euro on yhteinen raha

euro on yhteinen raha 2 2002

2 EUROLEIJA 2 / 2002

euro on yhteinen raha Kaksitoista Euroopan maata käyttää nyt yhteistä rahaa, euroa. Eurooppa on maanosa, johon Suomi kuuluu. Euroopassa on yhteensä 43 valtiota. 15 Euroopan maata muodostavat oman yhteisön. Ne tekevät yhteistyötä. Tätä yhteisöä kutsutaan Euroopan unioniksi eli EU:ksi. Suomi kuuluu Euroopan unioniin. Suomi on siis Euroopan unionin jäsenmaa. Euroopan unionilla on pitkä historia. Tähän aikaan mahtuu monia sopimuksia ja lakeja. Vuonna 1992 solmittiin tärkeä sopimus EU:n jäsenmaiden yhteisestä rahasta. Yhteisen rahan nimi on euro. Euro otettiin käyttöön 1.1. 2002. EU-maista 12 maata otti uuden rahan käyttöön. Euromaat ovat Suomi, Alankomaat, Espanja, Belgia, Kreikka, Ranska, Saksa, Luxemburg, Portugali, Italia, Itävalta ja Irlanti. Nämä maat muodostavat euroalueen. Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia eivät vielä ottaneet euroa käyttöön. Yhteistä rahaa, euroa voi siis käyttää kaikissa euroalueen maissa. Jos matkustat esimerkiksi Ranskaan, sinun ei tarvitse vaihtaa rahaa. Sama euro on käytössä Suomessa ja Ranskassa. Euro on Suomen ainoa raha 1.3.2002 alkaen. Markkoja ja pennejä ei enää käytetä. Palkat ja eläkkeet maksetaan euroissa. Kaikkien tavaroiden hinnat ovat euroina. Rahan vaihtuminen on suuri muutos. Ja ajattele, että tämä muutos tapahtui 12 maassa samaan aikaan! Meidän täytyy opetella uuden rahan, euron, käyttöä ja tunnistamista. Uusien euroseteleiden ja -kolikoiden käyttäminen voi aluksi tuntua hankalalta. Älä anna periksi! Eurorahat tulevat tutuiksi vain käyttämällä! Teksti Pia Henttonen Kuva Euroopan unioni EUROLEIJA 2 / 2002 3

Opin eurot sitten kun opin Tanja Rauhanen sanoo, että uusista rahoista puhuminen on outoa. Kuuden kertotaulu on pitänyt opetella, ja tutusta markasta luopuminen tuntui Tanjasta pelottavalta. Tanja Rauhanen sai ensimmäiset euronsa 16.1.2002. Nostin omalta tililtä 50 euroa. Otin monta pientä seteliä. Ostin lahjan siskon tytölle, Viljatuulille. Viimeiset markat käytin pyykkituvassa, ennen pyykkikone toimi viiden markan kolikolla. Nyt koneeseen tarvitaan jo yksi euro, Tanja kertoo. Tutusta markasta luopuminen tuntui Tanjasta pelottavalta. Uusi raha kuitenkin kiinnosti jo viime vuonna. Sain TV-uutisista tietoa euroista. Hankin esitteitä, joissa oli uusien rahojen kuvat. Toimintakeskuksen ohjaaja antoi sellaisia papereita, joista näkyvät sekä markat että eurot, Tanja kertoo. Tanjan mielestä tammikuussa kaupoissa ja pankeissa oli enemmän jonoja kuin yleensä. Tanjallakin meni kaupassa paljon aikaa. En ymmärtänyt uusia hintoja. En osannut valita, kun en tiennyt, mitä maksoi. Kuuden kertotaulu piti opetella Taata opetti minulle kuuden kertotaulun. Se auttoi, Tanja kertoo. Kuuden kerrotaulu menee näin: yksi euro on kuusi markkaa ja kaksi euroa 12 markkaa. Viisi euroa on jo 30 markkaa. Tanjasta on outoa puhua euroista. En osaa sanoa 10 euroa tai 20 euroa, sanon kymppi ja kaksikymppinen. Senttien ymmärtäminen taas tuntuu vaikealta. Ei senteillä oikein mitään saa tai kai sittenkin, maitopurkin. Kaupassa Tanja ei tarvitse rahaa. Minulla on maksutili ruokakaupassa, en tarvitse siellä rahaa. 4 EUROLEIJA 2 / 2002

