SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS LUONNOS SUUREN, VÄHINTÄÄN 100 M 3 :N ÖLJYVARASTON, SATAMAN JA LAITOKSEN ÖLJYNTORJUNTAVALMIUS

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS LUONNOS 13.11.2015 SUUREN, VÄHINTÄÄN 100 M 3 :N ÖLJYVARASTON, SATAMAN JA LAITOKSEN ÖLJYNTORJUNTAVALMIUS

2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 3. ÖLJYVAHINKOJEN ENNALTATORJUNTA... 6 4. TORJUNNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 5. ÖLJYVAHINGON TORJUNTA... 9 6. TORJUNTA-APU... 10 7. TUTKIMINEN... 10 8. SUUNNITELMA ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 11 MALLIPOHJA VÄHINTÄÄN 1 000 000 LITRAN ÖLJYVARASTON TORJUNTASUUNNITELMAKSI.. 12

3 1. JOHDANTO Suomen ympäristökeskus huolehtii öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan ja alan ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen valtakunnallisesta järjestämisestä ja kehittämisestä. Se huolehtii myös riittävän valtakunnallisen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden hankkimisesta ja ylläpidosta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan ja vahvistaa toimialueensa pelastustoimen alueiden öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmat. Se antaa myös tarvittaessa muille torjuntaviranomaisille asiantuntija-apua ja mahdollisuuksiensa mukaan muutakin apua öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa. Alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Se ohjaa myös öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan. Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Tämän ohjeen tarkoituksena on ilmaista Suomen ympäristökeskuksen käsitys siitä, miten suuren öljyvaraston, sataman ja laitoksen öljyvahinkojen torjunta tulisi yleisesti järjestää ja miten sitä tulisi kehittää, antaa suosituksia laitteista ja tarvikkeista sekä ohjata yleisesti ja yhteensovittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä alueen palastustoimen toimintaa. Tällä ohjeella pyritään myös tarkentamaan ja selventämään öljyvahinkojen torjuntaa koskevia määräyksiä, eivätkä ne siten miltään osin korvaa tai kumoa voimassa olevia lakeja, asetuksia, valtioneuvoston päätöksiä ja viranomaismääräyksiä Tämä ohje koskee niitä öljyvarastoja, satamia ja laitoksia, joilla säilytetään tai varastoidaan samalla alueella vähintään 100 000 litraa öljyä. Ohjeen liitteenä on lisäksi malli suunnitelmasta, joka vähintään 1 000 000 litran ö1jyvarastolla tulee olla öljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä. Tämä ohje on ladattavissa PDF-muodossa sekä mallipohja Word-tiedostona www.ymparisto.fi/oil verkkopalvelussa kohdassa Ohjeet, oppaat ja julkaisut. 2. YLEISET MÄÄRÄYKSET Ympäristönsuojelulaki (27.6.2014/527), 2 luku, 6, Selvilläolovelvollisuus Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulaki (27.6.2014/527), 2 luku, 7, Velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on noudatettava jätelain (646/2011) 2 luvussa säädettyjä yleisiä velvollisuuksia ja periaatteita sekä kemikaalilain (599/2013) ja Euroopan unionin kemikaalilainsäädännön mukaisia kemikaalien turvallista käyttöä koskevia yleisiä periaatteita ja velvoitteita ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulaki (27.6.2014/527), 2 luku, 14, Pilaantumisen torjuntavelvollisuus

4 Jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on muutoinkin havaittuaan, että toiminta ei täytä sille tässä laissa tai sen nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia, viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin vaatimusten noudattamiseksi. Ympäristönsuojelulaki (27.6.2014/527), 2 luku, 15, Ennaltavarautumisvelvollisuus Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennakolta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Ennalta varautumista varten toiminnanharjoittajan, jonka ympäristöluvan myöntää valtion lupaviranomainen, on laadittava riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma, varattava tarpeelliset laitteet ja muut varusteet, laadittava toimintaohje, testattava laitteet ja varusteet sekä harjoiteltava toimia onnettomuuksia ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten. Suunnitelman sisältö, laajuus ja tarkkuus määräytyvät toiminnan luonteen perusteella. Varautumissuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse laatia, jos valvontaviranomainen arvioi, että toiminta, sen vaikutukset ja riskit eivät edellytä suunnitelman laatimista. Suunnitelmaa ei myöskään ole tarve tehdä siltä osin kuin vastaava suunnitelma on laadittu vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005), pelastuslain (379/2011), kaivoslain (621/2011) tai muun lain nojalla eikä eläinsuojan toiminnasta. Ympäristönsuojelulaki (27.6.2014/527), 2 luku, 16, Maaperän pilaamiskielto Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka eliöitä tai pieneliöitä siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulaki (27.6.2014/527), 2 luku, 17, Pohjaveden pilaamiskielto Ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka pohjaveden laatu voi muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä olevan pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka tehdä pohjaveden kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua. Ympäristönsuojelulaki (27.6.2014/527), 2 luku, 18, Merta koskevat erityiset kiellot Suomen maa-alueella, sisävesialueella, aluevesillä tai talousvyöhykkeellä ei saa ryhtyä toimeen, josta voi aiheutua merensuojelulaissa tarkoitettua meren pilaantumista Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella. Suomen aluevesille tai talousvyöhykkeelle ei saa upottamis- tai muussa hylkäämistarkoituksessa laskea jätettä tai muuta ainetta suomalaisesta tai ulkomaisesta aluksesta, jäällä liikkuvasta ajoneuvosta, ilma-aluksesta tai merensuojelulain 4 :n 2 kohdassa tarkoitetusta avomeriyksiköstä taikka upottaa tai hylätä alusta, avomeriyksikköä tai ilma-alusta ottaen huomioon, mitä vastaavasta toimesta talousvyöhykkeen ulkopuolella säädetään merensuojelulain 7 :n 3 momentissa. Sama koskee aineen kaatamista rannalta mereen upottamis- tai hylkäämistarkoituksessa.

