ISO Technical Report (TR) 12296 Ergonomics - Manual handling of people in the health care sector Riskien arvioinnin ohjeistus potilassiirtotyöhön Leena Tamminen-Peter, FT, SHO, työfysioterapeutti Oy Ergosolutions BC, Ab, Turku http://www.ergosolutions.fi +358 40 5447134
Taustaa ISO 11228 osat 1-2-3 käsittelee ergonomiaa ja nostoja (manual handling) yleisesti. ISO 11228 osa 1 huomioi liitteessä hyvin lyhyesti elävien henkilöiden avustamisen/nostamisen. Tämä TR on ohjeistus, miten voidaan arvioida potilassiirtojen riskejä terveydenhuollon sektorilla.
ISO & CEN MANDATES ISO/TC159/SC3 N 322-2008 06 26 Resolution No. 178 taken at the 18th plenary meeting of ISO/TC159/SC3 Anthropometry and biomechanics held in Prague, Czech Republic on 2008 06 25/26 ISO/TC159/SC3 accepts the new work item, Ergonomics Manual handling of people in the healthcare sector. It will be given to WG4 'Human physical strength Manual handling and force limits'. Proposed development track: 36 months CEN/TC 122 N 844 Resolution N. 312 of the 16th plenary meeting of CEN/TC 122 Ergonomics on 2008-09-25/26 in Solna, Sweden CEN/TC 122 asks ISO/TC 159/SC 3 to change the status of the accepted work item "Manual handling of people in the healthcare sector" into a parallel project EN ISO with ISO lead.
Voimavarat European Panel on Patient Handling Ergonomics (EPPHE) on kirjoittanut luonnoksen, jota ISO/TC 159/SC3/WG4 työryhmä on sitten käsitellyt. EPPHE perustettiin 2004 kahdesta IEAn teknisen komitean asiantuntijoista Committees on Healthcare Ergonomics and Musculoskeletal Disorders. prof. E. Occhipinti and Dr. S. Hignett are leading the group ISO/TC 159/SC3/WG4 työryhmä on nyt kesäkuun alussa hyväksynyt viimeisen version TR pienin korjauksin menee lausuntokierrokselle.
TR:n rakenne samantapainen kuin ISO standardit (ISO 11228-series) Sisältö Foreword/ Esipuhe Introduction/ Johdanto 1. Soveltamisalue 2. Normatiivinen referenssi 3. Käsitteet ja määritteet 4. Suositukset 4.1 Yleiset näkökohdat 4.2 Riskin arviointi 4.2.1 Vaaran tunnistaminen 4.2.1 Riskin arviointi 4.3 Riskin vähentäminen 5. Liitteet (A to F)/ Liitteet A-F 6. Lähteet
Johdanto Terveydenhuoltohenkilöstöllä on korkein riski saada Tule-vaivoja, erityisesti selän ja hartioiden osalta, verrattuna muihin ammatteihin kansallisten ja kansainvälisten tilastojen mukaan. Tuki- ja liikuntaelinten vaivojen riskiä lisäävät mm. seuraavat tekijät: hoitohenkilökunnan määrä suhteessa potilaiden määrän ja kuntoon, huonot työasennot, riittämättömät tai puuttuvat apuvälineet, työtilojen ahtaus, koulutksen puute (riskitietoisuus, siirtotiedot ja taidot) Ergonomisella lähestymistavalla voidaan saavuttaa merkittävä potilassiirtojen riskin vähentäminen. TR:n suositukset auttavat potilassiirtoihin liittyvien ongelmien tunnistamista ja riskin arviointia sekä löytämään ratkaisuja ongelmien poistamiseksi.
Tavoitteet Parantaa hoitohenkilökunnan työolosuhteita vähentämällä biomekaanista ylikuormitusta, täten rajoittaa työperäistä sairastavuutta ja vammautumista sekä niiden seurauksena syntyviä kustannuksia ja poissaoloja. Edistää potilaiden hoidon laatua, turvallisuutta, arvokkuutta ja yksityisyyttä as regards their needs and specific personal care and hygiene manoeuvres.