Kaupassa Tanja Rauhasella on ostotili, joten ruokaostoksilla hän ei tarvitse rahaa. Kassalla Tanja allekirjoittaa laskunsa ja lasku menee edunvalvojalle. Edunvalvoja on sanonut, että ruokalasku saa yleensä olla noin 30 35 euroa viikossa. Joskus ruokalasku saa olla hieman enemmän, mutta se ei saa koskaan olla yli 50 euroa. Tanja kertoo, että monet ihmiset ovat auttaneet häntä uuden rahan kanssa. Kaupan kassalla haluan vielä tietää, mitä ostokset ovat maksaneet markkoina. Kassa kertoo sen minulle. Pankissa sanon vieläkin, että nostan sata markkaa. Hyvin ovat ihmiset minua ymmärtäneet. Opin eurot sitten kun opin. Tanja päättää itse, mihin rahansa käyttää Edunvalvoja maksaa Tanjan tilille kerran viikossa käyttörahan. Samalle tilille tulee toimintakeskuksesta työosuusraha kerran kuukaudessa. Tanja saa itse päättää, miten käyttää tilillä olevat rahat. JATKUU EUROLEIJA 2 / 2002 5

JATKOA Harjoitus Tanja kaupassa. Tanja kertoo rahankäytöstä: Säästän setelit, että saan ostaa vaatteita ja pääsen matkoille. Kolikoilla maksan Tiimarissa. Ensi keväänä hän aikoo laivareissulle siskon perheen kanssa. Tanja ei ole varma matkan hinnasta. En tiedä, mitä matka maksaa euroissa. Mutta, jos laittaa neljä kaksikymppistä, yhden kympin ja vielä viitosen, niin kyllä pääsee. Eurorahojen tunnistaminen ei ole Tanjalle vaikeaa. Hän näyttää rahoja: Kato, kolikoissa lukee numerot. Ja kolikot ovat erilaisia, siitäkin ne erottaa. Seteleissä on isot numerot. Ne ovat myös eri värisiä ja kokoisia. Pienin seteli on viitonen. Kaksi kymppiä on iso seteli, se on paljon rahaa. Suurempaa seteliä en käytä. Tanja ei osaa sanoa, oliko rahan muuttamisesta mitään hyötyä. Se oli muutos. Suomen valtio ja EU halusivat. Kai siitä on Suomen kaupalle hyötyä, Tanja arvioi. Teksti ja kuvat Pia Henttonen Miten erotat eurorahat? Tanja Rauhanen kertoo, että eurorahojen tunnistaminen on hänelle helppoa.. Mieti, miten sinä erotat eurokolikot toisistaan?. Mistä esimerkiksi tunnet yhden euron kolikon? Entä 50 senttiä?. Entä miten erotat eurosetelit toisistaan?. Mistä tunnet viiden euron setelin? Entä 10 euron setelin? Vanhat markat Tanja Rauhanen kertoo, että hänen on vaikea ymmärtää eurohintoja. Hän käyttää kaupassa apuna kuuden kertotaulua. Kertotaulun avulla Tanja muuttaa hinnat vanhoiksi markoiksi.. Miten sinä pärjäät eurohintojen kanssa?. Mitä mieltä olet Tanjan keinosta muuttaa hinnat vanhoiksi markoiksi? Mitä tienaat euroina? Palkka tai eläke tulee nyt euroina.. Paljonko saat palkkaa tai eläkettä euroina? Tarvitsetko apua? Kaupan myyjät ja pankin työntekijät auttavat Tanjaa eurojen kanssa.. Onko sinulla ollut eurorahojen käytössä vaikeuksia? Keneltä sait apua?. Miltä apu sinusta tuntui? 6 EUROLEIJA 2 / 2002

Leena Michelsson: Euroilla maksaminen on ollut ihan helppoa Minun nimeni on Leena Tellervo Michelsson, syntymäaikani on 19.4.1956. Olen horoskooppimerkiltäni oinas. 4.1. käytin vielä Suomen markkoja, mutta sain takaisin euroja. Ostin kokeeksi euroilla sukat ja siitä lähtien ovat kaikki olleet euroja. Euroilla maksaminen on ollut ihan helppoa, ei siinä ole ollut mitään ongelmia. Mielestäni eurot ovat onnistuneita ja ne on suunniteltu hyvin. Mielestäni kaunein euroseteli on 20 euron seteli, siinä on niin kaunis kuviointi. Sininen väri on todella kaunis, tykkään sinisestä väristä. Mielestäni kaunein eurokolikko on kahden euron kolikko. Se on kaksivärinen, siinä on hopeaa ja kultaa. Uusia rahoja on vaikea tunnistaa, mutta kun antaa ne myyjälle kassalla, niin myyjä antaa loput takaisin, kun on ottanut sen riittävän summan. Kestää luultavasti aika kauan, ennen kuin euroihin tottuu. Sen verran minä tiedän niistä, että yksi euro on 5,95 markkaa ja 20 euroa on 118,91 markkaa. Minulla on euron muuntotaulukko. Käytän 5, 10 ja 20 euron seteleitä sekä kolikoita. Ystäväni ovat sanoneet, että eurot ovat joskus aika vaikeita ja joskus ovat kuitenkin aika helppoja. Minä olen sanonut, että niihin tottuu ennemmin tai myöhemmin. Ne ovat uusia ja hienoja rahoja, kaikkeen tottuu vielä. Eurokolikoita on kahdeksan ja euroseteleitä on seitsemän. Leena Michelsson EUROLEIJA 2 / 2002 7

