Svärdfeltin entinen ampumarata



Samankaltaiset tiedostot
Svärdfeltin ampumarata

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve

Pilaantuneen alueen kunnostusvaihtoehtojen vertailu, entinen Svärdfeltin ampumarata-alue

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

, ilmoitusta on täydennetty

Riskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

Raivion Lounasalon tilan ympäristötekninen maaperätutkimus

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄSSÄ ESIINTYVIEN HAITTA-AINEIDEN

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset , , , osoitteessa Sahatie, Vilppula

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Nahkalinnankatu

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Lapinmäenkatu SASTAMALA

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Esko Rossi Oy

Saaristotie, Parainen, Öljyvahinko

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

Kristiinankaupungin kaupunki

KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU Teija Tohmo

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

MUTKU-päivät Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

HIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS. Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Tykkitie, KANGASALA

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS

SEINÄJOEN ENERGIA KASPERIN LÄMPÖLAITOS PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

VR-Yhtymä Oy PORI, VETURITALLIEN ALUE TARKENNETTU PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI

Pilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa

TULLIPORTINKATU 52, KUOPIO

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET

Hyvinkään kaupunki Hangon ratapiha Hyvinkää Maaperän haitta-aineiden lisätutkimus ja lisäys päivättyyn tutkimusraporttiin 26.6.

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8.

Maaperän haitta-ainetutkimus, Rasinkylän asemakaavoitettava alue (kortteli

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Sammonkatu Tampere

Riskinarviointi konsultin näkökulmasta. Riskinarviointiseminaari Terhi Svanström, FCG

Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

Ristiharjun vanha kaatopaikka

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Veijanmäenkatu 16-18, TAMPERE

YMPÄRISTÖARVIOINTI VR-yhtymä Oy Sorinkatu 6-8, Tampere Projekti no:

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie SIURO

PÄÄTÖS Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistaja Asian vireilletulo Toiminta kunnostusalueella Maksu

Vanha kaatopaikka-alue, Runeberginkatu 13, Kotka

Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Pärkonkatu,

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

KIRKNIEMEN SUUNNITTEILLA OLEVAN KARAVAANARIALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa-

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8.

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus

Vastaanottaja Naantalin kaupunki. Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti. Päivämäärä MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Ratapihankatu TAMPERE

MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUDEN TUTKIMUKSET

Väinölänrannan kaavamuutosalue,

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kirkkokatu

SUUNNITTEL SIPOON KUNTA. täydennys

PÄÄTÖS. Kiinteistö Oy Vantaan Kelatie 28 Kelatie Tuusula. Kiinteistö Oy Vantaan Kelatie 28. Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VIRTAIN KAUPUNKI

ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU

PIMA-selvitys/raportti

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS

MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS STORÖREN, SIPOO

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kiinteistön sijainti. Kiinteistön omistaja. Kiinteistön haltija

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. p

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

PARHAAT KÄYTTÖKELPOISET TEKNIIKAT JA PARHAAT KÄYTÄNNÖT ULKONA SIJAITSEVIEN AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINNASSA

TORIKATU 18, KUOPIO LIITE 9 MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET TUTKIMUSRAPORTTI. Vastaanottaja Kuopion kaupunki. Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti

Pima-opas seminaari Syke Muutama kommentti Satu Järvinen /Helsingin kiinteistövirasto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI

28/16/Aku (9)

Kalasataman keskus, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma KALASATAMAN KESKUS Asemakaavan muutoksen nro selvitys

Transkriptio:

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin entinen ampumarata Riskinarviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 P19175P002

Riskinarviointi 1 (20) Svanström Terhi 18.4.2013 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Kohdetiedot... 3 2.1 Sijainti... 3 2.2 Historiatiedot... 4 2.3 Kaavoitus... 4 3 Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot... 4 4 Haitta-ainepitoisuudet... 5 4.1 Maaperän haitta-ainepitoisuudet... 5 4.1.1 Vertailuarvot... 5 4.1.2 Aiemmat tutkimukset... 5 4.1.3 Vuoden 2012 lisätutkimukset... 6 4.2 Veden haitta-ainepitoisuudet... 7 4.3 Haitta-aineiden esiintyminen kaava-alueittain... 7 5 Kriittiset aineet... 8 5.1 Kriittisten aineiden valinta... 8 5.2 Kriittisten aineiden ominaisuudet... 8 6 Käsitteellinen riskinarviointi... 9 6.1 Riskien muodostuminen... 9 6.2 Alueen tuleva käyttö ja rakenne... 9 6.3 Kulkeutuminen... 9 6.4 Altistuminen... 10 6.5 Ekologinen altistuminen... 11 7 Kulkeutumis- ja pohjavesiriskin arviointi... 11 8 Terveysriskin arviointi... 13 8.1 Rajaukset... 13 8.2 Altistuslaskenta... 13 8.2.1 Yleistä altistuslaskennasta... 13 8.2.2 Pintamaalle altistumisen kvantitatiivinen arviointi... 14 8.3 Terveysriskin kuvaus... 17 9 Ekologiset riskit... 18 10 Riskinarvioinnin epävarmuustekijät... 18 11 Maisemalliset arvot... 18 12 Yhteenveto... 19

Riskinarviointi 2 (20) Svanström Terhi 18.4.2013 LIITTEET: Liite 1: Maaperänäytteiden yhteenvetotaulukko Liite 2: Vesinäytteiden yhteenvetotaulukko Liite 3: Altistuslaskennan parametrit Liite 4: Worst case altistuslaskennan tulokset Liite 5: Average case altistuslaskennan tulokset Liite 6: Altistuslaskenta tilanteelle, jossa pahimmat pitoisuudet poistettu PIIRUSTUKSET: YMP.P19175_2 Haitta-ainepitoiset alueet

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 3 (20) Sipoon kunta Svärdfeltin ampumarata 1 Yleistä 2 Kohdetiedot 2.1 Sijainti Sipoon kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on tehnyt Svärdfeltin käytöstä poistetun ampumaradan alueella ympäristöteknisiä lisätutkimuksia syksyllä 2012. Ampumaradan aiemmissa tutkimuksissa vuonna 2000 alue on todettu lyijyllä pilaantuneeksi, mutta pilaantuneisuutta ei ole pystytty rajaamaan. Vuonna 2012 tutkimuksen tarkoituksena oli rajata korkeita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän alueen laajuutta ja haitta-ainepitoisen maakerroksen syvyyttä. Tutkimukset suoritettiin kohteelle laaditun tutkimussuunnitelman (Svärdfeltin ampumarata. Maaperän pilaantuneisuustutkimus. Ramboll, 22.11.2011) mukaisesti. Tässä riskinarviossa on arvioitu maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Tutkimukset ja riskinarviointi on tehty alueen kaavoituksen tueksi. Näytteenoton suoritti ja raportin laati FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä ympäristöasiantuntija Minna Vesterinen. Projektipäällikkönä toimi ja riskinarvion laati suunnittelupäällikkö Terhi Svanström. Sipoon kunnan yhteyshenkilönä oli Pilvi Nummi- Sund ja oppaana kohteessa toimi Johanna Horelli. Kohde sijaitsee Sipoon kunnassa (KKJ yleiskoordinaatisto: y=2569980 ja x=6698734). Kohteen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tutkimuskohteen sijainti (oranssi rajaus).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 4 (20) 2.2 Historiatiedot 2.3 Kaavoitus Alue on ollut ampumakäytössä vuosina 1967-1983. Pääasiassa alueella on ammuttu pienoiskiväärillä ja hirvikiväärillä. Haulikkorata on ollut käytössä vuosina vuosina 1973-1983. Kivääriratojen ampumasuunta on ollut kaakosta luoteeseen. Kivääriratojen maalilaitesuojien (edelleen maastossa) takana on ollut luonnonrinne taustavallina. Haulikkoradan käyttö on maaperän pitoisuuksista päätellen ollut aktiivista. Haulikkoradan ampumasuunta on ollut todennäköisesti länsi-pohjoinen-itä sektorilla. Svärdfeltin entinen ampumarata-alue sisältyy Kartano III -kaavarunkoalueeseen, jolle on suunnitteilla asemakaava. Kuvassa 2 on esitetty alustava ideasuunnitelma. Asuinalueen rajausta voidaan vielä muuttaa, mm. huomioiden alueen kunnostustarve. Kuva 2. Ote asemakaavan ideasuunnitelmasta. 3 Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot Ampumarata-alue on metsittynyt ja siellä kasvaa nuorta puustoa. Varsinaista ampumarata-aluetta ympäröivä alue on hyvin kallioista ja monin paikoin maastossa on

