vaaramerkin kuuluttua (vuosi ) Toiminta yleisen vaaramerkin kuuluttua (vuosi ) prosenttia vastaajista 5=Osaan erinomaisesti 4=Osaan hyvin 3=Osaan kohtalaisesti 2=Osaan välttävästi 1=En osaa lainkaan 27

28 8. Turvallisuudensuunnittelu Noin joka neljäs vastaaja (26 %, 27 % vuonna ) ilmoitti tietävänsä, minkä nimisiä kotia tai työpaikkaa koskevia turvallisuudensuunnitelmia on olemassa. Turvallisuussuunnitelmina vastaajat mainitsivat useimmiten pelastussuunnitelman ja paloturvallisuussuunnitelman. Kyselyssä kartoitettiin vastaajan asuntoa ja työpaikkaa koskeviin pelastussuunnitelmiin perehtymistä. Lain mukaan pelastussuunnitelma on laadittava muun muassa vähintään kolmen asunnon asuintaloihin, hoitolaitoksiin, kouluihin ja liike- ja toimistorakennuksiin, joissa työskentelee vähintään 30 henkeä. Vastaajista puolet (50 %) ilmoitti asuvansa omakoti- tai paritalossa, joten omaa asuntoa koskevaan pelastussuunnitelmaan perehtyminen ei koskenut heitä. Muista vastaajista 30 % ilmoitti perehtyneensä tai saaneensa perehdytyksen asuntoaan koskevaan pelastussuunnitelmaan. Miehet vastasivat näin naisia useammin (miehet 37 %, naiset 24 %). Työpaikkansa pelastussuunnitelmaan oli perehtynyt tai saanut perehdytyksen työelämässä mukana olevista vastaajista 69 %. Vuonna vastaava osuus oli 60 %. 28

29 8.1 Turvallisuudensuunnitelmien tunteminen nimeltä 1/2 17. Tiedättekö, minkä nimisiä kotia / työpaikkaa koskevia turvallisuudensuunnitelmia on olemassa? % 79 % 27 % 74 % 26 % 74 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En 8.1 Turvallisuudensuunnitelmien tunteminen nimeltä 2/2 17b. Minkä nimisiä kotia / työpaikkaa koskevia turvallisuudensuunnitelmia on olemassa? Kaikki vastaajat jotka tiesivät kotia / työpaikkaa koskevia turvallisuudensuunnitelmia (N = 209 / n = 167) Useimmin vastaajat mainitsivat pelastussuunnitelman (66 vastauksessa) ja paloturvallisuussuunnitelman (16 vastauksessa). Lisäksi kuusi vastaajaa mainitsi tietävänsä palo- ja pelastussuunnitelman. Turvallisuussuunnitelma sai 14 mainintaa. Evakuointi-, hätä- ja poistumissuunnitelman mainitsi tietävänsä yhteensä 10 vastaajaa. Edellä mainittujen suunnitelmien lisäksi vastauksissa esiintyi yleisesti ilmaistuna erilaiset paikalliset suunnitelmat. 45 % 22 % 8 % 25 % % 16 % 3 % 38 %