Soveltamisalue Terveydenhuollon sektori käsittää eri alueita akuuteille ja kroonisille potilaille: leikkaussalit, poliklinikat, päiväsairaalat, mielenterveys, diagnostiset palvelut (esim. röntgen), perusterveydenhuolto kuten terveyskeskukset, vanhustenhoidon yksiköt. TR antaa suosituksia potilassiirtotyöhön ottaen huomioon työn organisoinnin, potilasmäärän ja tyypin, ympäristön, apuvälineet sekä koulutuksen. Suositukset ovat ensisijassa sovellattavissa ihmisten (aikuisten ja lasten) liikkumisen avustamiseen terveydenhuollon palveluissa tähän tarkoitukseen rakennetuissa rakennuksissa, mutta TR:n tieto voi olla sovellettavissa myös laajemmalle aluelle kuten kotipalveluun, ensiapuun, omaishoitoon tai vainajien käsittelyyn.
Kohderyhmä TR on tarkoitettu kaikille, jotka tekevät potilassiirtoja, erityisesti terveydenhuollon organisatioiden johtajille, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstölle, apuvälineiden valmistajille, koulutuksesta vastaaville että terveydenhuollon rakennusten suunnittelijoille.
Termit ja käsitteiden määrittely (esimerkkejä) Manual Patient handling (MPH) Potilassiirto: Mikä hyvänsä voimaa vaativa toiminta työntää, vetää, nostaa, laskea, siirtää tai jotenkin siirtää tai tukea henkilöä tai kehon osaa apuvälineen kanssa tai ilman. Caregiver (CG) Hoitaja: Mikä hyvänsä henkilö, joka tekee potilassiirtoja. Type of people/patients, Potilasluokat: Täysin avustettava potilas (hoitaja nostaa täysin) Osittain avustettava potilas (hoitaja avustaa osittain) Täysin yhteistyökykyinen potilas Apuvälineet ja varusteet Mikä hyvänsä apuväline, joka poistaa tai vähentää hoitajan fyysistä kuormistusta kun hän avustaa potilasta.
Suositukset - yleistä Systemaattinen kirjallisuuskatsaus potilassiirroista osoittaa että strategia risken arviointiin ja hallintaan tulee olla laaja-alainen, moniin riskitekijöihin vaikuttava (multifactor interventions) voidakseen onnistua.. Näin ollen ehkäisystrategian tulee pohjautua riskien arviointiin ja ja sen kaikkiin potentiaalisiin vaikuttajiin (organisatoorisiin, rakenteellisiin ja koulutuksellisiiin) ja lisäksi joitakin avainnäkökohtia riskien hallinnasta on tuotu esiin Risken arviointi Riskien hallinta (perustuen): Organisatoorisiin näkökohtiin (esim. riittävä henkilöstömäärä) Tarkoituksenmukaiset apuvälineet and equipment Rakennus ja ympäristö Koulutus Vaikuttavuuden arviointi
Liitteissä annetaan tarkoituksenmukaisia näkökohtia yleisestä strategiasta: Riskien arviointi Organisatooriset näkökohdat Apuväilineet ja laitteisto Rakennukset ja ympäristöä Henkilökunnan koulutus Vaikuttavuuden arviointi
RISKIEN ARVIONTI Riskinarviointi on yksi preventiivisen strategian peruspilareista. Riskinarviointi käsittää seuraavat vaiheet: vaaran tunnistaminen, riskin arviointi ja sen suuruuden määrittely. It is underlined that for the purposes of this TR, hazard identification and risk assessment are related not just at health risk identification but also at problem identification and problem solving.
HAZARD/ Vaaran tunnistaminen Useita mahdollisia vaaratekijöitä esitellään lyhyesti : Potilasmäärä suhteessa hoitajiin Siirtotilanteet Työn organinsointi Asento ja voimantuotto Apuvälineet Ympäristö Yksilölliset tekijät jne.. From an operative point of view it is recommended to proceed with risk estimation / evaluation whenever there is a presence of non (or partially) cooperative patients and one or more of the above quoted hazards/problems are identified.