Piirros: Päivi Vehmas Suomalaisilla eurokolikoilla voit maksaa esimerkiksi lomamatkalla Ranskassa. 8 EUROLEIJA 2 / 2002

Eurokolikot ja -setelit Kukkarossasi kilisevät ja kahisevat nyt eurot. Oletko tutkinut, millaisia rahoja eurot ovat? Ota esille kolikoita ja seteleitä. Seuraavaksi saat perustietoa uusista rahoistasi. Kolikoita on kahdeksan erilaista Kolikot ovat 1 euron ja 2 euron sekä 50 sentin, 20 sentin, 10 sentin, 5 sentin, 2 sentin ja yhden sentin kolikot. Kolikoiden etupuoli on kaikissa euromaissa samanlainen. Kaikkien kolikoiden etupuolen kuvat on suunnitellut belgialainen Luc Luycx. Yhden ja kahden euron kolikossa kolikoiden etupuolella on kartta. Kartassa ovat kaikki 15 Euroopan unionin jäsenmaata yhdessä. 10, 20 ja 50 sentin kolikon etupuolelle on kuvattu kaikki Euroopan unionin jäsenmaat. Viiden sentin kolikossa on etupuolella maapallo. Voit löytää Euroopan, kun katsot tarkasti! Yhden ja kahden sentin kolikoita Suomessa käytetään hyvin harvoin. Kolikoiden takapuolelle on jokainen euromaa saanut valita kuvan. Kolikon takapuolta kutsutaan kolikon kansalliseksi puoleksi. Suomessa kahden euron kolikon takaa löytyy lakan eli hillan marja ja kukka. Kuvan on tehnyt taiteilija Raimo Heino. Yhden euron kolikossa lentää kaksi joutsenta. Taustalla näkyy järvimaisema. Kuvan on suunnitellut taiteilija Pertti Mäkinen. Kaikkien senttien takana on sama kuva, komea Suomen vaakunaleijona. Kuvan on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Kaikki eurokolikot käyvät kaikissa euromaissa. Joskus voit siis saada kaupassa vaihtorahana jonkun toisen maan eurokolikon. Se on rahaa siinä kuin suomalaiset kolikotkin. Voit maksaa sillä Suomessa. Suomalaisilla eurokolikoilla voit taas maksaa esimerkiksi lomamatkalla Ranskassa. HARJOITUS Kolikot. Tutki eurokolikoita.. Miksi Suomen eurokolikoissa on juuri nämä kuvat?. Mitä kuvat kertovat Suomesta?. Löydätkö kolikosta kartan? Löydätkö Suomen?. Tunnistatko muita maita? JATKUU EUROLEIJA 2 / 2002 9

JATKOA Euroseteleitä on seitsemän erilaista Euroseteleitä on seitsemän erilaista. Setelit ovat 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euron setelit. Setelit ovat samanlaisia kaikissa euromaissa. Niiden kuvituksen on suunnitellut Robert Kalina Itävallasta. Eurosetelit on tehty erikokoisiksi. Viiden euron seteli on pienin. Setelit ovat erikokoisia ja erivärisiä. Mitä pienempi seteli on kooltaan, sitä pienempi se on arvoltaan. 5 euron seteli on siis arvoltaan ja kooltaan kaikkein pienin. Setelit on tehty erikokoisiksi ja erivärisiksi, jotta ne on helppo erottaa toisistaan. Setelien etupuolilla on kuvia erilaisista ikkunoista ja porttikäytävistä. Ikkunoilla ja porttikäytävillä kuvataan avoimuutta ja yhteishenkeä. Katso tarkkaan, niin löydät myös setelien etupuolelta Euroopan unionin 12 tähteä! Setelien toisella puolella on kuvia erilaisista silloista. Sillat kuvaavat kansojen välistä yhteistyötä. Sillat kertovat myös Euroopan ja muun maailman yhteistyöstä. Voi tuntua oudolta nähdä seteleissä ikkunoita, porttikäytäviä ja siltoja. Ne eivät ole tutun näköisiä. Kuvat kertovat Euroopan historiasta. Osassa seteleistä kuvataan hyvin vanhoja rakennelmia ja osassa taas hyvin uusia. Esimerkiksi viiden euron setelin etupuolella on kuvattu vanhan rakennuksen ikkuna-aukko. 20 euron setelissä on taas hyvin koristeellinen lasi-ikkuna. Viiden euron seteli on kätevä, kun tekee edullisia ostoksia. Muista, että eurosetelit ovat hyvin arvokkaita rahoja. Yleensä käytetään 5, 10, 20 ja 50 euron seteleitä. Niitä käytetään esimerkiksi ruokaostoksiin. Isoja euroseteleitä tarvitaan hyvin harvoin. Niillä voi ostaa kalliita vaatteita tai kodinkoneita. Teksti Pia Henttonen Kuvat Euroopan unioni HARJOITUS Eurosetelit. Mikä on mielestäsi kaunein euroseteli? Miksi valitsit juuri sen?. Täytä euroristikko. Käytä apuna tätä lehteä ja eurorahoja. 10 EUROLEIJA 2 / 2002