5 Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 1 luku, 3, Määritelmät Öljyllä tarkoitetaan kivennäisöljyä kaikissa muodoissaan, raakaöljy, polttoöljy, öljyliete, öljyjäte ja jalostetut tuotteet mukaan luettuina, sekä öljypitoista seosta ja jätettä. Muulla haitallisella aineella tarkoitetaan muuta sellaista ainetta kuin öljyä, jonka joutuminen mereen saattaa aiheuttaa pilaantumista. Maa-alueen öljyvahingolla sellaista maa-alueella tapahtuvaa vahinkoa tai haittaa, jonka maahan tai veteen joutunut öljy aiheuttaa ihmiselle tai ympäristölle likaamalla, turmelemalla tai pilaamalla maaperää, vesiä, kasvillisuutta, eläimistöä, laitteita tai rakenteita. Alusöljyvahingolla aluksesta aiheutuvaa tapahtumaa tai samaa alkuperää olevaa tapahtumasarjaa, joka johtaa tai saattaa johtaa öljypäästöön ja joka vaarantaa tai saattaa vaarantaa vesistön tai meriympäristön taikka rannikon tilan tai niihin liittyviä etuja, ja joka vaatii kiireellisesti suoritettavia toimia. Öljyvahingolla maa-alueen öljyvahinkoa ja alusöljyvahinkoa. Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 5 luku, 17, Vahingosta ilmoittaminen ja ensitorjunta Sen, jonka hallussa vahingon tai vahingon vaaran aiheuttanut öljy on, on ilmoitettava vahingosta tai sen uhasta hätäkeskukselle ja ryhdyttävä sellaisiin torjuntatoimiin, joita häneltä olosuhteisiin nähden voidaan kohtuudella vaatia. Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 5 luku, 20, Velvollisuus osallistua torjuntaan Jos öljyvahinko, sen vaara tai vahingon leviämisen mahdollisuus on niin suuri, että torjuntaviranomaisen käytössä oleva henkilöstö tai kalusto ei riitä vahingon tehokkaaseen torjumiseen tai ehkäisyyn, torjuntaviranomaisella on oikeus määrätä sataman pitäjä, laitoksen haltija, öljyn varastoija tai muu, jolla on torjuntakalustoa tai niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä, asettamaan nämä torjuntaviranomaisen käyttöön, jollei tästä aiheudu toiminnan harjoittajalle kohtuutonta haittaa. Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 2 luku, 10, Torjuntaviranomaiset Öljyvahinkojen torjuntaviranomaisia ovat Suomen ympäristökeskus ja sen asettama torjuntatöiden johtaja, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, alueen pelastustoimen pelastusviranomainen ja torjuntatöitä johtava muu pelastuslain 34 :n 1 momentissa tarkoitettu pelastustoiminnan johtaja öljyvahinkojen torjunnassa sekä kunta jälkitorjunnassa. Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 4 luku, 14, Öljyvaraston perustorjuntavalmius Jokainen, joka varastoi öljyä samalla varastoalueella vähintään 100 000 litraa, mutta kuitenkin alle miljoona litraa, on velvollinen pitämään varastoalueella paikallisten olosuhteiden vaatiman määrän torjuntaan soveltuvaa imeytys- tai muuta vastaavaa ainetta ja torjuntaan tarvittavaa kalustoa sekä huolehtimaan siitä, että saatavissa on niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Jos varastoalue sijaitsee siten, että sieltä voi öljyvuodon yhteydessä joutua öljyä vesistöön, on varastoalueella oltava niin paljon öljypuomia, että sen avulla voidaan estää öljyn leviäminen vesistössä. Varaston haltijan on huolehdittava siitä, että varaston henkilökunta on perehtynyt öljyvahinkojen hälytysjärjestelmään ja että henkilökunnan tiedossa ovat ne paikat, jotka viranomainen on hyväksynyt öljyisen jätteen keräys- ja hävityspaikoiksi. Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 4 luku, 15, Suuren öljyvaraston torjuntavalmius Jos öljyn määrä muualla kuin rannikolla sijaitsevalla varastoalueella on miljoona litraa tai suurempi, varastoija on velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon varalta ja kuulemaan siinä yhteydessä alueen pelastustointa. Varastoijan on myös hankittava öljyvahinkojen

6 ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa sekä huolehdittava siitä, että saatavissa on sen käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Suunnitelma torjunnan järjestämisestä on viivytyksettä saatettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja alueen pelastustoimen tietoon. Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 4 luku, 16, Sataman ja laitoksen torjuntavalmius Pääasiassa kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun sataman pitäjä ja muun rannikkoalueella miljoona litraa tai sitä enemmän öljyä tai muita haitallisia aineita varastoivan laitoksen toiminnan harjoittaja on velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon varalta. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultava alueen pelastustointa. Sataman pitäjän ja toiminnan harjoittajan on hankittava öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa. Toiminnanharjoittajan tulee myös huolehtia siitä, että torjuntakaluston käyttäjiksi on saatavissa koulutettua henkilöstöä. Suunnitelma torjunnan järjestämisestä on viivytyksettä saatettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja alueen pelastustoimen tietoon. Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 6 luku, 27, Valvonta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo 12, 15 ja 16 :ssä tarkoitettujen torjuntasuunnitelmien laatimista, suunnitelmien mukaisen kaluston hankintaa ja sitä, että torjuntakaluston käyttöön on saatavilla tarvittava henkilöstö. Alueen pelastustoimen tehtävänä on tarkastaa, että 14 16 :ssä tarkoitetun toiminnan harjoittajalla on suunnitelman mukainen kalusto ja torjuntavalmius sekä ilmoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mahdollisesti havaitsemistaan puutteista. 3. ÖLJYVAHINKOJEN ENNALTATORJUNTA Öljyvahinkojen ennaltatorjuntaa voidaan suunnitella ja toteuttaa erilaisin rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein noudattaen asiaa koskevia ohjeita ja määräyksiä. Rakenteelliset toimenpiteet Öljyvaraston rakenteelliseen öljyvahinkojen torjuntaan kuuluvat järjestelyt otetaan huomioon varastoa tai laitosta perustettaessa peruskorjattaessa. Tällöin määrätään tarvittavista suojarakenteista ja öljyn käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä. Sijoituspaikan valinta Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan: luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski; vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle; merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta; sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus; muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Lupamenettelyt Tässä ohjeessa ei oteta kantaa ympäristölupa- ja rakennuslupamenettelyihin eikä muihinkaan lupamenettelyihin. Aiheista on olemassa omat ohjeet, säädökset ja määräykset.