30 Palo- ja pelastusviranomaiset Kunta Vakuutusyhtiö 8.2 Perehtyminen Valtio asuntoa koskevaan pelastussuunnitelmaan Joku muu Pelastussuunnitelma on laadittava 0 10 mm. 20 vähintään 30 40kolmen 50 asunnon 60 asuintaloihin, hoi-100 tolaitoksiin, kouluihin ja liike- ja toimistorakennuksiin, prosenttia joissa samanaikaisesti vastaajista työskentelee vähintään 30 henkeä. Pelastussuunnitelmassa arvioidaan riskit ja annetaan mm. ohjeet vaaratilanteissa toimimiselle. Oletteko perehtynyt tai saanut perehdytyksen asuntoanne koskevaan pelastussuunnitelmaan? Kuva 8.2 OLETTEKO PEREHTYNYT TAI SAANUT PEREHDYTYKSEN ASUNTOANNE KOSKEVAAN PELASTUSSUUNNITELMAAN? Kyllä En En osaa sanoa Asun omakoti- tai paritalossa prosenttia vastaajista Kuva 7.7 ARVIOIKAA TAITOJANNE JA TIETOJANNE SEURAAVISSA ASIOISSA ASTEIKOLLA 1 5? Alkusammutus (vuosi ) Alkusammutus (vuosi ) Hätäensiapu (vuosi ) Hätäensiapu (vuosi ) Hätäilmoituksen teko (vuosi ) Hätäilmoituksen teko (vuosi ) Toiminta yleisen vaaramerkin kuuluttua (vuosi ) Toiminta yleisen vaaramerkin kuuluttua (vuosi ) prosenttia vastaajista 5=Osaan erinomaisesti 4=Osaan hyvin 3=Osaan kohtalaisesti 2=Osaan välttävästi 1=En osaa lainkaan 30

31 8.3 Perehtyminen työpaikkaa koskevaan pelastussuunnitelmaan 19. Oletteko perehtynyt tai saanut perehdytyksen työpaikkanne pelastussuunnitelmaan? 45 % 22 % 8 % 25 % 43 % 16 % 3 % 38 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En En osaa sanoa Olen opiskelija, työtön, eläkeläinen tai en ole tällä hetkellä työelämässä 31

32 9. Turvallisuustehtävät Selvä enemmistö (75 %) vastaajista ilmoitti vastaavansa itse asumisensa turvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Muiksi merkittäviksi vastuutahoiksi koettiin taloyhtiön hallitus (16 %), vanhemmat tai aviopuoliso (14 %) ja isännöitsijä, talonmies tai huoltoyhtiö (12 %). Naiset mainitsivat miehiä useammin ensisijaiseksi vastuutahoksi vanhemmat tai aviopuolison sekä taloyhtiön hallituksen. Vuoden kyselyssä yleisimmiksi vastuutahoiksi vastaajat kokivat itsensä (88 %) ja vanhemmat tai aviopuolison (32 %). Naiset mainitsivat miehiä useammin ensisijaiseksi vastuutahoksi vanhemmat tai aviopuolison sekä taloyhtiön hallituksen. Jos vastaaja valitsi ensisijaiseksi vastuutahoksi jonkun muun kuin itsensä, oli tähän syynä esimerkiksi vastuutahon päätös-, suunnittelu- tai tiedotusvelvollisuus. Vastaajista joka neljäs (25 %) arvioi voivansa vaikuttaa itse erinomaisesti asumisensa turvallisuuteen. Hyvin arvioi voivansa vaikuttaa 45 % vastaajista, kohtalaisesti 26 %, heikohkosti 3 % ja huonosti 1 % vastaajista. Miehet arvioivat voivansa vaikuttaa asumisensa turvallisuuteen keskimäärin hieman naisia paremmin. Vuonna vastaajien arviot olivat lähes samat. Vastaajista 41 % olisivat valmiita toimimaan lähiympäristön turvallisuuden hyväksi tai osallistumaan erilaisiin turvallisuustehtäviin työpaikalla. Väestönsuojelutehtäviin voisi osallistua tai niissä toimia 40 % ja taloyhtiön turvallisuustehtävissä yhteensä 35 % vastaajista. Miehet olivat naisia valmiimpia toimimaan turvallisuustehtävissä niin työpaikalla, väestönsuojelutehtävissä kuin taloyhtiössäkin. Osallistumishalukkuus oli vuoden tutkimuksessa kaikkien osa-alueiden osalta hieman suurempaa kuin vuonna toteutetussa tutkimuksessa. 32

