Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Huttunen Marko, Kiuruvesi

Ympäristölautakunta 26 26.03.2015 Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Huttunen Marko, Kiuruvesi 317/11.01.00/2014 Ymplk 26.03.2015 26 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh. 040 568 2619. 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Luu pu ve den kylällä, tilalla Mustamäki RN:o 18:35. 2. HAKIJA Huttunen Marko Kaislastentie 51 74840 Koppeloharju Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin 0400 914 126). Liike- ja yhteisötunnus: 1654551-5. Tilatunnus: 263020348. 3. TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 42 lypsylehmälle, 35 hieholle, 5 kasvavalle ja 13 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden kaupungin Luupuveden kylällä, Musta mä ki -nimisellä tilalla RN:o 18:35 (263-410-18-35). Eläin suo jan karttakoordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat N 7065448 E 484329. Tilan omistaa hakija. Ympäristölupa 19.3.2002 (6/2002) on myön netty Marko Huttuselle, joka hakee ympäristöluvan lupamääräysten tarkis ta mis ta. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla poh ja ve sialu eel la. Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai suo je lualuei ta. Natura-alue Luupuveden lintujärvet 27 sijaitsee 440 metrin etäi syy del lä eläinsuojasta pohjoiseen. Osa pelloista rajoittuu valtaojaan. Lähimpään vesistöön Välijoki on mat kaa noin 800 m koilliseen. Tilakeskus sijaitsee Välijoen-Suojoen

va lu ma-alu eel la (04.573) Luupujoen vesistö-alueella (04.57). Pohjois-Sa von vesienhoidon toimenpideohjelman 2010-2015 mukaan Luu pu ve den ekologinen tila on välttävä. Vesienhoidon toi men pi deoh jel man (ehdotus) mukaan Luupuveden ekologinen tilan pa ran tu minen tasolle hyvä vaatii määräajan pidentämistä vuoteen 2027 saakka. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 390 m etäisyydellä eläinsuojasta luotee seen. Seuraavaksi lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat 500 met rin etäisyydellä eläinsuojasta luoteeseen ja kaakkoon. Va paa-ajan asunto ja ei ole tilakeskuksen lähellä. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo je lusih tee rin 19.3.2002 (6/2002) viranhaltijapäätöksenä tehdyn ym pä ristö lu pa pää tök sen nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lu pamää räys ten tarkistamiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsy leh mäl le. Kiuruveden kaupungissa ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sena toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin ym pä ris tö lu papää tös 19.3.2002 (6/2002). Ympäristölupa on myönnetty eläin suo jalle, jossa on paikat 40 lypsylehmälle, 28 nuorkarjalle (alle 8 kk). Navetta on rakennettu alun perin vuonna 1969. Laajennus ja si sä ti lojen muutostyöt on tehty vuosina 2002-2003 (rakennuslupa 0011-02). Vanha konehalli on valmistunut vuonna 1994 (ra ken nus lu pa 0092-94) ja uudempi konehalli vuonna 2009 (rakennuslupa 0033-09). Lämpökeskus on valmistunut vuonna 2012 (rakennuslupa 0005-12). Tuorerehusiilot on rakennettu vuonna 2008. Ta lous keskuk sen vanha asuinrakennus on nykyään varastokäytössä.