Yleiset periaatteet ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa 7 Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että: menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate); noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate). Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttösekä lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä ja jotka soveltuvat ympäristölupamääräysten perustaksi; tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asianomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin. Käyttötekniset toimenpiteet Öljyvaraston käyttötekniseen öljyvahinkojen torjuntaan kuuluvat öljyvaraston laitteiden ja rakennelmien ennakoiva huolto, kunnossapito ja hoito sekä öljyn ja ö1jyisten vesien asianmukainen käsittely. Kunnossapitopäiväkirja Laitteiden ja rakennelmien toistuva tarkkailu ja määräaikaistarkastukset sekä ennakkohuollot ja korjaukset muodostavat oleellisen osan öljyvahinkojen käyttöteknisestä torjunnasta. Öljynerottimien ja muiden kaivojen tarkkailusta ja tyhjennyksistä sekä muusta öljysuojalaitteiden hoidosta ja kunnossapidosta tulee pitää päiväkirjaa. Pyydettäessä on päiväkirja esitettävä tai tarvittavat tiedot siitä annettava valvontaviranomaiselle. Öljynkäsittelyn eri vaiheissa tulee noudattaa tarpeellista huolellisuutta öljyvahingon tai sen vaaran ehkäisemiseksi. Öljyn käytön sekä siinä tarvittavien laitteiden käytössa ja toiminnassa tulee tarpeen vaatimin toimenpitein ja järjestelyin varmistua, ettei öljyvahinkoa pääse tapahtumaan. Öljyisten vesien käsittelyssä ja siinä tarvittavien rakennelmien ja laitteiden käytössä on vastaavasti noudatettava tarvittavaa huolellisuutta sekä muutoinkin otettava huomioon öljyvahingon torjunnan ja vesiensuojelun tarpeet. 4. TORJUNNAN JÄRJESTÄMINEN Torjuntavalmius Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 4 luku 14 Jokainen, joka varastoi öljyä samalla varastoalueella vähintään 100 000 litraa, mutta kuitenkin alle miljoona litraa, on velvollinen pitämään varastoalueellaan paikallisten olosuhteiden vaatiman

8 määrän torjuntaan soveltuvaa imeytys- tai muuta vastaavaa ainetta ja torjuntaan tarvittavaa kalustoa sekä huolehtimaan siitä, että saatavissa on niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Varaston haltijan on myös huolehdittava siitä, että varaston henkilökunta on perehtynyt öljyvahinkojen hälytysjärjestelmään ja että henkilökunnan tiedossa ovat ne paikat, jotka viranomainen on hyväksynyt öljyisen jätteen keräys- ja hävityspaikoiksi. Jos varastoalue sijaitsee siten, että sieltä voi öljyvuodon yhteydessä joutua öljyä vesistöön, on varastoalueella oltava niin paljon öljypuomia, että sen avulla voidaan estää öljyn leviäminen vesistössä. 15 Jos öljyn määrä muualla kuin rannikolla sijaitsevalla varastoalueella on miljoona litraa tai suurempi, varastoija on velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon varalta ja kuulemaan siinä yhteydessä alueen pelastustointa. Varastoijan on myös hankittava öljyvahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa sekä huolehdittava siitä, että saatavissa on sen käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Suunnitelma torjunnan järjestämisestä on viivytyksettä saatettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja alueen pelastustoimen tietoon. 16 Pääasiassa kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun sataman pitäjä ja muun rannikkoalueella miljoona litraa tai sitä enemmän öljyä tai muita haitallisia aineita varastoivan laitoksen toiminnan harjoittaja on velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon varalta. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultava alueen pelastustointa. Sataman pitäjän ja toiminnan harjoittajan on hankittava öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa. Toiminnanharjoittajan tulee myös huolehtia siitä, että torjuntakaluston käyttäjiksi on saatavissa koulutettua henkilöstöä. Suunnitelma torjunnan järjestämisestä on viivytyksettä saatettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja alueen pelastustoimen tietoon. Torjuntakalusto Öljyn varastoija on velvollinen pitämään varastoalueella paikallisten olosuhteiden vaatiman määrän torjuntaan soveltuvaa imeytys- tai muuta vastaavaa ainetta sekä vahingon torjuntaan tarvittavia työkaluja ja varusteita. Jos varastoalue sijaitsee siten, että sieltä voi öljyvuodon yhteydessä joutua öljyä vesistöön, on varastoalueella oltava niin paljon öljypuomia, että sen avulla voidaan estää öljyn leviäminen vesistössä. Varastolla on tällöin oltava myös vene- ja keräilykalustoa vesialueella suoritettavaa torjuntaa varten. Öljyvaraston torjuntakalusto- ja tarvikkeet mitoitetaan varaston olosuhteiden mukaista ympäristön suojelutarvetta silmällä pitäen. Kalustoa suunniteltaessa voidaan ottaa huomioon myös yhteistoiminnan kautta muualta saatava kalustoapu. Torjuntakalustoksi voidaan lukea myös muuta tarkoitusta varten hankittu öljyvahinkojen torjuntaan tarvittaessa käytettävä kalusto. Kalustollisen torjuntavalmiuden osalta on tarkoituksenmukaista olla yhteydessä alueen pelastustoimen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa, joiden tehtävänä on valvoa varastoijan torjuntajärjestelyjen riittävyyttä ja asianmukaisuutta. Henkilöstö Öljyvaraston torjuntavalmiutta varten tulee olla myös tarpeellinen henkilöstö. Oman torjuntahenkilöstön lisäksi otetaan tarvittavin osin huomioon ulkopuolelta saatava henkilöstöapu. Torjuntahenkilöstön perehtyneisyyttä öljyvahinkojen torjuntaan voidaan tarpeen mukaan edistää