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 5 (20) havaittavissa paljaita kalliopintoja ja suuria lohkareita. Maaperä koostuu ohuesta humuskerroksesta. Ampumaradan alueella humuksen alla on havaittavissa myös hiekkaa. Alueen pintavedet ohjautuvat maanpinnan muotoja mukaillen läheisiin ojiin. Entisen ampumarata-alueen lounaisosa sivuaa I-luokan pohjavesialueen rajaa (Nikkilä, pohjavesialue nro 0175311). Alueella muodostuvan pohjaveden määrä on vähäinen ohuen irtomaakerroksen takia ja muodostuvat pohjavedet purkautuvat ojiin. 4 Haitta-ainepitoisuudet 4.1 Maaperän haitta-ainepitoisuudet 4.1.1 Vertailuarvot Kohteen maaperätutkimuksessa todettuja haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu maan pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävän Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus) viitearvoihin. Asetuksessa annetaan kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Lisäksi pitoisuuksia on verrattu ongelmajätteen ohjeellisiin raja-arvoihin (Dahlbo, Helena, 2002. Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi -arvioinnin perusteet ja menetelmät, YO98). Uudessa jätelaissa (JL 17.6.2011/646) ja jäteasetuksessa (Vna 179/2012) puhutaan vaarallisesta jätteestä ongelmajätteen sijaan. Kaivettujen haitta-ainepitoisten maiden eli maa-ainesjätteen vaarallisuus on lain mukaan määritettävä aineiden vaaraominaisuuksiin (R-lausekkeet) perustuvien kriteerien perusteella. Ympäristöhallinnon ohje jätelain ja -asetuksen soveltamiseen on tekeillä ja valmistunee lähivuosina. Maaperässä olevia haitta-ainepitoisuuksia em. vaarallisen jätteen määritys ei koske, mistä syystä haitta-ainepitoisuuksien vertailussa on käytetty edelleen vanhoja ongelmajätteen ohjeellisia raja-arvoja. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina perustuttava riskinarvioon ja viitearvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi. Riskien arvioinnin perusteella voidaan päätyä muihinkin haitta-aineiden pitoisuusvaatimuksiin. 4.1.2 Aiemmat tutkimukset Entisen ampumarata-alueen maaperää on tutkittu Maa ja Vesi Oy:n toimesta vuoden 2000 keväällä ja syksyllä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 6 (20) Tutkimuksissa todettiin xrf-mittauksissa (X-met) ja laboratorioanalyyseissä lyijyä, antimonia ja arseenia ylemmän ohjearvon sekä paikoin ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon ylittävinä pitoisuuksina. Kadmiumia todettiin kynnysarvon ja alemman ohjearvon välille sijoittuvina pitoisuuksina. Nämä metallit sijoittuvat samalle alueelle kuin voimakkaasti lyijyllä pilaantuneet maamassat. Aiempien tutkimusten tutkimuskartat ja tulostaulukot on esitetty tutkimusraportin (Sipoon kunta. Svärdfeltin ampumrata. Ympäristötekniset lisätutkimukset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 17.12.2012) liitteinä. Tämän riskinarvioraportin liitepiirustuksessa YMP.19175_2 on esitetty vanhojen tutkimusten analyysitulosten pitoisuustasot värikoodeina. 4.1.3 Vuoden 2012 lisätutkimukset Vuonna 2012 tehdyissä rajaavissa näytepisteissä todettiin kohonneita metallipitoisuuksia. Taulukossa 1 on esitetty todettujen haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvot sekä kohteessa todetut maksimipitoisuudet Taulukko 1. Tutkittujen haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvot (mg/kg) sekä kohteessa todetut maksimipitoisuudet. KYA mg/k g B kpl AOA mg/kg C kpl YOA mg/kg D kpl ONG mg/kg O kpl MAX mg/kg Haittaaine Analyysit kpl Antimoni (Sb) 16 2 2 10 0 50 1 2500 0 340 Arseeni (As) 16 5 1 50 0 100 1 1000 0 120 Kupari (Cu) 16 100 0 150 0 200 0 2500 0 56 Lyijy (Pb) 64* 60 8 200 4 750 0 2500 1 13 000 Nikkeli (Ni) 16 50 0 100 0 150 0 1000 0 22 Sinkki (Zn) 64* 200 0 250 0 400 0 2500 0 94 PAHyhdisteet 15 100 1000 7 0 30 0 0 0 0,95 *Lyijyn ja sinkin osalta taulukossa on mukana sekä xrf-kenttäanalyysit että laboratorioanalyysit, muilla aineilla vain laboratorioanalyysit; kenttäanalyysin tulos on otettu huomioon, mikäli ko. näytteestä ei ole tehty laboratorioanalyysiä. Kohteessa todettiin kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot ylittäviä metallipitoisuuksia. Suurimmillaan pitoisuudet olivat kokoomanäytteen KOK2/0-0,2 alueella, jossa lyijyn pitoisuus 13 000 mg/kg ylitti ohjeellisen ongelmajätteen rajaarvon ja antimonin pitoisuus 340 mg/kg sekä arseenin pitoisuus 120 mg/kg ylittivät ylemmän ohjearvon. Alemmassa maakerroksessa 0,2 0,4 m ei todettu kynnys- tai raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia. Kokoomanäytteen KOK1 alueella 0-0,2 m syvyydellä lyijyn pitoisuus oli alemman ja ylemmän ohjearvon välillä, 740 mg/kg. Syvyydellä 0,2 0,4 m lyijyn pitoisuus 67 mg/kg ylitti kynnysarvon. Kokoomanäytteiden KOK3/0-0,15 m, KOK4/0-0,2 m ja KOK4/0,2 0,4 m pitoisuudet sijoittuivat kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliin. Missään näytteessä ei todettu kynnysarvoja ylittäviä PAH-pitoisuuksia. Yksittäisistä pisteistä kuudessa todettiin kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia lyijyä, arseenia ja antimonia. Pisteet sijaitsevat tutkitun alueen ympärillä kaikissa ilmansuunnissa. Eniten kynnysarvoylityksiä todettiin ampumarataalueen eteläpuolella, jossa todettiin myös alemman ohjearvon ylitys kahdessa tutkimuspisteessä FCG20 ja FCG21 0-0,2 m paksussa pintakerroksessa. Muissa rajaavissa pisteissä ei esiintynyt ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 7 (20) Kynnys- ja ohjearvot ylittävien tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty tutkimuspistekartassa ja pitoisuudet yhteenvetotaulukossa liitteessä 1. Liukoisuustestien perusteella lyijyn liukoinen pitoisuus ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikan ylärajan näytteessä KOKI/0-0,2 ja antimoni näytteissä KOKI/0-0,2 ja näytteessä KOKIII/0-015+KOKIV/0-0,2. Näytteessä KOKIII/0-015+KOKIV/0-0,2 myös ph (4,1) alittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikan minimivaatimuksen (vähintään 6). Liuenneen orgaanisen aineksen määrä (DOC) ylittää vaarallisen jätteen kaatopaikan ylärajan kummassakin näytteessä. Myös orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ylittää vaarallisen jätteen kaatopaikan ylärajan. Vaarallisen jätteen kaatopaikan ylärajan ylitys edellyttää maa-aineksen käsittelyä soveltuvalla tavalla. Kaatopaikkakelpoisuustulokset on esitetty taulukossa liitteessä 7 ja laboratorion analyysituloslomakkeissa liitteessä 6. 4.2 Veden haitta-ainepitoisuudet Alueen eteläpuolella olevasta ojasta (oja 3) otetussa näytteessä sekä lähteestä otetussa näytteessä todettiin vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden ympäristölaatunormin (Vna 868/2010) raja-arvon ylittävät pitoisuudet lyijyä. Ojan pitoisuus oli 0,011 mg/l ja lähteen 0,089 mg/l (laatunormi 0,0072 mg/l). Ojien ja lähteen sijainnit on esitetty tutkimuspistekartassa ja pitoisuudet yhteenvetotaulukossa liitteessä 2. 