ANNEXES Annex A Hazard (problem) identification and risk assessment methods Annex B Organizational aspects of patient handling interventions Annex C Aids and equipment Annex D Buildings and environment Annex E Staff Education and Training Annex F The evaluation of intervention effectiveness
RISK ESTIMATION AND EVALUATION Liitteessä A on esitetty useita riskinarviointimentelmiä. Menetelmät on kuvattu ja luokitteltu suhteessa niiden käytön yksinkertaisuuteen tai vaikeuteen. Metodit voidaan myös luokitella niiden soveltuvuuden mukaan eri terveyudenhuollon sektoreille. Whichever risk assessment method used it should allow the collection of pertinent data regarding the type and quantity of required handling, availability and requirements of handling aids and equipment and the level of specific training received of caregivers.
Riskin arviointi TR:n käyttäjät voivat tutustua esim. informaatioon Liitteessä A.1 valitakseen itselleen tarkoituksenmukaisen menetelmän riskin arviointiin riippuen vaaran luonteesta, joka on tunnistettu vaiheessa 1. Liite A.2 esittelee kansallisista lähteistä otettuja ohjeita, for risk assessment for manual patient handling and provide suggestions on any relevant issue (aids, environment, caregivers training and education, etc.) directed to reducing risk. As such they are not actual risk assessment tools but do provide useful information. Liite A.3 käytännöllisiä menetelmiä (Dortmund Approach, Lift Thermometer, MAPO and PTAI-Finnish tool /Karhulan menetelmä). Käyttäjät voivat valita niistä itselleen sopivimman menetelmän esitettyjen esimerkkien pohjalta.
Riskien arvionti EVALUATION Mitä hyvänsä menetelmää käyttääkin, niin on suosisteltava, että menetelmä mahdollistaa riskin luokittelun 3-vyöhykkeeseen (vihreä; keltainen;punainen) ja antaa suosituksen mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä tilanteen korjaamiseksi. AREA RISKITASO SEURAAMUKSET VIHREÄ HYVÄKSYTTÄVÄ RISKI Acceptable, EI SEURAAMUKSIA. KELTALINEN ALHAINEN RISKI Suositeltavaa ryhtyä parannustoimenpiteisiin with regard to structural risk factors or to suggest other organizational and educational measures. PUNAINEN KORKEA RISKI Suunnittele tehtävä/työpiste suosistusten mukaiseksi. Työntekijöillä tulisi olla työnantajan kustanmat terveystarkastukset työstä johtuviin riskikeihin.
Liitteessä A1 esitellään potilassiirtojen riskinarviointiin soveltuvia menetelmiä MAPO (Menoni et al 1999, Battevi et al 2006) Work organizatio n, average frequency of handling and type of patients, equipment,, environmen t and education and training There is not one factor only, but all those that have been mentioned interact one with another. It allows classification into three areas (green, yellow and red). It considers the different factors in an integrated manner and analysis of a ward needs a short evaluation time, approx one hour (interview and inspection) For the time being, the method was validated only for hospital wards It can be used for risk analysis in hospital wards Applied in 400 wards for a total of approx 6000 exposed subjects Dortmund approach: Lumbaroverload prevention for patienthandling activities (Jäger et al. 2008a, Theilmeier et al. 2008) Full movement analysis for caregiver and patient; measureme nt of caregiver's action forces transferred to the patient; biomechani cal modelling: forces and moments at lumbar intervertebr al discs Awkward postures; exertion of high action forces; disadvantageous action-force direction; jerky movement;inadequ ate handling mode; disuse or misuse of aids or equipment; inadequate loadbearing capacity (e.g. due to age, gender) Sophisticated measurementbased determination of the biomechanical load on the lumbar spine and its evaluation with regard to lumbar overload; identification of ergonomic work-design measures (posture, movement, handling technique, aids etc.) It is focussed on - selected handling activities, - the mechanical load on the lumbar spine, - handling by one caregiver, - normal patient body weight and stature, - co-operation of patient, - adjusted bed height, - adequate standing position of the caregiver; It neglects other risk determinants: - handling frequency, - restricted space, - environment, - insufficient physiol. capacity of caregiver. It can be used for rapid evaluatio n of low-back loading, i.e. for the identifica tion of performa nce deficits. Workdesign hints are evident.