9 koulutuksella ja torjuntaharjoituksilla. Varaston henkilökunnan tulee olla perehtynyt ö1jyvahinkojen hälytysjärjestelmään. Torjuntasuunnitelma Jos öljyn määrä muualla kuin rannikolla sijaitsevalla varastoalueella on miljoona litraa tai suurempi, varastoijalla tulee lisäksi olla omaa varastoaluettaan varten suunnitelma öljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä. Torjuntasuunnitelma on viivytyksettä saatettava alueen pelastustoimen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tietoon. Pääasiassa kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun sataman pitäjän ja muun rannikkoalueilla miljoona litraa tai sitä enemmän öljyä tai muuta haitallista ainetta varastoivan laitoksen toiminnanharjoittajan on vastaavasti kuin maa-alueen suuri öljyvarasto velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvien öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen varalle ja varautumaan vahinkojen torjuntaa. Torjuntajohtaja Vähintään 1 000 m 3 öljyvarastoa varten tulee olla nimetty henkilö (torjuntajohtaja), jonka tehtävänä on huolehtia torjuntavalmiuden ylläpitoon sekä torjuntaan liittyvistä järjestelyistä. Torjuntajohtajan nimi ja muut tarpeelliset tiedot on pidettävä alueen pelastustoimen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tiedossa. 5. ÖLJYVAHINGON TORJUNTA Ilmoittaminen Öljyvahingon tapahduttua on öljyvarastolla tehtävä sisäinen hälytys, sekä ilmoitettava vahingosta tai sen uhasta hätäkeskukselle ja ryhdyttävä sellaisiin torjuntatoimiin, joita häneltä olosuhteisiin nähden voidaan kohtuudella vaatia. Yleisestä ilmoittamis- ja toimimisvelvollisuudesta öljyn tai muun vahingollisen aineen aiheuttaman vahingon sattuessa tai vahingon vaaran uhatessa säädetään pelastuslain 28 :ssä. Torjuntatoimenpiteet Vahingon torjumiseksi on varastoijan torjuntahenkilöstön kiireellisesti ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi ja öljyn keräämiseksi. Öljyvahingon tai sen vaaran torjumisessa on pyrittävä välittömin toimenpitein saamaan vahinko niin ehkäistyksi ja rajoitetuksi, että vahingontorjunta voidaan vallitsevissa olosuhteissa tarkoituksenmukaisesti suorittaa. Vahinkojätteen käsittely Jätteen haltijan on jätelain (17.6.2011/646) 15 ja 17 :ssä säädetyin edellytyksin järjestettävä erilaatuisten öljyjätteiden erilliskeräys. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset öljyjätteet on lähtökohtaisesti kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan. Öljyjätteet ovat vaarallisia jätteitä, joita ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen tai muuhun aineeseen. Öljyjätteen käsittely on järjestettävä jätelain 8 ja 13 :n mukaisesti siten, että noudatetaan jätehierarkian etusijajärjestystä ja ehkäistään jätteestä ja jätehuollosta aiheutuva vaara ja haitta. Öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (294/2014) 10 :n mukaan toiminnanharjoittajan tulee sisällyttää öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 15 ja 16 :n nojalla tehtyihin suunnitelmiin suunnitelma vahingon torjunnassa syntyvän

10 öljyisen ja muita vahingollisia aineita sisältävän jätteen keräilystä, kuljettamisesta, varastoinnista ja toimittamisesta käsittelyyn. Torjuntaviranomaisen ottaessa öljyntorjunnan vastuulleen sille siirtyy operatiivinen vastuu torjunnan järjestämisestä ja vastuu sisältää myös jätehuollon järjestämisen. Öljyvaraston henkilökunnan tiedossa on oltava ne paikat, jotka Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan viranomainen on hyväksynyt öljypitoisen seoksen, jäteöljyn ja öljyisen jätteen tilapäisiksi säilytyspaikoiksi. Öljyn keräämisessä ja öljyvahinkojätteen käsittelyssä varastoalueella on tarvittaessa turvauduttava tilapäisjärjestelyihin. On kuitenkin huomioitava, että öljyisen vahinkojätteen käsittely ja varastointi edellyttävät nykyisen lainsäädännön (YSL 527/2014) mukaan ympäristölupaa, sillä jälkitorjuntavaiheessa ei voida soveltaa ympäristönsuojelulain poikkeuksellisia tilanteita koskevia säännöksiä. 6. TORJUNTA-APU Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 5 luku, 20, Velvollisuus osallistua torjuntaan Jos öljyvahinko, sen vaara tai vahingon leviämisen mahdollisuus on niin suuri, että torjuntaviranomaisen käytössä oleva henkilöstö tai kalusto ei riitä vahingon tehokkaaseen torjumiseen tai ehkäisyyn, torjuntaviranomaisella on oikeus määrätä sataman pitäjä, laitoksen haltija, öljyn varastoija tai muu, jolla on torjuntakalustoa tai niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä, asettamaan nämä torjuntaviranomaisen käyttöön, jollei tästä aiheudu toiminnan harjoittajalle kohtuutonta haittaa. Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 7 luku, 32, Torjuntaviranomaisen oikeus tietojen saamiseen yrityksiltä ja yhteisöiltä Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaviranomaisella on oikeus vaaratilanteessa saada öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon torjumiseksi tarpeellisia tietoja: 1) öljyn ja muun haitallisen aineen varastoijalta ja jakelijalta yrityksessä käytetyistä tuotteista ja niiden varastoinnista; 2) varustamolta, veneilyalan järjestöltä sekä matka-, rahti-, satama-, telakka- ja pelastuspalveluja tarjoavalta yritykseltä aluksen miehistöstä, matkustajista ja lastista; 3) teollisuus- ja liikeyritykseltä viestintä- ja kuljetusvälineistä, työkoneista ja -välineistä sekä lastaukseen, purkaukseen tai väliaikaiseen varastoimiseen tarvittavista tiloista ja paikoista; sekä 4) muulta vastaavalta taholta, jolla on hallussaan öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjumiseksi, ehkäisemiseksi ja henkilövahinkojen välttämiseksi tarpeellisia tietoja. Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), 8 luku, 36, Korvaukset torjuntaan osallistumisesta Torjuntatyöhön osallistuneille torjunnasta aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista ja torjuntatyössä kulutettujen tai turmeltuneiden tarvikkeiden, laitteiden, varusteiden ja muiden vastaavien käyttöesineiden arvosta tai arvon vähennyksestä on mahdollista saada täysi korvaus, kun kysymys ei ole oman öljyvahingon torjumisesta. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vahingosta on viivytyksettä ilmoitettu torjuntatoimen johtajalle. 7. TUTKIMINEN Mikäli vahinko on sattunut, on syytä selvittää vahingon perimmäinen syy, miksi vahinko tapahtui sekä arvioida vahinkoon liittyvä riski. Tutkimuksen perusteella voidaan päättää korjaavat ja/tai ehkäisevät toimenpiteet ja aikataulu sekä osoittaa vastuuhenkilö ja tarvittavat resurssit toimenpiteiden suorittamiseksi.