4.3 Haitta-aineiden esiintyminen kaava-alueittain Piirustuksessa YMP.P19175_2 on esitetty aiempien ja vuonna 2012 tehtyjen lisätutkimusten mukaisten tutkimusten pitoisuustasot sekä maankäyttöluonnoksen mukaiset aluerajaukset. Ampumarata-alueen keskivaiheilla, kalliomäen kaakkoisrinteessä on todettu suurimmat, ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon ylittävät metallipitoisuudet (pääasiassa lyijyä). Tämän alueen ympärillä on noin 20-40 m leveä vyöhyke, jossa noin 20 cm paksussa kerroksessa pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon, mutta alittavat ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon. Tämän ympärillä, lähes koko entisen ampumarata-alueen laajuudella, ja etelässä laajemmallakin, on alemman ja ylemmän ohjearvon välisiä pitoisuuksia, jotka muuttuvat hajanaisemmiksi otoksiksi mitä kauemmas ydinalueelta edetään. Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisiä ns. nuhrupitoisuuksia on todettu yksittäisinä hajaosumina yli 100 m etäisyydellä keskeiseltä korkeiden pitoisuuksien alueelta. Asumiselle suunniteltu alue sijaitsee ampumaradan kaakkoiskulmassa. Tämän alueen länsiosaan sijoittuu osa keskeisestä suurimpien pitoisuuksien alueesta. Pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot ja osittain myös ongelmajätteen ohjeelliset raja-arvot noin 1,5 ha laajalla alueella. Asuinalueen itäosassa pitoisuudet ovat alemman ja ylemmän ohjearvon välissä. Em. pitoisuuksia on todettu noin 30 cm paksussa pintakerroksessa. Lähivirkistysalueella haitta-ainepitoisuudet ovat pääosin alemman ja ylemmän ohjearvon välissä. Ainoastaan asuinalueelle päin viettävä rinne sisältää korkeita, ylemmän ohjearvon ja osittain myös ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia noin 2,6 ha laajalla alueella. Haitta-ainepitoisia kerroksia on paikoin vain ohuessa kallion päällä olevassa, keskimäärin noin 20 cm paksussa kerroksessa. Pinta-alat ja arvioidut massamäärät karkeasti kaava-alueittain ja pitoisuusasteittain on esitetty taulukossa 2.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 8 (20) Taulukko 2. Arvioidut massamäärät Pitoisuusaste Asuinalue Lähivirkistysalue YHTEENSÄ m 2 m 3 m 2 m 3 m 2 m 3 kya-aoa 1600 480 500 100 2100 580 aoa-yoa 15600 4680 43500 8700 59100 13380 yoa-ong 7300 2190 10900 2180 18200 4370 >ong 7300 2190 15500 3100 22800 5290 YHTEENSÄ 31800 9540 70400 14080 102200 23620 5 Kriittiset aineet 5.1 Kriittisten aineiden valinta Kohteessa on todettu ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina pääasiassa lyijyä, mutta ydinalueella myös arseenia ja antimonia. Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina on todettu vuoden 2000 tutkimuksissa kadmiumia. Kadmiumin kynnysarvon ylitykset ovat pieniä ja yksittäisiä ja ne todettiin samoissa tutkimuspisteissä, joissa oli lyijyä suurina pitoisuuksina. Kadmiumin kynnysarvoylitykset eivät ole merkittäviä kokonaisuuden kannalta. Kriittisenä aineena riskinarviossa tarkastellaan antimonia, arseenia ja lyijyä. 5.2 Kriittisten aineiden ominaisuudet Antimoni Antimonin liikkuvuutta maaperässä säätelevät humus, alumiini- ja rautahydroksioksidit sekä fosfaatit, jotka sitovat herkästi antimonia. Antimoni voi sopivissa olosuhteissa olla liikkuvaa ja päätyä pohjaveteen. Antimonille altistuminen aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä ja masentuneisuutta. Suuret annokset saattavat aiheuttaa voimakasta oksentelua ja jopa kuoleman. Antimonin yhdisteistä antimonitrioksidi on arvioitu syöpävaaralliseksi. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 0,4 µg/kg d (WHO). Tietyt antimoniyhdisteet luokitellaan erittäin myrkyllisiksi vesieliöille. Antimoni ja sen yhdisteet ovat toisen luokan myrkkyjä. Myrkytys muistuttaa arseenimyrkytystä. Pieninä annoksina oireina on päänsärkyä, väsymystä ja masentuneisuutta. Suuret annokset aiheuttavat voimakasta ja taajaa oksentelua ja kuoleman muutamassa päivässä. Arseeni sitoutuu maaperän oksideihin, orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin. Suurille arseenipitoisuuksille altistumisesta voi seurata vaikutuksia mm. maksassa ja munuaisissa ja hermostossa. Arseeni luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 1 µg/kg d. Arseeni on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Lyijyn liukoisuus ja liikkuvuus maaperässä on melko vähäistä ja se on raskasmetalleista vähiten liikkuva. Lyijyn liikkuvuus lisääntyy maaperän happamuuden lisääntyessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 9 (20) Pitkäaikaisesta tai toistuvasta lyijylle altistumisesta voi seurata haittavaikutuksia hermostossa ja munuaisissa. Lyijy voi myös vahingoittaa lisääntymistä. Lyijy kertyy elimistöön. Erityisesti lapset ovat saattavat pölyn ja maaperän syönnin vaikutuksesta altistua. Lyijy saattaa vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysisen kehitykseen. Altistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lyijyn olomuoto, hiukkaskoko, elintavat ja maan pinnan laatu. Lyijy voi aiheuttaa myös anemiaa ja koliikkia. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 3,6 µg/kg d. Maassa eläviin selkärangattomiin kertyy lyijyä jonkin verran. Lyijy on erittäin myrkyllistä vesieliöille. 6 Käsitteellinen riskinarviointi 6.1 Riskien muodostuminen Terveys- tai ympäristöriskin esiintyminen edellyttää kolmen tekijän yhtäaikaista olemassaoloa: haitta-aine haitallisina pitoisuuksina; vastaanottaja: ihmiset ja/tai ympäristö; kulkeutumis- ja altistumisreitti, jonka kautta vastaanottaja voi altistua haittaaineelle. Terveys- tai ympäristöhaitta muodostuu, kun haitta-aine joutuu haitallisena pitoisuutena tiettyjen kulkeutumis- ja altistumisreittien kautta vastaanottajalle. Altistujana voi olla ihminen (terveysriskit) tai eliö (ympäristöriskit). Mikäli joku em. osatekijöistä puuttuu, ei riskiä ole. Joissakin tapauksissa, esim. merkittävällä pohjavesialueella pelkkä haitta-aineen kulkeutuminen voidaan kuitenkin käsittää riskiksi. 6.2 Alueen tuleva käyttö ja rakenne Alueelle on kaavoitettu asuinalue sekä luonnontilaiseksi metsä-alueeksi jäävä virkistysalue. Maastollisesti virkistysalueeksi suunniteltu alue on mäkistä ja kallioista ja maapeite on paikoin hyvin ohut, osittain puuttuu kokonaan. Asuinalueeksi kaavoitettu alue on tasaisempaa ja sillä maakerrokset ovat paksumpia. Alueen eteläosassa, entisellä kivääriradalla on painanteeseen muodostunut kosteikko. Kaavoitetuille alueille pätevät seuraavat lähtökohdat: Asuinalueella tullaan rakentamisen vuoksi kaivamaan tai vaihtamaan pintamaita niin, että käytännössä kaikki haitta-ainepitoiset pintamaat tulevat kaivetuiksi. Virkistyskäyttöön suunnitellulla alueella on maita hyvin ohuessa kerroksessa eikä alueen säilyminen nykytilaisena metsänä ole käytännössä mahdollista, jos alueelta poistetaan haitta-ainepitoiset maat. Myös peittäminen muuttaisi merkittävästi alueen maisemaa ja todennäköisesti vaarantaisi puuston säilymisen. 6.3 Kulkeutuminen Kulkeutuminen maan pölyämisen kautta: Todetut haitta-ainepitoisuudet ovat aivan maan pintaosassa, jota kuitenkin sitoo kasvillisuus. Tuulen vaikutuksesta hienoaines ei voi levitä. Maapölyn ts. hienoaineksen ilmalevitteisen kulkeutumisen kantama on melko pieni. Eläinten ja ihmisten liikkumisen aiheuttama kulutuksen mukana pintamaiden