Some Methods addressed in Annex A1 PTAI: Patient Transfer Assessing Instrument (Karhula, Rönnholm & Sjögren 2009; Karhula et. al. 2007) Frequency of observed and experienced manual patient transfers, classification in to the three categories It assesses frequency of patient transfers, environment, use of aids, physical load on back, arms and legs, handling skill, guidance, work arrangements, experienced physical and mental strain. Uses both observation and employees interview. Allows classification into three N areas (green, yellow and red). The repeatability and usability of the method was studied in two different pilot studies and validity established. Results correlate d to expert evaluations. The method is available both in Finnish and in English from the Internet. A video shot is recommended. The method is validated only for hospital wards. The calculation of overall load index requires some time commitment. It can be used as a practical tool in the identification and evaluation of the risks and as an effectiveness check system. It helps to develop work and work conditions Includes workdesign hints LiftThermo meter (Knibbe et al, 1999) Analysis of exposure to physical loads during patient care. Complements the use of the LiftThermometer. It assesses exposure level to physical load, specifies the use of equipment, identifies compliance with the national guidelines and assesses developments in the care load. Covers main sources of exposure, not limited to lifting and handling, but also static load and pushing and pulling. Fairly quick to use. Experienced as easy to use and practical. Software available for free on the internet. National statistics available as reference material. Data collection on a national scale. If weak spots are identified in the policy users are referred to solutions in order to improve their policies. Tool available for all health care sectors with minor differences. It is not specific enough for individual assessments in the patients care plan. This will require additional individual assessments. The combination with the PolicyMirror recommended to ensure an adequate preventive policy. It is used for monitoring purposes on a regular basis Four national monitoring studies are performed with this instrument. (numbers of patients assessed exceeds 150.000)
Liitteessä A2 on esimerkkejä ohjeista, suosituksista A Back Injury Prevention Guide For Health Care Providers OSHA California april 2001 (http://www.dir.ca.gov/dos h/dosh_publications/backinj.pdf ) They are general guidelines that can be used in any health care sector and are addressed only to physical risk factors. The guide deals with the following topics: understand why LBP is a problem, analyse the workplace to identify associated activity, equipment and factors likely to contribute to LBP development, identify and implement solutions, assess results. The first section reports a set of interesting data on LBP injury incidence and an evaluation of its (high) direct and indirect costs. A part is dedicated to the different risk occurrence (lifting, use of equipment, etc.). A second section is specifically dedicated to assessment of working activities. Some steps are analytically defined: Involve workers and discuss with them, Obtain statistics on number, type and seriousness of injury, use a set of tools (cards/forms) providing an actual work/risk assessment only after identifying (from previous actions) the key problems. As to the latter point, check lists were prepared to analyze: the risk associated with type of patient, the risk associated with specific task, type and adequacy of equipment, environment, administration issues associated with this problem (presence of procedures, aid purchasing modalities, education, etc.). The richest section regards identification and suggestions for the most effective solutions with special reference to the proposal (to be further investigated) to set up a team dealing with non cooperative patients lifting. It also includes two interesting effectiveness studies. A part of the guide includes information resources whose exhaustive iconographic documentation shows which lifting devices and minor aids are useful for patient s hygiene for which operations/patients, etc. A list of suggested characteristics needed in the different equipment is also suggested for each type of device. The same section also provides information on the behaviours to be enacted in the different handling, repositioning and other daily activities (e.g. hygiene). Like other guides, it highlights workers involvement through all process stages because of its positive impact at different levels. The problem rough analysis comes from information gathered on injury and disease. There are no standardized criteria to judge the magnitude of MPH risk but the judgement is at expert s discretion. Management is less involved than in other guide lines. There is a proposal of a team specifically engaged in patients transfer/handling. Iconography is useful to implement a solution data bank (like in other guides).
Metodisovellutukset liiteessä A3 Esimerkkejä neljästä metodista, joita on sovelluttu potilassiirtojen riskin arviointiin samaan osastoon (sisätautiosasto, jossa 25 vuodetta) 1. Dortmund Approach 2. MAPO-Index 3. PTAI -menetelmä /Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä 4. LiftThermometer /Care Thermometer
Riskien vähentäminen Riskien vähentämisessä tulisi käyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa (multifactor interventions) koska siten todennäköisemmin saavutetaan hyviä tuloksia. Tämän lähestymistavan tulisi pohjautua analyyttiseen riskien arviointiin. Riskien vähentäminen onnistutaan kun yhdistetään eri riskien parannustoimenpiteitä. Tällöin tulisi huomioida mm. : Riittävä henkilöstömitoitus Tarkoituksenmukaisten apuvälineidn olemassaolo ja niiden oikea käyttö Henkilökunnan koulutus Intervention vaikuttavuuden arviointi (on osa riskin vähentämisstrategiaa) on erittäin suositeltavaa.