8. SUUNNITELMA ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014), 10, Suuren öljyvaraston, sataman ja laitoksen torjuntavalmius 11 Öljyvahinkojen torjuntalain 15 ja 16 :ssä tarkoitetussa öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon varalta tehtävässä suunnitelmassa on oltava: 1) seuraavat tiedot varaston, sataman ja laitoksen torjuntaorganisaatiosta: a) selvitys torjunnan johtamisesta, valmiuden ylläpidosta ja vastuun jakautumisesta organisaatiossa sekä torjuntaan liittyvistä järjestelyistä vastaavien henkilöiden nimet ja yhteystiedot; b) suunnitelma torjunnan järjestämisestä, torjuntaan osallistuvista henkilöistä ja torjuntayksiköiden perustamisesta, varustamisesta ja huoltamisesta sekä tiedot hälytys- ja viestintäjärjestelmistä; c) selvitys torjuntatilanteen johtamisesta siihen saakka kunnes alueen pelastustoimen pelastusviranomainen tai pelastuslain 34 :n 1 momentissa tarkoitettu pelastustoiminnan johtaja ottaa toiminnan johtaakseen; d) selvitys yhteistyöstä alueen pelastustoimen kanssa; 2) seuraavat tiedot torjuntavalmiuden tasoon vaikuttavista tekijöistä: a) selvitys alueella öljy- ja aluskemikaalivahingon vaaraa aiheuttavista kohteista, niiden sijainnista ja alueen kulkureiteistä; b) selvitys tunnistetuista öljy- ja aluskemikaalivahingon onnettomuusriskeistä ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä; c) tiedot muista vahingonvaaraan vaikuttavista seikoista ja erityisesti sataman liikenteen ja siellä käyvien säiliöalusten määrästä; 3) seuraavat tiedot kalustosta ja muusta torjuntavalmiudesta: a) selvitys torjuntavalmiuden tason edellyttämästä vahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellisesta torjuntakalustosta, -tarvikkeista ja muista vahinkojen torjuntaan soveltuvasta kalustosta ja tarvikkeista sekä niiden varastoinnista ja kunnossapidosta; b) suunnitelma koulutuksen ja harjoitusten järjestämisestä; c) suunnitelma vahingon torjunnassa syntyvän öljyisen ja muita vahingollisia aineita sisältävän jätteen keräilystä, kuljettamisesta, varastoinnista ja toimittamisesta käsittelyyn. Suunnitelmaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota öljyvaraston, sataman ja laitoksen kaluston riittävyyteen ja sopivuuteen vahingon torjunnan ensivaiheessa sekä riittävän henkilökunnan kouluttamiseen torjuntatilanteiden varalle. Suunnitelmaa laadittaessa on varmistettava hyvä ja joustava tiedonkulku ja yhteistyö varaston, sataman ja laitoksen ja alueen pelastustoimen kesken. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultava alueen pelastustointa. (Öljyvahinkojen torjuntalaki 16 ). Öljyvahinkojen torjuntalain 15 ja 16 :ssä tarkoitetun öljyn varastoijan, sataman ylläpitäjän ja laitoksen toiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että suunnitelma saatetaan ajan tasalle vastaamaan alueella tai toiminnassa tapahtuneita muutoksia. Tarkistettu suunnitelma on viivytyksettä saatettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja alueen pelastustoimen tietoon. Suunnitelmasta on mallipohja tämän ohjeen liitteenä, jota voi käyttää apuna suunnitelmaa laadittaessa. Mallipohja on ladattavissa Word-tiedostona www.ymparisto.fi/oil verkkopalvelussa kohdassa Ohjeet, oppaat ja julkaisut. Torjuntasuunnitelman laatimisessa antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen öljyntorjunnasta vastaava henkilö tarvittaessa lisäohjeita.

MALLIPOHJA VÄHINTÄÄN 1 000 000 LITRAN ÖLJYVARASTON TORJUNTASUUNNITELMAKSI ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMA Öljyn varastoija / osoite Yhteyshenkilö/puh.nro Varaston omistaja Varastoalue Sijaintiosoite Kunta Pvm Tämä torjuntasuunnitelma on voimassa toistaiseksi. Suunnitelma tarkistetaan tarpeen mukaan, mikäli siihen liittyvissä asioissa tapahtuu oleellisia muutoksia, ja tarvittaessa voidaan tehdä uusi suunnitelma.