Harjoitus euroristikko 1. Setelit tehdään paperista. Mikä on nimeltään aine, josta kolikot tehdään? 2. Euroopan unionin lyhenne. 3. Uuden rahan nimi. 4. Ei seteli, vaan... Niitä on kahdeksan käytössä. 5. Euroa pienempi kolikko. 6. Tämän lehden nimi. 7. Mikä lintu lentää yhden euron kolikossa? 8. Mikä kuva on viiden sentin kolikossa? Se on Suomen vaakunaeläin. 9. Mikä kasvi on kahden euron kolikossa Suomessa? Se on sama kuin hilla tai muurain. 10. Kuva-aihe euroseteleissä. Sen avulla voi ylittää joen tai rotkon. 11. Uusi maksuväline. Niitä on seitsemän erilaista. 11 1. Metalli 2. EU 3. Euro 3. Kolikko 5. Sentti 6. Leija 7. Joutsen 8. Leijona 9. Lakka 10. Silta 11. Euroseteli 7 1 2 3 4 6 8 10 5 9 EUROLEIJA 2 / 2002 11

Kokemuksia rahan vaihtumisesta Ihmiset puhuvat paljon euroista. Moni haluaa kysyä niistä lisää. Rahan vaihtumisesta voi kysyä esimerkiksi kuluttajaneuvojilta. Kuluttajaneuvojat ovatkin jo vastanneet moniin kysymyksiin. Esimerkiksi Helsingissä kuluttajaneuvojille on tullut tänä vuonna jo 66 puhelua, joissa on kysytty euroista. Ihmiset ovat valittaneet sitä, että markka häviää ja sitä, että Suomessa ei käytetä kahden sentin kolikoita. Huolestuneita kyselyjä on tullut myös siitä, minne päin kaupoissa hintoja pyöristellään. Ihmisistä tuntuu, että hinnat ovat nousseet. Paljon on kyselty juuri hinnoista. Ihmiset ovat arvelleet, että: Euron varjolla hintoja vain korotellaan ja että Pankki pyöristää hinnat vain ylöspäin. Eräälle ihmiselle oli sattunut niin, että kaupan vaaka antoi hinnat markkoina, kun niiden piti olla euroina. Kysymyksiä on tullut myös siitä, miten erottaa aidon setelin. Monen ihmisen mielestä on vaikeaa vertailla markkoja ja euroja. Euro- ja markkahintoja on vaikea saada täsmäämään keskenään. Ihmiset ovat olleet hintojen kanssa tarkkoina, ja se on hyvä. Esimerkiksi kaupassa on hyvä tarkistaa kassakuittinsa. Kaupan kassa on voinut ottaa erehdyksessä markkahinnan, vaikka hinnan pitää olla euroissa. Tällaisia erehdyksiä sattui lähinnä vuoden alussa. Pankin tiliotteesta kannattaa tarkistaa, että tililtä veloitetut summat ovat oikein. Ettei laskun summaa ole vahingossa otettu tililtä markkoina. 12 EUROLEIJA 2 / 2002

Kuva Euroopan unioni Eurojen oppiminen vie aikaa. Pankeissa on tullut hankaluuksia markan ja pennin kolikoiden kanssa, kun pankkiin on viety kolikoita laskettavaksi. Kolikoista ei olekaan tullut tilille sitä summaa, mitä oli kotona laskettu. Kolikot ovat olleet markkoja ja pennejä, mutta ne on pankissa muutettu euroiksi. Euro on nyt ainoa raha. Linja-auton lipun hinta on myös yllättänyt. Euroissa lipun hinta ei täsmää entiseen markkahintaan. Nyt kannattaa ottaa rauhallisesti. Eurojen oppiminen voi viedä kauankin aikaa. Opetellaan vain ahkerasti. Teksti Marjaleena Immonen Juttua varten on haastateltu seuraavia henkilöitä: Satu Pohjola, Helsingin kaupungin johtava kuluttajanevoja, Leena Lisko, Tampereen kaupungin kuluttajaneuvonta Ilona Kurki-Suonio, Kuluttajaviraston lakimies Maija Nykänen, Eurohintojen seurannan projektipäällikkö EUROLEIJA 2 / 2002 13