33 9.1 Vastuu turvallisuudesta ja sen kehittämisestä 1/2 20. Kuka vastaa mielestänne ensisijaisesti asumisen turvallisuudesta ja sen kehittämisestä? Kuva 9.1 KUKA VASTAA MIELESTÄNNE ENSISIJAISESTI ASUMISEN TURVALLISUUDESTA JA SEN KEHITTÄMISESTÄ? Minä itse Taloyhtiön hallitus Vanhemmat (isä ja äiti) tai aviopuoliso Isännöitsijä / talonmies / huoltoyhtiö Palo- ja pelastusviranomaiset Kunta Vakuutusyhtiö Valtio Joku muu prosenttia vastaajista 2008 Kuva 8.2 OLETTEKO PEREHTYNYT TAI SAANUT PEREHDYTYKSEN ASUNTOANNE KOSKEVAAN PELASTUSSUUNNITELMAAN? Kyllä En En osaa sanoa Asun omakoti- tai paritalossa prosenttia vastaajista Kuva 7.7 ARVIOIKAA TAITOJANNE JA TIETOJANNE SEURAAVISSA ASIOISSA ASTEIKOLLA 1 5? Alkusammutus (vuosi ) Alkusammutus (vuosi ) 33 Hätäensiapu (vuosi ) Hätäensiapu (vuosi ) Hätäilmoituksen teko (vuosi )

34 9.1 Vastuu turvallisuudesta ja sen kehittämisestä 2/2 20b. Miksi asia on mainitsemanne tahon vastuulla? Kaikki vastaajat, jotka ilmoittivat asumisen turvallisuudesta ja sen kehittämisestä vastaavan jonkun muun kuin itsensä (N = 299, n = 299) Vastuutaho Vanhemmat tai puoliso Isännöitsijä / talonmies / huoltoyhtiö Palo- ja pelastusviranomaiset Taloyhtiön hallitus Vakuutusyhtiö Yleisimmät syyt Yhteisvastuu perheessä, puoliso hallitsee tehtävät paremmin Valvonta-, suunnittelu- ja tiedotusvastuu Ovat asiantuntijoita, hoitavat turvallisuustarkastukset Päätös- ja tiedotusvastuu, laatii pelastussuunnitelman Vakuutusyhtiö korvaa, vakuutusyhtiössä on asiantuntemusta Kunta Rakennusluvat, jakaa turvallisuus - informaatiota Valtio Lakien säätäminen, kansalaisten informointi hätätilanteissa Sama vastaaja saattoi nimetä myös usean eri vastuutahon. 34

35 9.2 Koetut mahdollisuudet vaikuttaa asumisen turvallisuuteen 21. Voitteko itse vaikuttaa asumisenne turvallisuuteen? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 100 % 50 % 90 % 40 % 80 % 30 % 70 % 20 % 60 % 10 % 50 % 0 % 40 % 30 % 20 % 10 % 21 % 44 % 45 % 28 % 26 % 5 % 3 % 2 % 1 % 5=Erinomaisesti 4=Hyvin 3=Kohtalaisesti 2=Heikohkosti 1=Huonosti 44 % 45 % 21 % 28 % 26 % 9.3 Vastaajien kiinnostus osallistua turvallisuustehtäviin 0 % 5 % 3 % 2 % 1 % 5=Erinomaisesti 4=Hyvin 3=Kohtalaisesti 2=Heikohkosti 1=Huonosti 22. Olisitteko valmis toimimaan lähiympäristönne turvallisuuden hyväksi tai osallistumaan erilaisiin turvallisuustehtäviin? 9 Taloyhtiössä, n=927, n= % 44 % Väestönsuojelutehtävissä, n= % 60 %, n= % 53 % 83 % Internetistä 90 % Työpaikalla Lehdistä, n= % 59 % 80 % 57 % 37 %, n= % 53 % 48 % Esitteistä 0 % % % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 21 % Televisiosta 52 % 23 % 17 % 31 % Muualta 18 % 18 % Radiosta 8 % 10 % 41 % 35 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 65 % 57 %