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 10 (20) 6.4 Altistuminen leviäminen on hyvin vähäistä. Jonkin verran sitä todennäköisesti on kuitenkin vuosien saatossa tapahtunut, mutta yksittäiset, selvästi muun alueen ulkopuolella sijaitsevat näytepisteet ovat sisältäneet vain kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia. Nämä hajapisteet voivat olla myös seurausta ampumatoiminnan aikaisesta, puuston aiheuttamasta haulien sironnasta. Maapölyn mukana kulkeutuminen ei ole merkittävää. Haihtuminen: Kohteessa ei ole todettu hahtuvia yhdisteitä. Haulikkoradan alueella voi savikiekkojen kertymä-alueilla olla paikallisesti PAH-yhdisteitä, mutta pääosa kiekkojen sisältämistä PAH-yhdisteistä on haihtumattomia (esim. fluoranteeni, bentso(b)antraseeni, kryseeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(a)pyreeni ja dibentso(a,h)antraseeni) ja ainoan haihtuvan yhdisteen, naftaleenin pitoisuudet jäävät yleensä vähäisiksi. Tutkimuksissa merkittävästi kohonneita PAH-yhdisteiden pitoisuuksia ei todettu. Ennen alueen kaavanmukaiseen käyttöön ottamista alueelta siivotaan ampumatoimintaan liittyvät jätteet, sisältäen em. mahdolliset kiekkojen kertymäalueet. Ilman kautta haitta-aineille altistuminen ei todennäköisesti ole merkittävää. Kulkeutuminen veden mukana: Erittäin runsaiden rankkasateiden aikana pintavaluma voi irrottaa kasvillisuuskerroksen alta haitta-ainepitoista hienoainesta jonkin verran, mutta pääsääntöisesti kasvillisuus sitoo maa-ainesta hyvin ja pintavaluman mukana kulkeutuminen jäänee vähäiseksi. Lähivirkistysalueeksi suunnitellulla alueella on hyvin ohuita maakerroksia eikä niissä ole merkittävää pohjavesimuodostumaa. Veden kulkeutuminen tapahtuu pääasiassa joko maanpintaa tai kallionpintaa pitkin ympäröiville alueille ja imeytyy paksumpien maakerrosten alueella pohjavedeksi tai purkautuu lähteistä pintavedeksi. Alueen lounaisosaan sijoittuu Nikkilän I-luokan pohjavesialueen koillisin kulma. Kriittiset haitta-aineet ovat veteen niukkaliukoisia, mutta pitoisuudet ovat kuitenkin paikoin erittäin korkeita, mistä syystä vajoveteen liukenevien metallien määrä voi nousta merkittävälle tasolle ainakin paikallisesti. Varsinaiseen pohjaveteen päätyessään pitoisuudet kuitenkin laimenevat huomattavasti. Haitta-aineiden kulkeutuminen maahan imeytyvän veden mukana ei todennäköisesti ole merkittävää. Suurien pitoisuuksien ja osittain pohjavesialueelle sijoittumisen vuoksi tätä tarkastellaan tarkentavassa arviossa. Altistuminen ilmaan haihtumisen kautta: Kohteessa ei ole todettu haihtuvia haittaaineita. Ilmaan haihtumisen kautta altistuminen ei ole merkittävää. Altistuminen veden kautta: Kulkeutumisreittien tarkastelussa todettiin, että veden mukana kulkeutuminen ei todennäköisesti ole merkittävää. Uimaveden kautta altistumien ei ole mahdollista alueella. Altistuminen veden kautta on epätodennäköistä. Altistuminen ravintokasvien kautta: Entisen ampumaradan alueilla ei viljellä ravintokasveja. Tulevassa tilanteessa piha-alueilla on puhtaat kasvukerrokset. Alueella kuitenkin harrastetaan marjastusta ja sienestystä. Metsästä kerättyjen marjojen ja sienien osuus ravinnossa on todennäköisesti niin vähäinen, ettei altistus nouse merkittäväksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 11 (20) Kasvatettujen ravintokasvien kautta altistuminen ei ole mahdollista, mutta metsästä poimittujen kasvien kautta altistuminen voi olla mahdollista. Tätä altistumisreittiä tarkastellaan laskennallisesti. Altistuminen ihokosketuksen ja maan nielemisen kautta: Korkeita metallien pitoisuuksia on todettu maanpinnasta alkaen. Periaatteessa maanpinnassa oleville haitta-aineille voi altistua ihokosketuksen kautta, etenkin tulevassa käytössä, kun korkeita pitoisuuksia sisältävän lähivirkistysalueen välittömään läheisyyteen tulee asutusta. Tällöin myös lähivirkistysalueen käyttö todennäköisesti lisääntyy nykyisestä ja esim. lasten leikkiminen alueella on todennäköistä. Asuinalueella ei altistuminen tulevassa tilanteessa ole mahdollista, sillä alueelle tulee uudet kasvu- ja rakennekerrokset, joiden vuoksi ohut haitta-ainepitoinen pintakerros (n. 30 cm) tulee kaivetuksi tai ainakin peitetyksi. Altistuminen ihokosketuksen tai maan nielemisen kautta on mahdollista lähivirkistysalueella. Tätä altistumisreittiä tarkastellaan laskennallisesti. 6.5 Ekologinen altistuminen Alueen ampumaratakäytöstä on kulunut 30 vuotta, minkä jälkeen kasvillisuus on vallannut alueen. Puusto ja muu kasvillisuus on alueella hyvinvoivaa. Myös ojat olivat siistejä eikä niissä havaittu mitään haitta-ainekuormitukseen viittaavaa. Kasvillisuudelle haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa. Kokonaisaltistus jää todennäköisesti vähäiseksi. Maaperän pieneliökannan voidaan olettaa olevan vuosikymmenien aikana maaperän tilanteeseen sopeutunut. Eläimet voivat altistua maanpinnassa oleville haitta-aineille suoran ihokosketuksen tai ravinnon kautta. Eläimet kuitenkin liikkuvat laajalla alueella, josta haitta-ainepitoinen alue on vain osa. Alueella ei ole erityistä ekologista suojeluarvoa eikä tiettävästi mitään erityisen herkkää eliölajia. Ekologinen riski voi olla mahdollinen alueella liikkuvien eläinten altistumisen osalta. Tulevassa tilanteessa eläinten liikkuminen alueella oletettavasti vähentyy kun osa alueesta rakennetaan asuinkäyttöön. 7 Kulkeutumis- ja pohjavesiriskin arviointi Liukoisuustestin tulokset on esitetty ampumaratametalleille taulukossa 3 vertailtuna samoista näytteistä analysoituihin kokonaispitoisuuksiin. Liukoisuustestien vertailu kaatopaikkakelpoisuuskriteereihin on esitetty tutkimusraportin (Sipoon kunta. Svärdfeltin ampumarata. Ympäristötekniset lisätutkimukset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 17.12.2012) liitteenä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 12 (20) Taulukko 3. Liukoisuustestien tulosten vertailu kokonaispitoisuuksiin, pitoisuudet mg/kg, myös liuenneiden pitoisuuksien %-osuus kokonaispitoisuudesta. Koko I Kok III + Kok IV Kok. L/S 10 % Kok. L/S 10 % Sb 4,4 3,1 70,5 3,9 0,95 24,4 As 3,3 0,87 26,4 3,2 0,83 26 Cu 9,7 0,28 2,9 11 0,23 2,1 Pb 740 12 1,6 570 3,7 0,7 Zn 31 0,21 0,68 41 0,44 1,1 Liukoisuustestien tuloksista on havaittavissa, että helpoiten liukenevaa on antimoni. Seuraavaksi helpoiten liukenee arseeni. Arseenin ja antimonin kokonaispitoisuudet ovat kuitenkin melko pieniä, jolloin myös liukoinen osuus jää pieneksi. Lyijyn liukoisuus on vähäistä, mutta puolestaan suuret kokonaispitoisuudet nostavat liukenevan lyijyn määrää. Liukoisuustestatuissa näytteissä kokonaispitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä kuin esim. näytteessä KokII, josta kerätty näytemäärä ei riittänyt liukoisuustestaukseen suuren humuspitoisuuden vuoksi. Kok II näytteessä antimonin pitoisuus oli 340 mg/kg, josta liukoinen osuus olisi testattujen näytteiden mukaan 24 70 % eli 82 238 mg/kg. Samassa näytteessä todettiin suurin lyijyn pitoisuus 13 000 mg/kg, josta liukoisuustestien perusteella liukenevaa kohteen olosuhteissa on noin 1%, eli 130 mg/kg. Kok II näytteen arseenipitoisuus oli 120 mg/kg, josta liukoinen osuus olisi 26 % eli 31,2 mg/kg. Maaperän ph on melko alhainen (Kok I ph 6,6 ja kok III + kok IV ph 4,1), mikä on tyypillistä metsän humuskerrokselle. Alle 4,5:n ph-lukemissa metallien liukeneminen voi olla merkittävää, mutta humuskerroksessa on toisaalta huomattava määrä haittaaineita sitovaa orgaanista ainesta. Myös kasvillisuus vähentää sadeveden imeytymistä. Suurimmalla osalla Kok II näytealuetta oli vain noin 20 cm paksu kerros maata, jolloin haitta-aineiden kokonaismäärä on pieni eivätkä pitoisuudet siten todennäköisesti aiheuta merkittävää riskiä veteen liukenemisen kautta. Tätä olettamusta tukevat vesinäytteiden analyysit. Kok II näytealueen kaakkoispuolella sijaitsevasta lähteestä otetussa näytteessä todettiin liukoista lyijyä 0,089 mg/l, mutta muiden metallien pitoisuudet alittivat määritysrajat, esim. antimonin pitoisuus oli <0,01 mg/l. Lähde kerää vettä luoteesta kalliomäen kaakkoispuoleisesta rinteestä ja siten edustaa erittäin hyvin suurimpia pitoisuuksia sisältävien maakerrosten läpi virtaavaa vajovettä. Alueen ympäristön ojissa ei todettu merkittävästi kohonneita pitoisuuksia. Ojassa 3 todettiin määritysrajan ylittävä pitoisuus lyijyä (0,011 mg/l), joka myös ylittää pintaveden ympäristölaatunormin 0,0072 mg/l. Alueen lounaispuolella sijaitsevalle pohjavesialueelle merkittävinä pitoisuuksina kulkeutuminen on epätodennäköistä, sillä pohjavesialueen äärimmäiseen koillisnurkkaan sijoittuu vain noin 200 m 2 laajuinen alue, jolla pitoisuudet alittavat ongelmajätteen ohjeelliset raja-arvot ja suurimmalla osalla aluetta myös ylemmät ohjearvot. Kallioisen mäen vajovedestä kulkeutumismatka pohjavesialueen savipeitteen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 13 (20) alapuolisiin vettä johtaviin kerroksiin on pitkä ja pohjaveteen sekoittumisen yhteydessä pitoisuudet laimenisivat arvion mukaan vähintään kymmenesosaan (Reinikainen, 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007). Merkittävää pintavesien mukana ja/tai pohjaveteen kulkeutumista ei arvioida tapahtuvan. 8 Terveysriskin arviointi 8.1 Rajaukset 8.2 Altistuslaskenta Terveysriskin arvioinnissa tarkastellaan lähivirkistysaluetta, jolla on maanpinnassa todettu paikoin ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon ylittäviä lyijy-, antimoni- ja arseenipitoisuuksia. Asuinalueella tapahtuvaa altistumista ei arvioida, koska alueen rakentamisen yhteydessä haitta-ainepitoiset pintamaat poistetaan alueelta. Kohonneita lyijypitoisuuksia on todettu laajalla osalla lähivirkistysaluetta. Pääasiassa alueen virkistyskäyttö painottuu kevyenliikenteen väylille ja niiden välittömään läheisyyteen. Kuitenkin myös rakennettujen ulkoilureittien ulkopuolisella metsäalueella liikkuu ihmisiä, kuten leikkiviä lapsia, marjastajia ja sienestäjiä, koiran ulkoiluttajia ja suunnistajia. Tarkemmin metsäalueen käytön alueellista painottumista ei voida arvioida. Terveysriskin arvioinnissa on tarkasteltu kuitenkin tilannetta, jossa korkeita haittaainepitoisuuksia sisältävä rinne on viereisellä asuinalueella asuvan lapsen leikkipaikka ja tilannetta, jossa aikuinen virkistyskäyttäjä (esim. marjastaja) ja lapsi liikkuu tasaisesti koko haitta-ainepitoisella lähivirkistysalueella. 8.2.1 Yleistä altistuslaskennasta Altistumisen kvantitatiivisessa riskinarvioinnissa käytettiin RISC WorkBench (RISC WB) 5.0 -tietokoneohjelmaa (Waterloo Hydrogeologic 2001). Malli perustuu ASTM:n (American Society For Testing and Materials; ASTM 1995) RBCA-standardin (Risk Based Corrective Action Applied at Petroleum Release Sites), sekä Yhdysvaltain ympäristöviraston U.S.EPA:n standardeissa ja ohjeissa esitettyihin laskentakaavoihin. Malli sisältää yleisesti käytettyjä, hyväksyttyjä ja testattuja osamalleja, mm. laskentajärjestelmän päästölähteiden, leviämismekanismien ja altistusreittien sekä altistumisen kuvaamiseksi ja riskien kvantifioimiseksi. Tässä tarkastelussa ohjelmaa käytetään deterministisesti, jolloin tuloksina on yksittäisiä riskiä kuvaavia lukuarvoja. RISC WB -laskentaohjelman antamat riskinarvioinnin tulokset ovat laskennallinen ylimääräinen syöpäriski sekä muun terveysriskin nk. riskisuhde. Syöpäriskillä tarkoitetaan ihmisen elinaikana kehittyvän, tarkasteltaville haitta-aineille altistumisesta johtuvan syövän esiintymisen todennäköisyyttä. Syövän ilmaantuvuutta kuvaavat luvut ilmaistaan desimaalilukuina. Esimerkiksi syöpäfrekvenssi 1,0 10-5 tarkoittaa sitä, että haitta-aineille altistuminen aiheuttaisi yhden ylimääräisen syöpätapauksen (luontaisesti esiintyvien tapausten lisäksi) 100 000 ihmisen populaatiossa elinaikaisella tarkastelujaksolla. Yleisesti käytetään hyväksyttävän riskin arvona 1,0 10-5, kun tarkastellaan asumisaltistusta, ja arvoa 1,0 10-4, kun tarkastellaan teollisuusaltistusta. Tässä riskinarviossa tarkastellaan ensimmäistä. Muu terveysriski ilmaistaan riskisuhteen HQ (Hazard Quotient) ja riski-indeksin HI (Hazard Index) avulla. Ne kuvaavat terveysriskin esiintymisen todennäköisyyttä (muu