Kaksi elämänmuutosta: Oma koti ja uusi raha Esa Pajunen muutti omaan kotiin ja ensin oli ostettava pesukone. Mutta eurohintojen vertailu olikin hankalaa. Joulukuussa Esa Pajunen sai kuulla suuren uutisen. Vuokra-asuntosäätiöltä vapautui hänelle asunto, iso yksiö pienestä puukerrostalosta. Asunto oli sopivasti työpaikan ja keskustan lähellä. Vuokra oli kohtuullinen. Naapurit vaikuttivat mukavilta. Mitä siinä sitten enää miettimään? Esa muutti uuteen asuntoonsa lapsuudenkodistaan. Oma koti on ollut haave jo pitkään. Esalla oli jo valmiiksi tarpeellisia tavaroita uuteen kotiin. Pyyhkeitä ja vuodevaatteita hän oli saanut lahjaksi. Sängyn, lipaston, tv:n ja stereot hän omisti jo ennestään. Mutta paljon puuttui. Uudessa asunnossa ei ollut keittiönpöytää ja tuoleja, ei hyllyjä, pesukonetta, imuria. Tavaroita voi hankkia käytettynä kirpputoreilta Esan työkaverit olivat iloisia, kun Esa sai vihdoin oman asunnon. He halusivat auttaa häntä. Monelta löytyi kotoa tarpeettomia hyviä huonekaluja ja muita tavaroita. Esa sai ottaa niitä itselleen, joten kaikkea ei tarvinnut ostaa. Säästäväisenä miehenä Esa kävi myös kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksessa. Esa aikoi kuitenkin ostaa muutamia tavaroita uutena, esimerkiksi pyykkikoneen. Hän oli vuosia säästänyt uuden kodin hankintoja varten. 14 EUROLEIJA 2 / 2002

Esa Pajunen ja Pia Henttonen miettivät, onko 502 euron pyykkikone halpa vai kallis. Mutta uusi raha, euro, teki hintojen vertailusta vaikeaa. Onko pyykkikone, joka maksaa 502 euroa halpa, kohtuuhintainen vai kallis? Onneksi kodinkonekaupassa oli ystävällinen myyjä. Hän kyseli Esalta monia kysymyksiä pyykkikoneesta. Pitääkö pyykkiä pestä usein? Pestäänkö kerralla koko koneellinen vai vähemmän? Haluaako Esa pestä itse myös peittojaan ja tyynyään? Millaiseen paikkaan kone tulee? Esa halusi tehokkaan, kestävän ja helppokäyttöisen pyykkikoneen. Siihen piti mahtua paljon pyykkiä, esimerkiksi toppatakki. Toisaalta joskus tarvitsee pestä vain vähän kerrallaan, esimerkiksi valkoisia paitoja. Pyykkikoneen piti myös olla kapea, koska Esan kylpyhuone on pieni. Myyjä esitteli Esalle erilaisia pyykkikoneita. Hän kertoi, mitä tarkoittaa, kun pesukoneen esitteessä lukee monimutkaisia asioita. Esitteessä lukee esimerkiksi: pesukapasiteetti 5,0 kg tai linkous 1000 kierrosta / min. Pesukapasiteetti tarkoittaa paljonko koneeseen mahtuu pyykkiä. Nopealla linkouksella kone kuivaa pyykit kuivemmiksi pyykkinarulle ripustettavaksi. Esa ihmetteli, kun pyykkikoneiden hinnoissa oli niin paljon eroja. JATKUU EUROLEIJA 2 / 2002 15

JATKOA Miten yksi kone voi maksaa 420 euroa ja toinen jo 600 euroa? Koneethan näyttivät melkein saman näköisiltä! Mitä eroa niissä oikein on? Kodinkoneet, myös pyykkikoneet, kootaan monista eri osista tehtaissa. Koneiden osat voidaan tehdä hyvin erilaisista materiaaleista. Teräs on kalliimpaa kuin muovi, joten pyykkikone, jossa on paljon teräsosia, on kalliimpi. Ostaessa pitää miettiä, kuinka paljon konetta käyttää. Kalliit teräsosat kestävät pitempään kuin halvemmat muoviosat. Myyjä kertoi myös, että joskus samanlaista kodinkonetta, esimerkiksi pyykkikonetta, tehdään hyvin suuri määrä. Silloin pyykkikoneiden kalliita osia voidaan tilata kodinkonetehtaalle isoissa erissä. Isot erät tulevat tehtaalle halvemmiksi ja pyykkikonetta voidaan myydä kodinkoneliikkeessäkin tarjouksessa. Hintoja kannattaa vertailla eri kaupoissa Esa halusi vielä harkita. Hän halusi käydä muissakin kaupoissa katsomassa hintoja. Esa halusi myös tarkistaa, että uusi pyykkikone varmasti mahtuisi hänen kylpyhuoneeseensa. Hän pyysi muutamasta pyykkikoneesta mukaansa esitteet. Myyjä merkitsi esitteisiin koneiden hinnat. Hintoihin oli laskettu mukaan pyykkikoneen kuljetus Esan kotiin sekä koneen laittaminen toimintakuntoon. Esa kiitti ja lähti muihin kodinkoneliikkeisiin. Kodinkonemyyjä Jaana Hautala kertoo Esa Pajuselle pyykkikoneiden ominaisuuksista. Jo samana iltapäivänä Esa palasi. Hänen mielestään sopivin pesukone oli kuitenkin tässä ensimmäisessä kaupassa. Pesukone oli aika kallis, mutta siinä oli viiden vuoden takuu. Takuu tarkoittaa, että jos pesukone menee rikki viiden vuoden aikana, liike korjaa pesukoneen ilman kuluja tai antaa uuden koneen tilalle. Pesukonetta ei saa rikkoa tahallaan, vaikka siinä olisikin takuu. Samalla reissulla Esa osti myös edullisen mikroaaltouunin ja pölynimurin. Mikrolla saisi nopeasti ruuat lämpimiksi. Samoin pölynimuri olisi tarpeellinen, ei aina tarvitsisi rikkalapiota ja harjaa. Häntä huvitti mikroaaltouunin hinta, se oli tarjouksessa 99 (euroa). Teksti Pia Henttonen Kuvat Jaana Teräväinen 16 EUROLEIJA 2 / 2002