Lietesäiliö 1500 m³ rakennettu 1980-90 -lukujen vaihteessa. Uusi liete säi liö 1080 m³ on rakennettu vuonna 2008. Lietesäiliöitä ei ole tarvin nut korjata. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Pohjois-Savon maakuntakaavassa kohteen sijaintipaikalla ei ole mer kin tää. 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra ken nettu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse va lumaan ympäristöön. Lietesäiliön ja puristenestekaivon on oltava tii viitä ja lantala on mitoitettava 12 kk varastointitilavuutta varten. Lie tesäi liö tä ja puristenestekaivoa on tarkkailtava säännöllisesti ja va ratta va turvetta mahdollisten vuotojen torjuntaan. (lupamääräys 1) Tilalla syntyvät jätteet on toimitettava alueelliseen jätekeskukseen. Jät tei den polttaminen on kielletty. Rehumuovit on toimitettava jä te keräyk seen ellei polttamista voida järjestää lämpökattilassa. Kuol leet eläimet voidaan haudata maahan tai toimittaa alueelliseen ke räykseen eläinlääkärin antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. (lu pamää räys 2) Olemassa oleville polttoainesäiliöille on rakennettava katoksellinen suo ja-al las vuoden 2004 loppuun mennessä. (lupamääräys 3) Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Kiuruveden kaupungin ympä ris tö lau ta kun nal le. (lupamääräys 4) Tarkkailu ja raportointimääräykset: Toiminnan rakenteet on pi det tä vä hakemuksessa ja lupaehdoissa esitetyssä kunnossa. Ra ken tei den kunto merkitään tarkkailukirjaan. Tarkkailukirjanpito tulee esit tää viranomaiselle sitä pyydettäessä. 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilan eläinmäärissä ei ole tapah tu nut merkittäviä muutoksia. Lypsylehmäpaikkoja on yhteensä 42 kpl, kun pohjapiirustuksen sairasparret ovat jatkuvasti käytössä. Pikku va si koi ta on yksilökarsinoissa yhteensä kolme kappaleita. Hiehois ta noin 25 kpl on iältään 12-24 kk ja 15 kpl iältään 6-12 kk. Eläin yk si köi nä eläinten määrä on noin 364. Eläimet ovat lie te lan nalla. Kuivikelannalla on kolme pikkuvasikan karsinaa.

Maidontuotanto on 500 000 kg vuodessa. Lihantuotanto on vuo dessa noin 4500 kg. Hakija esittää jatkavansa toimintaa nykyisessä laajuudessa. Eläinpaik ko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa 19.3.2002 ollut eläinmää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Lypsylehmät 42 40 Hiehot 35 28 Ympäristölupa 19.3.2002 Nuorkarja 5 (6-8 kk) 22 (alle 8 kk) Nuorkarja 13 (alle 6 kk) Tilan toimintaa on harjoitettu ympäristöluvan lupamääräysten ja muiden määräysten mukaisesti, mutta lupamääräyksen 3 mukaista katok sel lis ta suoja-allasta polttoainesäiliöille ei ole tehty. Asiasta on myös annettu kehotus tarkastuksella vuonna 2007. Nykyisin myönnet tä vis sä ympäristöluvissa ei ole edellytetty suoja-altaallista ka tos ta polttoainesäiliöille. Lisäksi tarkastuksen yhteydessä on kielletty re hupaa li muo vien polttaminen avotulella. Säilörehua tehdään esikuivattuna 1000-1400 m³ vuodessa laa ka siiloon. Säilöntäaineena käytetään 6000-7000 litraa AIV:ta vuodessa. Pu ris te nes te kerätään kaivoon (1,5 m syvä, 1 m halkaisija), josta se pum pa taan automaattipumpulla lietesäiliöön. Puristenestettä muodos tuu arviolta 50 m³ vuodessa. Eläinten rehuna käytetään myös kui vat tua viljaa yhteensä noin 100 tonnia ja puolitiivistettä 100 tonnia. Talouskeskuksen vesi on kaupungin vesi. Veden kulutus on noin 2900 m³ vuodessa. Tilalla on käytössä kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 5000 litraa ja 1500 litraa. Isommassa säiliössä on laponesto sekä ylitäy tön es to. Säiliö on tiiviillä pohjalla, mutta tankkausalustaa ei ole tiivis tet ty. Tarkastusajankohtana säiliö ei ollut lukittu. Pienempi säiliö on tilavuudeltaan 1500 litraa. Säiliössä on laponesto. Säiliössä ei ole tyyppikilpeä, eikä säiliön kunnosta ole varmuutta. Säiliö on ollut tarkoi tus uusia ja hankkia tilalle 2-vaippasäiliö. Polttoaineita kuluu vuodessa noin 10 000 litraa. Koneiden huoltoa ja öl jyn vaih toa tehdään jonkun verran itse. Muita öljytuotteita on varastossa 100-200 litraa. Öljyt varastoidaan ko ne hal lis sa betonilattialla. Hallissa ei ole kaivoa.