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 14 (20) kuin syöpä) lasketuilla pitoisuuksilla ja altistuksilla. HQ-arvo kuvaa kohteessa mitattujen maksimipitoisuuksien perusteella laskettujen päivittäisten, pitkäkestoisten altistumispitoisuuksien (CADD) suhdetta arvioituun haitattomaan pitoisuuteen (RfD): CADD HQ RfD jossa HQ = Riskisuhde (Hazard Quotient) CADD = Haitta-aineen krooninen päivittäinen keskimääräinen annos, mg/kg-vrk (Chronic average daily dose) RfD = Ihmisen terveydelle haitattomaksi arvioitu päivittäinen annos, mg/kg-vrk (Reference dose) Riskitaso arvioidaan vertaamalla HQ-arvoa lukuun 1: HQ < 1 ; riski on hyväksyttävällä tasolla (CADD < RfD) HQ 1 ; kohteessa muodostuu merkittävä terveysriski, kohteessa on tehtävä lisäselvityksiä tai suoritettava riskinhallintatoimenpiteitä (CADD > RfD). Riskisuhde on laskettu erikseen jokaiselle kriittiselle haitta-aineelle. Kun yksittäiset osamäärät summataan yhteen, saadaan kokonaisriskiä kuvaava riski-indeksi (HI, Hazard Index): HI = HQ 1 + HQ 2 + HQ 3 + HQ n 8.2.2 Pintamaalle altistumisen kvantitatiivinen arviointi Asuinalueen länsipuolella VL-alueella on rinne, johon on ampumaratatoiminnan aikana kerääntynyt erityisen paljon lyijyä. Ns. worst case tilannetta edustavassa rinne laskennassa rinnealue toimii lapsialtistujan leikkipaikkana. Tämän alueen pitoisuudet on laskettu rinnealueen näytteenottopisteiden keskiarvopitoisuuksina. Ns. average case tilannetta edustavassa koko alue laskennassa tarkastellaan aikuisen metsässä liikkujan (lapsi ja aikuinen) altistumista koko alueella, jolloin pitoisuudet on laskettu kaikkien VL-alueelle sijoittuvien vähintään alemman ohjearvon ylittävien pitoisuuksien keskiarvona. Riskinarviointiskenaariot rinne ja koko alue on esitetty kuvassa 4.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 15 (20) Kuva 3. Alueet, joiden pitoisuudet on sisällytetty riskilaskentaan. 1 (sininen) = rinne 2+1 (oranssi + sininen) = koko alue. Altistuslaskennassa käytetyt pitoisuudet on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Laskennassa käytetyt pitoisuudet. Pitoisuudet, mg/kg Haitta-aine Rinne Koko alue Antimoni (Sb) 961 509 Arseeni (As) 226 93 Lyijy (Pb) 11943 4725 Altistumislaskennassa käytettyjä muita oletuksia ovat: Altistujia tarkastellaan rinne -laskennassa lapsialtistujaa ja koko alue laskennassa aikuista ja lapsialtistujaa. Kummassakin laskennassa tarkastellaan maan nielemisen ja ihokosketuksen kautta tapahtuvaa altistumista. Koko alue laskennassa huomioidaan ravintokasvien kautta altistuminen, rinne laskennassa leikkivien lasten ei oleteta syövän kasveja merkittävissä määrin. Ravintokasveilla tarkoitetaan tässä metsästä poimittuja marjoja ja sieniä, joiden osuus muista ravintokasveista on noin 0,01. Rinne laskennassa lasten oleskelutiheys on suurempi kuin koko alue laskennassa. Altistusparametreja on esitetty taulukossa 5. Lisää laskentaparametreja on esitetty liitteessä 3.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 16 (20) Taulukko 5. Altistuslaskennan parametreja. Parametri Lapsi Aikuinen Paino kg 19 70 Pintamaalle altistumisvuosia 6 9 Pintamaalle altistumispäiviä/vuosi 30/50* 30 Niellyn maanmäärä mg/päivä 100 50 Kasvien kautta tapahtuvan altistumisen 100 50 tiheys tapahtumia/ vuosi Syötyjen maanpäällisten kasvien määrä g/d 55,8 127 Syötyjen juuresten määrä g/d 48,5 87,5 Haitta-ainepitoisella alueella kasvatettujen 0,01 0,01 kasvien osuus *koko alue / rinne Taulukoissa 6 ja liitteessä 4 on esitetty ns. worst case skenaarion eli rinnealueella leikkivän lapsen altistumisen laskennan tuloksena saadut lisäsyöpäriskin ja muun terveyshaitan riskiluvut (HI). Taulukossa on esitetty myös riskin suurin hyväksyttävä taso, johon riskilukuja verrataan. Taulukko 6. Lapsialtistujan laskennalliset lisäsyöpäriskit ja riski-indeksit (HI) korkeimpia pitoisuuksia sisältävällä rinnealueella. Aine Maan nieleminen Ihokosketus YHTEENSÄ Syöpäriski HI Syöpäriski HI Syöpäriski HI - Sb 0,26-1,26-1,5 As 2,1*10-5 0,543 4,6*10-7 0,012 2,1*10-5 0,56 Pb - 2,4-0,017-2,4 YHTEENSÄ 2,1*10-5 3,2 4,6*10-7 1,3 2,1*10-5 4,5 Hyväksyttävä taso 1*10-5 1 1*10-5 1 1*10-5 1 Maan nielemisen kautta arseenille altistuminen voi aiheuttaa hyväksyttävän tason ylittävän lisäsyöpäriskin ja lyijylle altistuminen hyväksyttävän tason ylittävän muun terveyshaitan riskin. Antimoni puolestaan voi aiheuttaa hyväksyttävän tason ylittävän muun terveyshaitan riskin ihokosketuksen kautta. Taulukoissa 7 ja 8 sekä liitteessä 5 on esitetty lapsialtistujan ja aikuisen altistujan altistumislaskennan tulokset kun altistumista tapahtuu koko alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävällä alueella (average case).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 17 (20) Taulukko 7. Lapsialtistujan laskennalliset lisäsyöpäriskit ja riski-indeksit (HI) koko virkistysalueella. Aine Maan nieleminen - HI Ihokosketus HI Kasvien kautta altistuminen HI YHTEENSÄ Sb 0,083-0,4-0,044-0,53 As 5,2*10-6 0,13 1,1*10-7 0,0029 1,4*10-6 0,037 6,7*10-6 0,17 Pb - 0,57-0,0041-0 - 0,57 YHTEENSÄ 5,2*10-6 0,78 1,1*10-7 0,41 1,4*10-6 0,081 6,7*10-6 1,3 Hyväksyttävä 1*10-5 1 1*10-5 1 1*10-5 1 1*10-5 1 taso HI Taulukko 8. Aikuisen altistujan laskennalliset lisäsyöpäriskit ja riski-indeksit (HI) koko virkistysalueella. Aine Maan nieleminen - HI Ihokosketus Kasvien kautta altistuminen HI YHTEENSÄ Syöpäriski Syöpäriski Syöpäriski Syöpäriski Syöpäriski Syöpäriski Syöpäriski Syöpäriski Syöpäriski Sb 0,011-0,047-0,012-0,07 As 1,1*10-6 0,018 2,0*10-8 0,00034 6,0*10-7 0,01 1,7*10-6 0,029 Pb - 0,077-0,00048-0 - 0,078 YHTEENSÄ 1,6*10-6 0,11 2,8*10-8 0,047 6,0*10-7 0,023 1,7*10-6 0,18 Hyväksyttävä 1*10-5 1 1*10-5 1 1*10-5 1 1*10-5 1 taso HI Koko haitta-ainepitoisella alueella liikkuvalle lapselle voisi aiheutua maan nielemisen, ihokosketuksen ja kasvien kautta tapatuvan altistumisen yhteenlasketun riskiluvun mukaan hyväksyttävän tason ylittävä muun terveyshaitan riski. Suurimman yksittäisen riskiluvun aiheuttaa lyijylle maan nielemisen kautta altistuminen (0,57). Lisäsyöpäriski on hyväksyttävällä tasolla. Aikuisella virkistyskäyttäjällä ei ylittyisi lisäsyöpäriskin eikä muun terveyshaitan riskin hyväksyttävä taso. Koska kummassakin em. riskiskenaariossa hyväksyttävän tason ylittävän terveysriskin aiheutuminen on mahdollista, altistumista laskettiin poistamalla rinnealueen korkeat ongelmajätteen ohjeellisia raja-arvoja ylittävät pitoisuudet laskennasta (riskilaskentaan sisältyy vain keltainen 2-alue kuvassa 4). Keskimääräisiksi pitoisuuksiksi saatiin siten Sb: 1,4 mg/kg, As: 4,5 mg/kg, Pb: 300 mg/kg. Lapsialtistujan yhteenlaskettu syöpäriski on 3,3*10-7 ja aikuisen 8,1*10-8. Muun terveyshaitan riski on lapsella 0,046 ja aikuisella 0,0065. Altistumisparametrit ovat muutoin samat kuin koko alue - laskennassa. Em. riskiluvut ovat hyväksyttävällä tasolla. Tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 6. 