36 10. Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä luvussa esitetään tiivistetysti SPEKin vuoden tutkimuksen keskeiset tulokset ja tarkastellaan niitä suhteessa aiempien vuosien ( ja 2008) pitkälti vastaavien tutkimusten tuloksiin. Lisäksi SPEKin vuoden tutkimuksen tuloksia verrataan sisäasiainministeriön vuonna 2011 teettämään väestön pelastustoimeen liittyviä käsityksiä ja tietoja mittaavaan Pelastusasenteet-kyselytutkimukseen. Sisäasianministeriö on toteuttanut kyseisen tutkimuksen säännöllisin aikavälein vuodesta 1992 lähtien. Vaikka SPEKin ja sisäasiainministeriön tutkimusten toteutustavoissa on mittavia eroja, voidaan tuloksia osittain verrata suuntaa-antavasti keskenään. Samalla tulee kuitenkin huomioida kysymys- ja vastaustapaerot tutkimusten välillä. Turvallisuustietoa on helposti ja riittävästi saatavilla Suurin osa (64 %) kyselyyn vastanneista koki, että omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa on helposti saatavilla. Tiedon saatavuudessa on tapahtunut tulosten perusteella positiivinen muutos, sillä vuoden tutkimuksessa ainoastaan 36 % vastaajista piti turvallisuuteen liittyvää tietoa helposti saatavilla. Yleisimmin tietoa oli aiempien kyselyvuosien tulosten tapaan haettu internetistä, lehdistä ja esitteistä. Havaintoa tiedon riittävyydestä tukee se, että suurin osa (57 %) kyselyyn vastanneista ei kokenut tarvitsevan lisätietoa kodin tai lähiympäristön turvallisuuden parantamiseen liittyvistä asioista. Tämän suhteen on tapahtunut muutos viime vuosien aikana, sillä 40 % vuoden ja 35 % vuoden 2008 kyselyn vastaajista koki, ettei tarvitse lisää turvallisuustietoa. Myös sisäasiainministeriön Pelastusasenteet-tutkimuksen tulosten perusteella turvallisuutta koskevan lisätiedon tarve on vähentynyt viime vuosien aikana. SPEKin tutkimuksessa lisätietoa tarvitsevat vastaajat kokivat tarvitsevansa sitä erityisesti ensiaputoimista ja toimimisesta onnettomuustilanteessa sekä paloturvallisuudesta ja tulipalon syttymisen estämisestä. 36

37 Suomalaiset varautuvat turvallisuusuhkiin hankkimalla turvallisuusvälineitä ja olemalla huolellisempia Kolme keskeisintä onnettomuustyyppiä tai turvallisuusuhkaa, joihin vastaajat ilmoittivat voivansa varautua paremmin kotona, töissä ja vapaa-ajalla olivat samat kuin SPEKin aiempien kyselyiden tuloksissa: tapaturmat, tulipalot, sekä liikenneonnettomuudet. Onnettomuusuhkiin vastaajat mainitsivat varautuneensa erilaisilla turvallisuusvälineillä sekä riittävällä ennakoinnilla ja huolellisuudella. Turvavälineistä selvästi yleisin oli palovaroitin, joka löytyi miltei kaikkien vastaajien (99 %) kotoa. Muita yleisiä kotitalouksista löytyviä turvallisuusvälineitä olivat sammutuspeite tai käsisammutin, ilmastointiteippi ja paristokäyttöinen tai muu verkkovirrasta riippumaton radio. Vastaajista 40 % arvioi pärjäävänsä tällä hetkellä kotona olevilla ruokalääke- ja muilla tarvikkeilla yli viikon ja neljäsosa vastaajista 5-7 vuorokautta, mikäli tarvikkeita ei pääsisi hankkimaan kaupasta tai niitä ei saisi lainkaan. Yksi prosentti kyselyyn vastanneista arvioi, etteivät kotona olevat tarvikkeet riittäisi edes yhden vuorokauden ajaksi. Sisäasiainministeriön vuoden 2011 Pelastusasenteet-tutkimuksessa 43 % vastaajista ilmoitti kotitaloudesta löytyvän niin sanotun kotivaran eli ruokaa ja elintarvikkeita kriisitilanteiden varalle. Aiempien vuosien tulosten tapaan noin puolet vastaajista (55 %) mainitsi, etteivät he olleet osallistuneet omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvään koulutukseen. Koulutukseen osallistuneista suurin osa oli mennyt sinne joko työpaikan tai harrastuksien kautta. Joka kymmenes vastaaja kertoi osallistuneensa koulutukseen omasta aloitteestaan. Vuoden 2011 Pelastusasenteet-tutkimuksessa 65 % vastaajista ilmoitti käyneensä ensiapu- tai muita pelastusalan kursseja. Hätäilmoituksen teon arvioi osaavansa vastaajista vähintäänkin hyvin 86 %, alkusammutuksen 66 %, toimimisen yleisen vaaramerkin kuuluttua 46 % ja hätäensiavun yhteensä 38 % vastaajista. Miehet arvioivat keskimäärin osaavansa alkusammutuksen paremmin kuin naiset. Osuudet olivat uusimmassa tutkimuksessa lähes samat vuoden tutkimuksessa. Tuolloin tosin toiminta yleisen hätämerkin jälkeen oli paremmin vastaajien tiedossa kuin vuoden tutkimuksessa. 37