13 SISÄLLYS sivu 1. SUUNNITELMAN YLEISET PERUSTEET... 2.VARASTOSELVITYS... 3. SELVITYS PAIKALLISISTA OLOSUHTEISTA... 4. SELVITYS VARASTOINNISTA... 5. HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ JA VAHINGON TORJUMINEN... 6. TIEDOT TORJUNTAHENKILÖSTÖSTÄ... 7. TORJUNNAN JOHTAMINEN, VASTUUT JA VELVOLLISUUDET... 8. KOULUTUKSEN JA HARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN... 9. TIEDOT TORJUNTAKALUSTOSTA JA TARVIKKEISTA... 10. ÖLJYNTORJUNTAKALUSTON KUNNOSSAPITO... 11. ÖLJYJÄTTEEN KÄSITTELY... 12. SELVITYS YHTEISTOIMINNASTA... 13. ÖLJYNTORJUNTAVALMIUDEN YLLÄPITO... LIITTEET Kalustoluettelo Henkilöstöluettelo / yhteystiedot Varastoaluekartta Yleiskartta

14 1. SUUNNITELMAN YLEISET PERUSTEET Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman yleisistä perusteista määrätään öljyvahinkojen torjuntaa koskevassa lainsäädännössä, jotka ovat - öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) - valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014) Laitos huolehtii öljyntorjuntaan liittyvistä velvollisuuksistaan siten kuin tässä torjuntaselvityksessä ilmenee. Laitos kuuluu ei kuulu myös alusöljyvahinkojen sekä aluskemikaalivahinkojen torjunnan piiriin. 2.VARASTOSELVITYS Varastoalue: Varastointitilavuus m3 Varastoitavat öljytuotteet: Varasto on erillinen öljyvarasto laitoksen yhteydessä oleva öljyvarasto ilman suoraa yhteyttä satamaan suorassa yhteydessä satamaan (sataman nimi)

15 3. SELVITYS PAIKALLISISTA OLOSUHTEISTA Varastoalue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella (nimi) välittömässa yhteydessä vesistöön (nimi) puro joki järvi meri muualla kuin edellä tarkoitetussa paikassa Varastoalueen läheisyydessä olevat suojeltavat kohteet / herkät alueet: Varastoalueen sijainti ja paikalliset olosuhteet käyvät lähemmin ilmi liitteenä olevasta yleiskartasta. 4. SELVITYS VARASTOINNISTA Öljyn varastointi on järjestetty seuraavasti: öljytuote / säiliöt (kpl x tilavuus m 3 ) Öljyn kuljetus tapahtuu seuraavasti: varastoon / varastosta maantiekuljetus % % rautatiekuljetus % % vesitiekuljetus % % sisäinen siirto % % Sataman säiliöalusten ja muiden alusten liikennemäärät: Varastoalue, säiliöt, satamajärjestelyt, kulkureitit ja niiden suojaus sekä ö1jyerottimet ja putkistot yms. tiedot käyvät ilmi liitteenä olevasta varastoaluekartasta.

5. HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ JA VAHINGON TORJUMINEN 16 Öljyvahingon tapahduttua on öljyvarastolla tehtävä sisäinen hälytys annettujen ohjeiden mukaan (oman torjuntahenkilöstön hälyttäminen), sekä ilmoitettava vahingosta tai sen uhasta hätäkeskukselle ja ryhdyttävä sellaisiin torjuntatoimiin, joita olosuhteisiin nähden voidaan kohtuudella vaatia. Varaston sisäinen hälytysjärjestelmä ja hätäkeskuksen puhelinnumero sekä muut tarpeelliset tiedot öljyvaraston torjuntajärjestelyistä ovat varaston henkilökunnan tiedossa. Torjuntajohtajan tiedossa ovat kunnan ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen öljyvahinkojen torjunnasta vastaavat henkilöt. Henkilö, joka tehdasalueella tai sen välittömässä läheisyydessä havaitsee öljyvahingon tai on itse osallisena siihen, on velvollinen ilmoittamaan siitä henkilölle Xxxx Yyyyyyy 0400 123456. Ilmoituksessa tulee ilmetä ilmoittajan nimi, aika, paikka (mahdollisimman tarkasti), öljyn / polttoaineen määrä (jos arvioitavissa), vahingon mahdollinen laajeneminen (esim. viemäri / vesistö, jatkuuko vuoto edelleen) sekä mahdollisesti jo aloitetutut torjuntatoimet. Ilmoituksen jälkeen suoritetaan tilanteen arvioiminen ja ryhdytään sen vaatimiin torjuntatoimiin. Tarvittaessa hälytetään tehdaspalokunta (jos on). Vahingon torjumiseksi ryhtyy varastoijan torjuntahenkilöstö torjunnasta vastaavan henkilön johdolla tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tarvittaessa torjuntatyöstä huolehtii pelastuslaitos. Torjuntatoimenpiteet suoritetaan torjuntamenetelmät ja olosuhteet huomioon ottaen niin, ettei luonnon tai ympäristön saattamista samaan tilaan, jossa se oli ennen öljyvahingon tapahtumista tarpeettomasti vaikeuteta. 6. TIEDOT TORJUNTAHENKILÖSTÖSTÄ Varastoalueen öljyntorjunnasta vastaava henkilö on (tehtävänimike) Torjuntajohtajan nimi ja muut tarpeelliset tiedot pidetään pelastuslaitoksen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tiedossa. Torjuntaan voi osallistua omaa henkilöstöä seuraavasti: - ensisijaisesti (öljyvahinkojen torjuntaan perehtynyttä) johto + miehistö henkilöä - täydennyksenä tarvittaessa henkilöä, minkä lisäksi voidaan turvautua ulkopuoliseen apuun. Torjuntahenkilöista ja ulkopuolisista yhteyshenkilöistä pidetään ajan tasalla olevaa luetteloa, joka on liitteenä. 7. TORJUNNAN JOHTAMINEN, VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Varastoalueen öljyntorjunnasta vastaa erikseen nimetty torjuntajohtaja. Varastoalueen torjuntajohtaja johtaa torjuntatoimia siihen asti, kunnes alueen pelastustoimen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Torjuntajohtajan vastuulla on myös varmistaa, että vahingosta tai sen uhasta on ilmoitettu hätäkeskukselle, pelastuslaitokselle, kunnan ympäristöviranomaisille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Torjuntajohtaja vastaa myös torjuntavalmiuden riittävästä ylläpidosta (kalusto, torjuntahenkilöstö, koulutus, harjoitukset, yhteistoimintasopimukset ).