8.3 Terveysriskin kuvaus Laskennan perusteella hyväksyttävän tason ylittävä terveysriski aiheutuu, jos virkistyskäyttäjä (leikkivä lapsi) oleskelee pääasiassa ongelmajätteen ohjeellisen rajaarvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävällä alueella (sinisellä rajattu alue piirustuksessa YMP.P19175_2). Tämä voi olla mahdollinen tilanne tulevassa kaavoituksen mukaisessa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 18 (20) 9 Ekologiset riskit käytössä, kun asuinalue rajautuu em. rinteeseen. Nykytilanteessa alueen virkistyskäyttö jakautunee tasaisesti koko alueelle, sisältäen myös koko alue -laskennan ulkopuoliset, puhtaat reuna-alueet. Tulevassa tilanteessa suurimmista antimoni-, arseeni- ja lyijypitoisuuksista voi aiheutua terveysriskiä. Kyseinen alue edellyttää kunnostustoimenpiteitä. Aiemmin todettiin, että eläinten altistuminen on mahdollista. Asuinalueen viereen sijoittuvan kallioisen metsäalueen merkittävin arvo liittyy kuitenkin ihmisten virkistyskäyttöön ja toisaalta maiseman säilymiseen. Ekologinen altistuminen on mahdollista, mutta kohteella ei kuitenkaan ole erityistä ekologista arvoa. Terveysriskin vähentämiseksi tehtävät kunnostustoimenpiteet vähentävät myös ekologista riskiä. 10 Riskinarvioinnin epävarmuustekijät Tulevassa tilanteessa virkistyskäytön alueellisesta jakautumisesta ei ole tietoa. Arviossa on tarkasteltu kahta eri vaihtoehtoa; oleskelu koko haitta-ainepitoisella alueella ja oleskelu pääsääntöisesti pahiten pilaantuneella rinnealueella. Lapset suosivat usein tiettyä, metsäleikkeihin parhaiten soveltuvaa aluetta, mutta se voi yhtä hyvin olla jokin muu alue kuin pahiten pilaantunut alue. Tässä vaiheessa kaikki skenaariot ovat yhtä mahdollisia. Aikuisten virkistyskäyttö jakautuu todennäköisesti tasaisesti koko alueelle, lukuun ottamatta esim. suosittuja ja vakioituneita marjastus- tai sienestyspaikkoja. Käytettävään virkistysalueeseen sisältyy kuitenkin myös tässä tarkastellun alueen ulkopuolisia, puhtaita alueita, jotka vähentävät kokonaisaltistumista ja siten myös terveysriskiä. Oleskeluajaksi on myös valittu mahdollisimman turvallinen arvio. Yksittäinen altistuva aikuinen harrastaa sienestystä/marjastusta ja yksittäinen lapsi leikkii metsässä todennäköisesti harvemmin kuin 30 tai 50 päivänä vuodessa. Esim. 10 päivänä vuodessa pahiten pilaantuneella alueella leikkivän lapsen altistuminen olisi jo hyväksyttävällä tasolla. Käytölle ei kuitenkaan voida asettaa aika- tai aluerajoituksia, joten on ainakin teoreettisesti mahdollista että lapsialtistuja leikkii metsässä pahiten pilaantuneella alueella jopa useammin kuin 50 päivänä vuodessa. Maan merkittävää nielemistä tapahtuu yleensä vain pikkulasten leikkiessä. Metsässä leikkivät kouluikäiset lapset ja etenkin aikuiset virkistyskäyttäjät nielevät tahattomasti maata vain satunnaisesti ja hyvin pieniä määriä, joten siltä osin altistuslaskennan arvioidaan sisältävän riittävän varmuuskertoimen. Altistuslaskenta ei ota huomioon pintamaata peittävää sammalta eikä muuta tiivistä kasvillisuutta, joka vähentää suoran altistumisen riskiä. Tästä syystä altistuslaskenta antaa todelliseen tilanteeseen verrattuna todennäköisesti suurempia riskilukuja. 11 Maisemalliset arvot Alue on valtaosin kallioista metsää (kansikuva), joka on suunniteltu luonnontilaiseksi lähivirkistysalueeksi. Maapeite alueella on ohut ja sen poistaminen tai peittäminen muuttaisi alueen maisemaa merkittävästi eikä puusto todennäköisesti selviäisi kunnostustoimenpiteistä. Kunnostustoimenpiteet vähentäisivät merkittävästi alueen maisemallista arvoa. Alueella merkittävin seikka kuitenkin on terveysriskin pienentäminen hyväksyttävälle tasolle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.4.2013 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 19 (20) 12 Yhteenveto Valtaosa metsästä on pintamaan pitoisuustasoiltaan sellaista, että siitä ei aiheudu merkittävää kulkeutumis-, terveys- tai ekologista riskiä, etenkin kun kasvillisuus peittää maakerroksia. Näiltä osin metsän jättäminen nykyiseen tilaan lähivirkistysalueeksi olisi riskiperusteisesti mahdollista. Entisellä ampumarata-alueen keskivaiheilla kaakkoon viettävällä rinteellä on todettu laajalla alueella erittäin korkeita lyijypitoisuuksia ja paikoin myös korkeita antimonin ja arseenin pitoisuuksia. Tällä alueella voisi aiheutua hyväksyttävän tason ylittävä terveysriski aluetta käyttäville ihmisille, ainakin leikkiville lapsille. Pääosalla virkistysalueeksi suunnitellulla metsäalueella pitoisuudet ovat tasolla, joka ei aiheuta virkistyskäytössä hyväksyttävän tason ylittävää riskiä. Altistumista ei laskettu tässä riskinarviossa asuinkäytölle, sillä oletuksena on että rakentamisen yhteydessä asuinalueella poistetaan haitta-ainepitoiset pintahumusmaat, jolloin riskiä ei aiheudu. Virkistysalueen altistuslaskennan perusteella voidaan todeta, että ainakin suurimmista pitoisuuksista voisi maanpinnassa aiheutua merkittävää terveysriskiä myös asuinalueella. Riskinarvion perusteella voidaan siis todeta, että ongelmajätteen ohjeellisten rajaarvojen ylittäviä pitoisuuksia sisältävä alue (rajattu piirustukseen YMP.P19175_2 sinisellä) ei sovellu virkistys- eikä asuinkäyttöön ilman kunnostustoimenpiteitä. Terveysriskin vähentämiseksi mahdollisia toimenpiteitä ovat pilaantuneiden maiden poistaminen tai peittäminen. Peittäminen voi olla soveltuva toimenpide niillä alueilla, joilla ei rakentamisen vuoksi pintamaita tarvitse poistaa. Mikäli kunnostus toteutetaan peittämällä, sadevesien pääsy haitta-ainepitoisiin kerroksiin on tarpeen estää eristerakenteella. Em. toimenpiteitä edellyttävältä metsän osalta on puusto todennäköisesti kaadettava ja alue maisemoitava muusta luonnontilaisesta virkistysalueesta alueesta poikkeavaksi. Riskinarvion perusteella haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu merkittävää kulkeutumisriskiä pohjaveteen tai pintavalunnan mukana. Muillakaan tavoin kulkeutuminen / leviäminen ei ole merkittävää. Myöskään ekologiset riskit eivät arvion mukaan ole merkittäviä. Kunnostusmenetelmät ja -tavoitteet määritellään myöhemmin tarkemmin. Ennen alueen kaavanmukaiseen käyttöön ottamista siivotaan mahdolliset ampumatoimintaan liittyvät jätteet myös niiltä alueilta, joilla ei ole pilaantuneen maan kunnostustarvetta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tarkastanut: Minna Vesterinen Ympäristöasiantuntija, FM Laatinut: Terhi Svanström Suunnittelupäällikkö, FM