Liite B Organisatooriset tekijät potilasiirtointerventioissa. B.1 Johtamisjärjestelmät B.2 Toimintaohjelmat (Policies) ja menettelytavat positiivisen turvallisuuskulttuurin luominen vastuiden nimeäminen, tiedon lisääminen riskien hallinta B.3 Taloudellinen sitoutuminen B.4 Tarvittava henkilökuntamäärä.
C.1 Apuvälineiden/ välineistön määrittely Taulukko jossa on kuvattu yleisellä tasolla eri apuvälineiden toiminta, piirteet, hyödyt, rajoitukset C.2 Kansainväliset Standardit potilasiirron apuvälineistä. Ergonomia huonosti huomioitu kansallisia suosituksia esim. Hollannissa potilaan siirto vuoteesta pyörätuoliin: älä nosta enempää kuin 23 kg ihanneolosuhteissa (NIOSH) ->seisomanojanostin C-tason potilaille, liinanostin Doriksille ja Emmoille C.3 Oikean apuvälineen valinta viitataan eri maiden menetelmiin, esim algoritmeihin hollantilaisten lift thermometer esitelty tarkimmin C.4 Apuvälineiden määrä Italia: nostin 8 taysin avustettavaa kohden Hollanti: sähkösänky kaikille, joita täytyy hoitaa vuoteessa aktiivi nostin / 30 siirtoa kohden C-tason potilas lliinanostin 25 siirtoa kohden D ja E-taso C.5 Potilaan liikkumisen avustamisen kirjaaminen C.6 Koulutus Liite C Apuvälineet ja välineistö C.7 Yhteensopivuus rakenteiden kanssa
Potilaiden luokittelu A = omatoiminen liikkuu itsenäisesti (saattaa käyttää kävelykeppiä) itsenäinen päivittäisissä toiminnoissa (pukeminen, peseytyminen) B = osittain avustettava käyttää kävelytelinettä tms. huolehtii osittain itsestään tarvitsee avustajalta suullista ohjausta D = täysin avustettava istuu pyörätuolissa ei pysty varaamaa jaloilleen ei pysty huolehtimaan itsestään, vaan tarvitsee hoitajan avustusta C = osittain avustettava liikkuu pyörätuolilla varaa osittain ainakin toiselle jalalle jkn vartalon hallintaa riippuvainen hoitajasta E = vuodepotilas (TA) passiivinen usein jäykkä, kontraktuutria täysin riippuvainen hoitajasta
Arvioitavat siirtotehtävät ja apuvälineet Vuodesiirrot Horisontaaliset siirrot Siirtymiset Kylvetys Suihkutus s-tuolissa Suihkutus makuulla Hoitaminen vuoteessa Tukisukat
Liite D Rakennukset ja ympäristö D.1 Johdanto D.2 Määrittely mukana olevista ympäristöistä D.3 Sisätauti/ kirurginen osasto D.4 Hygieniatilat D.5 Teho-osasto D.6 Leikkaussalit D.7 Poliklinikka D.8 Vanhustenhuollon tilat D.99 Muut D.10 Primary care D.11 Vapaa tila D.12 Lattiamateriaalit, hissit, portaat D.13 Ovet, kaiteet, tukikahvat jne. D.14 Olemassa olevat rakentamiseen liittyvät standardit Ei kotihoidon, ensihoidon Ensimmäset suositukset v, 1866 tutkittuun tietoon perustuvia suosituksia v. 1955 (Nuffield)
ANNEXES Annex E Henkilökunnan koulutus E.1 Potilassiirtokoulutus tulisi olla osa organisaation riskienhallintaa E.2 Koulutusohjelman suunnittelu ja järjestäminen E.3 Hoitotyöntekijän ydinosaaminen (core competencies) E.4 Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi
Liite F Annex F Intervention onnistumisen/vaikuttavuuden arviointi F.1 Interventiotyypit ja arviointimenetelmät F.2 Arviointimenetelmät F.3 Onnistumisen vertailu