38 Hieman aiempaa useampi kannattaa väestönsuojien rakentamisesta luopumista Noin kymmenesosa vastaajista (11 %) olisi valmiita luopumaan väestönsuojien rakentamisesta. Vuoden tutkimuksessa samoin vastanneita oli neljä %. Tarkentavan kysymyksen vastauksissa nousi esille syitä, miksi väestönsuojien rakentamisesta haluttiin luopua. Yleisimpänä syynä mainittiin, että väestönsuojat ovat turhia. Yleisiä vastauksia kysymykseen olivat myös, että väestönsuojat eivät vastaa tämänhetkistä turvallisuustilannetta ja että ne ovat kalliita. Noin joka neljäs vastaaja (24 %) ei ottanut kantaa kysymykseen ja 66 % ei luopuisi väestönsuojien rakentamisesta. Vuoden tutkimuksessa huomattavasti suurempi osuus vastaajista (43 %) ei osannut ottaa kysymykseen kantaa. Miesten ja naisten välillä oli uusimman kyselyn vastauksissa vastauksissa selkeä ero. Miehistä 15 % kannatti väestönsuojien rakentamisesta luopumista, kun taas naisista näin vastasi 6 %. Kantaa ottamattomien osuuksissa ei ollut eroa sukupuolten välillä. Sisäasianministeriön vuonna 2011 teettämässä tutkimuksessa aiempaa useampi vastaaja (19 %) olisi valmis karsimaan väestönsuojelusta. Myös väestönsuojia tärkeänä pitävien osuus (50 %) oli laskenut vuoden 2008 tutkimukseen nähden. Muutos on siten samansuuntainen kuin SPEKin tutkimuksessa. Lähimmän väestönsuojan sijainnin ilmoitti tietävänsä hieman yli puolet vastaajista (55 %). Tässä ei ole ollut selkeää muutosta viime vuosien aikana. Suurempi osuus vastaajista, yhteensä 71 %, ilmoitti lisäksi tietävänsä, milloin väestönsuojaan tulee mennä. Miehet tiesivät lähimmän väestönsuojan sijainnin naisia useammin (miehet 62 %, naiset 49 %). Vuoden 2011 Pelastusasenteet-tutkimuksessa 52 % vastaajista tiesi lähimmän väestösuojan sijainnin. Pääasiallinen vastuu asumisen turvallisuudesta koetaan olevan itsellä Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, kuka heidän mielestään vastaa ensisijaisesti asumisen turvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Selkeä enemmistö, 75 % (88 % vuonna ) vastaajista, piti asumisen ja turvallisuuden kehittäjänä ensisijaisesti itseään, 16 % taloyhtiön hallitusta ja 14 % vanhempia tai aviopuolisoa. Naiset mainitsivat miehiä useammin ensisijaiseksi vastuutahoksi vanhemmat tai aviopuolison sekä taloyhtiön hallituksen. Noin neljännes (26 %) vastaajista ilmoitti tietävänsä, minkä nimisiä kotia 38