Maanäytteiden yhteenvetotaulukko LIITE 1

Vesinäytteiden yhteenvetotaulukko LIITE 2

1(1) Asiakas: Sipoon kunta Kohde: Svärdfeltin entinen ampumarata-alue Projektinumero: P19175P001 pvm. 24.10-26.10.2012 Näytteenottaja: Mve Metallit ja puolimetallit Viite- Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V arvot liuokinenliukoinen liukoinen liukoinenliukoinenliukoinenliukoinenliukoinenliukoinenliukoinenliukoinen 1) 0,00005 0,0002 0,0072 0,020 Pistetunnus pvm Havainnot ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) Oja 1 26.10.2012 kiintoainetta <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 0,009 <0,006 <0,006 <0,01 0,012 0,0080 <0,006 Oja 2 26.10.2012 <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,01 0,009 <0,006 <0,006 Oja 3 26.10.2012 <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 0,025 0,011 <0,006 0,0140 <0,006 Oja 4 26.10.2012 <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 Oja 5 26.10.2012 <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,01 <0,006 0,0140 <0,006 Lähde 26.10.2012 <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 0,089 <0,006 0,0060 <0,006 1) Vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden ympäristölaatunormit, Vna 868/2010 Q:\Hki\P191\P19175_Svärdfeltin_ampumaradan_ympäri\Työaineisto\P19175P001 Vesi-yhteenvetotaulukko.xls