8. KOULUTUKSEN JA HARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN Torjuntahenkilöstön perehtyneisyyttä öljyvahinkojen torjuntaan edistetään koulutuksella ja torjuntaharjoituksilla. Öljyvahinkojen torjuntaan perehtyneet henkilöt ovat suorittaneet xxxxxxxxxx kurssi- ja koulutusohjelman, johon sisältyy öljynvahinkojen torjunta. Öljyvahinkojen torjuntaa sekä torjuntakaluston käyttöä harjoitellaan säännöllisesti x kertaa vuodessa. Vuosittain / 2 kertaa vuodessa järjestetään pelastuslaitoksen kanssa yhteistoimintaharjoitus. 9. TIEDOT TORJUNTAKALUSTOSTA JA TARVIKKEISTA 17 Öljyn varastoija on velvollinen pitämään varastoalueella paikallisten olosuhteiden vaatiman määrän torjuntaan soveltuvaa imeytys- tai muuta vastaavaa ainetta sekä vahingon torjuntaan tarvittavia työkaluja ja varusteita. Jos varastoalue sijaitsee siten, että sieltä voi öljyvuodon yhteydessä joutua öljyä vesistöön, on varastoalueella oltava niin paljon öljypuomia, että sen avulla voidaan estää öljyn leviäminen vesistössä. Varastolla on tällöin oltava myös vene- ja keräilykalustoa vesialueella suoritettavaa torjuntaa varten. Öljyvaraston torjuntakalusto- ja tarvikkeet mitoitetaan varaston olosuhteiden mukaista ympäristön suojelutarvetta silmällä pitäen. Kalustoa suunniteltaessa voidaan ottaa huomioon myös yhteistoiminnan kautta muualta saatava kalustoapu. Torjuntakalustona otetaan huomioon myös muuta tarkoitusta varten hankittu öljyvahinkojen torjuntaankin tarvittaessa soveltuva kalusto. Torjuntakalusto ja tarvikkeet on mitoitettu varastolla mahdollisen öljyvahingon rajoittamiseen ja vahinkojen omatoimiseen torjuntaan. Torjuntakalustovaraston/varastojen sijainti on merkitty liitteenä olevaan varastoaluekarttaan. Oma torjuntakalusto ja -tarvikkeet sekä ulkopuolisen kalustoavun saamista koskevat tiedot on selvitetty liitteenä olevassa kalustoselostuksessa. 10. ÖLJYNTORJUNTAKALUSTON KUNNOSSAPITO Varastoissa ja säilytyspisteissä varastoitava öljyntorjuntakalusto säilytetään sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat asiallisia aina ko. materiaalille. Huomioitavia seikkoja ovat ainakin: kosteus, lämpötila, UV-säteily ja tuhoeläimet. Mm. puomikontit ja -kelat säilytetään säältä suojassa katoksen alla tai itse varastorakennuksissa. Materiaalin tulee olla aina käyttöönottokunnossa. Onnettomuustilanteissa materiaali on oltava saatavissa käyttöön 24 h vuorokaudessa Varastoinnista vastaavan tulee huolehtia siitä, että materiaalia säilytetään asianmukaisesti, sen kunto tarkistetaan säännöllisesti, mekaanisia laitteita koekäytetään säännöllisesti ja että jokaiseen kalustoesineeseen on kiinnitetty asianmukaisesti täytetty informaatiokortti sekä laitteen käyttöohjeet. Kalustoon tehdyt huoltotoimenpiteet dokumentoidaan esim. laitekohtaiselle huoltokortille, josta tulee ilmetä kaluston teknisten ominaisuuksien lisäksi vaadittavat huolto-, koekäyttö-, tarkistus-, ym. toimenpiteet. Korteissa on oltava tilaa myös toimenpiteiden suorittamisien kuittauksille. Markkinoilla on saatavilla myös erilaisia ohjelmistoja kunnossapidon tarpeisiin. Varastoinnista vastaava huolehtii siitä, että varastopaikkoihin on asianmukaisilla henkilöillä pääsy 24 h vuorokaudessa.

18 11. ÖLJYJÄTTEEN KÄSITTELY Jätteen haltijan on jätelain (17.6.2011/646) 15 ja 17 :ssä säädetyin edellytyksin järjestettävä erilaatuisten öljyjätteiden erilliskeräys. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset öljyjätteet on lähtökohtaisesti kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan. Öljyjätteet ovat vaarallisia jätteitä, joita ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen tai muuhun aineeseen. Öljyjätteen käsittely on järjestettävä jätelain 8 ja 13 :n mukaisesti siten, että noudatetaan jätehierarkian etusijajärjestystä ja ehkäistään jätteestä ja jätehuollosta aiheutuva vaara ja haitta. Öljyvahinkojätteiden varastointi ja käsittely edellyttää ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla pääsääntöisesti ympäristölupaa. Öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (294/2014) 10 :n mukaan toiminnanharjoittajan tulee sisällyttää öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 15 ja 16 :n nojalla tehtyihin suunnitelmiin suunnitelma vahingon torjunnassa syntyvän öljyisen ja muita vahingollisia aineita sisältävän jätteen keräilystä, kuljettamisesta, varastoinnista ja toimittamisesta käsittelyyn. Öljyvaraston henkilökunnan tiedossa on oltava ne paikat, jotka Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan viranomainen on hyväksynyt öljypitoisen seoksen, jäteöljyn ja öljyisen jätteen tilapäisiksi säilytyspaikoiksi. Vahinkotapauksessa tarvittaessa kiireellisesti poistettavaa öljyä voidaan väliaikaisesti sijoittaa ja öljyjätettä tilapäisesti varastoida seuraavasti (esim. kartan avulla): Varastoalueella ei ole mahdollista hävittää öljyjätettä on mahdollista käsitellä öljyjätettä Öljyvahingon jätteet toimitetaan jatkokäsittelyyn.