39 tai työpaikkaa koskevia turvallisuudensuunnitelmia on olemassa. Turvallisuudensuunnitelmina mainittiin useimmiten pelastussuunnitelma ja paloturvallisuussuunnitelma. Vastaajista, jotka eivät asuneet omakoti- tai paritalossa, ilmoitti 30 % perehtyneensä tai saaneensa perehdytyksen asuntoaan koskevaan pelastussuunnitelmaan. Miehet vastasivat näin naisia useammin. Työpaikkansa pelastussuunnitelmaan oli perehtynyt tai saanut perehdytyksen työelämässä mukana olevista vastaajista 69 % (60 % vuonna ). Lopuksi tutkimuksessa kysyttiin vastaajan valmiutta toimia erilaisissa tehtävissä lähiympäristön turvallisuuden hyväksi tai työpaikan turvallisuustehtävissä. Vastaajista 41 % olisivat valmiita toimimaan lähiympäristön turvallisuuden hyväksi tai osallistumaan erilaisiin turvallisuustehtäviin työpaikalla. Väestönsuojelutehtäviin voisi osallistua tai niissä toimia 40 % ja taloyhtiön turvallisuustehtävissä yhteensä 35 % vastaajista. Miehet olivat naisia valmiimpia toimimaan turvallisuustehtävissä niin työpaikalla, väestönsuojelutehtävissä kuin taloyhtiössäkin. Osallistumishalukkuus oli vuoden tutkimuksessa kaikkien osa-alueiden osalta korkeampi kuin vuonna toteutetussa tutkimuksessa. Turvallisuutta tulee tutkia moniulotteisesti ja säännöllisesti Tässä raportissa käsiteltiin kootusti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ja Suomen Kyselytutkimus Oy:n yhteistyössä toteuttaman suomalaisten omatoimista varautumista ja lähiympäristön turvallisuutta käsittelevää kyselytutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa monipuolista turvallisuustietoa. Kysymykset käsittelivät niin konkreettista varautumisen tasoa esimerkiksi turvallisuusvälineiden suhteen kuin myös koettua turvallisuustilannetta ja tulevaisuuden uhkakuvia. Jotta kansalaisten turvallisuustilanteesta saadaan kattavaa tietoa, tulee sitä tutkia juuri monipuolisesti ja lisäksi mahdollisuuksien mukaan pitkäjänteisesti. Vuoden tutkimus toteutettiinkin pääosin vastaavana kuin SPEKin vuoden tutkimus ja monilta osin vastaavana kuin vuoden 2008 tutkimus. Tällä tavalla saatiin kerättyä tietoa turvallisuustilanteen muutoksista. Monen kysymyksen osalta vastaukset noudattivat aiempien kyselyvuosien linjaa, mutta myös muutoksia esiintyi. Esimerkiksi aiempaa useampi vastasi, ettei tarvitse lisätietoa turvallisuuteen liittyvistä asioista. Pitkäjänteisyytta kannattaa vaalia myös jatkossa pyrkiä pitämään myös seuraava kyselytutkimus vertailukelpoisena aiempien kyselyjen kanssa. 39

40 5 SPEK tutkii Mitä mieltä suomalaiset ovat omatoimisesta varautumisesta ja lähiympäristön turvallisuudesta? Miten kotitaloudet ovat varautuneet erilaisiin uhkiin? Mistä kansalaiset hankkivat turvallisuustietoa? Entä mitä mieltä ollaan väestönsuojien tarpeellisuudesta? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry on selvittänyt kansalaisten asenteita ja mielipiteitä omatoimisesta varautumisesta ja lähiympäristön turvallisuudesta vuosina 2008, ja. Tässä raportissa esitellään vuoden kyselyn tuloksia suhteessa aikaisempiin. SPEK Tutkii -sarja on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n julkaisusarja, jossa julkaistaan turvallisuuteen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Väestönsuojelusäätiö ja Raha-automaattiyhdistys. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu 11, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09)