Altistuslaskennan parametrit LIITE 3

Summary of Input Data for Risk Calculation Description: Date: 03-04-2013 10:09:23 Receptors: Child Resident - Mean Adult Resident - Mean Risk results ARE NOT added for carcinogens Routes: Ingestion of Dermal Contact with Ingestion of Vegetables Chemicals: Antimony Arsenic Lead Exposure Parameters Exposure Pathway Units Child Resident Adult Resident - Mean - Mean Body weight kg 19 70 Averaging time for carcinogens yr 70 70 Exposure duration yr 6 9 Ingestion of Units Child Resident Adult Resident - Mean - Mean Exposure frequency for soil events/yr 30 30 Ingestion rate for soil mg/d 100 50 Dermal Contact with Units Child Resident Adult Resident - Mean - Mean Exposure frequency for soil events/yr 30 30 Skin surface area exposed to soil cm2 1.82E+03 3.12E+03 /skin adherence factor mg/cm2 4.00E-02 1.00E-02 Ingestion of Vegetables Units Child Resident Adult Resident - Mean - Mean Exposure frequency for vegetable intake events/yr 100 50 Ingestion rate for root vegetables g/d 48.5 87.5 Ingestion rate for above ground vegetables g/d 55.8 127 Fraction of vegetables grown in contaminated soil - 1.00E-02 1.00E-02 Trapp and Matthies Plant Model Input Parameters Units Value Fraction organic carbon g/g 2.00E-02 bulk density g/cm3 1.3 Water content in soil cm3/cm3 0.2 Water content in leaves (Wp) g/g 0.8 Lipid content of leaves (Lp) g/g 2.00E-02 Conductance m/s 1.00E-03 b coefficient (bcoeff - plant lipids/octanol) - 0.95 Leaf area m2 5 Leaf volume m3 2.00E-03 Transpiration rate m3/s 1.15E-08 Metabolic rate (lambdam) 1/d 0 Photodegradation rate (lambdap) 1/d 0 Growth rate constant (lambdag) 1/d 3.50E-02 Chemical Parameters Units Antimony Arsenic Lead Organic Carbon Partition Coefficient (Koc) (mg/l)/mg/l) ND ND ND log Kow - ND ND ND Vegetable Uptake Factor (if entered) - 1.14E-02 4.00E-02 ND Partition Coefficient (Kd) (mg/l)/(mg/kg) 45 29 45 Absorption Adjustment Factors Ingestion of - Antimony 0.15 Arsenic 1 Lead 1

Slope Factors and Reference Doses Chemical Units Antimony Arsenic Lead Ingestion Slope Factor 1/(mg/kg-day) ND 1.5 ND Ingestion Reference Dose mg/kg-day 4.00E-04 3.00E-04 3.60E-03 Exposure Point Concentrations --- Used to calculate risk and hazard index. Concentrations in Surface (mg/kg) "Rinne" / "koko alue" /"rinne pois" Antimony 961 / 509 /1.4 Arsenic 226 / 93 / 4.5 Lead 11943 / 4725 / 300 Ingestion of Vegetables Partition coefficient from water to root Antimony Arsenic Lead (kg/m3 plant)/(kg/m3 water) 0.00E+00 0.00E+00 0.00E+00 Concentration in Plant Roots (wet weight) Adult Resident Child Resident - Mean - Mean - For carcinogenic risk: mg/kg mg/kg Antimony 3.19E-03 3.19E-03 Arsenic 3.60E-02 3.60E-02 Lead 0 0 Concentration in Plant Roots (wet weight) Adult Resident Child Resident - Mean - Mean - For hazard index: mg/kg mg/kg Antimony 3.19E-03 3.19E-03 Arsenic 3.60E-02 3.60E-02 Lead 0 0 Chemical Transpiration Stream Concentration Factor (TSCF) Antimony Arsenic Lead Concentration in Plant Leaves (Aboveground parts) (mg/kg)/(mg/l) 0.00E+00 0.00E+00 0.00E+00 Child Resident - Mean Adult Resident - Mean - For carcinogenic risk: mg/kg mg/kg Antimony 3.19E-03 3.19E-03 Arsenic 3.60E-02 3.60E-02 Lead 0 0 Concentration in Plant Leaves (Aboveground parts) Adult Resident Child Resident - Mean - Mean - For hazard index: mg/kg mg/kg Antimony 3.19E-03 3.19E-03 Arsenic 3.60E-02 3.60E-02 Lead 0 0

LIITE 4 Worst case altistuslaskennan tulokset

SUMMARY OF HAZARD QUOTIENTS Receptor 1: Child Resident - Mean Chemical Ingestion of Dermal Contact with TOTAL Antimony 2.6E-01 1.3E+00 1.5E+00 Arsenic 5.4E-01 1.2E-02 5.6E-01 Lead 2.4E+00 1.7E-02 2.4E+00 TOTAL 3.2E+00 1.3E+00 4.5E+00 SUMMARY OF CARCINOGENIC RISK Receptor 1: Child Resident - Mean Chemical Ingestion of Dermal Contact with TOTAL Antimony ND ND ND Arsenic 2.1E-05 4.6E-07 2.1E-05 Lead ND ND ND TOTAL 2.1E-05 4.6E-07 2.1E-05

LIITE 5 Average case altistuslaskennan tulokset

SUMMARY OF HAZARD QUOTIENTS Receptor 1: Child Resident - Mean Chemical Ingestion of Dermal Contact with Ingestion of Vegetables TOTAL Antimony 8.3E-02 4.0E-01 4.4E-02 5.3E-01 Arsenic 1.3E-01 2.9E-03 3.7E-02 1.7E-01 Lead 5.7E-01 4.1E-03 0.0E+00 5.7E-01 TOTAL 7.8E-01 4.1E-01 8.1E-02 1.3E+00 Receptor 2: Adult Resident - Mean Chemical Ingestion of Dermal Contact with Ingestion of Vegetables TOTAL Antimony 1.1E-02 4.7E-02 1.2E-02 7.0E-02 Arsenic 1.8E-02 3.4E-04 1.0E-02 2.9E-02 Lead 7.7E-02 4.8E-04 0.0E+00 7.8E-02 TOTAL 1.1E-01 4.7E-02 2.3E-02 1.8E-01 SUMMARY OF CARCINOGENIC RISK Receptor 1: Child Resident - Mean Chemical Ingestion of Dermal Contact with Ingestion of Vegetables TOTAL Antimony ND ND ND ND Arsenic 5.2E-06 1.1E-07 1.4E-06 6.7E-06 Lead ND ND ND ND TOTAL 5.2E-06 1.1E-07 1.4E-06 6.7E-06 Receptor 2: Adult Resident - Mean Chemical Ingestion of Dermal Contact with Ingestion of Vegetables TOTAL Antimony ND ND ND ND Arsenic 1.1E-06 2.0E-08 6.0E-07 1.7E-06 Lead ND ND ND ND TOTAL 1.1E-06 2.0E-08 6.0E-07 1.7E-06