Suuria hankintoja isolla rahalla Harvoin tulee ostetuksi niin kalliita tuotteita kuin pesukone. Leivän hinta on helppo oppia, koska leipää ostaa usein. Mutta miten isojen summien kanssa pärjää? Esimerkissämme puhutaan stereoiden ostamisesta. Esan pyykkikone maksoi 580 euroa. Monen on vaikea ymmärtää, kuinka paljon rahaa se on. On helpompi ajatella, että leipä maksaa noin 1 2 euroa. Leivän hintaa vertailee usein. Sen monet ostavat ainakin kerran viikossa. Harvoin tulee ostetuksi niin kalliita tuotteita kuin pesukone. Suurien summien kanssa eurohintoja ei ole vielä harjoitellut. Siksi ne tuntuvat hankalilta. Kauppaan meneminen voi tuntua pelottavaltakin. Kuinka voi valmistautua stereoiden ostamiseen? Voit kuitenkin valmistautua etukäteen. Kun harkitset jotain isoa ostosta, voit miettiä seuraavia asioita. Tässä esimerkissä puhutaan uusien stereoiden ostamista.. Miksi tarvitset uudet stereot? Sinun kannattaa miettiä asiaa uudelleen, jos haluat stereot vain, koska naapurikin osti uudet. Musiikin kuuntelun pitää olla oma harrastuksesi.. Mihin käytät stereoita? Jos harrastat musiikkia vain silloin tällöin, sinulle voi riittää pieni kasettiradionauhuri tai halvat stereot, joissa on cd-soitin. JATKUU EUROLEIJA 2 / 2002 17

Tässä stereoradionauhurissa on myös cd-soitin mukana. JATKOA Jos kuuntelet musiikkia melkein päivittäin, kannattaa ehkä heti hankkia kalliimpi, mutta kestävämpi laite.. Paljonko sinulla on rahaa stereoihin? Katso kukkaroosi ja tutki tiliotettasi. Mieti, mihin muuhun voit tarvita rahojasi. Onko jokin muu tavara tai asia tärkeämpi kuin stereot? Miten maksat ostoksesi? Onko sinulla säästössä rahaa? Kaupoissa on usein esitteitä luotosta ja luotto voikin tuntua houkuttelevalta, mutta ajattele ensin. Luotto on lainaa, jonka maksat takaisin erissä. Luotolla ostaminen tulee kalliiksi, koska luotosta pitää maksaa korkoa ja muita kuluja.. Millaiset stereot haluaisit? Onko sinulle tärkeintä, että stereot sopivat hyvin kotisi muuhun kalustukseen? Vai haluatko, että äänen laatu on paras mahdollinen? Odotatko, että ne kestävät käytössäsi pitkään? Entä onko laitetta helppo käyttää? Mihin paikkaan kodissasi ajattelet laittaa uudet stereot? Kysy myyjiltä rohkeasti neuvoa Käy kiertelemässä liikkeissä. Katsele, millaisia stereoita on myynnissä ja mitä ne maksavat. Vertaile hintoja ja tuotteita. Voit kirjoittaa tärkeitä asioita muistiin. Kerro myyjille suoraan, että olet kohta hankkimassa stereot. Hyvä myyjä esittelee sinulle erilaisia vaihtoehtoja ja vastaa kysymyksiisi. Muista kysyä, kuinka pitkä takuuaika stereoissa on! Kysele myös kotiinkuljetuksesta, jos sellaista tarvitset! Kaupoissa sinun ei tarvitse ostaa mitään. On aivan oikein, että suurta hankintaa miettii. Voit tulla uudestaan, jos päätät ostaa kaupasta jotakin. Muista aina kiittää myyjää. Muista säilyttää kuitti ja takuutodistus. Voit tarvita niitä, jos stereoihisi tulee jotain vikaa. Teksti Pia Henttonen Kuva Jaana Teräväinen 18 EUROLEIJA 2 / 2002