Rehunsäilöntäaineita on varastossa 0-7000 litraa. Säilöntäaineet varas toi daan 1000 litran konteissa. Lannoitteita on 30 tonnia ja ne varas toi daan betonipohjaisessa konehallissa. Kasvinsuojeluaineita on 100 kg ja ne ovat varastossa betonilattialla. Eläinten lääkkeet säilytetään kaapissa. Eläinsuojassa käytettäviä pe su ai nei ta on 100-200 kg. Pesuaineet säilytetään navetassa. Desin fioin ti ai nei ta on 50 kg. Eläimet laiduntavat. Laidunalaa on käytössä 8-10 ha. Nautakarjaa pi de tään ulkona 4 kk vuodessa. Lehmät ovat yöt sisällä. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Käytössä on vesivaunut juottamista varten. Laitu mel la ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Kiertäviä ruokintapaikkoja ovat rehuhäkit. Jaloittelutarhaa ei ole käytössä. Lannan käsittely Lanta käsitellään lietelannalla. Kuivikelannalla on kolme pik ku va sikan karsinaa. Lietesäiliöiden koot ovat 1500 m³ ja 1080 m³. Molemmat lietesäiliöt täy te tään altapäin, mutta toisesta säiliöstä joudutaan osa lietteestä siir tä mään toiseen säiliöön. Säiliöt ovat betonielementtirakenteisia ja niis sä on betonipohja. Säiliöissä on aidat. Toisessa aidassa on pientä korjaamista. Lietekuilutilavuutta on yhteensä 300 m³ eli yhteensä lietetilavuutta on käytössä 2880 m³. Lietekuilujen toimintaperiaate on valutus. Pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Pesuvesiä muodostuu noin 10-15 m³ vuodessa. Pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Pesuvesiä muodostuu vuosittain 200 m³. Navetassa on WC. Vedet johtuvat lietesäiliöön. Asuin ra kennuk sen jätevedet johdetaan kahden sakokaivon kautta lietesäiliöön. Toi min nan har joit ta jan mukaan tontilla saattaa olla yksi sakokaivo lisää, jota ehkä voisi hyödyntää lietteen ja jätevesien stabiloinnissa. Sa ko kaivois ta liete tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa jä te ve denpuh dis ta mol le. Lietesäiliöt tyhjennetään kokonaan vuosittain. Lietesäiliöihin ei pääse räystäsvesiä. Eläinsuojan lietesäiliötilavuuden varastointitarve/mitoitus mak si mieläin mää räl le on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m 3 /vuosi 12kk Lypsylehmät 42 kpl 1008 Hiehot 35 kpl 525 Kasvavat (6-8 kk) 5 kpl 40 Vasikat (<6 kk) 10 kpl 40 Sadevedet 720 m² 216 Pesuvedet 200 Puristeneste 50 Yhteensä 2079 (+801) Lannan varastointitilavuutta on käytössä 2880 m³. Tilavuus on lasken nal li ses ti riittävä 12 kk:n varastointiin. Hakijan mukaan käy tännös sä lietetilavuus on riittänyt. Nitraattiasetuksen mukaisesti lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan va ras toi da 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta sama na laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jää vää lantaa Kuivikelannalla on kolme pikkuvasikkaa. Muodostuva lanta siir re tään navetan vieressä olevalle betoniselle, katetulle kom pos ti alus tal le. Alustalla on betonireunat ja sen edessä on kynnys. Pi laan tu neet rehut varastoidaan rehusiilojen välissä olevassa varastossa. Va rastos sa on betonipohja ja reunukset sekä kynnys. Pilaantuneita re hu ja muodostuu arviolta joitain kymmeniä kuutioita vuodessa. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (66 ha) ja vuokrapelloilla (40 ha). Yhteensä pel to pinta-alaa on käytössä 106 ha. Pellosta on raiviota 20 hehtaaria. Lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala vaatimus (YM-ohje 2009) eläinsuojan eläinmäärälle on 43,97 ha. Osa pelloista rajoittuu valtaojaan. Käytössä on ympäristötuen mu kaiset pientareet. Lietelanta levitetään sijoittamalla. Lietteen levitysajankohdat (kevät, ke sä, syksy) ovat noin 40 %, 40 % ja 20 %. Jätevedet sekä päästöt vesiin