19 12. SELVITYS YHTEISTOIMINNASTA Jos öljyvahinko, sen vaara tai vahingon leviämisen mahdollisuus on niin suuri, että torjuntaviranomaisen käytössä oleva henkilöstö tai kalusto ei riitä vahingon tehokkaaseen torjumiseen tai ehkäisyyn, torjuntaviranomaisella on oikeus määrätä sataman pitäjä, laitoksen haltija, öljyn varastoija tai muu, jolla on torjuntakalustoa tai niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä, asettamaan nämä torjuntaviranomaisen käyttöön, jollei tästä aiheudu toiminnan harjoittajalle kohtuutonta haittaa. Tämän varastoalueen torjuntajärjestelyissä on otettu huomioon, että lähistöllä ei ole muita öljyvarastoja tms. laitoksia lähistöllä on muita öljyvarastoja tms. laitoksia (nimi ja sijainti) Yhteistoiminnasta ei ole sovittu on sovittu seuraavaa: Yhteistoiminnasta pelastuslaitoksen on sovittu seuraavaa: Öljyvahinkojen torjunnan järjestämisessä ja kehittämisessä varastoalueella ollaan tarpeen mukaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä pelastuslaitoksen kanssa. 13. ÖLJYNTORJUNTAVALMIUDEN YLLÄPITO Öljyntorjuntavalmiuden riittävyyttä tarkastellaan säännöllisin väliajoin riskiarvioinnin avulla esim. johdon katselmusten yhteydessä. Riskiarvioinnissa vaaraa aiheuttavien kohteiden riskitaso arvioidaan uudelleen. Samalla pyritään löytämään uusia mahdollisia riskikohteita. Mikäli vahingonvaaraan vaikuttavissa seikoissa tapahtuu muutoksia, öljyntorjuntavalmius saatetaan vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Mikäli vahinko on sattunut, pyrimme selvittämään vahingon perimmäisen syyn, miksi vahinko tapahtui sekä arvioimme vahinkoon liittyvän riskin. Tutkimuksen perusteella päätämme korjaavat ja/tai ehkäisevät toimenpiteet ja aikataulun sekä vastuuhenkilön ja tarvittavat resurssit toimenpiteiden suorittamiseksi. Suunnitelma sekä öljyntorjuntaohjeistus päivitetään ajantasalle ja tarvittaessa tehdään uusi suunnitelma.

20 Varastoalue/varaston nimi/sijainti: ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAKALUSTOLUETTELO Kalusto, tarvike Oman varaston Tiedot muualta saatavasta (lisäselvitys) määrä kalustosta (haltija/paikka/määrä) 1. Henkilöstön suojavarusteet - Suojapuvut - Saappaat - Käsineet - Sadeasut - Kahluuhousut - Hengityssuojaimet - Suojalasit - Räjähdysvaara-, syttymisvaara- ja happimittari - Pelastusliivit 2. Käsityökalut - Reijitetyt lapiot (kipinöimättömät) - Tasapäiset lapiot - Teräväpäiset lapiot - Talikot - Haravat - Keräilyhaavit - Harjat tai harja-sankoyhdistelmät - Kumiliipit - Kauhat, äyskärit - Kirveet, vesurit - Käsisahat - Niittovälineet (viikatteet, puutarhasakset) - Rautakanget (kipinöimättömät) - Kumivasarat - Erikokoiset muovisaavit - Sangot - Öljysuppilot - Kastelukannut ja sankoruiskut - Öljynäytteenottovälineet - Liikenneturvapakkaus - Eristämiseen tarkoitetut nauhat (kpl rullia) - Käsivalaisimet - Valonheittimet

21 Kalusto, tarvike Oman varaston Tiedot muualta saatavasta (lisäselvitys) määrä kalustosta (haltija/paikka/määrä) 3. Imeytys- ja muut torjunta-aineet - Öljynimeytysaineet, -kuidut, tms. - imeytysliinat - imeytysvyyhdit - imeytysrakeet ja/tai bioimeytysaineet Öljynimeytyspuomit, öljynimeytyspitkot Öljynimeytys- ja suojamatot - imeytysmattopalat - imeytysmattorullat - muut imeytys- ja suojamatot - Rakennusmuovit, suojapressut (kevytpeite) -rakennusmuovit -suojapressut (kevytpeite) - Puhdistusaineet 4. Keräilyvarusteet - sanko - saavi - tynnyri - muovipussi - muovisäkki - öljypitko - keräyssäkki - keräilysäiliö - keräilyallas 5. Lisäkalusto - kastelukannu - sankoruisku - moottoriruisku - painepesuri - sulku/patolevy - sulkutyyny - käsipumppu - moottoripumppu - nesteimuri 6. Erikoiskalusto - radiopuhelin - traktori-perävaunu - kuorma-auto - sailiöauto - loka-auto - kaivuri - kuormaaja

22 Kalusto, tarvike Oman varaston Tiedot muualta saatavasta (lisäselvitys) määrä kalustosta (haltija/paikka/määrä) 7. Sataman yhteydessä tai vesistön varrella olevan varastoalueen erityiskalusto - imeytyspuomi - rajoituspuomi - meripuomi - ankkurit kiinnitysköysineen - poijut - valopoijut - imeytysaineen levitin - siirtopumppu - kelluva säiliö - öljykuorija / keräilylaite - öljynerotin - öljyjätteen vastaanottolaitteet - työveneet - työlautat

HENKILÖSTÖLUETTELO / YHTEYSTIEDOT 23 Varaston torjuntajohtaja Sijainen puh. Muu varastoalueen torjuntahenkilöstö (johto + miehistö) Viranomaiset puh. Pelastuslaitos Hätäkeskus ELY:n yhteyshenkilöt SYKE Ulkopuoliset yhteydet puh. Jäteyhtiö Jätteen käsittelylaitokset Imuautot Kuljetusliike Satama