Harjoitus Setelit Mikä on arvokkain euroseteli, mikä sinulla on ollut?. Mitä sillä ostit? Mitä rahalla saa? Mieti, mitä voisit ostaa 5 euron setelillä? Entä 10 euron setelillä? Entä 50 euron setelillä?. Mitä voisit hankkia 500 euron setelillä? Mitä maksaa?. Valitse jokin tuote/asia, jonka hintaa haluatte vertailla. Tutki lehtiä ja mainoksia tai käy eri kaupoissa ja toimipisteissä kyselemässä hintoja. Merkitse hinnat muistiin.. Mieti, missä kaupassa sama tuote/asia maksoi eniten? Entä vähiten? Euroilta. Vietä ystäviesi kanssa euroilta. Harjoitelkaa kolikoiden ja seteleiden käyttöä. Perustakaa esimerkiksi kioski, kauppa tai ravintola. Harjoitelkaa maksamista tasarahalla. Harjoitelkaa myös vaihtorahan vastaanottamista maksamalla isommalla summalla.. Rahan käyttöä voi harjoitella myös omien asiointireissujen yhteydessä. Helpoimmin harjoittelu sujuu silloin, kun ei ole ruuhka-aika. Euro ja sinä. Pohdi, miten euroon siirtyminen vaikutti sinun elämääsi?. Mitä mieltä olet: Oliko eurorahaan vaihtaminen hyvä vai huono asia? Perustele mielipiteesi eli kerro miksi olet sitä mieltä.. Miksi Suomi vaihtoi yhteiseen eurorahaan? Mitä hyötyä eurorahasta on sinulle? Mitä hyötyä eurorahasta on Suomelle?. Etsi Euroopan kartasta ne maat, jotka vaihtoivat euroon. EUROLEIJA 2 / 2002 19

Rahan historiaa Ennen rahojen keksimistä ihmiset kävivät vaihtokauppaa. Suomessa oravannahat olivat arvokkaita maksuvälineitä. Kauan, kauan sitten ennen kuin rahaa käytettiin, ihmiset kävivät vaihtokauppaa. Ihmiset vaihtoivat keskenään tavaroita, esimerkiksi eläinten nahkoja ja turkkeja, näkinkenkiä ja saviastioita. Kalastaja saattoi antaa kaloja nälkäiselle savenvalajalle ja savenvalaja antaa tilalle savikupin, jota kalastaja tarvitsi. Molemmat olivat tyytyväisiä. Vaihtokauppaa käytiin myös kauemmas. Vierailta kansoilta saatiin sellaisia tavaroita, joita ei itsellä ollut. Vaihdossa saattoi saada aseita tai meripihkaa, josta tehtiin koruja tai piitä, josta sai kestäviä nuolenkärkiä. Kuka keksi rahan? Oli ihmisiä ja kokonaisia kansoja, jotka elivät kaupankäynnillä. Vaihtokauppa oli heistä hankalaa, joten kauppiaat alkoivat maksaa tavaroista eri painoisilla arvokkailla metallinpaloilla. Palat olivat pronssia, hopeaa tai kultaa ja niihin leimattiin kunkin palan arvo. Vähitellen eri kansojen hallitsijat halusivat tehdä arvokkaista metalleista rahoja. Vanhimmat tunnetut rahat on tehty Lyydian valtakunnassa noin 2600 vuotta sitten. Kultarahat on luultavasti käskenyt tehdä Lyydian kuningas Kroisos. Lyydia sijaitsi nykyisen Turkin paikalla. Ensimmäisiin rahoihin painettiin hallitsijalle ja kansalle tärkeitä kuvia. 20

Ennen rahojen aikaa Suomessa maksettiin usein oravannahoilla. Aluksi rahoissa oli eläinten, kasvien ja kansan jumalien kuvia. Myöhemmin hallitsijat halusivat laittaa rahoihin myös oman kuvansa. Erilaiset rahat kulkeutuivat myös Suomeen. Vanhimmat Suomesta löytyneet rahat ovat melkein 1900 vuotta vanhoja. Ne ovat roomalaisia kuparirahoja 100-luvulta. Rahat on löydetty kaivauksilla. Rahoja piilotettiin maahan ehkä turvaan ryöstäjiltä. Ennen rahojen aikaa Suomessa maksettiin usein oravannahoilla. Suomessa on ollut useita rahoja Ennen markkoja ja euroja Suomessa on ollut käytössä monia rahoja. Suomesta tuli itsenäinen valtio 1917. Sitä ennen Suomi on ollut ensin osa Ruotsia ja sitten osa Venäjää. Suomessa on käytetty siis Ruotsin ja Venäjän rahoja. Sen ajan rahoilla oli hauskoja nimiä, kuten ropo ja killinki ja riikintaaleri. 1600-luvulla Suomi oli osa Ruotsia. Silloin olivat käytössä todella isot rahat, kupariset plootut. Isoin ja arvokkain plootu painoi lähes 20 kiloa. Sillä sai ainakin seitsemän lehmää. Painavat plootut olivat hankalia käyttää ja kuljettaa, joten alettiin käyttää setelirahaa. JATKUU