Eläinsuoja ja lantavarastot ovat tiiviitä, eikä valumia vesistöön ai heudu. Lannan levitys tehdään viljelysuunnitelmien ja ym pä ris tö tu ki eh tojen mukaisesti. Merkittäviä päästöjä vesistöön ei aiheudu, koska käytös sä ovat ympäristötuen mukaiset suojaetäisyydet. Lanta le vi te tään sijoittamalla, jolloin vesistöpäästöt vähenevät. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja poh ja veteen, kun eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet ovat tiiviit ja kun poltto ai ne säi liöi den tankkauspaikka perustetaan tiiviiksi. Vaikutus ilmanlaatuun Lannan levitys tapahtuu multaimella, joka vähentää hajuhaittoja. Tila kes kuk sen lähin naapuri on noin 300 metrin etäisyydellä. Hajua aiheu tuu lähinnä lietteen sekoituksen yhteydessä. Lietteen le vi tysajan koh dis sa huomioidaan naapurit. Hajusta ei ole tullut valituksia ei kä siitä arvioida aiheutuvan haittaa naapureille. Melu ja tärinä Melua aiheutuu työkoneiden käytöstä ja sisäisestä ja ulkopuolisesta lii ken tees tä tilalla. Hakemuksessa on esitetty tiedot tilan ul ko puo lises ta liikenteestä. Maitoauto käy 3-4 kertaa viikossa, rehuauto 6-10 ker taa vuodessa ja lietteen levitystä on 2-3 kertaa vuodessa. Si säinen liikenne on normaalia maa- ja kotitalouteen liittyvää liikennettä. Me lus ta ei arvioida aiheutuvan haittaa naapureille. Etäisyys lä himpiin naapureihin on pitkä. Jätteet Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa sekä karjarakennuksessa. Tilalla muodostuvat jät teet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Sekajäte 7,2 m³ Muovit 150 kg Kuolleet eläimet 3-5 kpl Metalliromu 500-1000 kg Pilaantunut rehu Joitain kymmeniä kuutioita Akut 3-5 kpl Loisteputket Joitain kymmeniä kappaleita Jäteöljyt 200 l Paperi ja pahvi

- Sekajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja toimitetaan kun nal liseen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 1 krt/kk). - Muovit toimitetaan muovinkeräykseen tai laitetaan sekajätteeseen. - Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn, Honkajoki Oy. - Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. - Pilaantuneet rehut levitetään peltoon. - Akut, loisteputket ja jäteöljyt yms. toimitetaan vaarallisen jätteen keräyk seen. -Paperi ja pahvi poltetaan 8. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito. Rakenteiden tarkkailua tehdään normaalin toiminnan yhteydessä päivittäin. Lantavarastojen kun to tarkistetaan tyhjennyksen yhteydessä. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ilmoitetaan viranomaisille. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Riskejä voivat aiheuttaa raaka-aineiden varastosta tulevat vuodot, tuo tan to ti lois ta tuleva vuoto, lantavarastoista tuleva vuoto, pel to vil jelys sä tapahtuvat onnettomuudet, eläinsairaudet sekä tulipalot. 9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta Pelastussuunnitelma on tehty vuonna 2008. Tilalla on sammuttimia käy tös sä yhteensä 5 kpl. Eläintauteja ehkäistään tarjoamalla eläinsuojassa vieraileville ul kopuo li sil le suojavarusteet. Navetassa kulkua on rajoitettu. Eläin lää kä ri tekee tilalla vuosittaiset tarkastukset. Vesikatkoksen varalle ei ole varavesilähdettä. Sähkökatkoksen varalle tilalla on käytössä automaattisesti toimiva ag gre gaat ti. Lietesäiliön ja polttoainesäiliöiden vuotoa varten on käytössä imeytys ai nee na turvetta. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, il moi tetaan viranomaisille 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI

Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle 20.8.2014. Hakemusta on pyydetty täyden tä mään kirjallisesti 8.9.2014 sekä suullisesti 10.11.2014. Ha kemus ta on kehotettu täydentämään 16.12.2014. Täydennys on saa punut 21.1.2015. 11.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kiuruveden kaupungin il moi tus taulul la 4.2.2015-6.3.2015. Kuulutus on lähetetty naapureille kirjeenä. 11.2 Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty sijaintipaikalla 25.2.2015. Tarkastukseen osal listui vat Marko Huttunen sekä ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hir simä ki. Tarkastuksessa kuultiin toiminnanharjoittajaa lu pa ha ke mukses ta. Neuvottelun yhteydessä lupahakemuksen tietoja tar ken net tiin. Tarkastuksesta tehty pöytäkirja on liitetty lupahakemuksen asia kirja-ai neis toon. 11.3 Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja. 11.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia eikä tehty mieli pi tei tä. 11.5 Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Marko Huttusen, kiinteistöllä 263-410-18-35 sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiu ru veden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin 19.3.2002 (6/2002) te ke-

män päätöksen lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan kap pa lees sa 13 esitetyksi. 12.1 Vastine muistutukseen Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ole jä tetty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN Yleiset määräykset 13.1. Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: lypsylehmät 42 kpl, hiehot 35 kpl, kasvavat 5 kpl sekä va sikat (alle 6 kk) yhteensä 13 kpl (noin 364 eläinyksikköä). Eläin mää rää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ym pä ris tövai ku tuk set eivät keskimäärin ylitä edellä mainittujen eläin mää rien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun ja ha ki jan esityksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ristö vai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lannan varastointi 13.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan lietesäiliöiden lisäksi myös lietekuilujen tilavuus. Varas to ti la vuu des sa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoi miin säiliöihin kertyvät sadevedet. Hakijan käytössä on riittävästi lie te lan nan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/2000 4 ) 13.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Ra kentei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja

lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mah dol li set vuodot on siistittävä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/2000 4 ) Lannan käyttö 13.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava hakemuksen mu kai sel la eläinjakaumalla vähintään 43,97 ha. Lannan le vi tys ajankoh taa valittaessa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään 30-100 m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa (12-24 kk) kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden se kä yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn pe rus ta na on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ym pä ris tömi nis te riön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama ohje 29.6.2009. Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tarpeen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Val tio neu vos ton antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räi sin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) ta lousve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jä tetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläinten lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sit-

te le mat 30 100 metriä. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, 46, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/2000 5-6, liite 3) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 13.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Säilörehusta kertyvä puristeneste on kerättävä tal teen ja varastoitava asianmukaisesti. Puristenesteen kertymistä kai voon ja rehusiiloon on tarkkailtava ja tarvittaessa puristenestettä on tyhjennettävä lietesäiliöön tai levitettävä peltoon. Pu ris te nes teestä ei saa tulla valumia rehusiilojen ulkopuolelle. Kemikaalit ja vaa ralli set jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdol li set vuodot voidaan kerätä talteen. Pilaantuneet rehut tulee varas toi da tiiviillä pohjalla. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/2000 7 ) 13.6. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka olla tiivis siten, että mahdolliset säiliöiden vuo dot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista ke rä tä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna laponestolla, lu ki tuk sel la sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöissä on oltava tyyp pi kil pi ja säiliön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tar vittaes sa huollettava. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imey tys ai net ta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa va hin ko tilan tees sa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttoainesäiliöiden sijoitus- ja tankkauspaikka sekä säiliön varustus tu lee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi 30.9.2015 mennessä.

Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. Tilan toisen polttoainesäiliön kunnosta ei ole varmuut ta. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto 13.8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, vesien mikro bio lo gis ta turvallisuutta tulee valvoa omavalvonnalla siten, että sairaa na karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos riittävää omavalvontaa ei voida noudattaa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on joh det tava omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai um pi kai voon. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asian mu kaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Eläinsuojaan on myös mahdollista asentaa kuivakäymälä. Asuinrakennuksen jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa ta lous jäte ve si ase tuk sen (209/2011) ja Kiuruveden kaupungin ym pä ris tönsuo je lu mää räys ten vaatimuksia. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Liet tei den käytössä tulee huomioida Maa- ja metsätalousministeriön lan noi te val mis te ase tuk sen rajoitukset jätevesilietteiden käytöstä maa ta lou des sa. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan van-

han lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakija esittää, että eläinsuojan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säili öön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lietesäiliöön. Kos ka wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida, tu lee omavalvonnalla tai muuten varmistua siitä, ettei pellolle kul keudu wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Haja-asutusalueen jä te vesien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te ve sien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä remontoidaan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-ve sille oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tau ti riskiä. Asuinrakennuksen jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa ta lous jäte ve si ase tuk sen (209/2011) ja Kiuruveden kaupungin ym pä ris tönsuo je lu mää räys ten vaatimuksia. Mikäli vesikäymäläjätevedet joh detaan lietesäiliöön, tulee ennen lietteen peltolevitystä varmistua (esim. kalkkistabiloinnilla) siitä, että liete on mikrobiologisesti tur vallis ta ennen lietteen peltolevitystä. Ellei tätä voida toteuttaa, tulee jäte ve sien käsittelyjärjestelmä korjata talousjätevesiasetuksen siir tymä ai ko jen mukaisesti. Määräys on tarpeen hygieniariskin takia. Asuin ra ken nus ten jätevesien osalta omavalvontaa on vaikea to teuttaa. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä.(ysl 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005, MMM asetus 12/12 ja 7/13) Paras käyttökelpoinen tekniikka 13.9. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 )

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 13.10. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Il moitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa tai polt to ai nesäi liön vuototilanteessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, 118-122 ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnalle 19.3.2002 annettu ympäristölupa on myönnet ty toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ym pä ris tö lu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti mää rä ajoin tarkistettava. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli tehtävä viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set.

Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut ta ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaava mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista kos ke vassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen mää räys ten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyt tö kel poisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kista mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset ai emman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tunei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan määräykset lantavarastojen tyhjentämisestä, liet teen kuljetuksesta, lannan levityksestä, kemikaalien, raa ka-ai neiden ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, eläinjätteen kä sit te lystä, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista sekä parhaan käyt tökel poi sen tekniikan käyttämisestä. Lannan varastointia ja käsittelyä sekä jätehuoltoa koskevia mää räyksiä täsmennetään siten, että ne sisällöltään vastaavat ny ky vaa ti muksia ja -käytäntöjä. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43-46, YSA 18-19. Määräyksen anta mi sen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lu pa mää räyksen yhteydessä. 14.2 Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräys 2 on poistettu, koska nautaeläinten hautaaminen on ny ky ään kiellettyä. Lupamääräys 3 on poistettu ja polttoaineiden varas toin nis ta annettu määräys on muutettu vastaamaan Ylä-Savon SO TE ky:n ympäristölautakunnan nykyisissä päätöksissä olevaa linjaus ta. 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS- TA MI NEN

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin 19.3.2002 (6/2002) tekemän ympäristölupapäätöksen. 16. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja määräyk siä ja ohjeita ja 1.4.2015 alkaen valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen ra joit tami ses ta (VNa 1250/2014). 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (8.4.2015). Tämä päätös on lainvoimainen 9.5.2015, jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118-122 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve siin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (VNa 407/2011) Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 12/12 ja 7/13 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4,

7.1.2001) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta 29.6.2009. Koska hakemus on tullut vireille 20.8.2014, on hakemuksen kä sit telys sä sekä lupamääräysten perusteluissa sovellettu hakemuksen vireil le tulohetkellä voimassaollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000). Ym pä ris tö lu van valvonta tehdään jatkossa 1.9.2014 voimaan tulleen ym pä ris tön suo je lu lain (527/2014) säännösten mukaisesti. 19. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille 20.8.2014, luvan saajalta peritään tä män lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 1050 euroa Ylä- Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 26.11.2013 214 hyväk sy män taksan kohdan 5.2 perusteella. Lupapäätöksen tar kis tamis ta koskevan hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 30 pro sent tia 3 :n mukaista maksua (Eläinsuojan ympäristölupa 1500 eu roa) pienemmäksi. Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulu jen perusteella. 20. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Marko Huttunen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste 20.2. Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 20.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla.

21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 7.4.2015 Päätöksen antopäivä on 8.4.2015 22. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (8.5.2015 men nes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoit tee seen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Marko Huttusen, kiinteistöllä 263-410-18-35 sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiu ru veden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin 19.3.2002 (6/2002) te kemän päätöksen lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan kap pa lees sa 13 esitetyksi valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.