JATKOA Venäjän hallitsija päätti 1860, että Suomi saisi oman rahan. Omaa rahaa varten tarvittiin Venäjän hallitsijan lupa, koska Suomi oli osa Venäjää. Rahan nimeksi sovittiin markka. Se jakaantui 100 penniin. Markalle ehdotettiin myös muita nimiä, kuten orava ja omena. Pennille ehdotettiin nimeksi myös rahtu ja pii. Markka-sana tarkoittaa turkkia, oravannahkaa. Markasta tuli Suomen ainoa raha, kun Suomi itsenäistyi 1917. Markoilla ja penneillä maksettiin Suomessa vuoden 2001 loppuun asti. Suomen markat muuttuivat usein. On ollut erilaisia seteleitä ja kolikoita. Muistatko esimerkiksi sen, että ennen viiden markan kolikkoa käytettiin viiden markan seteliä? Entä muistatko yhden pennin kolikot? Euroaika toi taas uudet rahat Nyt käytämme euroja. Hinnat kaupoissa merkitään euroina. Palkat ja eläkkeet maksetaan euroina. Yksi euro on jo paljon rahaa. Muista se, jos esimerkiksi pelaat rahapelejä! Pelikoneisiin kannattaa laittaa senttejä! Eurojen käytön oppii varmasti, mutta uuden rahan käyttöä pitää harjoitella. Pyydä tarvittaessa apua esimerkiksi kaupan myyjiltä. Teksti: Pia Henttonen Kuvat: Oravannahat on kuvattu Vapriikki-museon Pirkanmaa-näyttelystä, kuvaaja Jaana Teräväinen Muistatko markan setelin? 22 EUROLEIJA 2 / 2002

VINKKEJÄ on euron tunnus Suomessa käytetään nyt euroja ja senttejä. Niillä on omat lyhenteensä, joita voit nähdä esimerkiksi kaupassa. Euron tunnus on Euron lyhenteenä käytetään myös sanaa euro ja kirjainta e. Kun olet lähdössä ulkomaille, voit joutua vaihtamaan rahaa. Silloin eurosta käytetään lyhennettä EUR. Senttien lyhenteenä käytetään kirjaimia snt. Postimerkit Onko sinulla vielä postimerkkejä, joissa hinta on markkoina? Markkamerkkejä voi käyttää vuoden 2011 loppuun. Markkamerkkejä voi käyttää yksinään tai yhdessä euromerkkien kanssa. Postista saat muuntotaulukon. Siinä näkyy, mitä vanhat markkamerkit ovat euroina. Sen avulla voit katsoa, millaisia postimerkkejä kirjeeseen tarvitset. Myös postin työntekijät auttavat sinua. Kotoa löytyy vielä markkoja! Onko laukkusi sivutaskussa tai säästölippaassasi vielä vanhoja markkoja? Suomen Pankki vaihtaa seteleitä ja kolikoita euroiksi 29.2.2012 asti. Suomen Pankilla on 5 toimipaikkaa. Toimipaikat ovat seuraavissa kaupungeissa: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio. Teksti Heli Virkkula Piirros Päivi Vehmas EUROLEIJA 2 / 2002 23

Numero 2. 2002 LEIJA Pinninkatu 51 33100 Tampere puhelin (03) 2403 111 faksi (03) 2227 994 Hei! Tämän lehden aiheena on euro. On tärkeää tietää eurosta, sillä se on 1.3.2002 alkaen Suomen ainoa raha. Lehdessä on juttuja esimerkiksi ostoksilla käymisestä ja rahan historiasta. Löydät myös tehtäviä, kuten euroristikon. Lehteä voit lukea yksin tai yhdessä toisten kanssa. Jutut voivat olla keskustelun tai opetuksen aiheena esimerkiksi työpaikalla tai koulussa. Euro-Leijan tekemiseen on saatu taloudellista tukea valtiovarainministeriöltä ja Euroopan unionilta. Hauskoja lukuhetkiä! Toivoo lehden suunnitellut Pia Henttonen Koulutussuunnittelija IKI-instituutti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51 33100 Tampere Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset Jäsensihteeri Sinikka Niemi puhelin (03) 2403 302 sähköposti: sinikka.niemi@kvtl.fi Julkaisija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Internet: http://www.kvtl.fi Toimitus Tupu Anttila (03) 2403 219 Jaana Teräväinen (päätoimittaja) (03) 2403 220 Lehden ulkoasu Jaana Teräväinen Kansi Mitä leipä maksaa euroissa? Kuva Euroopan unioni. Toimitusneuvosto Timo Kuosmanen Matti Larinaho (varapj) Laina Romppanen Teuvo Taipale (puheenjohtaja) Hannele Tuominen Irmeli Vuotila Painopaikka Oriveden Kirjapaino 2002 Tilaushinta 2002 16 euroa eli noin 95 markkaa / vuosikerta Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton. Leija ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Seuraava Leija 3 / 2002 postitetaan lukijoille 14.5. Siihen tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 24.4. mennessä.